|
|
Post by eija on Feb 26, 2009 18:03:51 GMT 2
Iltatalli 26.02.
Avasin tallin oven ja painuin nopeasti sisälle. Ulkona satoi lunta taivaan täydeltä. Osa hevosista oli jo sisällä. Muutama hevonen hörisi kun kävelin ohitse.
"Kohta saatte ruokaa heposet." puhelin hiljaa hevosille ja menin heinävintille.
Pudotin heinät käytävälle ja jaion ne jokaiseen karsinaan. Kun heinät olivat kaikilla, talli oli rauhoittunut. Tallissa oli hiirenhiljaista. Katsoin karsinoita ja lähdin ulos hakemaan puuttuvia hevosia sisälle .
"No no Taiga, tulehan jo." maanittelin hevosta. Muut hevoset olin jo saanut sisälle, mutta Taiga ei tuntunut olevan halukas tulla syömään. Lopulta sain Taigan houkuteltua portille ja vein sen sisälle lähes juosten. Kun kaikki olivat sisällä, hain loimet niitä tarvitseville ja aloitin urakoinnin.
"On kyllä raskasta olla hevonen." mutisin kun loimitin Pikkua.
"Te onnekkaat saatte kaiken eteenne." sanoin puoliääneen ja taputin Pikkua kaulalle.
"No niin. Kaikilla on loimet ja heinät. Enää vain väkirehut." sanoin ja loin yleissilmäyksen talliin, jonka käytävällä oli heinän romua.
"P-p-p-pokerface.." laulelin samalla kun laitoin väkirehut ämpäreihin.
"No niin hepat täältä tulee iltaruokanne." sanoi ja jaoin ruuat ripeasti karsinoihin. Kun hevoset mussuttivat tyytyväisinä väkiruokaansa, hain luudan ja lakaisin käytävän ja tarkastin että kaikki oli ok.
"No niin puuttuuko herrasväeltä mitään?" kysyin ja katsoin hevosia.
"Ei varmaankaan. Olen loimittanut teidät, kaikki ovat sisällä, ruuat annettu ja kaikki on ok täällä. "No minä tästä lähden kotio."sanoin ja lähdin kohti ovea. Muistin että minun piti katsoa ettei kukaan ollut tallilla. Kävelin vielä nopean kierroksen ja katsoin hoitajienhuoneeseen.
"Ei ketään onneksi." mutisin ja käppäilin kohti ulkoovea. Kytkin hälytysjärjestelmän päälle ja samutin valot. Lähdin kävelemään kotiin.
Eija
|
|
|
|
Post by ruu on Feb 28, 2009 18:21:57 GMT 2
Iltatalli 28.2.
Tatalssin lumisessa maisemassa tallin ovelle. Avasin kylmissäni tallin oven ja astuin lämpimään talliin. Sain tervehdykseksi päri hörähdystä. Muutamat hevoset koittivat rynniä karsinan oven ylitse. "Rauhoittukaahan kohta saatte safkanne" rauhoittelin hevosia." Nousin ylös ja menin heinävintille. Pudottelin heinäpaaleja alas. Hoilasin siinä samalla jotain epämääräistä kappaletta, kunnes kuuluin tirskauksen. EIIII, ajattelin. Joku oli kuullut hoilaukseni. Pudotin viimeisen heinäpaalin alas ja kapusin portaita alas talliin. Pari innokasta hoitajaa tirkisteli hoitaheppojensa karsinoista. "Noniin te kaksi nyt on aika lähteä kotiin lukemaan läksyjänne" huokaisin ja häädin kaksi marisevaa hoitajaa ulos tallista. Menin rehuvarastoon sekoittelemaan mössöjä ja noudatin tarkasti kaikkia ohjeita.
Kiikutin kaikki ruokamössöt ja heinät ja jaon ne kaikkien karsinoihin. Vein myös kolmet rehut aittaan.
Sitten pitäisi hakea muutama hevonen tarhasta. Pella ja Taiga olivat tarhassaan joten nappasin kaksi narua portin vierestä ja hain ripeästi tammat toista toisessa kädessä taluttaen ja toista toisessa. Talutin tammat aittaan omiin karsinoihinsa ja tytöt syöksyivät heti rehujensa kimppuun. Talssin takaisin talliin ja loimitin kaikki loimiansa tarviavat.
Avasin vesihanat ja tartuin harjan varteen ja lakaisin koko tallin läpikotaisin. "Huh" huokaisin ja katsoin tyytyväisenä aikaansaannostani. Työnsin harjan omalle paikalleen ja tarkastin viellä kaikkien hevosten karsinat. Talssin tallin ovelle ja sanoin "Hyvää yötä heppamurut!" sain vastaukseksi päri hörähdystä. Kytkin hälytysjärjestelmän, laitoin valot pois ja suljin tallinoven perässäni.
Ruu
|
|
|
|
Post by Ellady on Mar 2, 2009 20:39:24 GMT 2
Iltatalli 2.3 ''Kuuroja pikkutyttöjä kuten minä ja keskiyön mallishow'' Heti linkin ovesta tullessani haistoin jo hevosen. Olin aina halveksinut koviksia jotka pitivät nenistään kiinni heti tallinohi mennessään tai heppatytön nähdessään.. Nyt vain haju oli voimakkaampi koska olin parantunut juuri nuhasta ja saanut muutaman maksun maksettua.. Ihmettelin suuresti miksi hoitajista kiikutti itseään linkin perässä koska en edes kuullut heitä kunnolla.. Heti sisällä katsoin ihmeissäni tyttöä joka roikkui Siirin, Kastanjan ja Pampulan kaltereissa tarjoten sipsiä poneille.. Silmäni pyöristyivät ja kävelin tyttöä päin.. Minut nähdessään tämä lähti suoraan päätä yläkertaan.. Minun piti tarkistaa ettei hevoset saaneet liikaa suolaa ja sokeria.. Kaikki olikin ihan hyvin.. Käytävät vielä kuhisivat pikkutyttöjä jotka yrittivät silittää poneja ja tunkivat käsiänsä kaltereiden väleistä.. Säälin poneja sillä minusta ei olisi kivaa jos huoneeni jokaisesta ikkunasta roikkuivat kädet jotka yrittivät harjata hiuksiani ja paijata minua kun vielä oli juuri päässyt raskailta tunneilta.. Kävin hakemassa ensiksi aitan poneille heinät.. Taiga heilutteli korviaan ja nappasi jo ikkunasta pari heinän kortta suuhunsa ja rouskutti niitä kunnes olin kokonaan karsinassa.. Tiesin mitä se ajatteli kun se minua vähän sieltä ulos puskea. - Taas tuo salaperäinen kypärämies tuli häiritsemään kauneusuniani onneksi se toi heinää eikä mitään harpisrehua.. Ensikerralla pulitan jo porkkanoita, Se varmasti ajatteli. Pari pikkutyttöä juoksi luokseni kysymään tarvitsenko apua.. - Voitte te kaksi tuua neljä paalia heinää jos jaksatte mutta ei tartte kaikille kuuluttaa ettei oo kahtakymmentä tyttöä kysymässä ''mitä sitte?'' ''mitä nyt?'', Vastasin heille ja he nyökkäsivät.. Kerkesin juuri ja juuri astua Hillan karsinaan kun jo koko tallin alkeisryhmäläiset tulivat sieltä että tarvitsenko apua.. Hillakin hermostui jonka huomasin heti.n Hermot siinä oli mennä minultakin.. - Ottakaas reilut kolmemetriä tähän aittaan etäisyyttä ettei ponit ihan hermostu.. Sanon sit jos tarvitsen apua.. Ok? Vastasin heille ja osa lähti ja osa jäi odottamaan että kertoisin kun tarvitsen apua.. Tyttölauman takana tytöt tulivat kantaen neljää paalia kahdestaan.. Sitä en väheksynyt että he eivät niitä yksin kantaa jaksaneet kun kyllä paalit painavia oli.. Huomasin vasta silloin että poni oli syönyt omenan taskustani joka oli tarkoitus antaa Kastanjalle.. Tipautin heinät lattialle ja suljin oven.. - Mitäs nuo tytöt tuossa teki? Kerroitteko heille? Kysyin vähän vihaisesti.. - Juu kyllä me ethän sää sitä kieltäny.. Sitäpaitsi me luultiin että sä tarttet isompaa apua, Tytöt vastasivat yhteenääneen ja Brunette kikkarahiuksinen jatkoi: - Ja siellä yhessä nurkassa oli joku itkevä tyttö - Muistaakseni kielsin kertomasta ,mutta missä siellä se tyttö on? Sanoin mietteliäästi.. - No siellä sohvan takana nurkassa.. Miten niin? Toinen itämaisen näköinen kysyi hämmästyneenä.. - Voisitko sinä antaa yhen paalin Pellalle ja kolme paalia Pampulalle,Kastanjalle ja Siirille jotka asuvat kolmistaan? Pella on tämä joka on tässä karsinassa. Kysyin Brunetelta ja pidin Pellan karsinan ovesta kiinni.. - J-juu ,mutta entä ystäväni Rui? Tämä sanoi.. - Hän voisi antaa yhden paalin Pikulle joka on se valkoinen, Sanoin tälle.. - Jee Pikulle! Menin sillä äsken, Rui innostui. - Älkää sitten tehkö kovin muuta kuin käykö pistämässä ne koska varsinkin Siiri voi olla äksynä varsansa kanssa ja menkää mielummin kahdestaan koska toinen kattoo ettei kukaan yritä purra tai potkia, Minä menen käymään katsomassa sitä tyttöä, Sanoin heille ja he nyökkäsivät.. Menin reippaasti yläkertaan ja etsin tytön käsiini joka oli sama kuka syötti hepoille sipsejä.. - Mikä sinulla on hätänä? Kysyin rauhallisesti.. - M-m-m-min-minun tttakia hhevoset kukukuolee, Tyttö sanoi niin etten saanut selvää.. - Mitä? - Minun takia hevoset kuolee! Tyttö parkaisi ja kaatui minua vasten itkemään.. - E-ei mitään hätää kävin katsomassa niin eivät ne mitään olleet syöneet, Sanoin lohduttavasti. Tyttö kysyi kuitenkin: - Mistä tiedät? - Karsinan nurkassa oli kaksi sipsiä jotka noukin pois.. Hevoset ottivat ne vain huulillaa mutta eivät syöneet.. Selvittiin säikähdyksellä, Sanoin tälle jolloin jatkoin: - Älä kuitenkaan anna heille enään herkkuja.. Tyttö nyyhkäisi ja nyökkäsi jolloin annoin tälle nenäliinan.. - Tule vaan ei oo enää mitään hätää sun äiti varmaa haluais sut kotiin pian.. Monelta tuntisi loppui? Kysyin.. - Se loppui neljältä ja minun piti olla kotona kuudelta.. Tyttö vastasi.. - Eikö sinun olisi jo pitänyt palata kotiin? Sanoin hänelle.. - Jäin tänne itkemään mutta lähden kotiin juuri.. Tämä sanoi ja lähdimme alakertaan jolloin tiemme erosivat.. Alakerrassa etsin Ruita ja salaperäistä Brunettea ympäri tallia mutta he taisivat olla jo lähteneet.. Katsoin että ponit olivat saaneet heinät.. Niin he olivatkin.. Kiipesin vintille ja kaivoin sieltä viisipaalia jotka kannoin alas.. Pistin ne kottareihin ja kiikutin ensiksi paalin Sentille joka luimisteli salaperäiselle mustavalkoiselle pipomiehelle.. Eppu ja Palmi ottivat minut hienosti vastaan mutta Jambo kiukutteli tapansa mukaan tulokkaalle.. Käytävällä oli vielä vähän tyttöjä ja sanoin heille.. - Nyt olisi aika hevosten olla rauhassa joten parempi että ylimääräiset lähtisivät kotiapäin.. Lopulta he suostuivat lähtemään.. Annoin lopuille heinät ja katsoin muut rehut ja annoin ne heinien kanssa hevosille jotka niitä tarvitsivat.. Sitten tarkastin loimitukset.. Tällä kertaa joku oli jättänyt Bertille suojat.. Otin ne pois ja katsoin ettei ollut jäänyt mitään.. Leikin pientä kottarirallia ja rallasin kottarini rallilla suoraan korrarirallitallille varosin matkalla kottariralliesteitä ja menin säännöstellyllä kottariralliajorallinopeudella joka on 0.3 km h.. Terve lapsi leikkii.. Menin rehulaan ja lisäsin muutamat mellat turpoamaan.. Tarkastelin vesihanat nopeasti ettei niissä ollut mitään vikaa.. Tälläkertaa menin toimistoon katsomaan löytyisikö viikkosiivouskamppeita joilla tarkoitan luuttua ja vesiämpäriä.. Löytyihän ne sieltä nurkasta kun etsin niitä kolmekymmentäsekunttia.. Rupesin leikkimään niilläkin ja menin lattialuuttu kädessä kysymään eri poneilta typerää kysymystä: - Onko täältä kolmekymmentä sekunttia marssiin? Ponit mulkoilivat minua vähän oudoksuen ja repeilin niitten ilmeelle.. Ovelta kuului yhtäkkiä: -Ei mutta, täältä on kolmekymmentäsekunttia nukkumaanmenoaikaan... Ei ollut kyllä epäilystäkään kuka siellä. Hätäännyin kuitenkin ja rupesin luuttuamaan pääkäytävää.. Ripeää vauhtia kiillotin sen.. Pisti silmään niin paljon että päätin pistää seuraavana päivänä tallille aurinkolasit jotka sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen.. Rupesin kävelemään kuin malli käytävällä.. Meinasin radionkin päälle pistää mutta sitten ovinarahti.. Klung.. Hiivin ovelle päin ja sinne päästyäni oven takaa lennästi iskä joka poltti röökiä.. - Ulos! tääl ei polteta! melkein huusin.. - Joo mut tuu kohta ei täs oo koko yötä aikaa! Hän huusi.. - Joojoo ihan kohta.. tääl ei sit huueta koska Kastanja on varmaa jo nukkumas, Vastasin äkäisesti.. - Kuka hemmetin Kastanja?! Tämä kysyi rasittuneesti.. - ULOS! Kiljuin hänen korvaan mutta toivoin ettei hevoset häiriintyisi ja tökkäsin hänet pihalle.. ''Että on tyhmä isä'' ajattelin.. Kytkin hälytysjärjestelmän ja sammutin valot.. Kävin joka karsinan asukille sanomassa näin: - Hyvää yötä ellan Rallikallimusukki sokeripala kullannuppu tammenterhoni <3<3 Menin pihalle Ryntäsin autoon ''kuristamaan'' isääni.. Murhaaja Ella (En kuristanu sitä)  Kuva mun ilmeestä kun ne pikkutytöt tuli siihe.. |
|
|
|
Post by Ellady on Mar 4, 2009 19:22:21 GMT 2
Iltatalli 3.3.09 ''Talviyön viileä tuuli'' ´(hehee oikein houkutteleva nimi!)
Iltasella kun vähän liian myöhässä saapunut sotkuinen tyttö jonka piti tehdä iltatalli, saapuin vehreässä asussa tallille.. Melkein kaikki olivat jo lähteneet paitsi Abby joka horppi kahviaan ja katsahti minuun sitten hieman kysyvästi ja sitten pyysi kahvin loputtua hakemaan lisää.. Nyökkäsin takaisin ja ajauduin muki kädessä toimistoon hakemaan sitä lisää.. Lopulta sain vihdoin vietyä Abbylle kahvinsa.. Katsoin hetken kun tämä meni silittämään karvaista mutta söpöä Leeviä.. Ajattelin miten hiano varsasta tulisikaan kun Palmi on vielä tämän emä.. Meleeni tuli suloinen pikku ori joka uljailisi kukkulalla ja sen omistaja olisi siitä erittäin ylpeä.. Lopulta jokin herätti ajatukseni.. Katsoin taakseni ja kuuntelin sitä.. Se ääni oli kimeä pakkastuuli ulkona.. Katsoin hetken hevosiä ja äkkäsin..
- Eikös Humu, Manki ja Tiia ole vielä pihalla? Kysyin nopeasti Abbylta joka oli valmis lähtemään.
- Ky-Kyllä ne kai? Eikös niitten pitäisi olla jo sisällä, Manki voi paleltua, Tämä sanoi ja lähdin riimunaru kädessä kävelemään ripeästi kohti suurta tarhaa.. Mieleeni julhahti kuva palelevista hevosista enkä voinut välittää kovasta tuulesta.. Tarhalle päästyäni hyppäsin suoraan aidan yli sillä hyppään todella korkeita jalan..
Onneksi hevoset eivät olleet ihan jäätymispisteessä kuten voisi luulla.. Lähestyin Mankia joka oli perimmäisenä ja seisoi kahdella jalalla.. Heti astuessani metrin lähemmäs, poni saapui jo luokseni koska oletti hakevani häntä.. Yllätyin ettei hän juossut karkuun sillä monta ponia olisi joutunut houkuttelemaan luokseen.. Tällaisessa säässä ei edes ollut aikaa sellaiseen.. Jätin Tiian ja Humun vielä kylmään ilmaan sillä Manki oli yksityinen ja muutenkin ei niin kestävä kuin esimerkiksi Humu jolla oli paksu karvakerros jo ennestään.. Ilahduin että tällä oli punainen toppaloimi mutta huomasin jo olevani tallin pääovella josta talutin sisään jäätyneen Mankin..
Heti karsinalle päästyään tämä päätti ettei kaveeraisi sen enempää kanssani.. Otin riimun tammalta pois.. Katsoin vielä poniin ja päätin vaihtaa loimen kauniin vihreeseen fleeceloimeen.. Tämä katsoi minua hieman kummissaan kun kävelin häntä päin loimi kädessä.. Heti kun sain avattua viimeisen ristiloimen niin tämä pukkasi minut päällään maahan. Nousin rauhallisesti ylös ja pudistelin turpeet vaatteistani ja loimesta.. Taittelin toppaloimen kahteen osaan ja laitoin fleeceloimen sen selkään.. Otin punaisen loimen ja laitoin ripakasti roikkumaan loimipidikkeeseen.. Huonoksi onnekseni fleeceloimi oli jo maassa muttei se ollut onneksi vahingoittunut.. Pudistelin turpeet pois ja levitin sen Mankin selkään.. Eturemmejä kiinni pistäessäni poni keksi taivuttaa jalkaansa etten saisi loimea kiinni.. Sitten mieleeni tuli kuva hytisevistä poneista ja laskin tämän jalan ja laitoin remmit kiinni nopeasti kuin suinkin.. Ristireemmit eivät olleet hankalia.. Laitoin oven lukkoon ja nappasin vielä neljä paalia heinää käteeni jotka pistin kottareihin..
Kiireesti ryntäsin ovesta ulos päästyäni kohti tarhaa.. Minun piti tällakertaa etsiä hytisevä Tiia koska Humu oli eri paikassa.. Tiia vihdoin löytyi hytisemästä aivan portin vierestä..
''Voi minua!'', ajattelin kun en ollut huomannut hevosta.. Nappasin kuitenkin tämän ilman enempiä tutustumisia.. Matka tallinovelle oli yllättävän pitkä. Tuuli oli yltynyt huimasti ja kamppailimme Tiian kanssa talliin.. Läkähtyneinä laahustimme karsinaan jossa poistin tältä toppaloimen ja suoristin alla olevan fleeceloimen..
- Hyvä tyttö nyt olet lämpimässä, sanoin läkähtyneenä ja taputin tätä.. Viimein sain riimunkin irti ja naru kädessä lähdin tuulen nopeudella Humua kohti.. Tamma seisoi tyyneenä mutta epäröi minun lähestyessä häntä.. Heti kun olin päässyt aitasta ulos niin Anne yökkäreissä joitten päällä olivat ulkovarusteet..
- Ella! Mitä sää täällä humun kanssa teet? Anne kysyi ja tytöt pältättivät..
- Humu, Manki ja Tiia unohdettiin tänne ulos palelemaan , Manki ja Tiia ovat jo sisällä, Vastasin.
- Mikset pyytänyt minulta apua? Tämä kysyi..
- Koska heti kun huomasin että he ovat ulkona niin minulla ei edes ollut muuta mielessä kuin hevoset, Sanoin ja rupesin kävelemään sisälle tallin..
Anne tuli perässäni Humun karsinaan ja sanoi:
- Minä pistän Humulle loimen.. Mene tekemään vielä tekemättömät askareet.. Luuttusitko sinä eilen lattian?
- J-juu.. Itseasiassa en ole vielä kerennyt ruokkia hevosia, sanoin ja nielaisin..
- Kiitos minun oli tänään tarkoitus luututa se mutta sinä se ehdit ensiksi, mutta meneppäs kiireen vilkkaan ruokkimaan hevosia! Anne sanoi ja kävelin nopeasti kottareita kohti..
- Muista Luyn erikoisruoka ja Bertin vitamiinit! Ainiin sekä minä pistän yksäreille ruoat että kerkeät kotiin! Tämä lisäsi..
- Juu juu! Huusin ja kiikutin rehut pääkäytäväläisille tuntsareille..
- Huhhuh.. Läähystin ja annoin viimeisen paalin Pellalle joka odotti sitä kärsimättömänä..
- Mene sinä vaan kotiin! Tulen aiva tuotapikaa niin sinun ei tarvitse odottaa, Anne sanoi ja lähdin bussilla kotiin..
Ellanen
Sori myöhäne..
|
|
|
|
Post by ruu on Mar 7, 2009 15:39:12 GMT 2
7.3 Iltatalli - Valmis homma
Avasin tallin ovet ja loikkasin sateesta lämpimään talliin. Tallissa ei ollut ketään. "Kummallista, kaikki ovat jo lähteneet vaikka on Lauantai." Kummastelin. Kaikki hevoset olivat jo karsinoissaan. Astelin rehuvarastoon ja rupesin sekottelemaan rehua. "Kauraa tuonne, ja tänne" mumisin itsekseni.
Äkkiä kuului hirveä ryminä ja kiiruhdin karsinoiden luokse. Huomasin vain kottikärryjen kaatuneen. Nostin kottikärryt ylös ja rullasin ne omille paikoilleen. Sitten palasin takaisin rehuvarastoon. "Onkos tullut keesä nyt talven keskelle..." laulelin siinä jotain ja toivoin ettei joku ollut TAAS kuuntelemassa jossain. Sain siinä hoilauksen lomassa sitten mössöt sekoiteltua. Kipusin ylös heinävintille ja heittelin paaleja alas. Kuulin jo muutamien hevosten hörisevän. "Jjuu juu heinää tulee!" sanoin heposille kavutessani alas. Jaoin heinät ja mössöt talliin sekä aittaan. Aitassa annoin pusun Taigan turvalle ja kuiskasin sen korvaan "Kulta". Sitten palasin saateesta talliin ja kuulin hevosten tyytyväisen rouskutuksen.
Hain loimet ja loimitin muutamat hevoset. Humu hörähti kun loimitin sitä. "Tiedän tiedän se pitää laittaa näin" mumisin ja korjasin loimen asennon. Kun loimitukset oli tehty tarkistin tallin siisteyden. Se oli ilmeisesti lakaistu äskettäin sillä tallin käytävät olivat siistejä. "No se siitä" sanoin aukaistessani vesihanoja. "Olipas lyhyt reissu mutta pitää mennä lukemaan historian kokkeisiin. PLAAH". mumisin ja kytkin hälytyshärjestelmäs päälle. Sammutin valot ja kuiskasin "hyvää yötä rakkaat" ja suljin oven. Lähdin kävelemään kotiin päin.
/ Ruu
|
|
|
|
Post by Cäpä on Mar 8, 2009 18:26:44 GMT 2
8.3. Iltatalli - Lepakoita vintillä
Astelin sisään talliin ja rutistin kaulahuiviani tiukemmalle. Vaikka ulkona oli vielä päivällä paistanut aurinko, alkoi nyt olla jo melkoisen kylmää. Tallissa ei näyttänyt olevan ketään, muutamaa perhettä lukuun ottamatta. Noin viisivuotiaaksi arvioimani tyttö kurkotteli äitinsä sylistä Humun karsinalle. "Anteeksi, " sanoin varovaisesti. "Talli menee nyt kiinni."
Perhe lähti maleksimaan ovea kohti lapsen mankuessa haluavansa vielä jäädä. Olin tyytyväinen, että he olivat lähteneet niin helpolla, olin nimittäin melko ujo, enkä pitänyt vieraille ihmisille puhumisesta. Taapersin pesuboksiin hakemaan luutaa, ja aloin sutia käytävää. Hevoset liikehtivät malttamattomina; niillä alkoi olla nälkä. "Oottakaas vähän hummat, kohta tulee ruokaa!" sanoin työntäessäni erityisen suurta lantapaakkua edelläni.
Pian lattia alkoi jo näkyä kengänpohjien tuoman mustan lumen alta, ja olin tyytyväinen. "Nonni, nyt käyn hakemassa teille apetta!" mutisin jätettyäni harjan takaisin pesuboksiin ja lähdettyäni kohti rehuvarastoa. Muutama innokas hörähdys kuului käytäviltä, kun nostelin painavia heinäpaaleja. Raahasin paalit hevosille, ja kahinan ja tyytyväisen mussutuksen saattelemana hain ämpäreitä, ja täytin ne rehumössöillä.
”Hmm…tästä keltaisesta pussista tähän ämpäriin, ja tuosta sini-mustasta tuohon”, pähkäilin lukiessani ohjepaperia. Kävelin käytävälle kädet täynnä ämpäreitä, mutta tällä kertaa yhdestäkään karsinasta ei kurkistanut uteliasta silmäparia, sillä kaikki olivat heinäpaalien äärellä. Kaadoin jokaiseen kuppiin kauhallisen mössöä oikeasta ämpäristä.
Kun kaikki tallin hevoset oli viimein ruokittu, lähdin aitalle. ”Moro Pella!” Tervehdin russponia, joka sattui olemaan yksi suosikeistani. ”Tässä on sinulle – ja Taigalle…ja tässä vielä Hillalle!” luettelin kaataessani ruokia kuppeihin. Rapsutin Pellan turpaa ja lähdin sitten takasin talliin.
Nyt kun kaikki hevoset oli ruokittu, olisi aika hoitaa loimitukset. Lähdin kävelemään kohti satulahuonetta, kun yllättäen jokin kova törmäsi vauhdilla päähäni. ”Auuaah!” henkäisin säikähdyksissäni ja muksahdin maahan, ja huitaisin samalla valot pois. Istuin hetken pimeässä yrittäen tajuta, mitä oli juuri tapahtunut, ja vilkuilin ympärilleni. Muutama hevonen hörisi hermostuksissaan karsinassaan. Kun mitään ei tapahtunut, nousin lopulta ylös, ja puistelin vaatteeni puhtaiksi. Napsautin valot päälle.
”Mikä ihme..” mutisin ymmälläni seistessäni valokatkaisijan vieressä. ”Ahaa! Sen täytyi olla…lepakko!” tajusin yhtäkkiä. Olin lukenut vampyyrilepakoista koulussa, ne kuulemma imivät verta lehmistä – ja hevosista! Ehei, ei käy! Minun tallivuorollani yksikään lepakko ei käy hevosten kimppuun! Sieppasin luudan seinältä ja pälyilin ympärilleni. Oliko se jo livahtanut johonkin karsinoista? Kalle kurkisti karsinastaan uteliaana. Muutama muukin turpa ilmestyi käytävälle ihmettelemään, mitä oikein tapahtui.
Samassa jokin nykäisi lahjettani. ”Jaiks!” huudahdin ja käännyin ympäri luuta valmiina. Mutta maassa oleva nyytti ei ollutkaan lepakko – vaan pieni linnunpoikanen! ”Oi, sinä olet ihan pieni”, kuiskasin hiljaa ja nostin linnun syliini. Kannoin sen varovasti ulos, ja laskin lähimmälle aidalle. Pudotin maahan muutaman kauranjyvän ja käännyin hämilläni takaisin talliin loimittamaan hevoset, lukitsemaan ovet ja hoitamaan loputkin hommat. Olin todella iloinen, ettei tallilla ollut ollut ketään näkemässä…
//Cäppänä
|
|
|
|
Post by Cäpä on Mar 9, 2009 17:58:24 GMT 2
Iltatalli 9.3.09
Tapsutin sisään talliin ja tervehdin ensimmäisessä karsinassa nuokkuvaa Anttua. Tarkistin nopeasti, että kaikki hevoset olivat sisällä, eikä kukaan ollut jäänyt ulos, ja aloin sitten jakaa ruokia samalla hyräillen päähäni juuttunutta suvivirttä. Nythän oli jo kevät, vaikka lunta vielä olikin.
Kun kaikilla oli sekä heinät että mössöt sekä ylimääräiset vitamiinit sun muut, sieppasin luudan pesuboksin seinältä ja aloin sutia pitkin käytävää. Muutama lantakokkare lennähti sivuun, ja pian lattia olikin taas puhdas! Kun talli alkoi näyttää siistiltä, tarkistin kaikki ikkunat ja luukut, että ne olivat varmasti kiinni. Heitin tallissa eilen pyörineelle linnunpojalle muutaman kauranjyvän, ja kävin vielä kerran tallin läpi.
Toivotin hyvää yötä jokaiselle turvalle yksitellen, ja Pellalle annoin extra rapsutuksen, ja vielä pusun turvalle. Lukitsin tallin ja aitan ovet ja laitoin varashälyttimen päälle. "Äh, ei se mennyt päälle", mutisin kokeillessani ovea. Säädin hälytintä hieman, ja varmistin, että siinä vilkkui valo. Nyt näytti jo paremmalta. Lähdin tyytyväisenä kohti bussipysäkkiä bussia odottelemaan, joka veisi minut kotiin. Talli oli nyt valmis huomista varten!
/ Cäpä
|
|
|
|
Post by eija on Mar 10, 2009 20:02:23 GMT 2
Iltalli 10.3.
Avasin tallin oven ja astuin talliin. Hevoset olivat jo kaikki sisällä ja muutama hoitaja vielä pörrässi tallissa.
- No niin hoitajat! Eiköhän tämän illan puunaulset oo tehty, sanoin niin että kaikki kuulivat.
- Ei vielä! Me lähdetään ihan just, hoitajat sopersivat karsinoissa yrittäen saada minut myöntymään.
- Ei ei ja ei. Te menette nyt kotio kohti. Kyllä teillä on ollut aikaa hoitaa hoitsut. En halua hankaluuksia, joten mars mars nyt, sanoin ja menin pitkin tallin käytävää.
- Nö plaah. Aina meidät ajetaan pois, yksi hoitajista sanoi samalla kun käveli kaverinsa kanssa ulkoovelle.
- Yöitä vaan! Nähdään taas! sanoin ja otin käteeni luudan.
- No niin hepat, hoitajat on ajettu pois. Pitää lakaista käytävä, mutisin ja aloitin lakaisun.
Lakaisin käytävää hiljalleen ja menin tallin nurkasta nurkkaan. Kun olin lakaissut käytävän, lähdin hakemaan heinää.
- No niin hepat, täältä tulee teidän iltaheinät. Oletteko te nälkäisiä? kysyin hevosilta ja sain vastaukseksi pari hörähdystä.
Jaettuani heinät aukaisin vesihanat ja annoin niiden valua vähän aikaa. Kun olin samuttanut hanat menin hakemaan hevosten iltaruuat.
- Täältä tullaan! sanoin ja jaion jokaiseen karsinaan väkirehut.
Vein ämpärit takaisin ja hyvästelin hepat, jotka tyytyväisinä ruoskuttivat ruokaansa.
- Moikka konit! sanoin ja laitoin hälytyksen päälle. Lähdin kävelemään kohti kotia.
Eija
|
|
|
|
Post by ruu on Mar 13, 2009 18:49:30 GMT 2
Perjantain 13.3. Iltatalli. Tuvassa lämmin kamiiina!. "Every time we toch..." hoilasin hyppellesäni tallille loskasaassä. Kello oli vasta 16 ja minulla oli hyvin aikaa. Olin tullut jo tunnetuksi kokoaikaisesta hoilaamisestani joten toivoin tälläkertaa todella ettei jollakin olisi nyt hauskaa kuunnelessani minua. Kun saavuin tallin pihaan vaikenin sillä en halunnut ottaa riskiä ja mennä pokkana paikalle. Tallin pihalla olikin porukkaa kuin lentokentällä. No, olihan kello vasta 16. "Heeeposeeeet ruokatätä tuliiiiiiiiiiiiiiiiiii" maiskuttelin astuessani talliin. "Mutta saatte safkanne vasta kun on sen aika." totesin ja pyytelin anteeksi. Silitin pikku Pampulaa joka koitta saada irti herkkuja. Menin rehuvarastoon sekoittelemaan mömmöjä. "huppsss." huudahdin ja keräsin betonilattialta tippuneet kaurat takaisin ämpäriin. Jatkoin kieli vääränä mutta nopeasti sekoittelemista. "Finish" sanoin hyvällä englannilla ja nostin kaikki ämpärit riviin seinän viereen. "Nyt on mömmöt valmiina." huokaisin. "Ai moi Shina!" tervehdin tyttöä johon oli juuri tutustunut. Sain vastaukseksi hymyn ja moikkauksen. Kylläpä aika rientää ajattelin kun vilkaisin rannekelloani joka ihme ja kumma näytti jo klo 17. Porrukkaa ei tallilla enään ollut muutamaa hoitajaa lukuunottamatta. Minun teki mieli ottaa joku hevonen ja lähteä sen kanssa pienelle retkelle mutta en halunnut ottaa toisen omaa. Hoitsua siis. Joten tyydyin vain menenmään aittaan Taigan karsinaan silittelemään ponia. Kaivoin taskustani porkkanan palan ja pujotin sen Taigan suuhun. "Älä kerro Wearille tai Annelle. Ne listii mut" sanoin tammalle hiljaa. Lähdin vähän ajan kuluttua Taigan karsinasta ja matkalla pujotin Humun turpaan porkkanapalan ja taputin tuota. "Ole sinäkin vaiti tästä" kuiskasin nauraen. Saavuin talliin ja näin kellon olevan jo melkein 19. Hoitajia ei ollut tallilla enään. Tai ainakin luulisin niin. Paitsi että Cäpän kylläkin löysin taukohuoneesta. "Moiii Cäpäää!" hihkaisin tuolle. "Moiii. Mitäs sinä täällä vielä?" hän kysyi. "Samaa voisi kysyä sinulta. Minulla on iltatalli muistatko?" naurahdin. "Ainii joo oon lähössä luin vaan tän kiinnostavan jutun." Cäpä vastasi ja loi virnistyksen. Menin heinävintille ja aloin tiputtelemaan paaleja alas. Kuulin muutaman innokkaan hirnahduksen. Kun tulin alas vintilta Cäpä oli jo häippässyt. "Aika nopee" virkoin ja kapusin alas. Nyt on aika rehut jakaaa. "Joojoo herrasväki saatte safkanne." tyynnyttelin heppoja. Kävin hakemassa reharista ämpärit ja kärräsin ne oikeille karsinoilleen. Jaon ennätysvaihdilla ja tarkkuudella heinätkin. Aittaankin vein rehut ja heinät. Sitten palasin satulahuoneeseen ja otin loimet ja loimitin kaikki loimia tarvitsevät. Annoin suukun jokaisen turvalle. Sitten tartuin luudanvarteen ja siistin yleissiisteyden. Sitten puhelini pirisi ja ääniaalloille kantautui soittoääni. "Can't read my, Can't read my No he can't read my poker face Can't read my Can't read my No he can't read my poker face P-p-p-poker face, p-p-poker face P-p-p-poker face, p-p-poker face" "Haloooooo" vastasin. "Jooooojooo. Tulen tulen. Moikka" puhuin. Siellä oli äitini. -tyypillistä. Hän paasasi siitä että viimeistään klo 22 kotiin. Varmaan tulisin juuri silloin kun kello on jo vähän yli 20. Tai no, vähän ennenkin.. Luuttusin lattiat puhtahiksi. Oho! Mikäs tuo on. huudahdin mielessäni kun nostin tallin lattialta 5€ setelin. Tämä kuuluu varmaan Annelle joka on kiireissään unohtanut tämän nähän. Tai siis tiputtanut. Naurahdin ja kyyditin setelin kovaa vauhdia toimiston edessä sijaitsevalle hyllylle. Tarkistin vielä tallin siisteyden ja nostin riimuja maasta. "No nyt kai sitten kaikki on tehty." Mumisin kun katsoin vesijohdot päälle. "Noh, puuttuuko teidän majesteeteiltanne mitään?" kysyin ja nauroin. "Looooov you all!" huudahdin ja mutristin suuni. Laitoin valot pois ja lähdin loskasäähän. Lukitsin tallin ovet perässäni ja lähdin kävelemään hämärässä kotiin päin.  |
|
|
|
Post by Cäpä on Mar 15, 2009 16:34:04 GMT 2
Iltatalli 15.3.2009 - Lisää kaakaota!
Astuin sisään talliin ja kopistin lumet kengistäni. Heitin repun olaltani ja raahasin sen tallin seinustalle. Vilkaisin ulos ikkunasta, ja näin Ruun aitan luona. Päätin mennä katsomaan, mitä hän puuhasi, mutta ensin jakaisin hepoille heinät. Sieppasin syliini heinäpaalin ja nakkelin heiniä karsinoihin. Kun tallin täytti tyytyväinen mussutus, kipitin ulos aitalle.
Ruuta ei näkynyt enää missään. Kurkistin Taigan karsinaan, mutta tyttöä ei näkynyt sielläkään. Kumma juttu. Lähdin lopulta takaisin sisään, ja sieppasin luudan seinustalta.
Sudin lattiaa ripeästi, sillä ulkona alkoi jo hämärtää.
”Pellaaa tykkää porkkaaanasta, porkkaaanaa ei Pellastaa, iihaa, iihaa, Pellan oma tarinaaa” , hyräilin lattian puhdistuessa. ”Kiva laulu!” kuului yllättäen ääni takaani. Käännyin niin nopeasti ympäri, että kompastuin omiin jalkoihini ja muksahdin selälleni.
”Hui kun säikähdin”, sanoin kompuroituani ylös ja tunnistettuani äänen Shinaksi. ”Mitä sinä täällä tähän aikaa olet?” tiedustelin pyyhkiessäni housujani puhtaaksi nolona.
”Ajattelin vain sanoa Humulle hyvät yöt!” Shina vastasi kävellessään Humun karsinalle. Sain lattian pian lakaistua, sillä jutellessa kaikki sujuu nopeammin. ”Nyt annan hepoille mössöt”, ilmoitin taapertaessani rehuvarastoon. Kun käännyin takaisin käytävälle – tällä kertaa molemmat kädet täynnä rehuämpäreitä – näin, että Shinan seurana oli Ruu. ”Moi Cäpä!” tyttö huudahti yhtä pirteästi kuin aina. ”Moi”, vastasin iloisesti – isommalla porukalla olisi aina hauskempaa!
Kun kaikki tallityöt oli tehty ja hevoset loimitettu, istuimme lähimmälle heinäpaalille juttelemaan. ”..hei muuten, minulla on kaakaota repussa!” huudahdin yhtäkkiä. Kaivelin hetken reppuani, ja löysin lopulta termospullon. Otin esille kolme kertakäyttömukia ja täytyin ne kaakaolla. ”Kiitos!” molemmat sanoivat ottaessaan mukinsa.
Humu hörisi kiinnostuneena nähdessään kaakaomukit, se oli varma, että niissä oli jotakin hyvää. ”Kuulepas höpsö, tässä on vain kaakaota!” naurahdin ja kävelin hevosen karsinalle. Näytin mukia Humulle, joka nuuhki sitä uteliaana.
Käännyin takaisin tyttöjen luo… löin varpaani kynnykseen…ja kaatua muksahdin lattialle kaakaon räiskyessä Ruun ja Shinan päälle! ”Ääk!” Ruu huudahti, ja kantapäät vain vilahtivat kun hän kaatui taaksepäin paalilta. Tyttö ehti kuitenkin tarrata Shinan hihaan, ja vetäisi tämän mukanaan maahan.
Siinä sitten siivosimme tallin lattiaa hymyssä suin hevosten katsellessa ihmetellen karsinoistaan!
//Keväinen kaakaokäpä
|
|
|
|
Post by Ellady on Mar 18, 2009 19:07:20 GMT 2
iltatalli 17.3 ''Ruskeita poneja ja innokkaita tallilaisia"
Kiikuttelin mössöjä Bertille joka porskutteli menemään omat vitamiininsa.. Ihmettelin miten Bert oli onnistunut putsaantumaan näin kuraisen ratsastajan lennätyspäivän jälkeen.. Seniorit alkoivat saapumaan jo tunneilta... Humu, Tiia, Palmi ja Aksu köpöttelivät vähän vanhemmat ratsastajat mukanaan omiin tuttuihin karsinoihinsa.. Palmi luultavasti vetelee viimeisiä tuntejansa kun on varsa massussa.. Mietin hetken hiljaa minkalainen uljas varsa sieltä tuleekaan olkoon se tamma tai ori.. Anne säpsäytti minut hereille ja sanoi:
- Anna noille ruoat mieluiten vaikka vasta tunnin päästä ettei tuu mitää sairauksia..
Nyökkäilin hetken ja annoin karsinaa kiertävälle Mankille heinät.. Hilla ja Pella sekä Siiri varsansa kanssa tulivat hoitajat saattaen viimeisinä laitumiltaan.. Kiikuttelin muille tallin asukeille ruoat paitsi tuntilaisille.. Kävelin satulahuoneeseen jonne oli laittanut suitset kuivumaan..
Ihmettelin hämäräperäisesti likaisia ratsastusvarusteita koska osa oli hevosten jotka eivät olleet ratsastajan heittotunnilla.. Jouduin katsomaan mallia Taigan suitsista että saisin koottua pikun suitset oikeanlaisiksi..
"Kuolaimet tonne ääh! unohdin niskaremmin!" Puhuin itsekseni kun kokosin hankalia suitsia mutta kyllä niistä tulivat hyvät koska en unohdanut reikiä joka oli minulle aika yleistä..
Laitoin ne paketissa kohdalleen ja lähdin nopeasti kävelemään heinävintille josta hain tuntsareille ruoat..
Heitin Tiialle pari paalia ja Humukin sai mukavasti heinät.. Jouduin hakemaan taas neljä paalia että Palmi ja Aksukin saisivat omansa.. Huomasin että oli unohdanut Pikku hanisen <3 Kävelin suurin askelin hakemaan taas Energia juomatölkin ja huikkailin siitä viedessäni paalia ponille.. Istuin tämän vierelle silittäen Pikkua ja lipsuttaen juomaani.. Turvallinen olo johdatti minut illalla kotiin asti..
Ella
|
|
|
|
Post by Sirppa on Mar 30, 2009 16:46:31 GMT 2
Iltatalli 30.3 "Kummallinen vieras"
Juoksin sisälle talliin kamalalta lumipyryltä.
- Että osaakin pyryttää lujaa, ajattelin talliin astuessani.
- Hei pikku Siiri, sanoin.
- Ja moi teille muillekkin, jatkoin.
kun olin käynyt tervehtimässä jokaista heppaa niin huomasin että osa hepoistahan oli vielä ulkona. Laitoin kaulahuivini kireämmälle, kun hain riimuja ja riimunaruja. Siinä ihan tavallisesti käveleskelin ulkona olevien heppojen luo kunnes. ja PAM, minä liukastuin.
- Ai!! minä ulvahdin.
- Kuka on jättänyt karkkipussin tähän?? Huudahdin.
lausuin pari valittua sanaa samalla kun vein karkkipussia roskiin.
- Eikö kukaan tajua että ei saa roskata?! Ihmettelin.
rauhoiotuin sillä samalla sekunnilla kun näin hepat jo oottamassa sisälle pääsyä.
- Sori kun mä vähän huusin, pahoittelin hepoille.
- mutta tulkaahan nyt sisälle sieltä jäätymästä, sanoin kun laitoin Humulle riimua.
- sinä myös Pikku, sanoin.
Aloin viemään heppoja sisälle, kun lunta alkoi vaan tulla lisää ja lisää ja lisää....
- Älä nyt vikuroi Leevi, sanoin.
kun me päästiin sisälle niin siellä oli hoitajat nappaamassa multa leevin, pikun ja humun.
- Hei mutta teidän on nyt aika lähteä, sanoin kuuluvalla äänellä.
- Mutta mä hoidan Humun ensin, sanoi Humun hoitaja.
- Ei se ikävä kyllä käy, sanoin takas.
- Mutta, Humun hoitaja jatkoi.
- Ei mitään muttia, vastasin.
- Ääh, sanoivat hoitajat.
odottelin siinä hetken että nämä hoitajat voisivat pakata tavaransa ja lähteä kotiin.
Kun kaikki olivat lähteneet niin kävin vielä pika kierroksen, ettei vaan olisi piilossa ketää. ja ei ollut minun onnekseni. =D
Sitten siirryin avaamaan vesihanat. Heti tämän jälkeen alkoi kuulumaan juomisen ääntelyä. istahdin hetkeksi kuuntelemaan heppoja sekä haistelemaan ihanaa tallin tuoksua. se oli niin rauhoittavaa kunnes "Prrr, Prrr, Prrrr , Prrrr" kännykkä herätti minut todellisuuten. kaverini kysyi vaan mitä meillä tuli läksyä. no kaikkea tyhmää hommaa....
Sitten menin hakemaan loimet. Ensin Floora ja sitten Sera ja sitten Blondi ja niin edelleen.
kun olin loimittanut ihan kaikki hepat niin kiipesin heinävintille hakemaan heinää. Minusta se oli raskasta puuhaa. no saanpahan voimaa xD.No iltaheinien jakeluun meni vaan semmoin ½-1h. Lähdin etsimään harjaa ensin satulahuoneesta, mutta se ei ollut siellä. no sitten katoin koko alakerran mutta en mä löytänyt.
- No voihan vieteri, puuskahdin kun olin kääntänyt koko tallin ylös alaisin.
- Missä se harja 0n? ihmettelin.
sitten kuului KOP.
- Mikä se oli? säikähdin.
- Onko täällä joku? huhuilin.
sitten tajusin että joku on varmaan mennyt "leikkimään" heinä vintille, sillä missään muualla ei voinut olla ketään, olinhan tarkistanut. sitten kuului toinen KOP. kiipesin heinävintille vapisevin sormin...
- Nyt ryhdistäydy! käskin itselleni.
kurkkasin heinävintille ja huomasin varjon liikuvan heinien takana. juoksin hädissäni alas.
- Mikä se oli??!! ajattelin hädissäni.
- Mutta jos se on roisto? ajattelin.
- Sehän saattaa satuttaa hevosia! jatkoin.
silloin juoksin hakemaan talikkoa ja taskulamppua. kiipesin taas heinävintille. osoitin taskulampulla sinne missä se varjo oli liikkunut. sitten minun oikealta puolelta kuului KOP.
juoksin ääntä päin talikkoa heiluttaen ja huutamalla:
- ULOS TÄÄLTÄ ROISTO!!! karjaisin.
- Apua! huusi ääni.
jähmetyin paikalleni. Osoitin taskulampulla äännen päin ja huomasin sen olevan pieni tyttö. ihmettelin hiukan mitä hän täällä teki??
- Älä lyö, sanoi tämä ääni.
- Kuka sinä olet? kysyin tytöltä.
- Olen vain tyyppi joka halusi jäädä talliin hevosten kanssa, tyttö sanoi melkein itkun partaalla.
- Tule mennään alas, sanoin tytölle.
"alhaalla"
- Miksi et ole kotona? kysyin.
- Anteeksiii!! parkui tyttö.
- Ei nyt tarvitse itkeä. ei ole mitään hätää, jatkoin.
- Haluan kotiin, sanoi tyttö silmät punaisina.
- No mene vain mutta kerro tästä Äidillesi, sanoi.
- Selvä.... tyttö sanoi.
- Ei ollut tarkoitus säikäyttää, jatkoi hän.
- Ei se mitään, minä vastasin.
Jatkoin puuhiani kun tyttö oli lähtenyt. Menin Siivoamaan jälkiäni. harjailin lattioita, laitoin tavarat paikalleen ja muita juttuja.
Kun olin siivonnut niin katsoin vielä kaikki paikat, ettei olisi missään enään likaista. Sammutin kaikkialta valot ja sanoin heipat hepoille ja aktivoin hälytysjärjestelmän sulkiessani ovea.
-Sirppa-
|
|
|
|
Post by Sirppa on Apr 1, 2009 12:49:28 GMT 2
Iltatalli 1.4
Katsoin kelloa, se näytti aikaa jolloin täytyy painua tallille. join kaakaoni nopeasti loppuun ja söin omenan. Juoksin pyöräni luo takki auki tuulessa liehuen. sulkiin takkini ja lähtiin kohti tallia.
Astuin talliin jossa pörräsi kolme hoitajaa, miun laskujen mukaan. katsoin kello, ei vielä tarvi hätistää yli-innokkaita hoitajia kotiin. Näin tämän saman tytön joka oli ollut 30.3 täälllä henävintillä. Tämä tyttö autteli muita hoitajia. Sitten tämä kyseinen tyttö näki minut.
Hän juoksi minun luo ja sanoi:
- Voinko auttaa sinua tänään? Hän kysyi.
- No mikä ettei, kunhan sinulla on lupa, vastasin minua päätä lyhyemmälle tytölle.
Aloimme tytön kanssa siivoamaan tallia. Hän järjesti toimistoa, minä satulahuonetta. Meillä oli vielä kuitenkin paljon tehtävää. Emme huomanneet kuinka aika oli mennyt huimaa vauhtia.
Tyttö hätisteli muita hoitajia pois, sillä välin minä aukaisin vesihanat ja kiipesin heinävintille hakemaan heiniä hepoille. Kun olin heinävintillä minun mieleeni tuli maanantain iltatalli kun tämä tyttö oli piileskellyt heinävintillä. Samassa kuulin tytön huhuilevan minua antamaan hepoille heinää. unohdin ajatukseni siinä tohinassa kun vein heinää hepoille.
Iltatalli on parasta aikaa tallilla kun voi olla vain minä ja hevoset. Istahdin Siirin karsinan eteen mietskelemään puuttuiko enään mitään. Meinasin nukahtaa tallin rauhallisiin ääniin, mutta kännykkäni alkoi pirisemään. "Prrrr, Prrrr, Prrrr"
- Niin?
- Nytkö?
- En varmaan tule!!!
- EN TUU!!
- Ihan sama meettekö te jonnekkin mutta minä olen nyt tallilla ja sillä sipuli!!!
- Se oli äitini, sanoin Siirille joka oli tullut ihmettelemään kännykkääni.
Nousin ylös ja tein kierroksen tallissa hoitajien varalta. Jep ei ollut. Sitten näin loimet jotka olin unohtanut laittaa niitä tarviteville.
Silloin tämä tyttö tuli luokseni ja sanoi:
- Kiitos kun sain hyvittää maanantain auttamalla sua.
- Eipä mitään. Minunhan pitäisi kiittää sinua kun autoit minua. vastasin.
- Mutta kun minä käyttäytyin typerästi maanantaina, sanoin tyttö.
- Mutta unohdetaan nyt se maanantai ja nautitaan tästä hiljaisuudesta.
- Selvä.
Istuimme vain tallin lattialla kuuntelemassa heinien rouskutusta ja vähän unisia hörähdyksiä. Istuimme vain.
-Sinun olisi aika lähteä, kello on jo aika paljon, sanoin tytölle.
- Okei. samassa se tyttö viiletti jo ovelle. sieltä se vielä vilkutti mulle.
Jatkoin vielä vähän aikaa kuuntelemista ennen kuin nousin ylös ja sammutin valot.
-Öitä hepat.
Aktivoin hälytysjärjestelmän ja sulkiin oven.
-Sirppa-
|
|
|
|
Post by brenna on Apr 13, 2009 17:43:04 GMT 2
Iltatalli 13.4 Maanantai
Astelin sisälle lämpöiseen talliin. Olin luvannut Josefiinalle hoitaa iltatallin ja nyt olin sitä tullut tekemään. Osa hevosista seisoi tallissa, mutta muutama puuttui. Lähdin hakemaan puuttuvia hevosia sisälle, olihan niidenkin saatava ruokansa. Pihalla tuuli kylmästi ja nostin takinkaulusta ylemmäs. Astelin tarhalle, missä jo Pampula odotti portille sisälle pääsyä. "Joo, kyl sie pääset", totesin ja pujahdin ponin vierelle. Pujotin riimun ponin päähän ja riimunnarun kiinni. Lähdin taluttamaan pientä shetlanninponia talliin ja tamma seurasi rauhassa perässäni. Laitettuani kultaharjaisen ponin karsinaan, lähdin hakemaan vielä muutamaa. Blondi ja Sera olivat vielä tarhoissaan, sekö pikkutallista Pella ulkoili vielä. Ensimmäisenä hain harmaan ponitamman omaan karsinaansa ja sitten päätallin hevosten vuoro. Blondin pyydystin helposti ja talutin raskasrunkoisen vaalean kaunottaren omaan yksiöönsä. Tamma pyörähti intona odottamaan heiniään, mutta toppuuttelin sitä vielä. Vielä piti hakea Sera. Tämä diivamainen tamma olikin hankalampi yksilö pyydystää kun tarhakaverinsa. Ponitamma laukkasi ympäri tarhaa pää korkealla pystyssä, eikä meinannut tulla sisälle. "Viitsisikö Sera-neiti nyt tulla syömään iltaheinänsä?" kysyin tammalta, joka katsoi minua pää kallellaan. Lähestyin hiljaa käsi kohti tammaa ja pääsinkin taputtamaan ruunikonvoikon selkää. Otin tukevan otteen tamman riimusta ja lähdin taluttamaan sitä talliin.
Pian olivatkin kaikki hevoset sisällä ja kuulin kolinaa ja pauketta hevosten kolistellessa kärsimättöminä karsinoidensa ovia. "Joo, jokainen saa kyllä!" vakuutin ja heitin Antulle heinät. Aksu hirnahti kimakasti, mutta vaikeni, saadessaan omat sapuskansa eteensä. Näin heinien jako sujui vikkelään ja sain suloiset hörinät omalta poniltani, kun heitin heinät sen eteen. Kasvoni sulivat hymyyn, kun vihdoin kuuntelin hiljaista rouskutusta ja hevoset söivät tyytyväisinä heiniään. Väkirehut olisi vielä annettava, eikä ketään tarvinnut tällä kelillä loimittaa. Lähdin rehuvarastolle reippain askelin ja haistelin väkirehujen kotoisaa tuoksua.
Kaadoin jokaiselle hevoselle omat rehunsa ja lopulta huokaisin. Alkoi jo hämärtää ja Seppeleen pihan lamput syttyivät värähdellen. Taputin mössöjään ahmivan Taigan kaulaa, mutta poni ei ollut moksiskaan. Se välitti enemmän ruuasta kuin minusta. Ajatus sai hymyn nousemaan kasvoilleni ja jätin ponin ruokiensa pariin.
Tallin käytävä näytti puhtaalta ja lähdin kiertämään joka kolkkaa. Varustehuoneessa törmäsin Elledyyn ja Ruuhun, jotka kikattivat nurkassa kahden. Katsoin tyttöjä ja vinkkasin ovea kohti: "Tallin sulkemis aika. Huomenna uudestaan sitten", vahvistin vielä sanoilla ja mutisematta he livahtivat tallista. Sammutin vielä valot varustehuoneesta ja talli alkoi olla valmis yöpuulle. Tarkastin vielä kaikki hevoset ja rehuvaraston oven olevan lukossa.
Tarkastelin tallin hälytysjärjestelmää ja hetken pähkäilyn jälkeen älysin sen käytön. Näppäilin hälytysjärjestelmän päälle ja sammutin viimeisetkin valot. "Hyvvää yötä karvaturvat!" toivotin hevosille ja vastaukseksi sain muutaman matalan hörähdyksen. Astuin viilenneeseen ulkoilmaan ja painoin tallin oven kiinni. Varmistin vielä oven olevan lukossa, ennen kuin astelin vanhalle pyörälleni ja loikkasin satulaan.
- Brenna
|
|
|
|
Post by Sirppa on Apr 15, 2009 14:21:55 GMT 2
Iltatalli 15.4 Olin ollut koko päivän tallilla seuraamassa tunteja ja auttamassa muita. Väki alkoi pikku hiljaa vähenemään, iltaan päin mentäessä. Kun kello alkoi olemaan 17:45 niin alkoin siivoilemaan. - Huh että täällä on sottaista, sanoin astuessani oleskelutilaan. - Joku on jättänyt limusansa lattialle. - Ja joku on vähän sotkenut ruualla. - Onkohan ollut "Ruoka sota"?? Siinä siivoilessani oleskelutilaa niin huomasin valokuvan. Keskeytin siivoamisen vähäksi aikaa. Kuvassa oli Josefiina ja Hilla. - vau! - Eikö olekkin hieno? Kysyi Josefiina. - Hui! mä säikähdin. On. - Tuossa on ensimmäinen kuva minusta ja Hillasta, Josefiina kertoi. - Mutta en häiritse sinua sen enempää mutta voisin auttaa sinua ruokkimaan hevoset. - Juu, Kiitti. Siinä Jossun kanssa Jaettiin Ruokia jutustellen. - Oho kylläpä se aika rientää. - Pitääkö sun jo mennä Jossu? - Jep, Tylsiä Paperi hommia. - Ok. mä jatkat tästä eteenpäin. - selvä. Moikka. - Moikka. Kävelin hiljaa miettien vesihanojen aukaisu jutulle milloin se kesä tulee. Ja miten se Anne ja jossu osaavat piirtää niiiiiiiiiiin hyvin. - Onko Hevosilla nyt kaikki? - Ruoka on, Vesi on... ai niin loimitus. Menin hakemaan Loimia karsinoiden eteen. Siinä laittelin loimia hevosille samalla kun kuuntelin mp3:sesta Musaa. "No matter what you say, No matter what You Do, No matter How you Play, No matter how you woo. You Don't Get me" otin harjan siitä vierestä ja aloin leikkimään että se on keppari ilman päätä xD Laukkasin Koko tallin läpi katsoen ettei kukaan olisi enään tallissa. Sitten väsyin ja istahdin maahan Antun karsinan eteen. minä vain istuin siinä nauttien tallin hevosien kuorsauksesta ja vielä vähän rouskutuksesta. Taisin siinä nukahtaa sillä äiti soitti mulle kymmeneltä. ;D Nousin ylös ja sammutin kaikki alta valot ja menin ovelle. aktivoin hälytysjärjestelmän ja sulkiin oven. tarkistin vielä että ovi olisi lukossa. Sitten menin pyöräni luo ja polkiin kotiin kuntelemaan läksytystä lliian myöhäisestä kotiin tulosta. Huoh. -Sirppa- tinypic.com/view.php?pic=1zlbpxc&s=5Kuva harjaamisesta.
|
|
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!