|
Post by Fiona on Nov 28, 2009 19:56:41 GMT 2
28.11.09 - Jotain outoo.. - // Ou jee! 10 sivu jaaa 32 hm ?
|
|
|
Post by Cäpä on Dec 22, 2009 17:55:38 GMT 2
22.12.2009 – Saying goodbye
Silitin valkoista kaulaa mietteissäni. Miten kauan viime kesästä olikaan? Silloin oli vielä näyttänyt että kaikki säilyisi ennallaan ainakin vielä useamman vuoden, vaikka merkkejä muutoksista olikin jo nähtävillä. Että se olisi ollut viimeinen kesä sellaisena jona sen muistin, ei, sitä en olisi arvannut…
Pikku näpräsi ylähuulellaan takkini hihaa ja herätti minut mietteistäni. Pienen ponikaverinikin olin jättänyt paitsioon, mutta nyt ottaisin taas uuden vaihteen päälle ja vääntäytyisin tallille vaikka väkisin! Paljosta olin jäänyt paitsi, mutta onneksi sentään iloisia tervehdyksiä oli vielä riittänyt tallille taas pitkästä aikaa saapuessani. En kuitenkaan kaivannut kenenkään seuraa, en tarvinnut muita kuin Pikun. Juuri nyt, tässä hetkessä halusin vain lähteä pitkälle lenkille lumiseen metsään ja unohtaa kaikki maailman ihmiset. Paljon mieluummin viettäisin jouluni eläinten keskellä, ja perheeni. En kaivannut kiireistä hälinää ja parveilevia tallityttöjä ympärilleni.
Naksautin riimunvarren kiinni ponin vihreisiin päitsiin ja talutin sen perässäni ulos. Näin tallin ovella muutaman tallitytön joita en kuitenkaan tuntenut. Tallilla pyöri nykyään niin paljon tiheään vaihtuvaa väkeä, että oli mahdotonta muistaa kaikkien kasvot.
Lunta oli satanut viime yönä ainakin kymmenisen senttiä ja puut retkotivat raskaan taakan alla voipuneina. Punatulkut liversivät oksilla ja nyhtivät lyhteitä. Pikku käveli pää korkealla ja veti keuhkoihinsa viileää pakkasilmaa. ”Käydään vain pieni lenkki”, lupasin ja kohensin ponin lointa. Pikku pärskähti innoissaan vilkuillessaan tarhoille päin, jossa paksuturkkiset ponineidot kirmasivat. Harmahtava poni heitti takajalkojaan korkealle ja sai Pikunkin tepastelemaan rivakasti eteenpäin.
”Hassu poni, mennään nyt”, kehotin ja hyppäsin pienen ojan yli. Pikku ponkaisi perässäni ja pölläytti aimo annoksen lunta naamalleni. ”Hah, tuon teit tahallasi…”, mutisin pyyhkiessäni takkiani ja hoputtaessani ponia jatkamaan matkaa.
Pian tulimme taas tallipihaan, tällä kertaa toista kautta. Näin Sastun tulevan tallista paksusti loimitetun Antun kanssa, suuntaamassa leiriläisten mökeille päin. Pikku haisteli ilmaa kiinnostuneena ja virkeänä. Taisi zoomailla tallin vierustalle jätettyä kauralyhdettä… Huokaisin syvään ja talutin ponin takaisin talliin. Heti kun astuimme sisään lämpöiseen ja kodikkaasti koristeltuun talliin, rikkoi ulkona vallinneen hiljaisuuden yläkerrasta kuuluva puheensorina ja nauru. Vein Pikun sen karsinaan ja suljin oven. Poni oli tarhattoman puhdas, sillä se oli ollut parilla tunnilla aiemmin päivällä.
Seisoin hetken paikoillani ja kuuntelin yläkerrasta kantautuvaa ääntä. Luultavasti pelasivat taas sitä pullonpyöritystä, ja kysymysten kohteet jo arvasi. Mitenköhän kyseinen asia oli mahtanut edistyä poissaoloni aikana? Päätin pyöräillä kotiin Artsilan kautta lukaisemaan uusimmat tallikirjamerkinnät. Mutta ensin voisin käydä juttelemassa yläkerrassa muiden hoitajien kanssa. Mietin hetkisen, mutta otin sittenkin käytävältä harjan ja aloin kiillottaa Pikun pehmeää, upottavan tuuheaa karvapeitettä.
Pian olisi taas yksi vuosi päätöksessään ja täytyisi sanoa hyvästit kaikelle, mitä se piti sisällään. Elämäni parhaalle kesälle, onnistuneelle kouluvuodelle… Mutta onneksi monet asia säilyisivät, ja toivoin ystävyyteni Pikun kanssa olevan yksi niistä.
Cäpä & Pikku 53hm
|
|
|
Post by Cäpä on Dec 23, 2009 21:34:27 GMT 2
23.12.2009 - Joulua odotellessaPäiväkirjaani piirsin eilen illalla kun tuli inspis Nyt inspaakin taas oikein kunnolla.
|
|
|
Post by Fiona on Dec 24, 2009 19:15:27 GMT 2
24.12.09
|
|
|
Post by Fiona on Dec 25, 2009 12:15:52 GMT 2
25.12.09 Vein Pikkua juuri ulos, kun Cäpä sattui paikalle ja pyysin häntä ottamaan sitten meistä kuvan! = D // 34hM. ( Onnistu aika hyvin, vaikka tällä uudella piirttiksellä on vaikee piirtää viä ja ei oo oikee kunno ohjelmii.. )
|
|
|
Post by Fiona on Jan 13, 2010 21:14:10 GMT 2
13.1.10 // Muisteltiin kesää. Ja tällänen hieno tuherrus tuli. Kokeilin hieman uutta tekniikkaa, viivajuttuja = DD
|
|
|
Post by Fiona on Jan 16, 2010 19:04:36 GMT 2
16.1.10
|
|
|
Post by Fiona on Jan 17, 2010 17:58:29 GMT 2
17.1.10
Haukkasin viimeisen palan leipää ja vedin sen alas maidon kanssa. Pah ja nyt olisi riennettävä tallille nopeiten mitän voisin! Ei, tallilla ei ollut mitään hirveän hätäistä tapausta. Ei, minulla ei ollut aijan kanssa kiirettä. Mutta, olisi vain päästävä nopeasti! Bussi tuli juuri sopivasti ja leimasin korttini lukijaan. Kuski sanoi tervehyksen ja riensinkin sitten istumaan mahdollisimman lähelle takaovea. Painoin kuulokkeet korvilleni ja laitoin musiikin hiljaiselle. Matka kestäisi ainakin puolisen tuntia, joten olin varautunut. Katselin ulos ikkunasta toivoen, että matka menisi nopeasti.
Seuraava pysäkki oli Seppeleen lähin. Nousin ja painoin punaista STOP nappia. Bussissa kilahtaa ja pysäkillä auto pysähtyy. Ovet avautuvat hitaasti kirskahtaen, mutta olen jo sujahtanut pienestä raosta. Revin juostessani kuulokkeet korvilta ja tungen soittimen taskuun. Tuttu tie tallille ottaa minut avosylin vastaan ja jatkan kevyesti hölkäten. Ilma on tarpeeksi kirpeä saamaan hengitykseni melkein kivuliaaksi. Joudun vaihtamaan hiljemmalle, siis kävelylle. Pysähdyn ja huohotan hetken, jatkan sitten kävellen matkaani. Auto huristelee ohitseni. Tajuan kohta, että Artsi on tullut Seppeleen vierailulle. En edes vaivaudu tervehtimään kättä nostamalla. Itsekki on tuollainen '' EI tervehtijä''.
Vihdoin ja viimein tallirakennus alkaa näkyä ja tunnen, kuinka into tallille tulemisesta purkautuu sisällä. Lähden taas juoksuun. Saavutan pihan nopeasti ja hidastan. Anne varmasti katsoisi pahasta juosta hevosten keskellä. Jokeri ja Floora on lähdössä tallin edestä maastoon ja tervehdin heitä. - Heippa Jokru! Mites Flooran kanssa? Kysyn ja suuntaan talliin. - Hyvin hyvin, Jokeri vastaa ja katoankin sitten näkyvistä. Tallissa on mukavasti väkeä. Uudet hoitajat hoitavat.. UUDET HOITAJAT! Läimäytän käden otsalleni ja menenkin nopeasti katsomaan ilmoitustaulua. Alma -> Lauren, en siis päässyt. Riina -> Lynn, ahrhh olisi pitänyt arvata. Heitin laukkuni kaappiin ja huitelin tallin puolelle, onnea Lynnikselle toivottamaan, jos tyttö tallilla sattuisi olemaan.
- Hei onnee Riinan hoitajapaikasta! Onnittelin tyttöä, joka hoiteli Senttiä sen karsinassa. - Ai kiitti. Etkös sääkin sen hoitsijaksi hakenut? - Jepp ja Alman. Harmi vaan ei oikein onnistanut. Johtuneeko huonosta onnesta vai epäpätevyydestä! naurahdin. - Ja pah, ehkäpä ne ei vaan voinut ottaa hevosille montaa hoitajaa ja päätti sitten vaan jotkut, jotka tuntuu sopivalta... - Ai niinkun sää? Oikeestaan asia ei haittaa, vaikka olishan se ollu kivaa, sanon ja saan Lynnin naurahtamaan. - Just kun mää! - Sopii katsoo, sanon ja klinkaan silmää.- Vaikka mää sen sun taitoja epäile Y H T Ä Ä N!
Tuo kimo poni ruuna, seisoskelee karsinassa reippaan oloisena. Se hamuaa maasta viimeisiä heinänkorsia ja alankin ihmettelemään, miten ruuna erottelee aluset ja heinän. - Höpsö heppaseni, sanon ja halaankin tuota lämmintä ja pehmeää ponikarvaa. Tai talvikarvaa, jota Pikku on kasvattanut ennen lumentuloa kaksi kuukautta. Ja tässä pörröinen lopputulos. Hyvä saalis näin alkuun. Päätän ottaa lumesta hieman irti ja lähdemmekin ilman satulaa hieman maastoilemaan. Toivoin, että metsässä olisi edes jotenkuten auratut polut. Umpilumessa ei olisi tarpomista tämän upean täysiveriseni kanssa!
Ilma oli oikeastaan kaunis. Nenänioli jo punainen, kun pakkanen sitä kokoajan puri. Olimme joutuneet jonkin aikaa tarpomaa umpilumessa. Se oli ollut erityisen työlästä molemmille. Nyt kävelimme kuitenkin aurattua tietä. Puut olivat erityisen kauniita lumihuurusta. Pikun selkä tuntui lämpimältä ja pehmeältä. Sellainen talvikarva kun herralla oli! Huokaisin ja kannustin ruunaa raviin. Se lähti mielellään jolkuttelemaan eteenpäin hieman nopeammassa tahdissa. Toivoin, että ratsastus ei loppuisi koskaan ollenkaan.
Kun tunti oli vierähtänyt joudimme kuitenkin palaamaan takaisin Seppeleeseen. Olin jo naamastani umpijäässä ja toivoin, että sulaisin kun hautaisin kasvoni Pikun lämpimään karvaan. Hyppäsin alas ratsailta pihassa ja talutin herran sen omaan karsinaan. Pikku oli nykyään erittäi rauhallinen. Toivoin suorastaan, että se olisi edes hieman tempperamenttisempi, mutta näin oli hyvä. Kaikki pikkuratsastajat, eivät halunneet melkein tunnilleen ketään muuta kuin Pikun. Mutta eihän ponia kahtiakaan voinut jakaa. '' pala mulle ja toinen sulle! ''. Tulisi riitaa kuitenkin siittä, kumpi saa pääpuolen x D Riisuin Pikun varusteet ja hautasin sitten kasvoni lämpimään harjaan.
Harjasin Pikku tänään oikein kunnolla. Herra näytti jo nyt mahdottoman hyvältä. Puhdistin viellä vain kaviot ja olin valmis kippaamaan Pikulle jotain syötävää. Hainkin ruunan päiväheinä annoksen ja pistin rehulaan merkinnän, että Pikku on jo saanut ruokansa.
37 Hm
|
|
|
Post by Cäpä on Jan 24, 2010 19:49:15 GMT 2
24.1.2009 - RakenneHmm joo älkää kysykö :'D Oli ihan pakko kokeilla rakennekuvaa Pikusta, pieleen meni mutta menköön. P&C 55hm
|
|
|
Post by Cäpä on Feb 19, 2010 19:49:42 GMT 2
19.2.2010 - Jtn outoojoku weird luonnossotku =( P&C 56hm
|
|
|
Post by Fiona on Feb 26, 2010 19:59:22 GMT 2
26.02.10 YLI ESTEIDEN! Hypättiin Pikun kanssa maneesissa illan päätteeksi. 38hM
|
|
|
Post by Fiona on Mar 1, 2010 0:18:23 GMT 2
28.02.10 Vettä?
Joksin tallin suojiin takki villisti pääniyläpuolella käsieni päällä lepattaen. Heitän takin syrjään ja kuivaan kasvojani. Saappaani ovat märät päältä ja housuissani on yksittäisiä roiskeita. - Pah ja viellä eilen oli kaunis talvipäivä nyt taas yhtäkkiä paska loskakeli ja vettä tulee, ärähdän ja kävelen sitten portaat ylös. Ne veivät hoitajien kaapeille ja oleskelutilaan. Avaan kaappini avaimella, tungen tavarat sisään ja painan oven näppärästi ja nopeasti kiinni. - Hah siellä olette ja pysytte! naurahdan pyöritän avaimia sormissani ja laitan ne sitten taskuuni.
Oleskelutila on tupaten täynnä. Anne seisoo väkijoukon keskellä hieman äreän näköisenä. - Ottakaas nyt iiihan rauhassa! Kaikki voivat kyllä osallistua, Anne selittää ja kaikki hiljenevät. - Tehkää vaikka jonkilainen jono systeemi. Huomaan Jossun istuvan penkillä hieman kauempana ja naurahtelevan välillä Annen sekaisille toivomuksille. Menen istumaan kanssa syrjempään. - Moikka moi! Jossu sanoo. - Moron, mikäs huutokilpailu täällä on menossa? kysyäisen ja huomaan Seppeleen vanhemman porukan istuskelevan myös sivummalla. - Anne ottaa ylös artsilan raviradalla olevan tapahtuman osallistujia. Kaikki vaan on innokkaasti mukana, Jossu selittää. - Ai, no kaipahan munkin pitää osallistua, mutta sitten kun väkijoukko väljenee. Mutta meen tästä hieman maneesiin viellä Pikun kanssa. Ulkona kun ei oikeen kelpaa ratsastella. - Joo, kenttökin on ihan loskakunnossa!
Nostin satulan Pikun selkään, suoristin satulahuovan ja kiinnitin satulavyön kiinni. Pistin sitten kypärän päähäni ja talutin Pikun ulos karsinasta. Ulkona tuli vielläkin vettä, mutta pistin Pikkuun vauhtia ja ruuna ravasi vierelläni kun juoksin itse maneesin suojaan. Maneesin katossa ropisi vesipisarat ja Pikku steppari äänestä hiukan paikoillaan. - Ei mitää hätää ruunaseni, sanoin sille, laskin jalustimet ja kiristin satulavyötä.
Kävelyjen päätteeksi siirsin Pikun raviin ottaen ohjia tuntumalle. Ruuna oli tänään erittäin hyvässä vireessä ja sillä oli selvästi energiaa tarhailun puutteessa. Tämä kun ei ollut oikein ollut tänään pihalla huonon ilman takia. Pikku heilutteli päätään reippaana ja ravasi isoin askelin. Ohjasin sitä kulmiin ja yritin, että se ei oikoisi kauheasti. Tein siirtymisharjoituksia oikein urakalla. Olisi kyllä aika mennä tätä koulua tähän väliin. Pikku reipastui kuin joka askeleella. Sitä ei pitänyt muistuttaa temposta. - Hieno, hyvä poika! Taitaapi olla tänään herkku päivä, vai? naurahdin.
Olin jättänyt pahimmat harjoitukset viimeiseksi. - Hahah, ympyrätyöskentelyä! Tätä mää oon varmaan ikinä every harjotellu kunnolla, sanoin ja ohjasin Pikun päätyympyrälle. Vaihtelin siinä sitten suuntaa ja askellajia. Kun viimein oli laukan aika tein puolipidätteen ja annoin laukkaavut. Pikku ymmärsi asian heti ja nostin laukan. Ohjasin sen pois ympyrältä ja kannustin ruunaa viellä lisää. Se lisäsi heti vauhtia ja nousin kuin jocey jalustimien varaan. Ainoa asia mitä yhteistä meillä ei ollut oli: - Pikku ei ollut täysiverinen! - EIKÄ laukkaratsu! - Enkä ollut lyhyillä jalustimilla.. hah, se nyt oli pieni murhe!
Istuin satulaan ja pysäyttelin Pikkua raviin. Se vaihtoi askellajia villisti pärskähtäen. Sen karva oli jo hieman hikinen ja päätin lopetella tältäpäivältä. Ravasin hieman rennommin pari kierrosta ja siirsin ruunan sitten käyntiin. Hyppäsin ratsailta alas ja etsin katseella Pikun loimea, jonka Jossu oli yhdessä vaiheessa maneesiin tuonut. Talutin Pikun sitten loimen luo ja heitin sen satulan päälle. Kävelimme sitten yhdessä maneesissa pari kierrosta ja suuntasimme sitten takaisin talliin.
- Kamala koiranilma tuolla ulkona! sanon Lynnille, joka seisoo käytävällä. Harjailen Pikkua käytävän reunassa. - No joo, ei sinne ainakaan mieli ole mennä. Senttikin käy tuolla ihan kuumana, kun ei viitti rukkaa uloskaan heittää. Riina siellä taitaa ollakkin.. Lynn hiljentyi. - Taidan mennä hakee sen
Litimärkä Lynn ja perässä laahustellen kävellen tulee Riina, jolla sentään on sadeloimi. - Hehheh, vedän henkeä. - Oli se sitten viisas juttu, kun haettavalla on sadetakki! Lynn laittaa Riinan kiinni käytävälle, riisuu tammalta sadeloimen ja alkaa harjata.
Pikku ja Fiona, erottumattomat 39 Hm!
|
|
|
Post by Fiona on Mar 3, 2010 18:36:34 GMT 2
3.3.10 Maasto lämmittelyjä F ja P erottamattomat 40HM!!! <3
|
|
|
Post by Fiona on Mar 12, 2010 21:59:13 GMT 2
12.3.10 Kevättä ohti laukataan, kesä pian tavataan Onnistu sillee hyvin = D 42hm
|
|
|
Post by Fiona on Mar 28, 2010 12:04:08 GMT 2
~28.3.10~ 42Hm Lämpötila hipoi plusasteita ja ilma oli mielettömän lämmin kamalan pakkastalven jälkeen. Olin helpottunut jättäessäni toppatakkini kotiin ja heittäessäni päälleni ihanan ruskean tuulitakin. Olin taas saapunut Seppeleen pihaan, astunut talliin ja mennyt Pikun karsinalle. Ruuna nosti päänsä ja hörähti tervehdykseksi. Rapsutin sen päätä ja annoin pusun silkkiselle turvalle. - Heippa lutusein, kuiskaan sille. Kaikki kääntyvät katsomaan, kun saavun oleskeluhuoneeseen. - Hei, sääkin elät viellä Fiona, Maiss hihkaisee. - Joo, oli hieman koe rundia ja sellasta. Jätin kaiken ei tarvitsemani oleskeluhuoneen vieressä olevaan kaappiini ja lähdin takaisin alas. Kurvasin satulahuoneen ohi ottaen mukaani Pikun harjat. Oli sunnuntai ja Pikulla mieleuiten lepopäivä, en siis ajatellut lähteä ratsastamaan. Harjasin Pikun nopeasti, hain sitten sateenkestävän ohuen loimen ja puin sen ruunalle. Suljin soljet ja sujautin riimun vaaleaan päähän. Lähdimme sitten luontoon kävelemään. Sää oli hieman sateinen, mutta muuten hyvä. Maa oli jo sulanut ja aurattu loskasta. Pikku asteli perässäni pää ylhäällä virkeänä odottaen tarhaan pääsyä. Kävelimme pienen lenkin ja tulimme takaisin tallille. Vein ruunan tarhaan ja lähdin talliin suorittamaan tehtäviä. Siivosin karsinan vauhdilla ja käskin Jaakon tuoda karsinaan lisää puruja. Mies vain mumisi itsekseen ja toikin kohta tarvittavat purut. Menin hetkeksi hörisemään oleskeluhuoneeseen virkeiden hoitajien kanssa, hain sitten kamani ja lähdin. Päätin tulla paremmalla ajalla ratsastamaan seuraavalla viikolla, joka alkaisi huomenna!
|
|