|
Post by Ros on Jul 14, 2009 19:41:52 GMT 2
Yuff ja Keikki: Saako noita teidän kuvia käyttää Blondin sivujen kuvittamisessa? : )
|
|
|
Post by Yuff on Jul 14, 2009 20:37:19 GMT 2
Kyllä ainakin mun puolestani (:
|
|
|
Post by Yuff on Jul 15, 2009 15:43:40 GMT 2
15. heinäkuuta 2009 Yuff saves the day!
Pyyhin hikeä otsaltani ennen kun kippasin viimeisenkin kottikärrillisen paskaa Blondin karsinasta lantalaan. Arkipäivisin ennen neljää ei yleinsäkään seppeleessä paljon porukka pyörinyt, ainoastaan ne joilla oli kesälomaa, tylsää, ja sitten 20- vuotta vanhat työttömät opiskelijat, kuten minä.
Päivä oli lämmin ja hiostava. Blondi laidunsi tarhassaan huiskien paarmoja ympäriltään tuuhean häntänsä avuin. Se meni joka päivä tuossa viuhunassa vähintään kuudesti solmuun ja sain aina olla sitä avaamassa.
Vein kottikärrit takaisin paikoilleen ja asetin talikon naulaan. Karsina oli jälleen siisti, siispä tarrasin kiinni Blondin riimunnaruun ja suuntasin kohti tarhaa. Visioin mielessäni tulevaa maastolenkkiä. Jos olisi oikein viitseliäs, voisi ratsastaa liekkijärvelle uittamaan mammaa. En ollut vielä koskaan Blondia uittanut, ehkäpä pitäisi kokeilla. " Tyttö hoi. " Huhuilin jo veräjältä. Tamma nosti päätään, huomaten minut ja iski sen sitten takaisin vehreään nurmeen. Kohotin kulmiani ja laitoin käteni puuskaan. " Ahne! " Huusin. Blondi nosti päänsä jälleen, ripeästi katsoi minuun 'ketä täällä oikein ahneeksi väität' kuvittelin tuon sanovan, naurahdin sitten ajatuksilleni. " Juuri sinä. " Huudahdin tammalle joka tuijotti minua silmä kovana. Kohotin kulmiani, ottaen sitten askeleen kohti valkeaa hevosta. Tämän jälkeen lähtikin Blondi jo minua kohden. " Hyvä tyttö. " Sanoin. Blondi mateli luokseni kuin laiskaakin laiskempi, koittaen näyttää mahdollisimman vaivautuneelta, ettei hänen tarvisi liikkua tänäpäivänä. Hymyillen kosketin hänen silkkisen pehmeää turpaansa ja napsautin riimunnarun kiinni. " Älä valita, tietäisit vaan mitä minulla on mielessä. " Vein tamman harjauspuomiin, johon sidoin sen kiinni.
" Äääää-äää-ää! " Kuului valitus satulahuoneesta. Kohotin kulmiani ja kurkkasin ovelta sisään. Keikki istui lattialla vihastuneen näköisenä, joka oli minulle aivan uutta. " Mitä nyt? Kettuileeko nokia? " Kysäisin, saaden vastaukseksi toisen kolauttamaan takaraivonsa tiiliseinään takanaan. " Au. " Keikki sanoi, tarkkaillen minua silmillään. Kävelin hänen ohitseen ja tarrasin Blondin harjapakkiin. " Mun mato kuoli. " Keikki sanoi tuhahtaen. En voinut kun naurahtaa. " Voi sua raukkaa! " Hihitin kävellen jälleen ohitseen, ulos satulahuoneesta, ulos koko tallista. Blondi seisoi edelleen kiltisti harjauspuomissa. Ei kulunut edes kahta sekuntia kun Keikki saapui luoksemme. " No ei ole kivaa. Sain melkein uuden ennätyksen. " Tuo alkoi selittämään aivan tosissaan. " Onko sulla oikeasti noin tylsää? " Kysyin, ja ennen kun ehdin kääntyä toista kohden kuulin vastauksen selkäni takaa: " ON! " Vedin Blondin kiiltävää karvaa pitkin ja hierovin vedoin, puhdistaen koko suuren eläimen. Tämän jälkeen tartuin kaviokoukkuun. " Se on ikävää. Lähde sitten mun ja mamman kanssa liekkijärvelle. " Keikki nosti katseensa minuun, kun kumarruin kohti ensimmäistä kaviota. " Pyörällä vai? " Kysyi hän. " Niin kai. Voidaan polkee vuorotellen. "
Ei Keikin suostuttelussa paljon aikaa mennyt kun kiipesin Blondin selkään ja Keikki potkaisi pyöränjalan ylös. Lähdimme kävellen kohti liekkijärveä, ja Keikki polki perään. Blondi kulki ehkä hieman tahmeasti, ja koitin saada sitä piristymään hieman. No, ehkä viimeistään sitten kun saisi hieman vettä kavioihinsa.
Olin lähtenyt matkaan melkeimpä kokonaan periaatteella "kyllä kesä kuivaa minkä kastelee", sillä ylläni oli vain bikini-yläosa ja jalassani vanhoista farkuista revityt lyhyet shortsit. Kyllä niissä uida saattoi. Kenkiä en ollut jalkaani laittanut ollenkaan. Katselin vähän väliä taakseni, samalla kun juttelin niitä näitä ja noitakin Keikin kanssa. Blondi alkoi pikkuhiljaa heräillä kesäisestä laidunkoomasta, ja sanoin, tai lähestulkoon ilmoitin Keikille: " Laukataan vähän. " Ilman satulaa en tykännyt ravata, sillä melkein 99 -prosenttisesti tipahtaisin alas. Keikki nyökkäsi ja sanoikin jotain, joka meni ohi korvieni. Olisin ehkä kysynyt että mitä, ellen olisi jo antanut laukkapohkeita mammalle. Blondi nosti lennokkaan, mutta hillityn laukan muutaman raviaskeleen jälkeen. Tuntui kuin olisin lentänyt. Blondin korvat olivat eteenpäin, ja se näytti kuin olisi nuortunut vuosia. Keikki polki peräämme minkä kerkesi. Koitin nojata enemmän eteenpäin, jolloin Blondi innostui lisää. Pidätin hieman pieneen mutkaan, jonka jälkeen laukka jatkui lennokkaana. Nopeasti aivan odottamatta Blondi hyökkäsi päänsä alas, heittäen nopean pukin, jota seurasi myös pieni hyppy eteenpäin, sitten jälleen uusi pukki. Koitin pidättää ennen kun tipahtaisin, ja sainkin Blondin könkkö-raviin. Tämän jälkeen saatoin jo naurahtaa. " Voi älytön! " Keikki nauroi takanamme. " Niimpä! " Huokaisin. Taputin sitten mammaa, ja pidätin käyntiin. " Blondihan nuortuu päivä päivältä. " Naurahdin hieman lisää. Keikki katsoi Blondia silmissään jokin ennen näkemätön palo. Annoin lisää ohjaa Blondille, ja tämä pärskähteli kävellessään jälleen mateluvauhtia.
Hetken päästä katsoin Keikkiin. " Haluatko vaihtaa? " Kysyin. Keikki meni mietteliääksi. " Tai jos sinä ratsastat sinne ja minä takaisin? " Kysyi. Nyökyttelin: " Käyhän se niinkin. "
Matka oli edennyt mukavaa vauhtia kun saavuimme jo liekkijärvelle. Rannalla oli muutama lapsiperhe, ja jäätelökioskikin oli auki. Pikkulapset osoittelivat Blondia innoissaan huudellen vanhemmilleen "kato". Se sai minut hymyilemään. Keikki pysäköi pyörän telineeseen, juosten sitten meidän perään. Tämä meni jo ja kastoi säärensä veteen, kun minä annoin Blondin hetken tutustua järven pintaan. Se katseli hetken kuinka hengityksensä sai järven pinnan aaltoilemaan. Hymyilin onnekaana, kuinka Blondi olikaan ihana. Annoin pohkeet ja mamma otti ensimmäisen askeleen veteen. Minusta tuntui kuinka jokainen rannalla ollut oli jäänyt katsomaan Blondia. Taputtelin sitä ylpeänä, ja pian olimme jo polvia myöten liekkijärvessä. " Hyvä tyttö. " Sanoin Blondin kävellessä hitaasti mutta varmasti syvemmälle järveen. Keikki oli hyvän matkan päässä katselemassa meidän menoa. Naurahdin veden yltäessä reisiini. Se kutitti ja sai aikaan pientä pakokauhua, mutten halunnut kääntyä ympäri. Blondi kaviot eivät yltäneet enää pohjaan, ja tämä potki vettä suurilla jaloillaan. Olimme sentään kauempana muista ihmisistä, onneksi ne ymmärsivätkin jäädä kauemmas. Uituani Blondin kanssa ratsastin kohti Keikkiä, ja liu'utin itseäni alas selästä ojentaen ohjat Keikille. Tämä hymyili innokkaana. Punttasin tytön Blondin selkään, ja hän käänsi nokan kohti järveä.
Jäin matalikossa katsomaan näiden uimista, ennen kun kuulin takaani sydäntä särkevää itkua. Käännyin, ja näin kuinka pikkutyttö itki äidilleen hänen uimalelun karanneen. Näin kauempana ajelehtivan Nalle-Puh -uimarenkaan. Minua kävi niin kovin sääliksi tuo itku, joka kaikuisi päässäni ja omatunnossani vielä vuosia tämänkin päivän jälkeen, ellen hakisi uimarengasta. Niinpä kävelin lähemmäs kunnes pystyin kunnolla uimaan ja lähdin kohti uimalelua. Onneksi sää oli tyyni, eikä tuuli vienyt sitä vaikka vastarannalle.
Hetken uituani pääsin uimalelun luokse, ja otin siitä hieman tukea, alkaen sitten uida kohti rantaa. Nousin seisomaan kun jalkani jälleen ylettyivät pohjaan ja kahlasin lopun matkaa tytön luo. Tuon silmät tuikkivat onnesta kun ojensin hengästyneenä Nalle Puh uimarenkaan hänelle. "Kiitos" hän sanoi ujosti, juosten sitten äitin luo näyttämään pelastunutta uimarengasta.
Kahlasin Keikin luo, joka oli tullut jo Blondin kanssa rannalle. " Haa, sankari saapuu. " Tuo sanoi hymyillen. Naurahdin vastaukseksi ja katsoin Blondiin. " Laskeudu selästä. " Keikki katsoi minuun kummasti, naurahtaen sitten. " Laskeudu nyt. Punttaan sut takaisin. " Päätään pudistaen Keikki liukui alas Blondin selkää tömähtäen vierelleni. Otin ohjat Blondin kaulalta ja astuin taaemmas. Blondi haisteli hetken maata, ennen kun kellahti makuulleen rantahiekkaan alkaen piehtaroida antoisasti. " Siksi. " Vastasin. Keikki naurahti ja katsoi hiekassa ilakoivaa Blondia. " Niin just ja nyt tämä märkä hevonen piehtaroi hiekassa. " Naurahdin. Ups.
Yuff & Blondi (+Keikki : D) 52 HM
|
|
|
Post by Keikki on Jul 17, 2009 16:06:23 GMT 2
Joo, saahan niitä mun tekeleitä käyttää, vaikka ne sivut on uskottavammat jos käytät vaan Yuffin tekeleitä (;
Väsyttää ja angstittaa, mutta Yuff, tuo tarina sai aikaan muutaman hihityksen xD
|
|
|
Post by Keikki on Jul 21, 2009 19:58:17 GMT 2
21.07.09 Runoja ja ankkoja.
Hiphei, ikävä Keikin talliin vei.
Tietylle karsinalle nokkansa väänsi, jalkaterät Blondia kohti käänsi.
Riimun tamman päähän pujoitti, kävelyn aika koitti.
Suuren tamman mukaansa kiskas, pois sadevaatteet viskas.
Metsän rauhasta kaksikko nautti, vaan retkestä täysin puuttui vauhti.
Aurinko pilkisteli puiden takaa, sitä ihmetteli Blondi vakaa.
Juuri kun Keikki totesi: " Ootpas Blondi vankka! ", yli tien taapersi pienenpieni ankka.
Keikki vähän hätkähti, Blondi hirmusti sätkähti.
Turvat ja nenät kääntys kotiappäin, tallilla sitten seliteltiin: " Asia on nyt näin.. "
Keikki se sitten Blondinsa harjas, niin siitä tuli erittäin uljas.
Tarhaan hoidokkinsa palautti, inhottavan ankan manautti.
Keikki & Blondi
Neljäskymmenes hoitokerta, monenmonta ylitettyä merta.
|
|
|
Post by Yuff on Jul 27, 2009 14:37:07 GMT 2
27. heinäkuuta 2009 Tällaista tänään : D Oikeastaan en tiedä voiko tätä laskea hoidoksi mutta kuitenkin xD
|
|
|
Post by Keikki on Jul 27, 2009 19:28:35 GMT 2
ihanaihana ihana <3 Tosi kaunis, aivan itsensä näköinen, mun kuvitelmissa se on ainakin tuollainen vakaa ja vankka, tanakka tamma : D
|
|
|
Post by Ros on Jul 27, 2009 19:52:11 GMT 2
Yuff: Aivan ihana! Ja lasketaan hoidoksi. Kiitti toooosi paljon! : )
|
|
|
Post by Yuff on Jul 27, 2009 23:11:45 GMT 2
Eipä mitään, tuota oli kiva tehdä, vähän kokeilin erilaisia brusheja varjostuksessa : D Heinäbileet maksu.
|
|
|
Post by Yuff on Jul 30, 2009 14:00:55 GMT 2
30. heinäkuuta Sano että jäätYö - Sano että jäätOn ilta taas ja mä yksin kävelen tämän puiston halki kerran kuljettiin haaveita vain eihän meillä silloin muuta ollutkaan
On ilta taas ja mä melkein kuulen sen kuinka askeleesi hiekkaan kahahtaa haaveita vain niihin uskottiin me tuskin kumpikaanYö pitkä on suloinen niin se olla vois jäisit etkä kiiruhtaisi pois Kumpikin meistä tuntee sen yksinäisyyden
Mä en kestä enempää Kuule pyyntö tää ja sano että jäätParane pian, ystäväni!<3Yuff & Blondi 54 hm
|
|
|
Post by Keikki on Jul 31, 2009 13:06:37 GMT 2
31. heinäkuuta
Blondi seisoi apeana aittakarsinan nurkassa. Sydän kurkussa katselin hoitohevostani.
Istahdin apaattisen tamman eteen ja vedin sen pään syliini. Hyväilin tamman päätä, kieputin sen harjaa sormieni ympärille, hieroin sormenpäillä sen pehmeitä korvia. Ei hörähdystäkään. Tamma vain nuokkui, huuli lerppuen. Se ei välittänyt tekemistäni, seisoi vain edessäni kärsivän näköisenä. Huoahtaen laskin poskeni tamman otsalle ja suljin silmäni. Poskea pitkin vierivät kyyneleet kutittivat. Viesti Blondin sairastumisesta oli säikäyttänyt minut enemmän kuin olin tajunnutkaan, ja nyt saatoin vain olla onnellinen että tamma oli edelleen elossa, vaikkei täysin entisellään vielä.
Lempeästi puhalsin ilmaa Blondin turvalle, olin onnellinen, ettei paikalla ollut ketään muuta. Hinkkasin märkiä silmiäni ja pyyhin nenäni pitkähihaisen trikoopaitani hihaan, minkä jälkeen rullasin hihan ylös. Laskin pääni jälleen Blondin turvalle, oli ollut aivan hyödytöntä pyyhkiä silmät ja nenä, olin vain saavuttanut likaisen paidan enkä muuta.
" Keikki? " Karsinan ovelta kuului. Heräsin horroksenomaisesta tilastani kuullessani Sinin hiljaisen äänen. Nostin päätäni ja hymyilin laimeasti. Sini pujahti karsinaan ja istahti vierelleni. Nojasin pääni vuorostaan tämän olkapäälle ja nyyhkäisin. " Mä säikähdin niin kauheasti.. " Kuiskasin vaimeasti. Sini kääri käsivartensa ympärilleni ja odotti hiljaa paikoillaan.
Nostin päätäni ja katsoin Siniin. Tyttö ojensi nenäliinan, johon niistin nenäni. Virnistin ystävälleni ja yritin hinkata räkää tytön sinisestä paidasta. Oma oranssi paitanikaan ei ollut täysin säästynyt. Hetken kuluttua luovutin ja purskahdin jännittyneeseen nauruun. " Mä oon ihan säälittävä." Hihitin. " Joo. " Sini yhtyi mielipiteeseeni nauraen.
Olkapäät välillä hytkähtäen pidätetystä naurusta nousin ylös, kiskoen Sinin mukaani. Hieraisin Blondin otsaa ja suikkasin sille nopean suukon. " Kyllä sä pian paranet, TERÄSMUMMO. " Totesin sille. Toivoin että sanani pitäisivät paikkansa.
Hyppelehdin Sinin perässä satulahuoneeseen. Ilma oli sateinen, juuri sopiva varusteiden pesuun. Nappasimme varusteet sekä satulasaippuan mukaamme ja kiipesimme portaita ylös melko tyhjään oleskeluhuoneeseen. Varusteet olivat taas päässeet sen verran likaiseen kuntoon, että meillä näytti olevan suuri homma edessä.
Varusteiden pesun myötä ahdistunut oloni tuntui helpottuvan ja saatoin nauraa Sinin jutuille. Sellainen se aina oli, piristi päivääni.
Tyytyväisenä ihailin putsaustyötäni, putsatut ja rasvatut varusteet oikein kiilsivät. Hymyillen raahasin Sinin perässäni pihalle, sateeseen, joka oli yltynyt lähes kaatosateeksi. Istuin märälle nurmelle ja käänsin naamani kohti taivasta. Sade tuntui pesevän pois viimeisetkin huonot olot. Olin aivan varma että sisukas hoitohevoseni selviäisi. <3
Keikki & Blondi 41 HM
|
|
|
Post by Yuff on Aug 2, 2009 12:27:14 GMT 2
2. elokuuta 2009 Sadetta ja harmaata
Nojailin aitan luukun edessä ja katselin mamman synkistelyä tuossa pimeimmässä nurkassa. Ei sitä kyllä synkistelyksi voisi sanoa, oli siinä sentään nähtävissä pirteyden merkkejä verrattuna edellisiin päiviin, tänään se oli jopa kääntynyt katsomaan minua kohti kun olin kutsunut sitä nimeltä. Raitis ilma oli varmasti tehnyt tehtävänsä, oli todella hienoa että Blondi oli päässyt tervehtymään tähän raittiiseen karsinaan, jossa ilma vaihtui jatkuvasti.
Astuin sisään karsinaan. " Hei mamma. " Sanoin, ja kosketin tämän lautasia. Silittelin silkkisen pehmeää valkeaa karvaa ja kävelin kohti päätä. Tuo kääntyi minua kohden, ja kosketin hänen otsaa, sitten poskea. " Teräsmummo. " Sanoin hiljaa, ja naurahdin sitten. Napsautin riimunnarun kiinni Blondin riimuun ja kysyin. " Mitä jos vähän kokeiltaisiin ulkoilmaa. " Hymy huulillani koitin saada Blondin liikkumaan. Hitaasti, mutta varmasti, se lähti perääni, askelissaan hento varovaisuus. " Hyvä tyttö. " Sanoin, kannustaen sitä perääni.
Pääsimme aitan pihalle. Blondi katseli ympärilleen hieman väsyneenä, taputtelin sitä kaulalle, ja puhelin kaikenlaista, mitä mieleeni saattoi juolahtaa. Hitaasti, Blondin määräämään tahtiin kävelimme askel askeleelta eteenpäin. Kiertelimme hetken aikaa tallin omaa pihapiiriä, emme lähteneet sen pidemmälle. Raitis ilma, ja tavallinen pieni kävely ainakin minun silmääni ehkä hieman piristi mammaa, mutta koitin kuitenkin pitää innostukseni matalalla. Mitä vain voisi vielä tapahtua. Mutta toivon tietysti parasta.
Talutin Blondin takaisin aittaboksiin ja päästin sen riimustaan. Kädelläni silittelin sen kiiltävää karvaa, ja nypin irti suurimpia tuppoja. Painoin pääni mamman otsaan ja sanoin: " Parane pian, rakas. "
Yuff & Blondi 55 hm
|
|
|
Post by Keikki on Aug 3, 2009 13:19:42 GMT 2
02.08.09 Aurinkoinen ja äksy.
Väsyneenä lysähdän saulahuoneeseen varusteita putsaavien Josefiinan, Sinin ja Jassun seuraan. Koomista kyllä, Sini putsaa jälleen Tiian varusteita. Tirskahdan. Kolmen muun tytön katseet kääntyvät minua kohti ja väännän naamalle neutraalin ilmeen. " Mitä? " Kysyn muikeana. Josefiina avaa suutansa kuin sanoakseen jotain, mutta muuttaa siten mielensä ja jatkaa Hillan varusteiden kuuraamista. Keskittyneenä tytöt hinkkavaat.
Huoahtaen nousen. Satuloiden puhdistamisen katsominen on väsyttävää. Kävellessäni ulos hieraisen silmääni ja haukottelen leveästi. Blondin karsinasta kurkistaa jokin hämärästi tuttu olento ja tajuan sunnistaa aittakarsinalle.
Siellä se seisoo, upea, helmenvalkea hoitohevoseni. Vaikuttuneena katselen sitä. Jopa toipilaana se on upea ilmestys, enkä saa hetkeksi katsettani irti.
Herään hypnoosistani ja avaan karsinan oven. Naksauttelen kieltäni ja tamma katsoo minuun tuimasti. Nappaan karsinan edessä lojuvan riimunnarun käteeni ja tomerana saapastelen tamman luokse. Tapahtuu jotain ennennäkemätöntä, Blondi luimii. " Pyh! " Tuhahdan ja napsautan riimunnarun kiinni päähän jätettyyn riimuun. Blondilla ei ole koko hoitmanani aikana ollut huonoa päivää, mutta tunnen sen sen verran hyvin, että tiedän, ettei se satuttaisi minua.
Talutan edelleen kiukuttelevan tamman auringonpaisteeseen ja sivelen sen kaulaa sormillani. Ajan kuluessa Blondi hieman rentoutuu ja äksy tila hälvenee, ainakin kunnes hoputan sen perääni kohti maastotietä. Olen jo päättänyt, etten anna huonotuliisen tamman pilata rauhallista kävelylenkkiä maastossa.
Aurinko pilkistelee rehevien puiden muodostaman lehtiverhon lävitse ja lämmittää mukavasti. Blondi löntystelee takanani, enkä pyyhi huulille kohonnut hymyäni pois. Mitä siitä, jos jotkut ajattelevat itsekseen virnistelevää tyttöä hulluksi. Mitä siitä? Niin, mietin. Onko sillä oikeasti väliä mitä muut ajattelevat. Saahan oman hyvätuulisutensa ja onnensa näyttää muillekkin. Ainakaan minua ei haittaa, että muut tietävät minun viihtyvän parenamaanpäin olevan, virkeän, välillä äksynkin, hoitohevoseni kanssa.
Vielä tallin pihassa naamaani koristaa leveä hymy. Yuff istuskelee tallin seinään nojaten, ja viiton tämän luoksemme. " Mikä nyt noin hymyilyttää? " Yuff kysyy ja katsoo virnistystäni merkitsevästi. " Mä vaan yht'äkkiä tajusin, kuinka onnekas oon. Blondi on kunnnossa, ja saan hoitaa sitä sunkaltasen hauskan hemmon kanssa, lomaa on vielä muutama vikko ja aurinko paistaa! " Sepostan käsivarsiani villisti viuhtoen. Blondi astuu askeleen heiluvia käsiäni kauemmasm selkeästi hölmistyneenä. " Oho, anteeks! " Parahdan kun huomaan, että olen läiskäissyt Yuffia päähän. Nuori nainen katsoo minua päätään pudistellen ja nappaa riimunnarun kädestäni. " Taitaa olla parasta, että mä hoitelen Blondin karsinaan. Sä oot tainnut saada auringonpistoksen, mee nyt vaan juomaan jotain ja lepäämään. " Yuff opastaa ja lähtee taluttamaan Blondia aittaboksille. Huokaisen syvään ja vaikka tiedän, ettei minulla ole auringonpistosta, päätän silti mennä juomaan.
Keikki & Blondi 42 HM
|
|
|
Post by Yuff on Aug 4, 2009 12:55:45 GMT 2
4. elokuuta 2009 Otin pöydän kulmasta kiinni ja käänsin itseni sohvalla niin että olin selin Shinquaan ja Sophieen. He keskustelivat normaalia puheääntä hiljempaa, luulivat kai että nukkuisin. Hymyilin itsekseni ja pomppasin ylös sohvalta. " Vastahan join kahvia. " Sanoin, käyden uudelleen makuulleen, tälläkertaa niin että näin nuo kaksi, jotka vain tuijottivat minua omituiset ilmeet kasvoillaan. Eivät tainneet ymmärtää mitä ajoin takaa. " Ei mitään. " En tajunnut aina itsekkään. Sää näytti ulkona siltä, että minä hetkenä tahansa alkaisi satamaan vettä. Tästä huolimatta norkoilin Blondin aittaboksissa, ja huhuilin hevosta ovelta. Ystävällinen katse kääntyi minua kohden jälleen tuosta perimmäisestä nurkasta, jossa toinen mökötti. " Blondii... " Kutsuin sitä, mutta joka kutsuun se vastasi vain katsoen, kunnes otti askeleen kääntyäkseen. Hymy levisi huulilleni. Tuntui, että jokaisen henkäyksen mitä tuo veti, oli edistysaskel parantumiseen. Hellästi puhellen astuin karsinaan. Saaden Blondin korvat kääntymään minua kohden. Kosketin tämän pehmoista poskea ja silittelin kaulaa, ja kaikkialta. Katselin turkkia loimen alta, että se kaipaisi hieman harjausta. " Älä karkaa, mä tuun kohta taas. " Sanoin sulkien boksin oven, ja lähdin kävelemään kohti tallia, satulahuonetta, josta kaappasin mukaani Blondin ikioman harjapakin. Hymyhuulin lampsin takaisin aittaan. Blondi katseli minua, kuin ei olisi koskaan nähnytkään. " Hei taas, mammanen. " Kuiskasin tälle, ja otin kevyen loimen pois tämän päältä, asettaen sen sitten karsinan ovelle. Pakista otin pehmeän harjan, jolla aloin harjailemaan valkeaa hevosta kaikkialta. Blondi tutki jokaista tekemääni liikettä, pitäen silmällä minua. Etäisesti näin sen katseessa jonkin, jota en ollut aijemmin havainnut. Nousin ylös jalkojen parista ja kosketin mamman poskea. Huokaisten silittelin tätä, ja sanoin sitten: " Kohta olen vuoden päivät sua hoidellut. " Hymy kohosi suupieliini, ja sanoin: " Toivottavasti meillä on vielä edessä monia samanlaisia. " Mieleeni tuli kaikki muistot vuoden varrelta, kuten se kun ensimmäisen kerran huomasin Blondin olleen kiimassa, ja sitten Ros paukahti maneesiin Topin kanssa. Siihenkös tamma rakastuikin. Harjattuani tämän valkean, sileän karvan puhtaaksi, loimitin Blondin uudelleen. Katse kääntyi minua kohti, jälleen katseessaan se jokin tuntematon. Hymyilin mammalle ja kävelin tämän pään vierelle. " Mitä katselet? " Kysyin ystävällisellä äänellä. Ehkä se oli pitkästynyt tähän seisoskeluun. " Lähdettäisiinkö lenkille? " Kirjoitin tarinaa, mutten jaksanutkaan kirjoittaa loppuun xD Yuff & Blondi 56 hm
|
|
|
Post by Keikki on Aug 8, 2009 20:46:53 GMT 2
Ääniä 08.08.09
Askelten narskahdus, oven narina. Hevosen hörähdys, lempeä kuiskaus. Lintujen liverrystä, tuulen tuiverrusta ja lehtien vaimea suhina. Kavion kumea kolahdus ja heinien kahahdus. Kärpäsen pörinä, kuolainten kalahdus. Kavioiden kopina, kenkien paukahtelu ja kevyt ponnahdus. Taputus. Maiskautus. Kavioiden pehmeä narina, hiekan pölähdys ja rapina.
Metsän ääniä. Kesäisen tihkusateen ropina. Puiden narskunta ja eläinten tuhina. Lintujen siipien kahina, ampiaisen surina. Hiljaisuus.
Pohkeiden päättäväinen paukautus ja kavioiden kolina tihenee hieman. Hiuksien sihinä ja suhina, kompastus ja kiven ritinä. Tasainen tuuli. Lintujen sulosävelet. Variksen rääkäisy. Kaukaisen talliphan vaimea puheensorina. Tallustelu jatkuu.
Naurua ja pulppuavaa puhetta. Sydämmellisiä tervehdyksiä, hevosen hirnahdus. Vaatteiden kahina, jalkojen tömpsähdys maahan osuessa. Kottikärryjen kolinaa. Musiikin jumputus, vaimeaa auton hyrinää ja tööttäys.
Valuvan veden lorinaa, hevosen rentoutunut tuhahdus. Sienen rutistus, kikatusta ja rääkäisy. Roiskuvaa vettä. Koiran etäinen haukahdus. Harjan suhinaa, pärskähdys ja helmeilevänä kuuluvia kuiskauksia. Raikas tuulahdus, tallikäytävältä kuuluva kilinä. Riimun metalliosien yhteenosumisen kalahdus, vaimenevana hevosen kavioiden paukautukset.
Sähkölangan naksunta, hevosten hörähdykset ja kimeät kutsuhuudot. Taputus ja silitys. Oven narahdus ja purujen pölähdys. Hiljaa lausuttu hyvästi. Oven paukahdus. Heinien kahina ja hampaiden narskutus. Käden heilautus, pehmeä tuulahdus. Askeleet tasaisesti vaimenevana. Hiljaisuus.
Keikki & Blondi 43 HM (Hmm. Kummallista : D)
|
|