Patronin Hoitokirja

[Emmy]

Maastoestetunti
14.9.13

Patronin kanssa tukkiesteellä. Innostunut poni & sade !

Emmy & Patron 40HM !!!

[Emmy]

Kyllä minä osaan
24.9.13

Syyskuun loppu häämötti ja se näkyi jo säätilassa. Ilma oli kylmä ja tuulinen. Puiden lehtiä oli yhä enemmän maassa ja puut oransseja. Syksy oli iskenyt täysillä päälle. Viimeaikoina oli myös sadellut paljon ja maa oli märkä. Tarhat taas tavoittelivat tuttua mutaisuuttaan. Jalassani minulla oli punaiset saappaat, joten lätäköt eivät haitanneet. Olin myös kaivanut mustan korkeakauluksisen tallitakkini esille ja vedinkin vetoketjun tiukasti leukaan kylmän tuulen puhaltaessa naamalleni.

Tallissa oli kotoisaa ja tuulen jälkeen hyvinkin lämmintä. Avasin takkiani hieman ja silmäilin ympärilleni. Tuntilaiset pyörivät karsinoiden ympärillä, mutta vilskeestä bongasin myös kaksi uutta hoitajaa. Pellan hoitajan Pihlan ja Huiskan hoitajan Soffin. Hymyilin ohi kävelevälle Soffille ja painelin itse ylös. Kaapeilla törmäsin Nadjaan ja vaihdoimme sanasen. Ennen alas lähtöä kävin vielä hoitajien tilassa. Siellä ei ylläripylläri ollut ketään, vain lautasellinen sulkaakeksejä pöydällä. Nappasin itselleni yhden ja lähdin alakertaan.

Seuraava tunti olisi alkeistunti ja Patron olisi siellä kuskaamassa pienokaisia. Olin iloinen, sillä aloittelijoiden auttaminen oli aina mukavaa. Oma pikkusiskonikin, 8-vuotias Neea, oli aloittamassa Seppeleessä alkeiskurssin lokakuussa. Neea oli siitä todella innoissaan eikä kotona muusta puhunutkaan. Olin kertonut Neealle paljon Patronista ja muista poneista ja Neea oli ehdottomasti sitä mieltä että haluaisi ratsastaa joko Patronilla tai Walmalla. Toivotaan parasta, ajattelin ja avasin Patronin karsinan.

Tumma poni oli ilmeisesti vasta haettu sisään, sillä se oli vielä märkä, mutainen ja ponin harja oli tuulesta pörröllään. Onneksi minulla oli aikaa, joten saisin puunattua Patronin huolella. Aloitin pyörittelemällä mudat pois kumisualla ja harjaamalla sitten koko karvan dandyllä. Viimeistelin karvan pölärillä ja harjasin jalat vähän pehmeämmällä harjalla. Setvin hännän ja harjan piikkisuan ja harjan avulla ja harjasin lopuksi pään, jolle Patron hieman nyrpisit nenäänsä. Lopuksi kävin vielä kavioiden kimppuun.

Huokaisin ja suoristin selkäni viimeisen kavion jälkeen. Suukotin Patronia turvalle ja laitoin harjat koppaan.
-Älähän piehtaroi, sanoin Patronille ja taputin sitä kaulalle.
Alkeistunti alkoi lähestyä ja tuntilistan ympärillä pyöri hyvä määrä pikkutyttöjä. Yksi erityisen pienikokoinen tummahiuksinen tyttö poistui ryppäästä ja käänsi katseensa Patronin karsinalle. Tyttö epäröi hetken, mutta tuli sitten rohkeasti luokseni.
-Mä meen Patronilla, hän sanoi hyvin itsevarmasti
-Okei, haluatko apua varustamisessa? Kysyin. -Mä oon jo harjannut sen.
-En tarvii tai mä haluun koittaa ite! Tyttö vastasi.
Nyökkäsin, mutta jäin seuraamaan löytääkö tyttö Patronin varusteet. Satulan ja suitset tyttö löysi, mutta suojia ei. Silloin muistinkin että olin juuri pessyt suojat ja ne olivat varmaan vielä kuivaushuoneessa. Kipaisin hakemaan ne tytölle.

Tyttö oli hyvin tomera ja varusti Patronin melko hyvin. Mitä nyt satulahuopa rutussa, takasuojat väärinpäin ja turpahihna kuolanrenkaiden päällä. Pikkuvikoja. Kun olin korjannut varusteet, tyttö talutti Patronin kentälle. Kysyin Annelta tarvitaanko taluttajia, ei tarvittu sillä he tekivät vain käyntitehtäviä. Palasinkin talliin ja vein Patronin harjat paikoilleen. Laitoin vielä yhden Patronin huovista pesuun ja putsasin sen punaiset suojat, jotka olivat likaiset viimeisimmän maaston jälkeen. Kävin vielä viemässä Patronin nahkariimun kaappiini ja palasin sitten autolle. Pihalla vielä vilkaisin kentälle. Emma (se tyttö) näytti pärjäävän mukavasti Patronin kanssa.

Emmy & Patron 41HM

[Emmy]

Ei toista rakkaampaa
1.10.13

Syysilta oli jo pimennyt. Tallin ikkunaruuduista loisti kirkas valo ja päivän puuhat alkoivat olla pulkassa. Hevosille jaettiin iltaheiniä ja kauroja. Istuin Patronin karsinassa ruunan turpa sylissäni. Silittelin pehmoista vaaleanharmaata turpaa ja rapsuttelin ponin leveää otsaa. Poni hamusi aina välillä kasvojani ja hiuksiani ja kutitteli turpakarvoillaan poskeani. Hymy kiipeli suupielilleni ja suukotin ponin turpaa.
-Onneksi minulla on sinut pikkuponi, kuiskasin.
Patron tuhahti ja hamusi taas turvallaan. Kaivoin taskustani porkkanan palasen ja leikin hetken sen kanssa Patron sai hamuta porkkanaa, etsiä sitä jalkojensa välistä ja lopulta kaivaa se pipostani. Noukin puruisen pipon, pudistelin sen ja panin päähän.

Jaakko heitti Patronin iltaheinät karsinan oven yli.. päälleni.
-Jaakkoooo! Kiva! Huudahdin ja Patron nosti päätään.
-Ai, sori, en huomannu, Jaakko vastasi ja virnisti.
Pudistellessani heiniä pois päältäni, kuulin Jaakon jatkavan matkaa erittäin makeasti naureskellen. Patron poimi suuhunsa pari heinäkortta jotka olivat olkapäälläni. Silitin ponin turpaa.
-Hyvää yötä kultaponi, nähdään huomenna.

Emmy & Patron 42 HM

Kaikki viimeiset merkinnät ihanan syksyisiä ja tunnelmallisia!

[Emmy]

Syksyn väriloistoa
18.10.13

Syksyn väriloisto oli jo ohittanut parhaimman vaiheensa, mutta osa puista oli vielä kauniin värisiä ja lehdellisiä. Lokakuu ja syystuulet olivat kuitenkin harventaneet puiden lehtiä ja tuoneet maalle keltaisen oranssin lehtipeitteen. Minulla oli poni narun päässä ja seisoskelimme maastopulun varrella aukealla. Hieman kauempana kuului tuhinaa ja kun loin katseeni puun juureen huomasin siellä siilin tekevän hyvällä tohinalla pesää. Tuhahdin ja nojasin vasten Patronin lämmintä selkää. Poni nosti päänsä ja katsahti minuun.
-Nöpö, sanoin ja suljin silmäni hetkeksi.
Kovaääninen kaakatus kuitenkin havahdutti minut. Kauniin v:n muotoinen kurkiaura kaarsi ylitsemme. Johtavan kaakattaessa jotain muut vastasivat. Eläimet valmistautuivat talveen.

Nykäisin Patronin narusta.
-Tule, sanoin ja otimme suunnaksi Seppeleen.

Emmy & Patron 43HM

[Emmy]

Halloween
27.10.13

Vedettiin pohjat ja oltiin Harry Pottereita. Patroinista kyllä tuli ihan söpö Potteri ja tehtäväradallakin oltiin kolmansia! Wohoo ;)

Emmy & Patron 44HM

[Emmy]

Viimaa ja viestiä
13.11.13

Sunnuntaipäivä oli valjennut aurinkoisena mutta koleana. Kylmä tuuli puhalsi Liekkijärven yli kohti kaupunkia ja pani kaikki värisemään vilusta.
Seppeleen pihassa kiirehdinkin autosta nopeasti talliin, pakoon viimaa.
-Huhhuh! Tänään ei kyllä tekis mieli pistää nokkaa ulos! Tokaisin käytävällä Fiialle.
-No ei, siellä on ihan jäätävän kylmä! Fiiä päivitteli takaisin.
Fiia jatkoi matkaansa Elmon karsinalle ja minä menin yläkertaan. Riisuin kenkäni hoitajien huoneen ovella ja ilokseni löysin sieltä Britan, Salman, Oden ja Robertin.
-Mitäs ajattelitte tänään puuhata? sanoin, heittäen kysymyksen ilmaan.
-Noo, ei kauheesti ainakaa huvittas lähtee ulos, Robert tokaisi lehtensä takaa.
-Mä varmaa ainaki tuuppailen Bonniella maneesissa, se on vissii kokonaa vapaa, Salma sanoi.
-Pyh, tyypillistä Salmaa, onko tossa jotain kivaa, Britta tuhahti ja virnisti minulle.
-On siinä! Haluan kehittyä, Salma argumentoi vastaan hieman kimpaantuneena.
Seurasin keskustelua ja esitin oman mielipiteeni.
-Jos mentäs kaikki maneesiin. Salma voi tuuppailla ja me voidaan tehdä omiamme, mennään vaikka ilman satulaa ja tehdään jotain hauskaa! Ehdotin ja sain hyväksyntää.

Alhaalla Patron oli karsinassaan. Ilmeisesti Kasper oli sen sisään saanut. Poni etsiskeli rennosti karsinastaan jälkeen jääneitä heinänkorsia.
- Hei höpö! Tervehdin ponia ja se nosti päänsä kuullessaan tutun äänen. –Moi!
Hymähdin ja lähdin hakemaan harjoja ja suitsia. Palasin karsinaan ja sujahdin sisään.
-Moi rakaas, on ollu vähän jo ikävä, tokaisin.
Ja tottahan se oli, en ollut päässyt vähään aikaan tallille ja ponia oli ollut jo kova ikävä. Harjailin ponin huolella ja varustin sen suitsilla. Laitoin vielä suojat jalkoihin ja varustelin itseni. Kurkkasin käytävällä, jossa Salma jo talutti viimeisen päälle punattua Bonnieta. Lähdin kimon ponin perään ja kun vilkaisin olan yli, näin Britan ja Röbertin tulevan heti takanani. Ode laitteli vielä Edille suitsia.

Maneesi oli tosiaan Salman lupauksen mukaan tyhjä. Salma oli jo päässyt selkään kun Brisu, Robsu ja Ode pääsivät maneesin. Itse oli jäänyt laittamaan pari kavalettia. Nousin Patronin selkään helposti, mutta Britta tarvitsi Robertin punttausapua korkeamman Hypetyksen kanssa. Liityimme Salman mukaan alkukäynteihin.

Käyntien ja pienien lämmittelyravien jälkeen jaoimme meidät ryhmiin, Britta ja Robert vastaan minä ja Odelie. Suunnittelimme radan toiselle puolelle maneesia, jotta Salma sai tuupata rauhassa toisella puolella. Rata käsitti ne pari kavalettia jotka olin laittanut sekä muutaman voltin ja tien. Radalla mentiin samaan aikaan molemmat joukkueen edustajat. Kyseessä siis ns. viesti.
Minä ja Britta aloitettiin. Robert antoi lähtömerkin ja ampaisimme matkaan. Hype herkkänä otti kärkipaikan, mutta ketterän Patronin kanssa ohitimme ratsukon yhdessä kaarteessa. Pääsimme lähettämään Odelien ja Edin ekana matkaan, mutta Robert otti vikkelän Vennan kanssa hyvää kiriä. Lopulta nuo kaksi tulivat niin samaan aikaan maaliin, eikä meillä ollut maalikameraa (heheh), joten sovimme kisan tasapeliksi.
Otimme vielä uusinnan hepat vastaan ponit ja tällä kertaa voiton veivät vikkelät ponijalat, eli minä ja Robert.

Hyvällä tuulella teimme loppuajan vähän tuuppailun tyylistä ja lopuksi venyttelimme heppoja eteen alas. Pienen jumppatuokionkin ehdimme hevosten selässä pitää ja lähdimme sitten koko porukka (myös Salma) loppukäynneille maastoon (säästä huolimatta).
10 minuutin lenkin jälkeen nauravainen porukka kurvasi tallin pihaan ja talutimme hevoset talliin. Hoidettuamme kauramoottorit kuntoon, hipsimme vielä ylös juttelemaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Emmy & Patron 45HM

[Emmy]

Ruskamaasto
19.10.13

Emmy & Patron 46HM

[Emmy]

Hassuponi
18.12.13


Patronin kanssa kevyellä rallittelutuokiolla pellolla. Poni oli hassu.

Emmy & Patron 47HM

[Emmy]

Innostus
21.12.13

Masentavan musta maisema hallitsi teiden vierustoja, kun ajoin kohti Seppelettä. Myrskyn tuomat sateet ja leudot säät olivat sulattaneet kaiken kauniin ja valaisevan lumen. Jäljellä oli enää tien likaamia aurauskasoja ja joitakin laikkuja pelloilla. Tylsää. Musta joulu on ehkä tylsintä mitä tiedän. Jouluun kuuluu ihana valkoinen lumipeite ja lumesta painavat puunoksat. Ei märkä ja pimeä maa sekä räntäsade. Säätiedotuksetkaan eivät lupaile kovin hyvää ja mitä varmimmin tiedossa on masentavan musta joulu. No toivottavasti ensivuonna sääukko antaa meille jouluksi vähän lunta.

Lauantai piti tuntilaiset poissa tallilta, mutta toi puolestaan paljon hoitajia. Tallin pihassa näkyi muutaman täysi-ikäisen auto ja pari oli uskaltautunut pyörällä. Parkkeerasin pienen golfini sinisen volvon viereen ja sammutin moottorin. Nappasin kassini pelkääjän paikalta ja kiirehdin sisään. Seppeleen piha oli tappavan liukas. Satanut vesi oli noussut jään päälle ja tehnyt pihasta erittäin liukkaan. Kerran oli jo lähellä, etten maannut rähmälläni jäisellä pihamaalla. Sydän tykytti hetken kun keräsin itseni ja jatkoin matkaa.
-Hienoa tasapainoilua E! Huikkasi joku pihan toiselta puolelta.
Jesse virnuili vaalean (ja likaisen) Tollon vieressä. Hymähdin, mutta päätin pistää samalla takaisin.
-Pidä hauskaa kimon hevoses kanssa, riittää näillä ilmoilla puunaamista, huikkasin takaisin ja virnistin.
Ilokseni Jessen hymy hieman hyytyi ja poika tallusteli luokseni Tollon kanssa. Jatkoimme yhdessä talliin ja Jesse erosi portaiden kohdalla viedäkseen Tollon karsinaan. Itse kiipesin portaat ylös ja heittelin kamat kaappiin. Nappasin kaapista porkkanan ja lähdin alas. Pistin sormet ristiin sen puolesta, että Kasper olisi hakenut ponin sisään.
Ja siellähän se ei tietenkään ollut. Huokaisten palasin takaisin ulos harmaaseen säähän.
-Perkele, kello on kolme ja täällä on melkein pimeetä… marisin itsekseni suunnatessani askeliani jälleen kerran liukkaan pihan poikki.
Onnekseni Patron oli lähellä porttia, eikä minun tarvinnut metsästää sitä tarhan perältä. Sain ponin karsinaan ja kävin viemässä narun pois ja hain samalla harjat.
Avasin karsinan oven ja tervehdin ponia. –Moi nuppu!
Patron havaitsi heti, että minulla oli herkkuja mukana ja hamusi lapasiani.
-Odota! tehdään vähän temppuja näiden kanssa.
Vein ensin Porkkanan Patronin jalkojen väliin ja se sai hamuta sen sieltä. Sen jälkeen venyttelin Patronin kylkiä herkkujen avulla ja lopuksi poni sai vielä hamuta herkkua kädestäni venyttäen kaulaansa mahdollisimman pitkäksi.
-Kirahvi.. tokaisin, kun Patron sai lopulta hamuttua viimeisenkin porkkananpalan kädestäni.
-Jaaha, mitäs me tänään tehtäisiin, mietin ja Patron katseli minua takaisin mutustellen porkkanaansa.
-Tulkaa meidän kanssa tuuppaamaan! Sanoi ääni karsinan oven takaa.
Se oli Salma kädessään Bonnien suitset.
-Uuuu, kuin kivaa! Sanoin hieman sarkastisella äänellä.
-No on! Salma vastasi selvästi innoissaan.
Naurahdin kevyesti, mutta lupasin tulla Salman seuraksi maneesiin. Tosin Patronin kanssa en ehkä mitään täysiveristä tuuppausta harrastaisi, jos nyt vähän jumppailisi.

Hetken mietittyäni päätin laittaa ponille satulan, kun ei sitäkään näin alkaneella talvikaudella ollut hirveästi tullut kulutettua. Pian poni oli varustettu täyteen iskuun, otin vielä enkkuvilttini maneesin laidalle, jotta sen voisi loppukäyntien ajaksi heittää pyllyä lämmittämään.
Salma oli jo Bonnien kanssa päässyt maneesiin ja kiersi nyt maneesin uraa pitkin ohjin käynnissä. kaukaisemmalla puolella näkyi vaalea iso hevonen ja ratsastaja. Ilmeisesti Jesse oli saanut puunauksensa päätökseen ja päässyt Tollon kanssa liikenteeseen.
-Oho, laitoit ihan satulan, Salma irvaili ja virnisti.
-No ajattelin, ettei se ihan pääse pölyttymään, heitin takaisin ja kaarsin ponin keskelle.
Säädin jalustimet ja kiipesin kyytiin. Pikainen vyön tarkistus, ja sitten lähdimme liikkeelle. Patron tuntui liikkuvan mielellään eteen ja tuntui letkeältä ja rennolta allani.

Keräilin ohjia ja aloin taivuttelemaan ponia ja hakemaan käyntiä. Salma oli päässyt jo ravaamaan ja välillä meni oma keskittyminen hämmästellessä kaksikon kehitystä. Revin kuitenkin mieleni takaisin poniin ja otin parit väistöt. Patron alkoi vertyä ja hölläsi hieman niskaakin. Siirsin ponin raviin ja jatkoin samanlaista taivuttelutyöskentelyä myös tässäkin askellajissa. Paljon ympyröitä ja kaaria. Puikkelehdimme sujuvasti toistemme ohi, minä, Jesse ja Salma, jokainen keskittyen omaan heppaansa.
Heitin ajatuksen rennosti jumppaillen taivaan tuuliin ja rupesin tuuppaamaan ihan kunnolla. Patron nimittäin tuntui työskentelyhakuiselta ja itsekin halusin vääntää, harvinaista kun tuo on.
Tuuppalin ponin kanssa ainakin saman verran kun Salma Bonskun kanssa ja lopulta eteen-alas ravien jälkeen siirsin jo hionneen ponin käyntiin. Taputin Patronia kaulalle ja nappasin maneesin laidalta viltin ja heitin sen ponin selkään. Ujutin viltin vielä persukseni alle ja käänsin läpät reisieni päälle.
-Nii, Emmy, mites se rennosti oli? Salma huikkasi.
-Innostuin, vastasin ja naurahdin. –Sä oot ilmeisesti tartuttanut mut !
Salmakin nauroi. Kävelimme loppukäynnit jutellen kuluneesta vuodesta ja joulusuunnitelmista sekä tulevasta aattoratsastuksesta. Olin innoissani, sillä olihan tuo minun ensimmäinen aattoratsastus. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan olevani ensi vuonna mukana tuossa joukossa.

Talutimme ponit talliin. Vein Patronin karsinaan, riisuin siltä varusteet ja harjasin ponin. Kavioiden tarkistuksen jälkeen poni sai lämpöisen viltin selkään ja pari porkkanaa kuppiin. Vein varusteet satulahuoneeseen ja kiipesin lievästi uupuneena ylös portaita. Otin kassistani vesipullon ja riisuin kengät taukotilan ovelle. Sisällä kellahdin sohvalle hörppimään vettä.
-Minkäs maratoonin sää oot juossu? Kysyi Clara.
-Salma innosti mut vähän tuuppailemaan Patronilla, vastasin.
-Oho, harvinaista, irvaili Anthon.
Näytin pojalle kieltä ja kiersin korkin pulloon.
-Puuh.. pelataanko korttia, heitin ja nousin istuakseni tupapöydän ääreen.
-No mikäs siinä, Anthon virkkoi ja pläräsi kortit.
Peliin liittyivät myös Clara ja Simona sekä myöhemmin Bonskun hoitanut Salma. Pelailimme jonkin aikaa ja sitten lähdimme Salman kanssa viemään poneja ulos. Patron pääsi ruskean ulkoloimensa alle takaisin tarhaan ja sai lähtiessään pusun turvalle ja vielä yhden porkkananpalan.
Salma oli osittain kyytiä vaille ja lupauduin heittämään tytön vielä kotiin.

Emmy & Patron 48HM

[Emmy]

Hyvää joulua !
24.12.13

Emmy ja Patron toivottavat Riemukasta joulua koko Seppeleen väelle ja hevosille! Patronilta kaurapusuja kaikille <3

Emmy & Patron 49HM

[Emmy]

Maastoesteitä
26.10.13

Patronin kanssa maastoestetunnilla. Poni vähän liiotteli..

Emmy & Patron 50HM !!!!!!

[Emmy]

Pakkaspäivä
12.1.14

Patronia hakemassa tarhasta vähän kylmempänä talvipäivänä.

Emmy Patron 51HM

[Emmy]

Tonttujahti
21.12.13

Maata peitti hentoinen vastasatanut lumikerros. Talli oli valaistu ja koristeltu jouluiseksi ja siellä täällä saattoi kuulla pätkän joululaulusta, jota joku sattui hoilaamaan.
Laitoin Patronin vyön kiinni ja vedin heijastinliivin pääni yli. Olimme lähdössä Seppeleen pikkujoulujen yhteydessä pidettävänä Ruolammen tonttujahtiin. Patron oli jo innoissaan, se pörisi ja hörisi ja olisi jo halunnut lähteä.
-Odota hetki hölmöläinen, sanoin ponille ja yritin näprätä otsalamppua kypärääni.
Vihdoin olin valmis, tarkistin että ponilla oli vielä heijastimet paikallaan ja itselläni kännykkä taskussa. Kokeilin vielä otsalampun toimivuuden ja talutin ponin pihalle.

Vielä oli valoisaa, mutta vuoden pisimmän päivän ollessa nurkan takana, ei sitä valoisuutta pitkään kestäisi. Kaikilla oli asianmukaiset heijastimet ja otsalamput. Anne kierteli vielä ratsukoiden joukossa tarkistaen että kaikkien varusteet toimivat ja heijastimia oli tarpeeksi.
-Ylittäkää tiet varoen ja kulkekaa mieluummin pikkuteitä kun isompien teiden laidassa, Anne vielä ohjeisti porukalle.

Säädin Patronin vyön ja ponkaisin selkään. Poni oli ihan innosta piukeana, eikä malttanut pysytellä paikallaan. Jalustimet olivat onneksi sopivat, joten niitä ei tarvinnut säätää.
Kun kaikki olivat valmiita, koko poppoo otti suunnaksi Ruolammen. Matka Ruolammelle sujui iloisesti rupatellen ja parit lämmittelyravipätkät ottaen. Kohta saavuimmekin lumisen Ruolammen pihaan, jossa Britta odotteli innoissaan.
Britta jakoi kaikille kartat, joihin oli merkitty tonttujen sijainnit. Lähdimme heiman erossa toisistamme.
-Emmy voi mennä, Britta ilmoitti katsoessaan kelloaan. Kannustin ponin raviin ja etsimään ensimäistä rastia.

Emmy & Patron 52HM

[Emmy]

One year together
26.1.2014

Patronponin kanssa takana vuosi yhteistä taivalta ja siihen matkaan mahtuu monenmoista muistoa. Yhdessä on koettu estekurssit, kouluvalmennukset, ensimäiset koulu- ja estekisat, leireilyt, vaellukset ja ensimäiset yhteiset kenttäkisat. On pudottu ja turhauduttu, mutta aina on noustu uudestaan selkään. Ponin kanssa on koettu ensimäiset yhteiset maastot ja ensimäinen aattoratsastus. Hassuponi jaksaa aina piristää jokaista päivää. Patron ♥

Emmy & Patron 53 HM and ONE year

[Emmy]

Aattoratsastus
24.12.13

Patronin kanssa ensimmäinen aattoratsastus. Rakkauspakkaus <3

Emmy & Patron 54 HM