Bladen Hoitokirja

[Dreamer]

Eka ulkoilu

"Terve kultaset." tervehdin Bladea ja Mynttiä, varsa vilkaisi minua makuulta, mutta jatkoi sitten uniaan. Olin ilmeisesti sen mielestä jo osa kalustoa. Mamma tervehti minua pienellä tökkäisyllä, tähtipää ei ollut vähään aikaan luiminut minulle, mutta muita kävijöitä tamma vahtasi silmä tarkkana. Jaakko parka, joka ei aina tuntunut muutenkaan tulevan toimeen mustan puoliverisen kanssa, oli aivan hätää kärsimässä kun Elli oli käskenyt miehen aittaa siivoamaan.

Nytkin vaalea mies sai ilkeän mulkaisun Bladelta, tamma oli vakuuttunut että Jaakko oli paikalla nappaamassa Myntin taskuunsa. "Mie voin puhistaa näitten asunnon." huomautin miehelle, en kai minä nyt vierestäkään voinut katsoa kun toinen astelee lohikäärmeen luolaan. Tallimestarin ilme oli helpottunut, "No hyvä, mie jään sulle palveluksen velkaa." mies vastasi ja siirtyi suosiolla Humun puoleen ja minä tartuin kottikärryihin.

Aurinko lämmitti kummasti, vaikka ilmat olivatkin kylmentymässä, katselin puiden kellertäviä lehtiä ja kauhistelin ajan kulkua. "Voisit käyttää perhettä hieman tutustumassa maailmaan kentällä, siellä ei ole ketään." Elli onnistui säikyttämään minut perinjuurin, "Ja Bladeki alkaa hiljalleen muuttua varmaan mökkihöperöksi." nainen jatkoi huomaamatta sätkyäni. Hiljalleen ymmärsin mistä toinen puhui, "Ulos vai? Mitä, miten?" kysyin hieman hidasälyisenä ja sain punapään pidättelemään nauruaan. "Otat vain Bladen ja talutat sen kentälle, kyllä Myntti seuraa perässä. Sillä onki varmaan energiaa, neiti otti pitkät torkut." Elli vastasi ja tarjoutui avuksi.

Myntti katseli outoa kenttää Bladen suojista pitkään ennen kuin uskaltautui testailemaan rajoja, muutamat tallilaiset olivat kerääntyneet ihastelemaan varsaa ja tämä antoikin kaikille kunnon esityksen intoutuessaan saamastaan tilasta. Tähtipää asteli kiltisti vierelläni, vilkuillen kuitenkin hoitajia ja tuntilaisia hieman epäillen, mutta antoi sitten asian olla. "Hyvä tyttö, kannattaa tottua jos toivot tyttärelles mallin uraa." kehuin tähtipäätä hymyillen, sain vastaukseksi matalan hörähdyksen. Hetken päästä Myntti palasi pienelle välipalalle, maiskutuksen kuullessaan aidanvierustalta kuului ihailevia äännähdyksiä.

Päästessään takaisin aittaan Myntti haukotteli kovin makeasti, rapsutin varsan karvaa hymyillen "Sinulla olikin vähän jännempi päivä tänään, odotas kun pääset kunnolla ulos.", vastaukseksi pienokainen liikutteli hieman korviaan ja inahti. Pian varsa uinui sikeästi karsinan nurkassa, minun harjatessani Bladea. Puoliverisellä tuntui olevan energiaa varsanhoidostakin huolimatta, "Kohta mekin päästään purkamaan energiaa, odotas vain ku Myntti vähä kasvaa." lohdutin tammaa.

Mariel ilmestyi ovelle juuri kun olin lopettelemassa tähtipään harjausta, tyttö katseli uinuvaa varsaa ihailevasti. "Sie et tainnu keretä näkemäänkään ku Myntti pääs käymään kentällä." huomautin pahoittelevasti, Marielin silmät pyöristyivät ja sitten harmi paistoi tämän kasvoilta. Hymyilin toiselle "No mutta, käydään jonaki päivänä yhessä, jos vaikka opetettais vauvaaki kulkemaan nätisti. Sillähän on mallinuraki edessään." lohdutin tyttöä ja kasasin harjat. "Niin, jos vaikka sunnuntaina jos on hyvä ilma. Käykö?" Mariel innostui, nyökkäsin hymyilen ja rapsutin Bladea, "Mie olen just lähössä, sie taisitki just tulla. Mie olen varmaan sunnuntaina jo aamulla täällä." pohdiskelin tytölle. Mariel nyökkäsi ja kiilto tytön silmissä kertoi kyllä ettei toinen voisi odottaa sunnutaita, Myntti nosti päätään inahtaen pienesti nähdessään hieman vieraamman ihmisen. "Kannattaa totutella, meistä tulee vielä hyvät kaverukset." Mariel huomautti hymyillen ja huokaisi astellen sitten talliin. Istuuduin hetkeksi karsinan lattialle varsan viereen, pienokainen alkoi hamuta takkiani.

Pian Myntti oli vaipunut uudelleen uneen, nojaten minuun koko painollaan "Et ole enää mikään rääpäle." huomautin noustessani ylös. Jalkani oli puutunut varsan painosta. "Nähdään kulta." sanoin Bladelle ja annoin pienen pusun puoliverisen turvalle. Tamma hörähti matalasti, hyvästelin pienokaisenkin äkkiä. Lähtiessäni tyytyväinen maiskutus alkoi taas kantautua pariskon karsinasta.

[Dreamer]

Sunnutaista löhöilyä
Sunnuntai kirkastui kovin harmaissa oloissa, paksu pilvipeite ei päästänyt vahingossakaan aurinkoa läpi. Onneksi seppeleelle päästessäni asiaan oli tullut huomattavaa muutosta, aurinko lämmitti jo hieman selkää ja tummimmat pilvet repeilivät laajalle. Hämmästyin aitaan seinään ilmestynyttä lappua johon oli tekstattu näkyvillä kirjaimilla: 'Rauhoitettu alue, muut kuin hoitajat ja tallityöntekijät karsinoihin vain tallinomistajien luvalla.', ilmeisesti ihmisiä oli virrannut Annen ja Ellin mielestä liiaksi. Enkä ihmetellyt, olin parina päivänä saanut käyttää ahkerasti kyynäröitäni raivatessani tietä Bladen luo.

Tähtipää tuntui olevan kovin tyytyväinen rauhoitettuihin oloihinsa, se mutusti heinää tyytyväisenä tervehtien minua ohimennen. Vasta sitten huomasin Marielin karsinan lattialla harjailemassa Mynttiä, tervehdin tyttöä hymyillen ja pyysin toiselta apua pariskon siirtämisessä tarhaan. Kiinnitin Bladen riimunnaruun ja talutin tamman ulos, rohkeasti Myntti seurasi pienen epäröinnin jälkeen emäänsä. "Voitais kohta alkaa totuttaan neitiä riimuun, vois käydä pikku lenkillä sitten maastossa." huomautin Marielille.

Pienen välikohtauksen jälkeen palasin aitalle kottikärryjen kanssa. Päätin karsinan puhdistuksen lomassa laittaa koko asunnon kuntoon. Puhdistin ruokakulhon ja raahasin paikalle hieman lisää alusia mamman ja pienokaisen pehmikkeeksi. "No eiköhän niiden nyt kelpaa olla." mutisin itsekseni ja pyyhin hikeä otsaltani, syysaamu oli kääntynyt yllättävän lämpimäksi päiväksi.
Töiden loputtua palasin tarhoille pienen eväskattauksen kanssa ja vietin mukavan aamupäivän ihastellen Bladea ja Mynttiä. Parisko piti minulle aina välillä viihdyttäviä esityksiä, pienokaisen saadessa vauhtia tähtipäähänkin, innoissaan puoliveriset laukkasivat aidanviertä pitkin ja rauhoittuivat hetken päästä taas syömään ja uinumaan.

"Täälläkö sie vain löhöiletki?" Teemun huvittunut ääni herätti minut unelmoinnistani, aluksi ihmettelin pojan ilmaantumista, mutta sitten muistinkin pyytäneeni tummatukan noutamaan minua. "No juu, ei mulla muuta tekemistä enää ollu. Miten sie tänne osasit tulla?" vastasin hymyillen toiselle, "Pari tallityttöä neuvo minut tänne ku kyselin sinua." vihreä silmäinen poika virnisti minulle ja hilasi minut ylös nurmikolta. Hymyilin leveästi huomatessani muutaman kiinnostuneen silmäparin vilkuilevan meitä tallin suunnalta, muistin etteivät uusimmat tallilaiset tainneet edes tietää Teemusta mitään ja oli varmasti ollut outoa kun moinen ukkeli asteli yhtäkkiä ovesta sisään. "Minulla taitaa olla hieman selitettävää tytöille huomenna." huomautin hymyillen pojalle vetäessäni kypärää päähäni ja noustessani toisen taakse mopon päälle.

[Dreamer]

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä
"Heipä hei karvakorvat." tervehdin Blade ja Mynttiä kurkistaessani sisään karsinaan, tähtipää tervehti minua vanhaan tapaansa hörisemällä matalasti ja ihmeekseni myös pikku-neiti päästi hörinää jäljittelevän äännähdyksen. "Ohop, oletko ottanu mallia mammasta." kehuin varsaa hymyillen ja rapsuttelin tätä hetkosen, nykyisin Myntti ei enää aristellut päähänsä koskemista. Se oli huomannut ettei äitikään moiseen mitään sanonut ja Marielin ahkera hoitaminen oli myös auttanut. "Kauankohan mie saan sinua hemmotella ennen ku joudun sinut kokonaan luovuttamaan Marielin hoiviin?" puhelin pienokaiselle leperrellen, varsa oli onnistunut valloittamaan minut täysin ja vaikka tiesinkin Marielin pitävän pikkuisesta takuu varmasti hyvää huolta tulisi varmasti olemaan vaikeaa totulle taas vain yhteen hoidokkiin, "Voinhan minä käydä sinua aina tervehtimässä." huomautin Myntille hymyillen joka inahti kuin antaakseen minulle luvan moiseen, ainakin varsa jäisi seppeleeseen.

Blade vaati huomiota minulta, olin sen mielestä leperrellyt jo tarpeeksi Myntille, nauroin tammalle tämän kerjätessä minulta huomiota. "Höpsö, ei sinua voi unohtaa, mutta Myntti oli nyt vain ensimmäisenä jonossa." huomautin tähtipäälle joka puhalteli niskaani ja hiplaili hiuksiani, pian minulla olisi päässäni entisajan afroa muistuttava kampaus föönattu hevosensyljellä. Rapsuttelin kaksikkoa hetken, Marielia ei näkynyt, vaikka yleensä tyttö oli jo valmiina karsinassa hoitamassa Mynttiä. "No kaiketi me puuhastellaan tänään kolmistaan." ilmoitin kaviokkaille hymähtäen ja noudin Bladen harjat.

Harjaussessiosta tulikin aika mielenkiintoinen, Myntin koko ajan hyöriessä ympärillä ja seuraten tekemisiäni. "Sie oletki tainnu koisia kunnon päiväunet tänään ku on noin paljon energiaa." huomautin varsalle kun tämä jo kolmannen kerran yritti varastaa kaulahuivini. Blade taas tuntui tarvitsevankin harjausta, pikku-neiti oli hamunnut emänsä harjan aivan sekaisin ja suorittanut ilmeisesti muutaman jumppaliikkeenkin tätä vasten jättäen pienet kavion jälkensä tähtipään kylkeen. Blade oli osoittautunut varsin pitkäpinnaiseksi mammaksi, muutaman kerran se oli laittanut jälkikasvunsa kuriin ja järjestykseen tämän intoutuessa liikaa, silloinkin asiat oli hoidettu tehokkaasti ja rauhallisesti. Kavioita puhdistaessa Blade antoi minun hoitaa hommani rauhassa, onneksi sillä Myntiltä en saanut hetken rauhaa, tätä tuntui moinen puuha kiinnostavan aivan liikaa. Lopuksi harjailin myös varsaa hieman sen omalla pehmeällä harjalla, erityisesti kaula tuntui pölyävän, "Onkos sitä makailtu hiekassa." huomautin pienokaiselle hymyillen.
"Mitäs sanot jos käydään kentällä niin saat purkaa tuota energiaas, puuskaisin lopulta varsalle, tähtipäälle tämä kyllä tuntui sopivan sen ottaessa kuolaimet kiltisti suuhunsa. Puin pikku-neidille tämän riimun, että olisi jotain mistä tarrata jos sattui tarvitsemaan ja nappasin kypäräni.

Kenttä oli yhtä mutavelliä sateen jäljiltä, mutta nyt aurinko paistoi melkeimpä epäilyttävän lämpimästi. Punnersin itseni Bladen paljaaseen selkään varsan juoksennessa ympärilläni, olin helpottunut siitä että suurin osa tallilaisista taisi puurtaa vielä koulussa tai läksyjen kimpussa, minulle ei ollut suurta katsomoa odottamassa kuten yleensä kun Myntti pääsi ulos jaloittelemaan.

Tähtipää allani tuntui kovin innostuneelta tajutessaan että nyt ratsastajia oli vain yksi ja se voisi mahdollisesti päästä kunnon töihin. Suoritinkin käynnissä muutaman pohkeenväistön ja takaosakäännöksen käynnissä ja kokeilin temmonvaihteluja, Blade nautti saadessaan jotain kehittävää tekemistä enkä muistanut milloin viimeksi se olisi ollut yhtä herkällä tuulella, parin ravipätkän jälkeen päätin lopetella ja hidastin taas käyntiin. Vasta naurunkiherrys sai minut tajuamaan että minulla oli kuin olikin katsojia. Vilkaisin aidalle jossa istui muutama minulle tuntematon, nuorempi tyttö, kysäisin että mikäs noin hauskaa on ja tytöt ujosti osoittivat kohti Mynttiä, "Toi pieni matkii teitä." vilkaisin varsaa ja toden totta varsa yritti matkia emänsä tekemisiä. Virnistin pikkuisen tekemisille, eikös kaikkea suositeltu aloittamaan nuorena?

[Dreamer]

Kesän muistoja

[Dreamer]

50hm

[Dreamer]

Koeviikon alku

Joten kuten olin onnistunut välttämään lukemisen fysiikan kokeeseen, joka aloitti lukion koeviikon, nyt pähkäilin kysymysten parissa. Helpostihan homma olisi hoitunut jos olisin edes raottanut kirjaa, mutta kyllähän tunneiltakin oli jotain mukaan tarttunut. Väkersin kuvaajia, laskeskelin newtoneja ja ähersin kvarkkien parissa hikihatussa, välillä sopersin vastauksiin jotain päästäni, mutta lopultakin viimeinen kysymys sai täytettä ja luovutin kokeeni suosiolla opettajalle. Parhaani olin tehnyt ja kokeenhan sai uusia, tosin en uskonut että minä niin huonosti vastailin että reput onnistuisin saamaan. Kokeen jälkeen minulla olikin loppupäivä lähes täysin vapaata, paitsi tietenkin iltapäivän pohjatunnit pitkän matikan kokeeseen velvoittivat, mutta siitä päätin huolehtia myöhemmin ja hyppäsin ensimmäiseen bussiin joka oli menossa kohti seppelettä.

Auto matka sujui varsin oudoissa tunnelmissa, päässäni pyörivät vain massat, planeetat ja protonit. Mahtoi edessäni istuva mummo ajatella joutuneensa samaan autoon hullun kanssa kun aloin luetella vuorovaikutuksen esiintymispaikkoja mielessäni, jotenkihan se tieto oli pakko vuodattaa pois. Teemu olisi tietenkin voinut heittää minut tallille, mutta harmi vain että poikaystävä oli jo ammatillisessa ja tällä viikolla työharjoittelussa. Lopulta köhivä ja viimeisiään vetelevä bussi pysähtyi seppeleen pysäkille ja hyppäsin helpottuneena ulos raikkaaseen ilmaan.

"Terve tytöt, tulinkin hieman aikaisemmin tervehtimään." ilmoitin iloisesti Bladelle ja Myntille jotka seisoskelivat kovin tylsistyneen näköisinä karsinassaan, Jaakko ei ilmeisesti ollut ehtinyt kiireiltään viedä hevosia ulos, varsinkaan nyt kun Elli oli tenttimässä itseään kurssista läpi ja Anne lomaili.

"Kappas pelastava mennikäinenkö se sieltä tupsahti?" Jaakko kysyi astuessani talliin, mies oli juuri taluttamassa Tiiaa ja Palmikkoa ulos, selvästi yöpaidassaan, tukka sotkussa ja silmänaluset mustina. "Nukuin pommiin." mies selitti minulle ja kipaisi tammojen kanssa ulos, päätin armahtaa pellava päätä ja roudasin tämän apuna hevosia ulos. Viimeisinä vuorossa olivat aitan asukit, tallimestari ilmoitti aloittavansa karsinan siivouksen ja katosi takaisin talliin. Minä kipaisin aitalle ja tervehdin Humua, joka kuopi jo malttamattomana lattiaa, tämä mamma oli sitä mieltä että joku oli pahasti myöhässä aikataulusta. "Olet kuule täysin oikeassa." ilmoitin tammalle hymyillen pujottaessani riimua sen päähän.

Bladen ja Myntin jätin tarkoituksella viimeiseksi, ennen ulos viemistä kaivoin ensin Myntin harjat esiin ja harjailin varsaa rauhallisesti, pikku- neiti ei ollut enää moksiskaan harjasta vaan jopa nautti harjasten osuessa kutiavaan paikkaan. Nuori neitokainen torkahti sillä välin kun harjasin Bladea, tähtipää nautti saamastaan huomiosta nykyisin paljon enemmän ja oli aina työntämässä päätään syliini kun harjasin kaulaa tai päätä. Mustan karvan kiillellessä kuin tumma metalli annoin lopulta periksi ja rapsuttelin puoliveristä pitkän tovin, tähtipää hörisi nautinnollisesti ja sulki silmänsä jättäen minun huolehkesin pään kannattelun.

Hellä hetki kesti aina siihen asti kunnes Jaakko tuli kolistelemaan aitalle ja sai Myntin hypähtämään pystyyn. Kiinnitin riimun Bladen päähän ja talutin tamman ulos, "Sehän seuraa sinua ku joku koiranpentu." tallimestari huomatti virnistellen tähtipään tallustellessa rauhaisasti löysemmällä narulla, viime aikoina puoliverisen kanssa oli saanut olla tarkkana, sillä oli niin paljon energiaa. Myntti hyppelehti ympärillämme ja juoksi sitten ennalta portille odottamaan että päästän pariskon sisään.

Blade nosti lähes paikaltaan laukan ja karautti aina tarhansa toiseen päähän ja takaisin Myntti perässään villisti pukitellen, aikamoinen vaihdon koiranpennusta villihevoseksi, ajattelin hymyillen. Jätin pariskon purkamaan energiaansa ja viettämään rauhaisaa iltapäivää syöden ja nukkuen, minulla alkoi olla jo kiire bussiin ja pohjatunneille. Vaikka moiset pikkuasiat kuulostivat suunnattoman tylsiltä Bladen kanssa vietetyn rapsutteluhetken jälkeen.


51hm

[Dreamer]

Lääke masennukseen
Kaikki tuntuivat olevan järkyttyneitä kauhajoen tapauksesta, oudointa oli nähdä ihmisten itkevän koulun käytävillä, ihmisiä joita he eivät edes olleet koskaan tavanneet. Eilen olin tietämättäni astellut iloisena ja hyväntuulisena pohjatunnille ja saanut kohdata paritusinaa silmäparia surullisia silmiä ja jopa jo silloin muutaman itkusta kosteat silmät. Jotenkin en vain pystynyt suhtautumaan tapahtuneeseen kuten kaikki muut tuntuivat suhtautuva, kaikki ympärilläni olivat järkyttyneitä ja yhtäkkiä tv, radio ja netti syyti kaikenlaisia kehotteita ja informaatiota nuorten masennuksesta ja kritisoitiin nuorten mielenterveyshoitoa. Olin saanut tarpeekseni, en jaksanut kuunnella enää.

Jopa bussissa radio syyti pihalle kaikkea mahdollista ampujasta ja kuolleista, eikö ole jo liian myöhäistä mietin ja seurasin kellertävien puiden vilahtelua ikkunasta. Koko tapaus tuntui minulle niin kauakaiselta, olin saanut jo täksi kesäksi ja syksyksi nähdä tarpeeksi surua ja olin täynnä. Kaikki empatia ja myötätunto oli vuotanut kuiviin jo kauan sitten. "Kyllä se tapaus oli minusta ihan näiden koulujen syytä kun ei puututa asiaan kun jollakin on paha olla." joku keski-ikäinen nainen paapatti seuralaiselleen, "No sanoppa kyllähän sen heti näkee onko lapsi masentunut, mutta minusta kyllä syy on sen internetin." toinen myötäili kovin tärkeän kuuloisena, olisi tehnyt mieli huomauttaa juoruakoille ettei tarvinnut heti iskeä kiinni johonkin tekosyyhyn. Aina ensimmäisenä oltiin syyttämässä musiikkia, tv:tä, videopelejä.. Ikinä ei otettu vastuuta, ei mietitty miten joku oli ajautunut sellaiseen tilanteeseen, vaan mietittiin motiiveja ja etsittiin syyllisiä.

Synkän bussimatkan jälkeen teki jo mieli kääntyä takaisin kotiin, entä jos tallillakin puhuttaisiin vain tästä? Ratkaisin ongelman kuitenkin helposti, linnoittauduin Bladen ja Myntin seuraan. Parisko seisoskeli tyytyväisen oloisena karsinassaan, kumpikin tervehti minua jonkin sortin örinällä. Kaappasin mukaani kummankin harjat ja astuin karsinaan, joku oli jo ehtinyt siistimään pyhätön, mutta se sopi minulle juuri sillä hetkellä hyvin.

Harjasin tähtipään perustellisesti, tamman karva kiilsi kahvin lailla syysauringon valossa, silittelin puoliveristä hetken ja siirryin sitten Myntin puoleen. Varsalla oli valmiina jo riimu päässään, puhelin neidille harjauksen lomassa ja samalla hieman Bladellekkin. Myntti suhtaantui harjaamiseeni proon tavoin, seisoa jökötti kiltisti paikallaan ja liikutteli korviaan puheeni mukaan. "Hieno tyttö, onko tultu harjoteltua nostamista?" kysyin varsalta ja testasin neitokaisen oppimäärää, kuullessaan tutun sanan "nosta" Myntti antoi minun reippaasti pitää kaviotaan ylhäällä. Kehuin varsaa ja riisuin tältä riimun, "Reipas neiti, kohta sie olet ammattilainen tässä touhussa." huomautin puoliveriselle hymyillen.

Vein harjat pois ja vajosin karsinan lattialle, Blade ja Myntti tutkailivat minua aikansa. Pienokainen lysähti viereeni uinumaan, se oli tehnyt niin muutamat kerrat ennemminkin, Blade taas hamuili hiuksiani hellyyden puuskassaan. Kikatin ensimmäistä kertaa koko päivänä tähtipään puhaltaessa ilmaa paitani sisään, vastalahjaksi rapsuttelin puoliverisen päätä jota se tunki syliini hellyyden kipeänä. "Ompas sinusta tullut seurallinen." aikani istuttuani tummeneva taivas kiinnitti huomioni, olin menettänyt ajantajuni kokonaan, mutta oloni oli astetta parempi ja rentoutuneenpi.

"Huomenna tehdään sitten jotakin ihan kunnolla." lupasin kaksikolle hyvästellessäni niitä, päivä oli ehkä ollut kaamea, mutta Bladen ja Myntin seura oli piristänyt minua kummasti. Eivät edes kotona odottavat biologian kirjat saaneet minua huonolle tuulelle sinä päivänä, huomenna olisi koe, mutta kuka hyvistä arvosanoista piittaa kun elämässä on jotain paljon parempaa?

52hm

[Dreamer]

Leikittelin vähä eräällä jpg:n pilaamalla piirroksella photobucketissa, ei pahempi tulos

53hm

[Dreamer]

50 hoitomerkinnän kunniaksi askartelin tälläisen, kamera kyllä pilasi kuvan aika tarkalleen..

54hm

[Dreamer]

Vaakatasossa koska näytti näin paljon paremmalta kuin pystyssä

55hm

[Dreamer]

Viiminen aika luonnokseksi jäi ja kameraki haalensi värit.

56hm

[Anne]

[Dreamer]

Tälläinen pitempi aikaisempi projekti, oli vaikee saada koneelle, eikä se onnistunutkaan mutta kaipa siitä jonkin verran saa selvää

58HM

[Reega]

Leikin gimpin kanssa, oli hauskaa yhdessä XD

Reega: 8HM

[Dreamer]

Winters wonderland... Vol. 1


harjoittelin gimpillä leikkimistä, hengityksen huuru onnistu paremmin mitä aluksi.