|
Post by Kata on Jan 25, 2009 14:27:21 GMT 2
25.1.09 Sunnuntai Iltatalli Laitan tämän nytten tulemaan koska en ole varma pääsenkö illalla : )
Avasin Seppeleen tallin oven ja astuin sisään. Tallissa oli mukavan lämmin joten en antanut kylmän ilman virrata ulkoa sisään. Suljin oven ja menin rehuhuoneeseen. Olin tallilla ensimmäistä kertaa ja haeskelin hetken rehulaareja vaikka ne olivat nenäni edessä. Otin pari ämpäriä ja menin rehulaareille. Aloin tekemään rehu sekoituksia ohjeen mukaan. ”Epulle tämän verran.. Topille tätä...” Mumisin itsekseni samalla kun tein rehusekoituksia.
Lähdin sitten jakelemaan hevosille rehujaan. Kävin sitten aukaisemassa vesihanat ja tarkastin että talli oli ihan siisti. Lakaisisin käytävän heti kun olisin jakanut heinät ja hakenut hevoset sisään. Lähdin hakemaan heiniä. Jaoin heinät ensiksi aittarakennukseen ja sitten talliin. Kävin hakemassa riimunarun ja lähdin tarhoille. Hain ensiksi sisään Taigan, Hillan ja Pellan. Sitten hain Blondin,Pampulan,Seran,Flooran ja muut. Tallin käytävä oli ihan heinissä ja lumessa.
Vein riimunarunpaikalleen ja otin luudan mukanani. Lakaisin käytävät nopeasti ja siirryin sitten rehuhuoneeseen. Lakaisin sen ja sitten lakaisin toimistonkin. Kello oli jo sen verran että vein luudan paikalleen ja katsoin että tallissa ei ollut enää ihmisiä. Muutama oli jo tekemässä lähtöä joten en sanonut heille mitään. Muistin sitten että muutama hevonen pitäisi loimittaa.
Hain muutaman loimen ja laitoin ne tarvittaville hevosille. Tarkistin vielä että kaikki hevoset olivat kunnossa ja että paikat olivat siistinä. Huomasin pari nuorta tyttöä vielä tallissa ja sanoin heille että olisi aika lähteä kotiin. Tytöt lähtivätkin nopeasti joten lähdin hakemaan tavaroitani. Menin tallin ovelle ja laitoin hälytysjärjestelmän päälle. Suljin sitten oven ja lähdin kotiin.
Loppu : )
|
|
|
Post by Abby on Jan 26, 2009 8:32:01 GMT 2
Laiskaa aamua 26.1.2009
Istuin raskaasti hengittäen tallin lattialla ja katsahdin vielä kerran kelloon. Hevoset oli saatu ulos ja pahin oli vielä edessä, eikä aamu ollut alkanut niinkään mukavasti. Nousin hiljaa ulos ja vingahdin kivusta. Pudistin päätäni ja kompuroin hitaasti kottikärryille. Huokaisin, vaikka ei ollut mitään ajatelitavaa. Nyt vaan karsinoita siivoamaan.
- Aitta enään, hihkaisin tyytyväisenä. Työnsin kottikärryt Pellan omaan asuinmajaansa ja tartuin talikkoon huokaisten. Aloin herätä karsinasta likaisia kuivikkeita kottareihin ja samalla kirosin kipeää selkääni. Kuitenkin karsina oli tarpeaksi puhdas, että pystyisin ottamaan Hillan karsinan samaan.
Tartuin muristen luutaan joka lepäsi seinäävasten tallissa. Kaiken tämän kärsimyksen jälkeen saisin vielä pelleillä luudan kanssa ja putsata tallin lattia. Lattia näytti siltä, kun sitä ei olisi ikinä siivottu, vaikka sekin oltiin suoritetta eilen illalla. Pudistin päätäni ja hiljaa hyräillen aloin sukimaan tallin lattiaa.
|
|
|
Post by Abby on Jan 27, 2009 7:08:25 GMT 2
Ajattelu toimii myös aamulla 27.1.2009
Hiljaa lakaisin lattioita ja ajattelin pitkälti tämän aamun tapahtumia. Puristin toista rannettani, josta Anttu oli ikävästi näykkäissyt, vaikka melko hyvin olin pystynyt sitä väistämään. Jatkoin kuitenkin pian lakaisemista. Aamu oli ollut reippaampi mitä olin ikinä kuvitellut ja nyt katseemme kohtasivat Bertin ja Leevin kanssa, joilla oli määrä jäädä sisälle.
Ajattelin Taigaa, joka oli tallonut varpaani, kun se oli liian innokas menemään tarhaan. Saatika sitten Hilla, joka oli hypännyt housuistaan kaverinsa takia. Naurahdin yksinäni ja katsahdin yksitellen karsinoihin joita olin siivonnut ainakin tunnin. - Huomenta, vilkutti Pipsa iloisesti. - Heipähei, hymyilin nopeasti.
Istahdin Leevin karsinan eteen väsyneenä ja huokaisin helpotuksesta. Herra venytti päätään kiinnostuneena ja toivoi ilmeisesti taskusta löytyvän helkkuja. Rapsutin hetken Leevin turpaa ja hymyilin Bertille, joka katseli minua myös herkkujen toivossa. Kurkasin vielä lisäsiipeen ja varmuuden vuoksi tarkastin karsinat.
Huomasin Seran karsinassa olevan edelleen hiukan heiniä ja ruokakupissa oli pohja täynnä kauraa. Huokaisin merkillisesti ja upotin käteni nopeasti sinne. Pian kuitenkin kulkeuduin ulos lisäsiivestä. Törmäsin tallin käytävällä Pipsaan ja Pampulaan. Vaikka poni yrittikin vikuroida, sama hymy pysyi tytön kasvoilla kokoajan. Työ oli tehty nyt minun osaltani.
|
|
|
Post by Abby on Jan 28, 2009 6:45:27 GMT 2
Hyvää huomenta ja öitä 28.1.2009
Pampula mussutti tyytyväisenä heiniään ja aina välillä vilkuili touhujani. Olin edeleen hieman sekaisin kaikesti, mutta pudistin ajatukset heti pois päästäni. Kurkkasin hymyillen Seran boksiin, jossa tamma söi vielä ruokiaan rauhassa. Hyväillen suuntasin pitkällekäytävälle, josssa sain vastaan toivokkaita hörähdyksiä.
- Kiinnostaisikos jotain lähteä tarhailemaan? kysyin iloisena, mutta silloin koko talli hiljeni. - Hiljaisuus on myöntyisen merkki, jatkoin hyväntuulisena. Katselin hevosia ja huomasin Bertin enään hamuavan viimeisiä heinänkorsia maasta. Hymähdin tyytyväisenä ja kaappasin mukaani mukaani riimunnaru. Bert pääsisi ensimmäisenä hyiseen ulkoilmaan.
Tuhahtaen katselin karsinoita, jotka odottivat siivousta. Vikisin hetken itsekseni, mutta kuitenkin tartuin jämäkästi kottikärryihin. Lähdin työntämään niitä suoraan lisäsiipeen. Pisimmän talliinkäytävän jättäisin viimeiseksi, sillä siihen oli eniten urakkaa. Parkkasin kottarit Pampulan karsinaan ja tartuin huokaisten talikkoon. Nyt oli taas aika rääkätä selkää.
Katsahdin tyytyväisenä talliinpäin ja palkitsin itseni hetken istumisella. Vielä pitäisi lakaista lattiat, niin kaikki olisi saatu valmiiksi täksi aamuksi. Huokaisin loppujenlopuksi ja nostin itseni ylös kylmästä maasta. Löntystin hiljaa luudalle, joka odotteli minua nojaamassa tallin seinään. Tätäkin pitäisi nyt vaan ajatella mahdollisimman positiivisesti.
|
|
|
Post by Veera on Feb 1, 2009 18:15:33 GMT 2
1.2.1009 Nukkumatti tulee talliin //Maailman kiehtovin otsikko. >X)
Hyräilin jotain ihan outoa biisiä joka oli hetki sitten tullut tallin radiosta. Siivosin Myntin karsinaa joka oli ollut niin hirveässä kunnossa pikkutamman jäljiltä, että olin ottanut hommakseni siivota sen. Hain kottikärryllisen puhdasta turvetta ja levittelin ne mukavasti karsinan pohjalle. -Huh, vielä parihommaa ja iltatalli on tehty, huokaisin ja kuljetin talikon ja kottikärryt omille paikoilleen. Katsoin, että muissa karsinoissa oli kaikki kunnossa, ettei minun tarvitsisi alkaa vielä niiden parissa äheltämään. -Kaikki kunnossa, huokaisin ja tartuin heinäpaaleihin ja aloin laittelemaan niitä heinäverkkoihin. Hillan heinät jätin karsinan lattialle, koska olin saanut selvät ohjeet siihen. Kun heinät oli jaettu lähdin hakemaan iltaruokia rehuvarastosta. Yksityisten hevosten ruuat oli niiden omistajat laittaneet ämpäriin jo ennen lähtöään. -Saahaanko me harjata Pampulaa ja Siiriä, kysyivät kaksi n. 7 vuotiasta tyttöä, jotka olivat ilmestyneet selkäni taakse aivan hiljaa. -Kuulkaas tytöt ponit laitetaan nyt nukkumaan ja niitä ei voi nyt enää harjailla. Hepoillekin tulee nukkumatti, sanoin ja passitin tytöt kotiin. Huokaisin ja jatkoin ruokien laittelua. "Pampulalle 2x pellettejä....", luettelin ja laittelin ruokia sitä mukaan ämpäreihin. Vihdoin pääsin viemään rehut karsinoihin.
Kävin viemässä heinät ja rehut myös aittarakennukseen, kunnes pääsin hakemaan hevosia tarhoista. Otin riimunnarun mukaani ja kiiruhdin hakemaan ensitöikseni Siirin ja Pampulan tarhasta. Sain shettikset talutettua yhtäaikaa päitsistä talliin. Pikkuponit riemuitsivat, kun pääsivät rehujen ja heinien kimppuun. Hymyilin ja lähdin hakemaan loputkin hevoset tarhasta. Myntti riuhtoi riimunnarua niin, että käteni olivat aivan tulessa. Vihdoin kaikki hevoset ja ponit olivat omissa karsinoissaan ja aloitin loimihäsläkän. Riisuin loimet jokaiselta hevoselta ja jätin niille loimen jotka sellaista tarvitsivat yöllä.
Lakaisin tallinlattian ja aktivoin hälytysjärjestelmän. Toivotin kaikille hevosille hyvät hyöt ja sain vastaukseksi tuhinaa ja heinien rouskutusta. Sammutin valot ja lukitsin tallinoven. Kävin hyvästelemässä vielä aittatallin asukkaat ja toivoin, että nukkumatti tulisi pian talliinkin, koska se oli tullut jo minulle kylään. Kävelin rivakasti kotiin lumistatietä pitkin, vain katuvalot ja satunnaiset autonvalot valaisivat matkaani kohti kotia. (:
|
|
|
Post by Abby on Feb 3, 2009 7:19:50 GMT 2
Aina sitä tavallista 3.2.2009
Katsoin huokaisten takaisin tallin käytävälle ja huokaisin helpottuneena, kun kaikki ruoat olivat löytäneet paikkansa hevosten kupeista. Laahustin yläkertaan oleskeluhuoneeseen ja lösähdin puolikuoliaana istumaan. Katsahdin kahvinkeittimeen, joka oli liian kaukana minulle, joten painoin vain silmät kiinni hetkeksi ja odotin.
- Huomenia, ilmoitti Nana iloisesti ja avasi oven. Hätkähdin melkein pystyyn ja katsahdin Nanaan joka hymyili iloisesti. Haukottelin nopeasti ja sitten väänsin jonkinlaisen hymyn kasvoilleni. Kuitenkaan sekään ei meinannut pysyä, kun ajattelin, mitä seuraavaksi oli ohjelmassa. - Huomenia vaan, tuhahdin lopulta. - Juu autan kyllä, lupautui Nana heti.
Talutin villihköä Leeviä kohti tarhaa, eikä hevonen meinannut pysyä nahoissaan. Puuskahdin kärsimättömänä ja katsahdin Nanaan, joka tuli Bertin kanssa perässä. Päästin Leevin tarhaan ja pidin porttia auki Bertille. Palasimme kiireesti takaisin talliin ja otin mukaani Myntin. Nana lähti kuljettamaan ulos aittalaisia, joten minulla oli työtä tehtävänä tallissa tarpeeksi.
Huokaisin helpottuneena, kun viimeinenkin hevonen ravasi tyytyväisenä tarhassaan. Huokaisin syvään ja lähdin heikoin askelin kävelemään kohti tallia. Aamuinen työnteko ei ollut oikein minun jutttu, mutta silti oli pakko. - Seuraavaksi karsinat, huokaisi Nana kun saavutin hänet. - Älä muuta väkerrä, murahdin.
|
|
|
Post by Veera on Feb 5, 2009 21:05:50 GMT 2
5.2 Tavallinen iltatalli
Heittelin heinät hevosten karsinoihin ja jutustelin samalla Pipsan kanssa joka touhuili vielä Siken parissa. -Tuntuu, että Kalle tulee kohta aidoista läpi, kun se riehuu tuolla tarhoissa, sanoin Pipsalle joka katseli ulos. -Tosiaan. Tuolla on hirvee myräkkä, enkä mäkään tuolla ulkona nauttis värjötellä, sanoi Pipsa vakava ilme kasvoillaan. -Tänä yönä tulee varmaan kunnon myräkkä, sanoin ja katsahdin tallin ikkunasta ulos. -Juu. Pitää Hillakin ottaa yöksi sisälle, sanoi Pipsa ja siivoili Siken karsinaa. -Mä voisinki alkaa hakeen nuo hepat jo sisälle, kun heinät on jo karsinois, sanoin ja nappasin riimunnarun käteeni. -Mä tuun kohta avuks, jos saan tämän edes puoleenyöhön mennessä siivottua, nauahti Pipsa ja jatkoi lannan luontia.
Ulkona oli hyvä, että näki edes eteensä ja hevoset olivat hakeutuneet toistensa viereen puiden suojiin. -Kallee! huutelin ja pyörittelin riimunnarua kädessäni. Ruuna talsi raskain askelin luokseni ja lähdin viemään lumista suomenhevosta talliin. Sitten hain Sentin ja sen perään Antun, kunnes Pipsa tuli avukseni ja haki Siken ja Bertin sisälle. Kun jokainen hevonen oli sisällä tallissa jaoimme yhdessä hevosille ruoat ja Pipsa otti aittalaisten ruoat vastuulleen. Kun jokainen hevonen rouskutteli tyytyväisenä ruokiaan sisällä lämpimässä menimme Pipsan kanssa ottamaan kupit kaakaota ennen pitkää ja kylmää kotimatkaa. -Mä soitan, että voisko äiti tulla hakeen, mut täältä. Voitais samalla heittää sut kotiin, sanoi Pipsa ja kaiveli taskustaan kännykkää. -Joo se käy mainiosti, sanoin ja hörppäsin lämmintä kaakaota.
Ennen lähtöä sammutimme tallista valot ja aktivoimme tallin hälytysjärjestelmän ja lukitsimme tallin ovet. (:
|
|
|
Post by Abby on Feb 8, 2009 19:34:53 GMT 2
Rauhaa ja nopeutta
- Jes. Hyvä minä, kehuin itseäni ja katsahdin käytävälle. Olin ottanut kaikki mahdolliset karsinat josta löytyi jotain ja seuraavaksi oli ruoat kaadettava ruokakuppeihin. Katosin hakemaan rehuja, jotka oli valmiiksi jakanut ämpäreihin jokaiselle hevoselle. Tämä ei olisikaan niin rankka ilta mitä olin alussa kuvitellut. - Mie voin hakea Bertin ja Leevin sisään, tarjoutui kiireetön Pipsa. - Hyvä, naurahdin ja patistin tytön matkaan.
Sain viimeisenkin käytävän ruoan kaadettua ruokakuppiin, kun Pipsa astui sisään vielä leevin kanssa. Katselin kuinka tyttö vei nopeasti innokkaan orin karsinaansa. Kiitellen katosin lisäosaan, jonne kaadoin vielä hevosille ruoat. Vielä pitäisi kuskautua aittaan, ennenkuin Pipsa saisi sinnekkin tuotua hevoset. Kiirehdin kauhealla vauhdilla tallin pihalla kohti aittaa ja huomasin ensimmäisen hevosen jo saapuvan.
Huokaisin syvään ja katselin hetken hiljaa kuinka 3 hevosta mussuttivat ruokiaan. Seuraavaksi pitäisi kuskata loput pollet sisälle ja ajaa jokaisen ratsastajan ulos tallista. Iltatallit olivat vaikeita, kun oli tottunut tekemään kaiken lähes toisinpäin. - Öitä pollet, sanoin vielä aittalaisille. - Ja huomen aamuna nähdään, naurahdin lopuksi. Tartuin reippaasti riimunnaruun ja lähdin kulkemaan kohti hevosaitauksia. Tälläkertaa tein asiat ehkä liian kiireellä, mutta tulipahan pollet hoideltua.
- Noniin, huokaisin ja ilmestyin oleskeluhuoneeseen. - Aika lähteä? kysyi Shinqua. - Juuri niin, vastasin ja odotin että kaikki pääsivät ulos tallista. Tartuin lopulta luutaan ja katsahdin jo hiukan väsyyneenä tallin lattiaan. Se oli likainen niinkuin sen pitikin, mutta miksi juuri tänä iltaha. Huokaillen aloin lakaisemaan lattiaa ja aloin hyräilemään samaa laulua, mitä oli hoilottanut koko päivän. Huokaisin tyytyväisenä ja heilautin kättäni vielä Annelle, joka poistui tallirakennuksesta väsyneen oloisena.
|
|
|
Post by Abby on Feb 9, 2009 9:20:29 GMT 2
Apu on kaikki kaikessa 9.2.2009
- Huomenia, toivotin hevosille. - Hieno päivä eikö vain, kysyin virnistäen Antulta ja sitten katosin laittamaan rehuja. Katsahdin epätoivoisena hevosten ruokiin. Muistin tasan tarkalleen mitä kaikille hevosille tuli, mutta eilinen iltatalli oli pahasti sekoittanut pääni. En antanut sen kuitenkaan häiritä ja aloin mietteliäänä kaatamaan ensin lisäosan hevosille ruokia. - Sinähän se täällä, heilautti Cindy iloisesti kättään. - Kuten aina, naurahdin.
Taas kerran sain jonkun, jolle sain teettää töitä, kun kerran tallille saapui näin aikasin. Innokkaana Cindy lähti kuskaamaan aittalaisille ruokaa, samalla kun minä kaatelin ruokia kärsimättömien tallillaisten ruokakuppeihin. Pudistin päätäni epätoivoisesti Seralle, joka ei meinannut päästää minua boksiin. - Noniin. Ei ole nyt aikaa tälle, tokaisin lopulta ja astelin karsinaan. - Kävin aitassa jo, hihkaisi Cindy. - Sitten vielä siihen käytävän asukeille, huokaisin nopeasti.
- Aamukahville, huokaisin vihdoin helpottuneena ja lähdin harppomaan ylös rappusia. Kuulin Cindyn yskivän ja valittavan, miten joku pystyi kahvia nielasta kurkusta alas. Hymyilin itsekseni, vaikka samalla heti pistin kahvin tulemaan. Istahdin helpottuneena alas sohvalle ja katselin eteenpäin kuin olisin ollut tajuton. - Hei tännekkin, tervehti Sastu iloisesti. Cindy heilautti iloisesti kättään vastaukseksi ja minä hymyilin vaisusti. - Pääsetkin meitä auttamaan, naurahdin.
Lähetin Cindyn kuskaamaan aittalaiset ulos samalla, kun Sastu katosi lisäosaan. Taas minulle jäisi Leevit sun muut kaverit ulos vietäväksi ja tiesin mitä siitä tulisi. Rohkeasti tartuin riimunnaruun ja lähenin karsinaa. Huokaisin helpotuksesta, kun huomasin herran olevan oikein rauhallisella päällä. - Jätä Rensu sisälle, ilmoitti Sastu nopeasti. - Juu, hymyilin ja lähdin taluttamaan Leeviä ulos karsinasta. Päästin Leevin tarhaan sisälle ja lähdin äkkiä hakemaan myös Bertiä tarhalle, sun muita ulos. Nätisti myös Bert kulki takanani ja hamusi hiuksiani. - Heippa siullekkin, naurahdin ja taputin herraa kaulalle.
- Seuraavaksi ehkä vaiken ja rasittavin kohta, melkein itkin. - Karsinoiden putsaus, masentui Cindy. - Mutta toimeen vaan, naurahti tyttö nopeasti. Hetken ihmettelin tytön virkeyttä ja iloa karsinoiden putsauksen puoleen, mutta sanaakaan sanomatta tartuin kottikärryihin ja työnsin niitä kohti aittaa. Hymyilin tyytyväisenä ja ajattelin, kuinka arvokasta seuraa oli monena aamuna saanut tallille. Parkkeerasin kottikärryt Taigan omaan kotiin ja tartuin talikkoon.
Hiljaa lakaisin lattiaa ja kuuntelin tyytyväisiä hörähtelyjä Rensun karsinasta. Samalla yritin kuunnella, mitä Cindy läpisi Kallen karsinasta, mutta keskityin lähinnä lattian putsaamiseen. Huokaisin hiljaa ja ajattelin, että kohta saisin enään hakea Leevin sisälle ja viettää päivää hienon herran kanssa. - Kuunteletko sinä? kysyi Cindy yht'äkkiä. - En oikeastaan, myönsin. - Siltä se näyttikin, virnisti tyttö.
|
|
|
Post by Veera on Feb 10, 2009 19:28:44 GMT 2
10.2 Tiistain iltatalli
Laittelin heiniä karsinoihin ja lopuksi astelin vakavana aittatalliin ja heitin sinnekin heinät. Suurinosa hevosista temmelsi vielä pihalla ja Anne puuhaili toimistossa. Sastu oli vielä Antun kanssa maastossa ja Carkki treenasi vielä Leevillä esteitä kentällä. Hain tallista takkini ja vedin sen niskaan otin tallista riimunnarun ja lähdin hakemaan hevosia sisälle talliin. Talutin Bladea joki viuhtoi hännällään ja hyppeli puolelta toiselle. Olin välinpitämättömänä ja pietin lujasti riimunnarusta kiinni. Tallissa päästin vauhdikkaan Bladen heinien kimppuun. Blade veti korvat luimuun ja pianoi päänäs heiniin. Taoutin sitä kaulalle ja menin hakemaan loput hevoset sisälle. Kun kaikki hepat oli sisällä aloin jakelmaan ruokia jotka Abby oli jo ilmeisesi laittanut valmiiksi ämpäreihin. Kävin kaatelemassa jokaiseen karsinaan kaurat ja sitten siirryin aittatalliin, jossa hevoset odottelivatkin jo malttamattomina ruokiaan. Kun ruoat oli jaetty menin talliin lakaisemaan käytävää joka oli täynnä heiniä ja kavioista tulleita sotkuja. Pian Anttu ja Sastu hiippailivat talliin ja heidän perässään Carkki ja Leevi. Anne lähti toimistostaan ja sanoi menevänsä kotiin katsomaan jotain hyvää leffaa. Hyvästelin Annen ja jäin kolmestaan Carkin ja Sastun kanssa paitsi, että hevoset pitivät meille seuraa. Nojailin luutaan ja katselin kuinka tytöt riisuivat onnellisina ratsujansa. Haaveilin huomisesta päivästä Lennin kanssa sekä Killin hoidosta. Kun tytöt olivat valmiita he lähtivät kotiin ja minä jäin samuttelemaan valot ja toivottamaan hyvät yöt hevosille. Kävelin vielä atllin läpi ja katsoin, että kaikilla hevosilla oli loimi ketkä vain tarvitsivat. Aktivoin hälytysjärjestelmän ja saapastelin ulos päätallista. Käväsin aittatallissa ja loimitin siellä olevat ponit ja sammutin aitasta valot ja toivottelin poneillekin hyvät yöt. =)
~Veronica~
|
|
|
Post by Abby on Feb 11, 2009 7:11:48 GMT 2
Mitään ei tapahdu ikinä 11.2.2009
- Ei pliis taas, huokaisin ja pidin lujasti Bladden riimunnarusta kiinni. - Nyt riitti, kihisin jo ja nykäisin pari kertaa narusta. Ihmeen nopeasti tamma rauhottui ja jatkoi välinpitämättömänä matkaa. Olin saanut ensin käskyn jättää sen sisälle, mutta sitten se pitikin viedä ulos. Huokaisin syvään ja avasin Bladen tarhan portin. Innoissaan Blade ryntäsi ravissa sisälle hörähdellenen ja päätään heitellen. - Hauskaa, että jollain on sentäs kivaa, hymyilin vaisuna ja katsoin hetken neidin perään.
Seisoin keskellä käytävää kottikärryt edessäni ja aivotoimintani teki ilmeisesti katkoksia. Pakotin itseni hereille unelmistani ja lähdin hitaasti työntämään kärryjä lisäosaan, jossa odottaisi pari likaista karsinaa siivottavana. Tervehdin iloisesti Annea, joka saapui yhtä väsyneenä tallille, mitä minäkin olin saapunut. - Huomenta vaan, heilautti Lynn kättään. - Tulin vähän jelppimään, naurati tyttö ja lähti hakemaan kottareita. - Häh, siis hyvä, olin ihan pihalla koko asiasta.
- Aitta ja puoilet tallista on siivuttu, ilmoitti Lynn väsyneenä. - Mie hoidan nää loput, huokaisin jo paremmalla päällä. - Jeps, mie katoan yläkertaan, ilmoitti Lynn nopeasti. Kävelin taas kohti seuraavaa karsinaa, sillä toiseen olin saanut levitettuä uudet kuivikkeet. Huokailin syvään ja tein työtä nopeampaan tahtiin, mitä olin koskaan ennen varmastikkaan tehnyt. Karsina oli onnekseni paljon siistimmän oloinen, mitä kolme viimeistä oli ollut. Työnsin kärryjä kohti lantalaa ja aloin tuntea jo selässä ikävän pistoksen.
Huokaisin helpotuksesta, kun näin enään pari metriä likaista latiaa edessäni. Kyyneleet meinasivat jo melkein virrata kasvoilla, sillä selkäni ei tainnut tykätä paljoakaan tästä hommasta. heilautin kättäni taas Sastulle, joka lähti hakemaan hevosta ulkoa ja vihdoin olin valmis. Jätin äkkiä luudan paikalleen ja hyppelin yläkertaan. - Tulithan sä, hihkaisi Lynn. - Aamukahvia, huokaisin helpottuneena. - Tein sen juu sinua varten, sanoi Lynn välinpitämättömästi. - Hjuu, havahduin hetkeksi ja hörppäsin sitten lämmintä kahvia.
|
|
|
Post by Ellady on Feb 17, 2009 20:56:32 GMT 2
"Ensimmäiset illat" Iltatalli 17.2.09 Illan melkein viimeinen bussi tuli pysäkille.. Bussista tuli päivän viimeisiä ratsastajia jotka taisivat olla suurimmaksi osaksi yllättyneitä.. Yksi tyttö kuitenkin moikkasi minua: - Moikka Ella! Hymähdin jotain epämääräistä takaisin ja yllätyin että jotkut tietävät tämmöisen uuden ratsastajan.. Kunnes jokainen oli tullut ulos niin pääsin sisälle hiljaiseen bussiin.. - Minnes näin myöhään noin nuori on menossa? Et ole varmaan edes kolmeatoista, Bussikuski hämmästeli.. En kerennyt edes vastata kunnes äänekäs joukku koulun kovanaamoja tuli jo eteeni.. Tiesin heti missä he olivat käyneet koska lemusivat.. Viimein pääsin penkille jonkin mummon viereen joka katseli minua hieman kummissaan ensin ja sitten huokaisi.. Koko matkan mietin mitä ensiksi tekisin koska tallilla oli varmasti paljon tehtävää.. Yritin ''suunnitella'' mitä tekisin missäkin vaiheessa.. Viimein melkein kaikki olivat jo poistuneet kun viimein bussi pysähtyi Seppeleen kohdalle.. Tallissa kuhisi vielä innokkaita tallilaisia.. Jotkut katsoivat hieman kummissaan miksi tämmöinen uusi tuli poistumaan.. Moni tuli jopa kysymään ja jouduin epämiellyttävästi vastaamaan: - Olen iltatalli vuorossa ja kello on kohta kahdeksan että vanhempasi odottelevat sinua varmaan kotiin.. Jotkut nyökkäsivät tylysti ja osa ei edes viitsinyt uskoa sitä että Ei hoitaja on iltatallissa ja vielä noin nuoren näköinenkin.. Kun sain loput hätyytettyä pois ,niin menin katsomaan ensiksi ruokinnan.. Menin rehulaan katsomaan mitä kullekkin hevoselle tulee ja lisäsin ne sitten.. Pistin vielä mellat turpoamaan huomiseksi ettei ruoat myöhästy ja hevoset sairastu.. Tarkistin ensiksi rehulan lähellä olevat hevoset.. Huomasin että Blondilla ei ollut loimea.. Avasin hiljaa karsinan oven ja tarjosin ensiksi kättä haisteltavaksi.. Blondi lähestyi varovaisesti mutta rauhallisesti ja hänen varsansa tuli hiipien perässä.. Lopulta uskaldautuin silittää Blondia.. Laitoin loimen ensiksi selkään ja tarkastin että se oli suorassa.. Välillä jos liikuin vähän liian nopeasti niin hevonen säpsähti mutta sain loimen pistettyä.. Taputin sitä kaulalle.. Katsoin sitten Hillan karsinaa päin ja huomasin että Hilla nakersi viimeisimpiä paloja suolakiveä.. Hain sylillisen heinää ja minut huomatessään tämä loikkasi karsinan nurkkaan mutta heti kun näki heinät tämä asteli hitaasti kohti heiniä ja minua.. Pistin heinät ja katsoin uutta suolakiveä.. Sopivan kokoinen löytyikin.. Tallustelin suolakiven kanssa takaisin karsinalle ja sitten tämä katsoi minua kummastuen ihan kuin se ajattelisi: - Miksi hän minulle kaikkea tuo? Itse mietin mitä hän minusta ajattelisi.. Taputin sitä lopulta ja menin tarkistamaan muita hevosia. Katsoin sitten hytisevää Reimaria ja astuin tämänkin karsinaan loimikädessä.. - Ei mitään hätää minä pistän sinulle tämän ettei ole enään kylmä, sanoin sille ja nostin loimen sen hienolle selälle.. Pakkasta oli 16.3 joten loimi oli tarpeen.. Silitin sitä kaulasta ja menin pois karsinasta.. Katsoin vielä muut hevoset.. Tarkastin vesihanat.. Harjasin aittan etuosasta heinät, turpeet ja muut pois.. Harjasin peruskäytävän jossa oli useat tuntiponit.. Sitten loput tallin käytävistä ongelmitta.. Väsymys alkoi jo painaa mutta oli vielä hieman tekemistä.. Pesiboksissa tarkastin lukot. - Uusi naru ei olisi pahitteeksi, ajattelin ja vaihdoin kuluneen uuteen. Sitten menin hoitajahuoneeseen ja korjasin pöydällälojuvat hoitovihot paikoilleen ja kirjoitin tallikirjaan tämän <3 Lopulta aktivoin vielä hälytysjärjestelmän ja soitin äidille: - Olen tehnyt jo nämä joten tulisitko hakemaan? Kysyin.. - Toki! Kello on jo yhdeksän ja huomenna on kahdeksan koulu! Äiti sanoi.. Menin pihalle ja odotin siellä hetken kunnes äiti haki minut..  (Teen näitä lisää mielelläni!)
|
|
|
Post by Sini on Feb 19, 2009 19:26:15 GMT 2
19.2.2009 Torstain iltatalli.
Saavuin tallipihalle, kun ilta oli jo alkanut hämärtyä. Kävelin pitkin askelin kädet taskussa kohti pääovea, jonka alareunasta pilkotti lämmin, kutsuva valo. Olin ollut jäässä koko kävelymatkan ja tuntui enemmänkin kuin hyvältä astua kotoisan lämpimään tallirakennukseen. Pari tyttöä oli juuri lähdössä kotiin. Ajattelin, että olisi helpointa loimittaa ensin kaikki ne, joilta puuttuivat loimet ja ryhdyin hommiin. Loimia sinkoili hevosten selkään nopeaa tahtia, näytin varmaan ihan hurrikaanilta, joka viilettää karsinasta toiseen.
Seuraavaksi kävin hakemassa kottikärryt, jotka tuntuivat helpottavan kevyiltä. Kasasin kottareihin kunnon läjän heinää ja kippailin vähän väliä muutaman kasan odottavien hevosten karsinoihin. Siinä samalla sain jokaisen vesihanan aukaistua.
Pian karsinoista kuului tyytyväisten hevosten rouskutusta kun olin saanut jokaisen ruokakuppiin vielä kaurat, leseet ja muut pöperöt. Nyt oli hyvää aikaa lakaista käytävät putipuhtaiksi. Vaikeaa se kyllä oli, sillä joku tuntilainen oli kaatanut välipalamömmölitkunsa käytävän reunalle, eikä ollut vaivautumaan putsaamaan sitä. Kirosin mielessäni ja kaadoin tähän kohtaan hieman vettä, yritin jynssätä tahmeaa mössöä pois ja jotenkuten onnistuinkin. Käytävä näytti kohtuullisen puhtaalta.
Katsoin kelloani väsyneenä ja uupuneena. 21.06. Tarkistin huolella jokaisen karsinan lukot ja varmistin vielä jokaisen heppojen naarmutilanteet. Onnekseni kukaan ei ollut telonut itseään tarhassa, joten sain lähteä kotiin. Aktivoin hälytysjärjestelmän, joka ei loppujen lopuksi ollutkaan niin monimutkainen miltä näytti ja kuiskasin hevosille hyvät yöt. Lukitsin tallin oven ja lähdin tepastelemaan tuuliseen ja jäätävään pakkaseen. Sillä hetkellä olisin mieluusti nukkunut lämpöisten heinien peitossa, tallin lämmössä.
|
|
|
Post by Sini on Feb 22, 2009 11:05:02 GMT 2
(en pääse illalla koneelle, joten teen nyt)
22.2.09 Pakkasen pauketta sunnuntaina
Astuin sisälle ihanan lämpimään talliin. Ovi narahti hieman kun suljin sen. Hevoset hörähtelivät karsinoissaan kun siivoilin käytävältä heinänkorsia. Eppu ja Anttu olisi haettava vielä sisälle syömään, joten nappasin kiinni riimunarusta ja kävelin reipasta tahtia tarhoille. Eppu antoi itsensä kiltisti kiinni, lähdin viemään sitä tallia kohti. Se odotti jo innolla ruokaa. Antunkin sain sisälle ilman ongelmia, ja nyt kaikki seisoivatkin karsinoissaan. Joku potkaisi seinää mieltäosoittavasti, ja huomasin että nyt olisi parasta jaella heinät ja muut pöperöt.
Kippasin kottareihin hirmuisen kasan heiniä, jotka annostelin jokaisen karsinaan. Nyt ainoa ääni koko tallissa oli suloinen rouskutus ja oma kolisteluni kottisten kanssa. Seuraavaksi kippailin ruokakuppeihin kauroja, joillekin mysliä, leseitä, melassia ja kivennäiset. Aukaisin nopeasti vielä vesihanat.
Tarkistin kaikkien karsinoiden lukot ja käynnistin hälytysjärjestelmän. Lukitsin tallin oven ja jätin hevoset nauttimaan ruuasta.
|
|
|
Post by Mariel on Feb 25, 2009 18:59:40 GMT 2
25.02.2009. - Kaikki hyvin
Nojasin Luyn karsinan oveen ja katselin ruunan ruskeita silmiä. Ruuna oli pirteä ja se oli saanut liikuntaa, kun oli paiskinut hommia tunneilla. Jopa jätin tullessa olleet makkarat olivat kadonneet! Kuitenkaan en ollut tyytyväinen. Joku mättäsi ja pahasti?
Huokaisin syvään ja taputin ruunan kaulaa. Samalla kuuntelin kun väki lähti tallista. Olihan kello jo melkein kahdeksan.
- Paras tehdä iltatalli, nyt tai ei koskaan... Mumisin hiljaa ja tallustelin rehulan puolelle.
Vilkaisin ruokalistaa ja rupesin sitten sekoittelemaan mössöjä...
- 100 grammaa kivennäisiä ja 1 litra kauroja... Höpötin itselleni ja kaadoin kauhallisen kauroja vihreään ämpäriin.
Hetken kuluttua eväät, olivat jakamis kunnossa. Nappasin kainalooni aina pari kippoa ja kiikutin ne niille kuuluville hevosille. Ja tämä jatkui niin kauan kunnes täyttämäni ruoka astiat loppuivat.
Nyt tallista kaikui iloinen rouskutus. Mutta ei kaikista karsinoista.
- Vielä pitää hakea ponit sisälle. Lausahdin ja nappasin pari riimunnarua mukaani.
Liukastelin ponitarhan kupeeseen ja huusin poneja luokseni.
- Taigaa, Pikkuu, Pellaa, Pampuu... Luettelin litanian ponien nimiä.
Kohta lauma pörröponeja rynnisti portille ja kaksi kerrallaan lähdin viemään niitä talliin.
Pikapuoliin oli viimeinenkin hevonen sisällä. Palautin riimunnarut paikoilleen. Seuraavana olikin vuorossa heinien jako.
Kiikutin pari paalia heiniä vintiltä ja lastasin ne kottisiin. Sitten kävinkin karsinat läpi, yksi kerrallaan. Tällöin jaoin heinät ja tarkistin juoma-automaatit.
- Hyvältä näyttää... Supatin karsina kierroksen päätteeksi.
Viimeisempänä hommana oli käytävän lakaisu. Tästä selvisin melko vähällä vaivalla ja kellon tullessa 21 oli kaikki hommat hoidettu. Pikku hiljaa napsuttelin valot sammuksiin ja kytkin hälytyksen päälle.
Pysähdyin vielä ovelle ja vilkaisin lähimmän karsinan suuntaan.
- Kaikki hyvin... Lausuin helpottuneena ja painoin oven lukkoon.
Mariel
|
|