Patronin Hoitokirja

[mappe]

1.12.2012 Ihanaa, luntaluntalunta!

Hyppelehdin tallille päin, enkä meinannut pysyä housuissani. Läpi yön jatkunut lumimyrsky oli jo laantumaan päin, mutta edelleen tuli taivaalta pienoisesti lunta. Olin niin täynnä riemua, että ihan oikeasti oli vaikea kulkea suoraan! Viimeinkin pääsisin hiljaiseen lumimaisemaan Patronin kanssa.

Olin liikkeellä jo aamusta, joten tallilla ei vielä ollut muita hoitajia, vain Elli oli siivoilemassa käytävää.
- Moi! huikkasin hänelle.
- Moi Mappe! Aamuratsastukselle tulossa vai? Elli tiedusteli ja keskeytti puuhansa hetkeksi. - Siellä onkin ihana keli sellaseen.
- Joo, aattelin vähän maastossa käydä. Seuraa ei varmaan nyt kenestäkään saada, mut mennään hiljakseen. Oon niin innoissani, kun nyt kun tuli joulukuu niin heti tuli talvikin! hihkuin. Elli naurahti ja minä jatkoin yläkertaan vaihtamaan tallivaatteet ja laittamaan eväät jääkaappiin.

Pian olinkin jo harjaamassa Patronia. Eihän se taaskaan kovin likainen ollut, mutta nämä yhteiset harjaushetket olivat meille molemmille kovin rentouttavia. Ennen maastoon lähtemistä putsasin vielä nopeasti Patronin satulan ja suitset, samalla tiukasti kuulostellen, tulisiko joku muu talliin. Jos vaikka saisi seuraa maastolenkille. Kuitenkin jokainen talliin tulija oli lähdössä kymmenen maastoon, joten omalle reissulleni ei seuraa tullut.

Ennen Patronin laittamista kuntoon kävin vielä jättämässä ulkohousut ratsastushousujen päältä. Ei siellä nyt vielä niin kylmä ollut! Käteeni vedin kuitenkin uudet talviratsastushanskani, etteivät sormet paleltuisi. Vielä punaisen kaulahuivin pyöritin vähän kasvojeni suojaksi ja sitten tungin sen päät hupparini sisään, ettei se vain lähtisi lepattamaan. Sitten oli vuorossa Patronin varustaminen, ja pian olimme valmiita lähtöön. Kävin vielä huikkaamassa tallille saapuneelle Annelle, että lähtisin Pyöstin vuoren suuntaan ja tulisin varmaan vasta maastolaisten jälkeen takaisin.
- Ethän sä kovasti sit laukkaa? Siellä voi olla tosi liukasta, Anne vielä huolehti.
- En, aattelin ihan käynnissä mennä, ja ehkä pikkasen ravata siellä maastoesteiden lähellä. Moikka! vastasin ja lähdin hakemaan Patronia.

Maastossa oli ihanaa! Pieni pakkanen kutitteli poskia ja hengityksemme höyrysivät, kun kuljimme. Metsä oli aivan hiljainen, kuului vain lumen narskuntaa Patronin kavioiden alla. Hihittelin itsekseni, olin niin onnellinen. Ilman mitään järkevää syytä kylläkin, mutta kai se marraskuun märkyyden ja pimeyden väistyminen tällaiseksi ihanaksi, kimmeltäväksi lumimaailmaksi vain sai mieleni pyörähtämään hilpeän puolelle.

13HM

Talvi 1 -merkki ansaittu talvisesta suorituksesta! =)

~Anne

[mappe]

13.12.2012 Estetunnilla

- Mappe moi! Hyvä kun oot täällä. Haluisitko tulla Patronilla tonne junnuestetunnille? Kun sen ratsastaja just soitti ja peru ja siitä ei tuu sit mitään jos Patte menee alkeistunnille ilman höyryjen päästelyä, Anne ilmestyi Patronin karsinalle nopeasti papattaen. Hymyilin hänelle takaisin leveästi.
- No tottakai!
Anne hymyili ja muistutti maksamaan tunnin sitten vaikka jälkikäteen, ja sitten jäin taas yksin harjailemaan Patronia. Olin jo selvittänyt sen hännän ja siistinyt vuohiset, nyt vuorossa oli naamanpesu sienellä. Kylmällä kelillä Patronin nenä ja silmät tuntuivat vuotavan hieman jatkuvasti.

Pian talliin pulmahti muita estetunnille tulijoita, tervehdin heitä reippaasti. Aloimme kaikki laittamaan hevosia valmiiksi, ja hieman ennen kolmea olimme valmiita.
- Ai niin, raippa vielä! muistin, ja käväisin niin nopeasti kuin ehdin yläkerrassa hakemassa esteraippani kaapista. Vedin hanskat käteen matkallani takaisin, ja Patronin karsinalle tullessani Anne jo huikkasikin: - No niin, mennääs sitten!

Ulkona lumipyry sai hevoset nostelemaan päätään ja heiluttelemaan korviaan ja ratsastajat siristelemään silmiään. Onneksi matka maneesille ei ollut pitkä, ja melkein pystyi kuulemaan ratsastajien helpottuneet huokaukset kun kukin pääsi maneesin seinien turvaan. Kiristin Patronin satulavyön reippaasti, eikä se yrittänyt kuin kerran vähän kiukutella, ja nousin sitten sen selkään ja säädin jalustimet esteille sopiviksi.

Anne oli keksinyt tuntilaisille jos jonkinlaista kivaa. Ryhmäläiset olivat esteiden kanssa ehkä hieman kokeneempia kuin minä, enhän nyt ollut käynyt säännöllisesti hyppimässä joka viikko, kuten he. Pärjäsin kuitenkin tehtävissä hyvin ja Patron suoritti kaiken korvat hörössä hyvällä tempolla. Loppukäynneissä Anne vielä kiitteli, kun olin saanut poniruunasta turhat energiat pois ja vähän nöyrtymäänkin ohjastuelle, niin olisi seuraavalla alkeistuntilaisella vähän helpompaa.

Autoin Patronin seuraavan ratsastajan kyytiin, ja vaikka tyttö vakuutti pärjäävänsä ilman taluttajaa, jäin kuitenkin maneesille hollille, jos Patronille olisi sittenkin tullut tyhmäilyvaihde päälle.

14 HM

[Emmy]

Tutustuminen
27.1.13

Istun autossa Seppeleen pihassa. En voi uskoa todeksi syytä jonka takia olen siellä. Auto käy vielä, mutta sammutan moottorin. Kurotan kassini takapenkiltä, nousen autosta ja lähden kävelemään kohti tallia. Hyvin epätodellisin askelin kävelen talliin sisään. Talli on jo tuttu muutamalta tuntukäynniltä ja hoitajakurssilta. Moikkailen muutamille tutuille tyypeille. Kävelen hieman jäykin askelin ylös portaita kaapeille. Yhdessä kaapissa lukee ”Emmy”, nimeni. Niin tosiaan, olen tästä lähtien Patronin hoitaja! Sitä on vaikea uskoa, muta pikkuhiljaa asia sulaa päässäni ja uskon sen todeksi. Melko pitkäaikainen unelma on käynyt toteen ja olen päässyt Seppeleen hoitajakaartiin ja vieläpä ihanan Patron-ponin hoitajaksi, johon ihastuin alkeiskurssilla.

Laitoin kassini kaappiin ja suljin kaapin. Portaissa törmäsin Inkeriin ja Jennyferiin. Moikkasin tyttöjä.
-Hei hoidaksä nyt jotain? Inkeri kysyi uteliaasti.
-Joo! Hoidan Patronia! Vastasin leveä hymy huulillani.
-Ooo! Onnea! Jennyfer huudahti.
Kiitin ja jatkoimme kaikki matkaamme omiin suuntiimme. Minä alas ja Jennyfer ja Inkeri hoitajien tilaan. Kävelin tallin käytävää pitkin ja suunnistin Patronin karsinalle. Päästyäni boksin luo, huomasin sen olevan tyhjä. Patron oli ilmeisesti ulkona. Nappasin karsinan koukusta riimunarun ja lähdin pihalle. Suunnistin ponitarhalle. Melkein kaikki poneista näyttivät olevan ulkona. Oli sunnuntai, joten hepat nauttivat vapaapäivästä. Etsin katseellani Patronia, ja siellähän se oli, ruskea turpa pilkisti tarhan perältä. Sujahdin portin ali ja lähdin kävelemään kohti ponia. Muutama poni katseli menoani, mutta useimmat keskittyivät päiväheiniinsä. Lähestyin Patronia, mutta poni ei ollut aikeissakaan tulla sisään. Se lähti käyskentelemään verkkaisesti poispäin minusta. Piilotin riimunarun selkäni taakse ja lähestyin ponia rapistellen taskuani. Poni kiinnostui rapinasta ja tulikin katsomaan josko minulla olisi herkkuja. Kiinnitin nopeasti riimunarun Patronin riimuun ja taputin ponia.
-Hyvä poika. Kuules, minä olen nyt sun uusi hoitaja! höpisin Patronille ja lähdin taluttamaan sitä kohti porttia.
Siro ruuna tuli kiltisti perässäni ja talutin sen talliin, ponin omaan karsinaan. Riisuin Patronin raidallisen toppaloimen ja ripustin sen karsinan oveen. Heitin vielä katseen Patroniin, joka oli alkanut etsiskelemään heinänkorsia karsinastaa, ja lähdin sitten satulahuoneeseen hakemaan Patronin harjoja.

Patronin karsinalta ei ollutkaan kun kaksi askelta satulahuoneelle. Astuin sisään huoneeseen, joka oli täynnä hoitajia. Sunnuntai oli ilmeisesti melko suosittu päivä. Hymyilin kaikille ja etsin sitten Patronin harjat. Muutamat juttelivat keskenään päivän kuulumisia. Seisoin hetken paikallani ja mietin ankarasti menisinkö mukaan juttuun. Ujous taisteli päässäni vastaan ja päädyin kääntymään ovelle ja palaamaan takaisin Patronin karsinalle. Patron tunki päänsä oven yli. Naurahdin ja silitin ruunan turpaa. Avasin oven ja Patron hieman perääntyi.
-Moi poni. Sanoin sille hiljaa ja laskin harjapakin lattialle. Patron tuli luokseni tutkimaan taskun. Hymyilin ponin puuhille ja silittelin sitä harjanjuuresta.
-Olet söpö.. mumisin. Otin riimunarun ja kiinnitin Patronin kiinni. En ollut ihan varma vielä miten Patron käyttäytyy, joten varman päälle laitoin sen kiinni. Aloitin harjailemaan Patronia ja juttelin sille samalla. Poni kuunteli toisella korvalla minun juttuja ja toisella se tarkkaili tallin hälinää. Muutama hoitaja pysähtyi juttelemaan minulle kulkiessaan karsinan ori. Vastailin kysymyksiin ja juttelin hieman takaisin.

Nostelin Patronin kaviot ja harjasin sen pään. Tästä poni hieman suivaantui ja yritti hieman näykkäistä.
-sooo.. rauhoittelin ponia ja yritin uudelleen.
Kun poni jaksoi hetken pysyä paikallaan päätä harjatessani, kiitin sitä. Laitoin harjat pakkiin ja otin telineestä Patronin loimen. Heitin sen ponin selkään ja kiinnitin soljet. Varmistin että loimi oli suorassa ja irrotin sitten riimunarun solmusta ja avasin karsinan oven kunnolla auki. Patron seurasi minua jälleen kiltisti ulos. Maahan oli jäänyt hieman heiniä, joita Patron himoitsi. Vedin ponin pään ylös ja jatkoin reippaasti matkaa.
-Ei jäädä Patron nyt syömään. Sanoin ponille ilkikurisesti.

Tulin ponitarhalle ja avasin portin. Käänsin Patronin porttia kohti ja irrotin narun riimusta. Taputin ponia kaulalle ja sujahdin aidan toiselle puolelle. Patron käyskenteli säyseästi heinäkasalle ja upotti turpansa heinään. Katselin hetken ihanaa, uutta, suloista hoitoponiani ja lähdin sitten tallille. Pyörittelin riimunarua ilmassa ja katselin taivaalle. Se oli pilvetön ja tammikuun aurinko paistoi kirkkaasti. Hymy karehti huulilleni kun astuin talliin sisään.

Patron käyskenteli heinäkasalle.

Emmy & Patron 1HM

[Emmy]

Patronille hoitokirjan kansi, kun sillä ei ollut muuta kun tuo kuva

Lisätty!

[Emmy]

Juoksutusta
2.2.2013

Patron nuuhki aidan välistä lapastani. Se ilmeisesti haistoi leipäpalan hajun, jota olin äskettäin pitänyt käsissäni. Hymähdin ja nousin ylös, avasin portin ja menin tarhaan. Patron teki pienen väistöliikkeen ja aikoi karkuun, mutta nappasin nopeasti sen riimusta kiinni.
-äläpä yritä mitään hömelö.. sanoin sille ja kiinnitin narun siniseen riimuun.
Talutin Patronin ulos ja suljin portin. Pieni, siro poni seurasi minua verkkaiseen matkalla talliin. Vein ponin karsinaan ja otin siltä heti ulkoloimen pois ja ripustin sen karsinan eteen. Loimi ei ollut märkä, joten en vienyt sitä kuivumaan.
Käytävällä oli taas tuttuun tapaan paljon hoitajia ja tallilaisia pyörimässä hevostensa ympärillä. Tänään oli lauantai, joten porukka koostui lähinnä hoitajista. Moikkailin vastaantuleville ihmiselle matkallani satulahuoneeseen.

Poimin käsiini Patronin tavarat ja palasin ponin karsinalle. Laitoin Patronin kiinni, ruuna haisteli taskuani, jonne olin piilottanut leipäpalasen.
-Saat sen myöhemmin. tuumasin ruunalle ja aloin sukimaan ponia pölärillä.
Patron ei ollut kovin likainen, joten se oli nopeasti harjattu. Puhdistin vielä kaviot ja laitoin ponille suitset. Olin ajatellut mennä tutustumaan poniin vähän maasta käsin, juoksutuksen kautta.
Kiinnitin liinan patronin suitsiin ja nappasin karsinan seinää vasten nojalla olleen pitkän raipan.

Maneesissa oli väkeä, joten poikkesin kentälle. Kävelin Patronin kanssa alkuun muutaman kierroksen ja tarkastin samalla kentän kunnon, se oli ihan hyvä, ei mikään priima, mutta ei onneksi kovin liukas.
Patron oli ensiluokkainen juoksutusystävä, se osasi heti mennä siistille ympyrälle ja kaveli siinä rauhallisesti. Pian aloin pyytämään ponia raviin. Alkuun Patron oli vähän haluton siirtymään, mutta pienien raippamuistutuksien jälkeen ponista alkoi löytyä energiaa.

-Hyyyyyvä! kehuin ponia, kun se ravasi tahdikkaasti ja alkoi jopa hieman työstämään takapäälläkin.
Kun ravi toimi tarpeeksi hyvin, nostatin Patronilla laukkaa. Alkuun se ei taas jaksanut nostaa, mutta lopulta se nosti ihan kivan laukan. Tarkkailin ponin askelia, ja ajoin sitä eteen, jos laukka meinasi hiipua. Muutaman kierroksen jälkeen hidastin ponin käyntiin ja vaihdoin liinan toisin päin ja vaihdoin suuntaa.
Tein samat jutut toiseenkin suuntaan ja lopettelin kun Patron tuntui hyvältä. Annoin ponin kävellä liinana päässä hetken ja talutin sen sitten sisään.

Patron nuuhki taskujani, kun harjasin sitä. Hymähdin ja kaivoin taskustani kuivan ruisleivän. Patron hotkaisi herkun mielissään. Rapsutin ponia korvista ja hymyilin.
-Olet sinä kyllä tosi suloinen, mumisin ja jatkoin sukimista.
Heitin Patronille loimen selkään ja talutin sen tarhoille. Ruunikko poni lähti suoraan heinäkasalle. Katselin hetken poneja tarhassa ja lähdin sitten sisään.

Emmy & Patron 2HM

[Emmy]

Talven riemuja
3.2.12


Patron riehui leudossa talvisäässä !

Emmy & Patron 3HM

Talvi 1 -merkki ansaittu talvisesta suorituksesta! =)

~Anne

[Emmy]

Kiitos ja ratsailta
4.2.13

Aurinko porotti kirkkaasti, mutta vielä kovin matalalta. Kevät teki silti sinnikkäästi tuloaan ja ilmassa oli kevään tuntua. Maanantaipäivä sujui omalla painollaan, koulussa oli käyty pyörähtämässä ja sen jälkeen olin päättänyt suunnata tallille. Kello oli kahdentoista maissa ja tallilla ei ollut kovinkaan paljoa porukkaa.

Hevoset tarhailivat ulkona muutaman asteen pakkasessa. Vaelsin takatarhalle ja nojasin lumiseen aitaan. Reino ja Humu olivat heinäkasalla, Hype olla möllötti ja Gitta söi heiniä yksikseen toisessa kasassa. Edi ja Patron pusuttelivat jotain tarhan toisella puolella. Patron nappaili Edin riimusta hampaillaan ja Edi teki samanlaista kiusaa Patronille.
-Hoi Pojjaaat ! Huikkasin ja molemmat käänsivät korvansa äänen suuntaan, mutta jatkoivat puuhastelujaan, kovinkaan paljoa minusta välittämättä.
Hymähdin itsekseni ja avasin portin. Patron tuli vastaan. Painoin käteni ponin pehmoiselle turvalleni ja rapsutin ruunaa otsasta.
-Hei söpö.. kuiskasin ja pörrötin ponin pientä otsatukkaa. Patron tutki tuttuun tapaansa taskuni, kun kiinnitin riimunnarun päitsiin. Talutin ponin talliin.

Satulahuoneessa oli muutama hoitaja putsaamassa kamoja ja juttelemassa.
-Moi Emmy ! huikkasi tummatukkainen nainen.
-Ai moi Ode! huikkasin takaisin. – kuulin että sun hevonen sai täältä tallipaikan? lisäsin.
-Joo, Axe muuttaa tänne tänään! Ode sanoi ja oli silminnähden todella iloinen.
-No mut hei tosi kiva. Sanoin ja onnittelin Odea.
Käännyin Patronin varusteiden puoleen. Olin tänään ajatellut nousta ensimmäistä kertaa selkään, sitten Patronin hoitajaksi pääsyn jälkeen. Maneesi oli tyhjillään, joten voisimme tutustua rauhassa toisiimme. Olinhan alkeistunnilla ratsastanut jo Patronilla, mutta tämä oli eriasia.

Palasin ponin karsinalle, heti nurkan taakse ja laskun tavarat telineeseen. Hopearuunikko poni tunki turpaansa oven yli ja kerjäsi huomiota.
-Joojoo! olet tosi suloinen. Naurahdin Patronille ja sipaisin sen turpaa. Avasin oven ja pujahdin harjalaatikon kanssa sisään.
Patron tutkiskeli karsinaansa, josko sieltä löytyisi vielä heiniä, samalla kun harjailin sitä. Loimen alla oleillut poni ei ollut kovin likainen, joten hommaan meni noin viisi minuuttia.

Suoristin selkäni ja viskasin kaviokoukun harjakoppaan. Nostin laatikon karsinan ulkopuolelle ja otin satulan käsivarsilleni. Puhalsin pölyt pois istuinosalta ja nostin satulan kapoisen ponin selkään. Patron vähän nyrpisti nokkaansa, mutta käyttäytyi. Laitoin vyö ensimmäisiin reikiin ja varmistin että huopa oli suorassa.

-Avaaaa…. maanittelin, kun poni ei suostunut aukomaan suutaan kuolaimille. Kutittelin peukalollani Patronin suupieliä ja lopulta ruuna suvaitsi aukaista turpansa. Sain ujutettua kuolaimet herran suukkiin ja vedin niskahihnan korvien taakse. Setvin vielä herran harjan ja kiinnitin remmit.

Ulkona oli edelleen kovin kaunis ilma, kun taitoimme matkaa maneesille. Lumi narskui kevyesti jalkojemme alla ja kevyt tuulenvire pörrötti Patron harjaa. Avasin maneesin oven ja astuin sisään. En ollutkaan käynyt hallissa sitten alkeiskurssin, ja siitä oli jo jonkin aikaa. Sytytin valot maneesiin ja talutin Patronin kentän keskelle. Poni katsahti minuun kun kiersin sen sivulle kiristämään vyötä, ja irvisti hieman, kun kiristin. Mittasin jalustimet sopivan pituisiksi ja ponnistin selkään. Patron tuntui tutulta ja mukavalta istua. Painoin pohkeet kevyesti ruunan kylkiin ja lähdimme liikkeelle.

Keräilin ohjia käsiini ja pyysin Patronin raviin. Ravasin alkuun reipasta ravia, taivuttelin, tein voltteja ja ympyröitä. Patron ei ollut kovin halukas käyttämään koko kroppaansa ravissa vaan ravasi selättömästi. Pyysin Patronia kunnolla eteen, ja välillä poni sai takapäätäkin vähän alle. Lähinnä se vaan touhotti menemään. Hidastin ponin käyntiin ja rupesin tekemään käyntityöskentelyä uralla ja ympyröillä. Tein pysähdyksiä, peruutuksia ja siirtymisiä. Pikkuhiljaa poni alkoi toimia ja pyöristyi sekä alkoi jo hieman kantaa itseään.

Painoin pohkeeni Patronin kylkiin ja poni nosti laukan. Näppäsin hieman raipalla, jotta sain laukan rullaamaan. Patron korskui ja laukkasi innoissaan eteenpäin. Ohjasin ponin ympyrälle ja maiskautin, jottei laukka hiipuisi.
-hyvä! Sanoin ja hiljensin ponin ravin kautta käyntiin. Nojauduin aavistuksen eteenpäin ja sipaisin kädelläni Patronin kaulaa. –Hieno poni.
Tein täyskaarron ja nostin laukan toiseen suuntaan. Laukka pyöri hyvin alusta alkaen ja Patron tuntui rennolta ja käytti takapäätään. Ohjasin ponin taas ympyrälle ja laukkasin siinä pari kierrosta. Siirsin ponin taas käyntiin ja kiitin. Löysäsin ohjat ja annoin Patronin kävellä vapaalla ohjalla.

Patron taivutti kaulaansa eteen ja alas, kun ravailin sillä uralla. Suu oli kevyessä vaahdossa ja poni vaikutti tyytyväiseltä. Kun Patron tuntui hyvältä, siirsin sen käyntiin. Kävelin maneesin muutaman kerran ympäri molempiin suuntiin ja kaarsin ponin sitten keskelle. Kumarruin Patronin puoleen ja silitin sitä. Taputin ponin hieman hikeentynyttä kaulaa.
-Kiitos, olit tosi mahtava! Tokaisin ponille ja nousin ratsailta.

Emmy & Patron 4HM

[Emmy]

Esteitä
7.2.13

Patronin kanssa estetunnilla maneesissa.

Emmy & Patron 5HM

[Emmy]

Luminen maasto
10.2.13

Päivä oli luminen ja melko kylmä. Navakka tuuli puhalteli kylmänä ja lunta tuiskutti rankasti. Näinä viimeisinä päivinä oli tullut tosi paljon lunta ja kaikki tiet olivat tehokkaan aurauksen kohteena. Seppeleen tie oli juuri aurattu, joten sitä oli helppo ajaa. Pihaan kääntyessäni, auto kuitenkin lähti kevyesti luisuun, mutta sain tilanteen haltuun ja parkkeerasin turvallisesti sinisen Volvon viereen.

Sisällä tallissa oli kotoisaa ja lämmintä. Vaelsin satulahuoneeseen, jossa oli paljon hoitajia. Moikkailin kaikille ja hain naulakosta Patronin riimunarun ja riimun.
-Hei Emmy! Ootko lähössä hakemaan Patronia? Ansqu huikkasi minulle.
-Joo, oon. vastasin ja nostin kädessäni olevaa riimuhässäkkää.
-No hyvä, mä tuun sun kanssa ni otan Reinon samalla! Ansqu vastasi ja nappasi naulakosta Reinon vihreän riimun.
Lähdimme Ansqun kanssa yhdessä takatarhalle ja juttelimme kaikenlaista matkalla.
-Lähtisiksä mun ja Tarun kanssa maastoon, ku ajateltiin tänään mennä? Ansqu kysyi.
-Joo se olis mukavaa, en tunne notia reittejä vielä kovin hyvin ni olis mukava tutustua. Sanoin
-Kiva!

Vihelsin ja hevoset kiinnittivät huomionsa. Patron lähti kävelemään portille ja Edi tuli ponin perässä.
-Moi nassukka. Lepertelin Patronille. –Ja moi vaan sulleki Edi!

Ansqu vaelsi tarhan toiselle puolelle hakemaan Reinoa, samalla kun pujotin riimun Patronin päähän. Odotin että Ansqu sai Reinon kiinni ja avasin sitten portin meille molemmille. Taluttelimme ruunat tallin omiin karsinoihinsa.

Patron hamusi heiniään, kun riisuin siltä loimea. Taittelin loimen käsivarsilleni ja nostin sen karsinan ulkopuolelle roikkumaan. Palasin karsinaan ja aloin sukimaan Patronin sileää, kiiltävää karvaa.
-Mooooi! Ode hihkaisi ovensuusta.
-Hui! Älä säikyttele! Sanoin ja naurahdin.
-Mitäs aattelit tänään tehä? Ode tiedusteli.
-Ollaan menossa Ansqun ja Tarun kanssa maastoon, oot kyllä varmasti tervetullu liittymään seuraan! Vastasin.
Ode mietti hetken ja päätti sitten lähteä meidän kanssa. Jatkoin Patronin harjaamista ja siirryin puhdistamaan kavioita. Kun ruuan oli kokonaan harjattu, heittelin harjat koppaan ja suikkasin pusun ponin poskelle.
-Haen vielä kamat ja sitten lähdetään. Sanoin ponille ja suljin karsinan oven.
Hilpaisin satulahuoneeseen ja haeskelin käsiini Patronin satulan, suitset ja suojat. Palasin karsinalle ja varustin ponin. Painoin vielä kypärän päähäni ja kurkkasin karsinasta. Huhuilin olivatko muut jo valmiina. Ansqu ja Taru olivat, mutta Ode laittoi vielä Edille suitsia. Pian tuokin kaksikko oli lähtövalmiina ja talutimme hevoset pihalle, jossa törmäsimme Anneen.
-Ettehän sitten eksy, kun täällä pyryttää aika paljon. Onhan jollain kännykkä? Anne huolehti.
-On mulla! ja kyllä me kotiin löydetään! Ansqu vastasi ja huitaisi kädellään.
Anne nyökkäsi ja painui sisälle pyryä pakoon.
Nousimme poniemme selkään ja tarkastimme vyöt ja jalustimet.
-Kaikki valmiina? Taru kysyi. –Okei lähdetään matkaan !

Palasimme noin tunnin maastolenkin jälkeen tallille erittäin lumisina, mutta iloisina. Maastossa oli ollut hauskaa ja minustakin tuntui, että olin saanut taas lisää uusia ystäviä.

Patron kurotteli heinäkasaa, kun riisuin siltä loimea.

Emmy & Patron 6HM

[Emmy]

Kevyttä hyppelyä
11.2.13

Patronin vapaapäivän kunniaksi päätimme lähteä sen kanssa maneesiin tekemään kaikkea kivaa ja kevyttä ilman satulaa. Kello oli jo jälkeen kahdeksan, joten maneesissa ei ollut enää ketään. Olin rakennellut Patronille pieniä tehtäviä, mm. kavaletteja, puomeja, pujottelua ja erilaisia pysähdys ja siirtymätehtäviä. Patron innostui jo kun se näki pienet esteet, eikä meinannut pysytellä paikallaan kun kapusin selkään.

Ratsastin ponin kohti estettä ja ruuna lähti kiihdyttelemään. Pidätin hieman, mutten liikaa ja ratsastin ruunan esteelle. Patron hyppäsi vauhdilla ja varalla. Nauroin ja jatkoin matkaa seuraavalle esteelle.


Patron hyppäsi innoissaan ja vauhdilla kaikki laittamani pikkuesteet.

Emmy & Patron 7HM

[Emmy]

Jänöjusseja
13.2.13

Oltiin Patronin kanssa koulutunnilla kentällä ja pusikosta hyppäsi jänis, jota Patron pelästyi. Ruuna teki äkkinäisen käännöksen ja löysin itseni maasta. Patron antoi hetken päästä kiinni ja jatkoimme ratsastusta.

Emmy & Patron 8HM

[Emmy]

Juoksentelua
18.2.13

Irtujuoksutin Patronia päivällä tyhjässä maneesissa. Poika nautti selvästi ja Patronista irtosi tosi kivaa liikettäkin !

Emmy & Patron 9HM

[Emmy]

Lumipyryä
21.2.13

Sankka lumipyry peitti näkyvyyden kun ajoin kohti Seppelettä. Hidastin vauhdin puoleen ja matelin lumen peittämää pikkutietä eteenpäin. Vihdoin Seppele tuli näkyviin ja pääsin kääntymään turvallisesti pihaan. Parkkeerasin auton ja sujautin avaimet taskuun. Kipaisin lumisadetta talliin pakoon.

Kiipesin portaat ylös taukotilaan. Siellä oli joukko hoitajia pelaamassa korttia, lukemassa tai juttelemassa. Kirsikka, Inkeri, Anthon ja Akku olivat juuri aloittelemassa uutta peliä ja liityin mukaan.
-Ou dääääääm ! kirosin kun hävisin pelin.
-Ihan typerä peli! Naurahdin ja nousin pöydästä.
-Lähteekö joku hakemaan minun kanssa heppoja sisälle? Kysyin ja Aino ja Britta ilmoittautuivat mukaani. Lähdimme satulahuoneen kautta pihalle. Lumisade oli edelleen sakea ja suojasimme kasvomme käsillä tarpoessamme kohti tarhoja.

Hepat värjöttelivät yhdessä rykelmässä tarhan nurkkauksessa. Vihelsin ja kutsuin Patronia nimellä. Kohta tummanruskea pieni poni tallusteli perässään Edi ja Reino.
-Moi nassukka. Tervehdin Patronia tuttuun tapaan. Sujautin riimun ponin päähän ja annoin Patronille palan porkkanaa. – Tulit hienosti luokseni. Aino tuli luokseni Gitta turvallisesti riimun päässä ja pian myös Hypen kiinni saatuaan Britta tarpoi tarhan perältä
-Mennääkö? Britta kysyi ja nosti kaulustaan ylemmäs.
-Mennään vaan.
Talsimme takasin tallille. Vein Patronin omaan karsinaansa. Ponilla oli loimi päällä ja se oli aivan luminen. Pudistelin enimmät lumet pois takin päältä ja otin sen sitten pois ja vein kuivamaan. Hain samalla satulahuoneesta Patronin harjat.

Poni kurkisteli uteliaasti karsinan oven ylitse ja oli kiinnostunut kaikista harjoistaan.
-Ei mulla oo enempää namia höpsö! Lepertelin ponille ja aloin sukimaan sen tummaa karvaa pölärillä.
Harjasin hieman kaulasta ja jaloista märän ponin huolella ja kuivasin jalat vielä pyyhkeellä. Kavioista rapsuttelin tilsat pois ja harjasin ponin pään ja setvin harjan sekä hännän. Kun Patron oli puunattu ja kiillotettu, vein harjat pois ja annoin Patronille porkkanan siististä käytöksestä.
-Olet söpöin! kuiskasin ja suukotin ponia turvalle.

Tallilla rupesi vilisemän pienempää väkeä. Tosiaan nythän oli estetunti alkamassa. Kipaisin ilmoitustaululle katsomaan menikö joku Patronilla. Menihän sillä. Sara niminen tyttö pällisteli Patronin karsinan edessä hieman neuvottoman näköisenä.
-Moi! Kaipaatko apua? Kysyin ystävällisesti noin 11 vuotiaalta tytöltä.
-Joo.. En oikeen vielä osaa hyvin varustaa. Tyttö vastasi ujosti.
Lupauduin auttamaan Saraa ja menimme yhdessä hakemaan Patronin satulaa ja suitsia. Annoin Saralle pölyharjan ja suitset ja otin itse suojat ja satulan.
-Patronia ei tarvitse harjata paljoa, kun mä harjasin sen just. Selitin Saralle ja näytin, miten hän voi harjata ponia.
Kun Patron oli suittu, autoin Saraa laittamaan suitset ja nostin satulan ponin selkään. Näytin miten vyö laitetaan kiinni ja miten jalustimet voi säätää sopiviksi.

Pieni Sara talutti hieman hermostuneesti kilttiä Patronia maneesiin. Menin perässä ja autoin maneesissa tytön selkään. Säädin vielä vyön ja katsoimme yhdessä olivatko jalustimet sopivat.
Saraa jännitti ihan syystä. Estetunti oli tytön eka. Hyvin Sara kuitenkin pärjäsi ja tunnin päätteeksi Patron jatkoi alkeistunnille. Kysyin Annelta tarvitaanko taluttajia. Ei tarvittu, joten hipsin ylös hoitajien tilaan.

Emmy & Patron 10HM !!

[Emmy]

Kevään tuntua
22.2.13

Patron ja Edi irroittelivat lämpimissä kevätauringon säteissä. Kaunis kirkas päivä toi kevään tuntua meihin kaikkiin.

Emmy & Patron 11HM

[Emmy]

Hyvää yötä
24.2.13

Patron katsoi minua ruskeilla kirkkailla silmillään. Painoin käteni ruunana turvalle ja suljin silmäni. Ajattelin kaikkia hetkiä, joita olimme jo saaneet kokea ja kaikkia niitä lukuisia tulevia seikkailuja joita tulisimme kokemaan. Avasin silmäni ja haalasin Patronia. Ruuna painoi päänsä olkapäälleni, ikään kuin halatakseen vastaan. Suukotin tummaa ponia turvalle.
-Olet ihanin. Tiedäthän sen? kuiskasin ja käännyin ovelle. Käännyin vielä katsomaan kun poni laski päänsä ja nuuski tiensä heinäkasalle. Hymyilin ja suljin oven.

-Emmy? vielä täällä? Salma huikkasi ja käännyin.
-joo, tulin sanomaan Patronille hyvää yötä. vastasin.
Jatkoimme yhdessä matkaa ylös kaapeille samalla jutellen niitä näitä. Lauantainen kummitusjahtimme oli tuonut meitä läheismimmiksi ja nyt Salmakin alkoi tuntua tutulta ja ystävältä. Myös Taru, Jenny, Ilu, Aino ja Kimi olivat läheisempiä yhteisten salapoliisipuuhiemme jälkeen.

Koko seppele alkoi tuntua tutulta ja tuntui siltä että kuuluin porukkaan. Hymy hiipi kasvoilleni kun taittelin ratsastushousuja kaappiini. Puin takin päälleni ja lähdin Salman kanssa pihalle.

Emmy & Patron 12HM