|
Post by Keikki on Aug 10, 2009 7:19:18 GMT 2
10.08.09
Varovaisesti kurkistan takaovesta. Naapureita ei näy, vaikuttavat olevan untenmailla, joten uskaltaudun ulos pelkissä rintsikoissa. Kipitän pyykkinarulle, nappaan narulta paidan ja kiskaisen sen päälleni. Oranssi toppi on aamukasteinen ja viilentää mukavasti käsivarsiani lämmittäviltä auringonsäteiltä. Hiivin takaisin taloon, vedän tummansinisten ratsastushousujeni päälle ratsastussukat ja kipaisen keittiöön. Nappaan lokerosta paperin ja kynän ja mietin hetken. En jaksa ruveta selostamaan turhanpäiväisyyksiä, joten raapustan vain suurin kirjaimin lyhyen ja ytimekkään viestin.
TALLILLA! Ei kotiintuloaikaa tiedossa, repussa eväät. T. Keikki
Sutaisen vielä suttuisen hymiön perään ja suuntaan nenäni kohti eteistä. Vedän jalkaani tennarit ja tarkistan vielä repun sisällön. Ruisleipä, omena, pulla ja vesipullo. Olen jättänyt ratsastusvarusteet tallille, joten uskon pärjääväni pakatuilla eväillä. Hipsin hiljaa ulos takakautta ja avaan lukitun pyöräni. Talutan pyöräni pois pihasta, polkaisen sitten vasta vauhtia. Hyppään kyytin ja poljen vimmatusti, haluan olla tallilla ennen ruuhkaa.
Huohottaen jarrutan. Tallin piha on yhtä autoa lukuunottamatta autio ja olen siitä kiitollinen. Jätän pyöräni nojaamaan tallin seinään ja hipsin talliin. Hevoset mussuttavat ja mäiskyttävät, aamukaurojaan imleisesti. Muita ääniä en kuule. Istun hetkeksi käytävälle nauttimaan hiljaisesta tunnelmasta. Suljen silmäni ja hengitän syvään ihanan raikasta aamuilmaa, heinien ja lannan yhdistelmästä syntyvää ainutlaatuista tuoksua.
Yht'äkkiä herään torkuiltani kottikärryjen äänekkääseen kolinaan ja ryminään. ehdin vain nähdä, kuinka Josefiinan työntämät, liian täydet, kottikärryt kippavaat. Kurkkaan pikaisesti kännykästäni kelloa, olin nukahtanut vain vartiksi. Haukottelen leveästi ja ryntään Josefiinan avuksi.
Ei mene kauaa, ennenkuin nainen on tyhjentänyt kärryihin jääneet purut ja palaa hakemaan käytävällä levällään olevat purut. Lapiolla kaavimme kottikärryihin osan, loput otan harjalla ja kihvelillä. " Huh. Puhdasta on! " Josefiina toitottaa. Hymyilen päätäni puistellen. " Kiitos aavusta. " Jossu vielä kiittelee. Nyökyttelen vain ja heilutan kättäni lähtiessäni kohti Hillan aittaboksia.
Blondi nuokkuu karsinassa, alahuuli lerppuen. Tamma on ilmeisesti syönyt hyvällä ruokahalulla, huulessa roikkuu vielä muutama kauranjuvä, mutta ruokakuppi on nuoltu puhtaaksi viimeistäkin jyvää myöten. Pujahdan sisään ja kierrän käsivarteni tamman kaulan ympärille. Nuuhkin hetken tamman kaulaa, nauraen sitten itselleni. Tamma vain tuoksuu niin tutulle ja turvalliselle, lämpimälle. Vilkuilen ympärilleni. Karsinassa on jo muutama lantakasa, joka uskoakseni hyvä merkki. Hetken mietittyäni päätän puhdistaa karsinan ennen ratsastusta, työ ennen huvia, päätän ja kipaisen hakemaan kottikärryt ja talikon.
Puhahtaen tyhjennän kottikärryt ja vien ne paikoilleen. Olen ottanut tamman väliaikaisesta karsinasta pois likaiset purut ja vienyt tilalle hieman puhtaita. En suunnista heti aittakarsinalle, vaan haen tamman kaapista ratsastussaappaat ja kypärän. Vaivoin saan rahdattua satulan ja suitset samassa lastissa. Jätän varusteet karsinan eteen ja samassa muistan. Harjat! Täytyy siis lähteä takaisin kaapeille.
Pitkin vedoin harjailen tammaa. Se ei ole päässy kovin likaiseksi, majaileehan se suurimman osan ajastaan karsinassa tervehtymässä. Samassa puhelimeni pirahtaa soimaan. Kaivan puhelimen ratsastushousujen taskusta ja kuuntelen ärsyyntyneenä. Kotiin on mentävä, olin täysin unohtanut tutun syntymäpäivät. Pelastuksekseni Yuff saapuu paikalle ja lupautuu viemään Blondin kävelylle. " Kiitos! " Hihkaisen ja ryntään matkoihini.
Keikki & Blondi 44 HM
|
|
|
Post by Yuff on Aug 10, 2009 17:44:38 GMT 2
10. elokuuta 2009 Kävelyä loppukesässäHalusin kokeilla uusia brushejani, ja tällainen sekamelska syntyi : D Yuff & Blondi 57 hm
|
|
|
Post by Yuff on Aug 14, 2009 17:33:44 GMT 2
14. kesäkuuta 2009Ei tästä ihan sellainen tullut kun olin ajatellut ehkä ole tähän oikein tyytyväinenkään mutta kuitenkiiiin : D Blondi oli tänään pirteähkö. Selviä paranemisen merkkejä! Yuff & Blondi 58 hm( Blondin pää näyttää tanskandoggille!!! )
|
|
|
Post by Keikki on Aug 16, 2009 19:57:11 GMT 2
16.08.09
Ripein ottein siirryn suitsimaan hoitohevostani. Päässä kaikuu tieto koulun lähestyvästä alkamisesta, yritän kerta toisen jälkeen pakottamaan ajtuksen tiehensä, onnistumatta. Nyin Blondin hiuksenhienot, himmeässä valossa kimmeltävät otsajouhet otsapannan alta ja pikaisesti letitän ne pois tamman silmiltä. Kummeksuen Blondi tarkkailee jännittynyttä, hhieman stressaantunutta, olemustani. Huoahtaen sipaisen tamman silmäkulmaa. En saata uskoa, että kesäloma on kulunut niin nopeasti, huomaamattomasti. Kiertelemättä ja kaartelemmatta totean itselleni, ettei asiaa voi välttää. En viihdy luokallani. Itsekeskeisten tyttöjen ja röyhkeiden, lapsellisten poikien seurassa. En ole suoranaisesti kiusattu, tunnen vain itseni sisäisesti ulkopuoliseksi. Ei jaksa kiinnostaa meikin korjailu, tai naurettava alapää huumori. Eikä myöskään koulun nurkan takana polttaminen taikka viikonloppuisin juominen. Kypsää käytöstäkö? Mielestäni ei.
Siloitan avoimella kämmenelläni Blondin harjattua, sileää karvaa. Rapsutan hetken tamman säkää, Blondi rentouttaa kaulansa ja huokaisee rentoutuneesti. Sujautan satulan hevoselle selkään. Tamman koko rentoutunut mielentila muuttuu hetkessä. Sen olemus viestittää innostuneisuutta. Korvat hörössä tamma katsoo minua ja sirtyy sitten nyhjäämään olkaani. Puhalteln tamman korviin ja se heiluttelee niitä. Hetkeksi unohdan ylihuomisen koitoksen. Tyrskähdän eestaas heiluvia, karvaisia korvia. Tamma mulkaisee minua loukkantuunena. Sujahdan Blondin kaulan alta toiselle puolelle, ja kiinnitän satulavyön. Vedän hanskat käteen ja hätkähden päässä ja vatsassa myllertäviä huononolon aaltoja. Hengitän syvään ja talutan Blondin kentälle.
Työstän tammaa pitkään käynnissä. Taivutan, väistätän. Vaihdan suuntaa ja toistan. Ravaan kevyesti muutaman askeleen. Kävelen muutaman askeleen ja ravaan seuraavt kaksi. Lopulta tamma vaikuttaa lämmenneeltä. Vihdoin tunnen, kuinka tamma astuu kunnolla ristiin. Taputan tammaa, ja huomaan, että huono oloni on toistaiseksi kadonnut. Mahaa kiristää edelleen hieman, mutta jos en ajattele asiaa, en huomaa sitä. Vaihdan suuntaa ja jatkan työskentelyä.
Nojaan eteenpäin ja halaan hoidokkini kaulaa. Tamma ei ole hiestä märkä, hieman nihkeä vain. Ohjaan Blondin kohti maastopolkuja, ja jätän vatsassta leijuvan ahdistuneisuuden huomiotta. Hengittelen syvään raikasta iltahämärän ilmaa, nautiskelen metsän aromeista. Hetki on taivaallinen, voin stressata koulualkua silloin, kun se on ajankohtainen. Carpe diem, tartu hetkeen! Ja niin teen.
Keikki & Blondi 45 HM Ähh. Piirrustuksia tulee, kunhan pääsen pois isän läppäriltä. Tässä ei ole ohjelmia, eikä skanneria. Angst. Ja hoitotahtiin ja pituuteen tulee lisäystä, kunhan kiireet hellittää. Varmaankin näin koulunalun myötä.. (:
|
|
|
Post by Yuff on Aug 22, 2009 12:14:52 GMT 2
22. elokuuta 2009Kakka kuva Runo ei ole minun keksimä, mutta se inspiroitti minua tähän kuvaan: Jossain minua odotti kevät ja kesä, pitkät päivät ja niitäkin pitemmät yöt, viileät kosteat metsät ja kylmät aamut, pelloilla mahtava sumu, haukat ja hiiret. Jonnekin tie vei aina, kun katsoinkin vain, oksa oli taipunut polun ylle, heilahti, kasteen pisara heräsi, putosi, hämähäkin hämärää oli verkko ja uni,
ja käki kuukahti, tuomen puu uupui, nukahti, viluinen oksa säpsähti kun sitä kosketin, tuoksui tuoksui vain. Olinko siinä minä kuin lapsi ihmeellisen ison edessä ymmärtämättä mitä tällä kaikella teen. 59
|
|
|
Post by Yuff on Aug 22, 2009 12:34:20 GMT 2
Osallistuin Blondin kanssa PKK-cupin ensimmäiseen osakilpailuun kouluratsastuksen luokkiin 2. (helppo B) ja 3. (helppo A), ja mikäli hyvin mennöö, jäämme odottamaan seuraavia osakilpailuja : D
Ros, en osallistunut kouluratsuille tarkoitettuihin näyttelyihin, mutta jos itse haluat niin voit niihin osallistua, toivottavasti edes ymmärrät mitä selitän : D
Korvaukseksi että Blondilla kilpailen, voin piirtää jokaisesta kilpailusta Blondille kilpailukuvan?
|
|
|
Post by Ros on Aug 23, 2009 19:40:09 GMT 2
Miäki aattelin että en osallistu, kun se on kai niille joilla on se ihan painotuksena. Blondi kun on virallisesti nyt työhevonen : )
Juu tuon kuvien piirtely kuulostaa hyvältä : )
|
|
|
Post by Yuff on Aug 23, 2009 20:39:45 GMT 2
23. elokuuta 2009 Treeniä koulukisoihin Pohkeenväistöä. Ei kovasti juoksenneltu, muutamat nostot vaan. Ehkäpä tuo ähky on jo ohimenevää? Olen tähän kuvaan muuten supertyytyväinen : D 60 woou Hei psst; Vieläkö Blondi asustelee aitassa?
|
|
|
Post by Anne on Aug 30, 2009 17:12:33 GMT 2
Viimeiset helteetSpessu Yuffille pitkäaikaisesta, ahkerasta hoitsimisest! =)
|
|
|
Post by Yuff on Aug 31, 2009 6:20:13 GMT 2
Whoa : o nyt täytyy kyllä sanoa että tipahdin penkiltä XD Tosi upea kuva Anne, miten osaatkaan käyttää värejä noin hyvin! Mä en ikimaailmassa osaa, varsinkaan liituja : o Kiitos tuhansittain<3
|
|
|
Post by Keikki on Sept 2, 2009 17:30:51 GMT 2
02.09.09
Silmääni hieraisten nousin olskelutilan upottavalta sohvalta ja katsahdin ympärilleni. Olin torkahtanut hetkeksi, kuitenkin niin pitkäksi aikaa, että huoneessa löhöilleet henkilöt olivat muuttuneet. Sini, Veronica, Reega ja tyttö, jonka muistin haaleasti tavanneeni joskus. Olisikohan ollut Aimie tai joku sellainen, muistelin.
Olan takaa joku sörkki minua kohti höyryävää mukia. " Juos nyt, nukkumatti, hieman kaffeeta, niin jaksat lähteä mun kanssa tonne tuuleen! " Olisihan se pitänyt arvata. Yuff! Tuhahtaen käänsin nenäni poispäin kahvista. " Juo ite, kyllä mä tiedän että sä itse sen haluat. " " Ja tuo mulle jostain jotain muuta lämmintä. " Määräsin. Ilmat olivat muuttuneet kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hieraisin loput unet silmistäni ja katsahdin ikkunaa kohti. Ilma oli kolea, vettäkin tuli jatkuvasti. Hytisin kylmästä ja kiedoin käsivarret tiukemmin ympärilleni. Pyhähtäen Yuff ojensi käsiini kuuman kaakaomukin, jota hörpin ahnaasti. " Herkul-puuh-lista! " Puhaltelin kaakooni.
" No otatteko te muutkin? " Yuff kysyi vihdoin muilta tytöiltä, jotka sivusilmin tuijottelivat kukin kaakotani. " Hmm. Jos nyt tämän kerran.. " Mumisi Sini. " Niin, joo, jos sitä kerran on siellä. " Hymisi Reega. " Juujuu, eipäs tässä katsos mitään muutakaan oikein ole tekemistä.. " Aimie selitti. Myhäillen Yuff kaatoi kaikille suklaista juomaa. Hytkyen pidätetystä naurusta onnistuin kaatamaan kaakaota sormilleni. Kiireenvilkka lipaisin ruskean, polttavan maidon sormenpäistäni ja katselin, kuinka muut joivat juomiaan vähintään yhtä ahnaasti, kuin minä saadessani kaakaoni.
Vauhdikkaasti Yuff pomppasi sohvalle, viereeni. " Varo vähän! " Kiljaisin, kun meinasin taas roiskauttaa kaakota ympäriinsä. " Sorisori. " Yuff rauhoitteli ja ryysti suuren, sinisen, mukinsa pohjalta loput kahvinsa.
Haukoitellen leveästi nousin sohvalta ja löntystin Yuffin perässä portaita alas, talliin. Naamaani lehahti turpeen, lannan ja tuoreen heinän tuoksu. Tuoksu, joka oli joskus muuttanut elämäni. Tuoksu, joka oli niin tuttu ja turvallinen, ettei sitä voinut sanoin kuvailla. Joka lämmitti minua sydämestä ja kutitteli vatsanpohjaa. Virkistyin heti, kun sen tuoksun haistoin, enkä edes jäänyt tallin ovella miettimään ulos astumista. Hypähdin vain ulos tuuleen ja sateeseen, ja karu totuus iski päin naamaa niin paljon jyrkemmin kuin äskeinen lämpö. Sormen päitä kipristeli ja tunsin, kuinka posket rupesivat punoittamaan. Napitin harmaan neuleeni kiinni violetin trikoo-paitani päälle kiinni asti ja huokaisten kävelin kohti aittakarsinalla viittovaa Yuffia. Mumisin muutaman häijyn sanan ja kiviä potkiskellen kävelin viimeiset askeleet aitan luo. Blondi kurkisti oven yli, höristi korviaan ja hörähti lempeästi. Voi että, kuinka se osasi aina piristää synkintäkin päivääni! Sydämeni syke tiheni, kun livahdin Yuffin edellä karsinaan ja kiedoin käteni lämpimän, valkean hoidokkini tuhdin kaulan ympärille. Roteva tamma kurkisteli Yuffia, tutkien samalla uteliaasti taskujani. " Haha, tiesit heti! " Tirskahdin ja kaivoin esiin kotona taskuuni sujauttamani porkkanan palaset. Ojensin kämmeneni Blondin turpaa kohti ja pehmeillä, samettisilla huulillaan hevonen nappasi kolme porkkanan palaa suuhunsa. Turpakarvat kutittelivat kättäni ja rouskeen kuuluessa tamma lopulta nuolaisi kämmentäni tyytyväisen näköisenä. Yuff ojensi käteeni kumisuan ja vasta silloin tajusin, että tamma oli tainnut piehtaroida. Huokaisten rupesin pyörittelemään sukaa rotevan hevosen kaulalla.
Kun tamma alkoi vihdoin näyttää hevoselta, ryntäsin hakemaan varusteita ja Yuff hoiteli viimeisen silauksen. Takaisin saapuessani vastassa odottikin kiiltävä Blondi, joka oli täysin siisti ja sileä viimeistäkin häntäjouhea myöten. Hymyillen ojensin Yuffille suitset, kun itse ryhdyin asettelemaan satulaa hoidokkini selkään.
Vatsavyö kiristyi vielä muutamalla reiällä, sitten Yuff kiipesi selkään. " Break a leg, partner! " Toivottelin onnea matkaan ja jätin Yuffin säätämään jalustimiaan kouluharjoituksiaan varten. Minulle oli jäänyt karsinan siivous, eikä se totta puhuen haitannut itseäni laisinkaan. Hyytävä ilma ja ulos jouduttuaan äksyksi muuttunut hevonen ei tosiaankaan kutsuneet minua satulaan. Ja karsinaa putsatessa tulisi mukavan lämmin!
Pyyhkäisin muutamat hikipisarat otsaltani ja kaadoin sitten lanta paakut sekä likaiset purut lantalaan. Vietyäni kottarit ja talikon paikoilleen kävelin hakemaan tammalle lisää heiniä. Heitin ne karsinan nurkkaan ja viimeistelin aherrukseni pistämällä puhtaaseen ruokakuppiin syömästäni omenasta jääneen rontin. Taisin tosiaan lelliä hoidokkini piloille.
Tallissa käärin kaulaani muhkean huivin ja ripein askelin talsin kentän laidalle. Ehtisin vielä nähdä loput kouluharjoituksista!
Keikki & Blondi 46 HM
|
|
|
Post by Yuff on Sept 2, 2009 19:41:34 GMT 2
Kisatuloksia:
Helppo B - 81 / 86 Helppo A - 58 / 59
Aika pohjasakkaa : D Taisi molempia jännittää ^^ Piirrän näistä kuitenkin kisakuvat.
|
|
|
Post by Ros on Sept 3, 2009 16:48:37 GMT 2
Nooh.. Kisatilanteeseen hevoselle tuntematon ratsastaja ja ratsastajalle tuntematon hevonen. Pysyit sentään selässä? No sen näkee kuvista ; )
|
|
|
Post by Yuff on Sept 4, 2009 17:10:04 GMT 2
Haha xD Extremekuvia! Nojoo : D Ei tullut niin hyvä kun oletin : D Mutta ihan jees kuitenkin? Seuraavaan panostan enemmän. Blondikin näyttää vähän turhan sirolta... TAAS. 61
|
|
|
Post by Yuff on Sept 10, 2009 21:11:00 GMT 2
// Piirrän sen toisen kisakuvan sitten kun inspaa enemmän. Nyt inspaa aika toisella tapaa : D //
10. syyskuuta 2009 Torstaista lenkitystä.
" Tässäpä kuule vasta kelpo hevonen! " Taputin Blondin vankkaa kaulaa sen pärskähdellessä rauhallisesti omaan tahtiin. Keikki katseli minua kummissaan karsinan ovelta, ennenkun astui sisään. " Ihan kuin olisit myymässä sitä? " Keikki hymähti koskettaen tamman turpaa, joka suunnilleen nukkui minun nykiessä vähän sen harjaa. " En mää, kunhan kehuin mammaa, on se hieno hevonen. " Keikki yhä kummasteli minua epäilevä hymy huulillaan. " Allright. " Tuo tokaisi. Äänessään selvästi pieni ihmettely.
Kun Blondi oli harjattu ja nypitty lähdin suuntaamaan kohti satulahuonetta. Ovella vastaani kuitenkin tuli kukas muukaan kuin Keikki. Hän kantoi sylissään satulaa, ja sanoi sitten. " Tätähän sä kuitenkin tulit hakemaan. " Hymyili. Menin mietteliääksi. Keikin kasvoilta luin kuitenkin pienen pettymyksen, tiesin että hänkin haluaisi vaihteeksi tehdä jotain Blondin kanssa. Hetken tuijotettuamme toisiamme sanoin jyrkästi: " Ei. " Keikki meni kummallisen näköiseksi. " Eikö? Meetkö ilman satulaa? " Tuo kysyi. " En. " Hymyilin ja otitin tämän suunnaten kohti satulahuonetta, jonne olin alunperin menossakin. Etsin hetken sormi kohti seiniä katsellen, ennen kun hoksasin seinällä ne mitä olin tullut hakemaan. Kurotin ylös ja poimin syliini Blondin valjaat. " Ooh! " Keikki sanoi ja iski satulan takaisin pidikkeeseen. " Tälläkertaa liikutetaan Blondi yhtäaikaa. " Hymyillen totesin pyyhkien pintapölyä nahkaisista varusteista. Keikki kaappasi mukaansa suitset, josta alkoi näpertämään ohjia pois.
Blondi mulkoili epäilevänä valjaita käsissäni ja pärskähteli jälleen kääntäen päänsä pois. " Äläpäs nyt koni-poni. Lenkki tekee vain hyvää! " Koitin piristää toista puhein, mutta ei hän kuunnellut. Empimättä heitin satulan toisen niskaan ja aloin kiristelemään vöitä. Keikki laittoi suitset Blondille, ja kiinnitti y-rintaremmin. Käärin vielä pintelit Blondin vankkoihin jalkoihin ja lähdin etsimään kärrejä. Keikki jäi Blondin kanssa vielä karsinaan.
Rullasin kärrit tallin etupihalle samalla kun Keikki talutti mamman ulos. Hän oli tehnyt harjaan upean ranskanletin, joka sai minut hymyilemään. Keikin pidellessä Blondia paikallaan minä kiinnitin kärrejä tämän valjaisiin ja hain ohjat satulahuoneesta, jotka pujottelin omaa reittiään kuolainrenkaisiin. Suoristettuani ohjat kaikki oli valmista, joten istuuduin kärrin. Keikki päästi irti ja saapui viereeni kärriin istumaan. Annoin ohjasta komentoa liikkua eteenpäin ja reippain, matkaa voittavin askelin mamma lähti taapertamaan eteenpäin.
Juttelimme Keikin kanssa maat ja taivaat läpi lähes koko lenkin. Välillä vaihdoimme ohjastajaa. Ravailimme paljon, mutta myös kävelmme. Ennen kun huomasimmekaan, olimme viettäneet jo lähes puolitoista tuntia maastossa Blondin kanssa. Tosin mammakin näytti nauttivan tästä raikkaasta ilmasta jonka luonto meille tarjosi. Hymyillen käänsimme nokan kohti Seppelettä. Vähän vielä ravia, kunnes saavuimme tallin pihalle. Ros odottikin meitä kädet puuskassa. Vaikka hän koitti näyttää kuinka tuimalle tahansa, huomasin silti hänen silmissään huumorin. " Jaahas, sitä on taas Blondia lenkitetty? " Tuo sanoi. " Siltä näyttää. " Keikki vastasi ja loikkasi kärreistä ottaen Blondin ohjista kiinni samalla kun minä aloin irrottamaan kärrejä. " Mukava että mammaa tulee joskus ajettuakin. " Ros sanoi siirtyen silittämään norikerinsa otsaa. Hymyilin. " Jeps. Rosea lenkitellessä olen huomannut miten hyviä hevosia norikerit on ajaa. " Nyökyttelin ja irroitin kärrit Blondista. Jatkoin sitten: " Vaikka Blondi on myös hyvä ratsu! " Totesin.
Olimme riisuneet Blondin valjaistaan ja jättänyt vielä tarhaan verryttelemään jalkojaan. Istuin satulahuoneessa Keikin, Veronican ja Josefiinan kanssa, kunnes vieressäni istuva Veronica säpsähti kiljaisten. Kohotin kulmiani ja laskin kahvimukin käsistäni. " Hirvikärpänen! " Hän huusi ja osoitti hiuksiani. Ripeästi aloin haparoivin käsin poistamaan sitä. Vihasin hirvikärpäsiä. " Yök! " Tiuskaisin ja viskasin sitten hirvikärpäsen irti hiuksistani suoraan lattialle. Koitin talloa ja murskata sitä, mutta hirvikärpäset ovat erittäin sitkeitä perkeleitä. Lopulta se kuitenkin kuoli, mutta kutina kehossani jatkui yhä. Yök!
Yuff, Blondi ja Keikkiiii : D
62
|
|