|
Post by Pipsa on Mar 8, 2008 18:15:57 GMT 2
8.3.08 Tulin tallille jo varhain aamulla, jolloin oli vielä hiukan hämärää. Menin sisälle talliin Bertin luo. "Moi poika" tervehdin sitä, jolloin se nosti hiukan päätään ja katsoi minuun. "pitää hakea heinäh"haukottelin. Lähdin kävelemään rehuvarastoon, jossa olikin jo pari muuta hoitajaa hakemassa heiniä hoitohevosilleen. Otin heinät ja vein ne Bertille, joka alkoi heti syömään. Itse jäin katselemaan sitä.
Sen syötyä sidoin sen käytävälle. Ensimmäiseksi rupesin harjaamaan pölyharjalla. "Huh kun sulta lähtee karvaa"puhelin Bertille. Harja oli aivan karvassa, joten pyyhkäisin sen kumisukaan jonka kopautin saappaaseeni. Harjattuani Bertin kaivoin esille kaviokoukun, ja rupesin puhdistamaan sen kavioita. Ensimmäiseksi puhdistin vasemman etujalan. Ja sen jälkeen muut kaviot. Sen tehtyäni kävin hakemassa suojat, satulan ja suitset. Ensimmäiseksi laitoin suojat sen jalkoihin, jonka jälkeen laitoin satulan ja suitset, ja martingaalin. Sen tehtyäni lähdin Bertin kanssa ulos tallista.
Talutettuani sen tallista, kiristin satulavyön ja kypärän hihnan. Aurinko alkoi nousta metsän takaa ja sai lumen kimaltelemaan, näytti täydelliseltä ajalta maastolenkille. Pidensin jalustinhihnat ja nousin selkään. Sen jälkeen lähdin menemään käyntiä. Jonkun ajan päästä nostin ravin. Peetu tuntui pirteältä ja energiseltä. Bert olisi halunnut lähteä laukkaan, mutta pidätin sitä. Kun viimein annoin laukka-avut, Bert meni niin innoissaan, että piti jarrutella. Maassa oli paljon lunta, ja sitä pöllysi silmille
. Peetu katseli innoissaan ympärilleen, ja näytti nauttivan. Aurinko lämmitti ihanasti niskaa, haaveilikohan Bertkin kesästä ja uimisesta? Siirryimme käyntiin, koska menisimme oikein pitkän lenkin. Äkkiä kuului tömähdys, lunta tippui puusta, ja luulin jo Bertin vähintään lähtevän laukkaan, mutta se vain pysähtyi ja kehuin sitä "hyyvää, hyvä, rauhassa". Kun saavuimme pellolle, annoin Bertille luvan laukata, ja sehän meni ja kovaa, se oli ihanaa. Bert tahtoi laukata pitkään ja annoin sen tehdä niin. Jatkoimme matkaa ravissa n. kilometrin tallille mennessä ja lähestyessä tallia rauhallista käyntiä.
Kun saavuimme tallille, otin Bertiltä varusteet, ja harjasin sitä yli puoli tuntia. Sitten laitoin sille fleeceloimen ja annoin heiniä. Sillä aikaa puhdistin irtokarvat harjoista ja loimista ja kävin mittaamassa valmiiksi päiväheinät ja iltarehut. Bertin syötyä heinät laitoin sille riimun ja vein sen tarhaan. Naapuri tarhassa hevosilla näytti olevan menossa takaa-ajo ja pukittelu leikki.
Menin takaisin talliin siivoamaan karsinan. Radiosta tuli lempi biisini jonka mukana hoilasin, varmaan näytti hauskalta. Siivottuani ihastelin työni tulosta: karsina oli todella siisti. Hain Bertin karsinaansa, jossa otin siltä fleeceloimen pois.
Jonkun ajankuluttua menin rehuvarastoon. Sieltä otin sen rehut ja lähdin ne mukanani Bertin luo. Annoin ne Bertille joka rupesi heti rouskuttelemaan niitä. Katsoin kelloon, ja huomasin sen olevan melko paljon. Avasin Bertin karsinan ja sanoin sille hyvät yöt. Sen jälkeen lähdin kotiin päin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 12, 2008 15:39:25 GMT 2
Tulin tallille 15.45, ja kiiruhdin heti Bertin luo. "Moi Bert" tervehdin sitä. Kävin hakemassa riimun ja harjat. Harjat jätin käytävälle, ennenkuin avasin Bertin karsinan. Laitoin sille riimun ja talutin ulos karsinasta. Sidoin Bertin tallikäytävälle. "Oot selvästi ollu tarhassa, kun oot noin kuranen"puhelin sille. Harjasin Bertiä pitkään. Harjattuani lähdin satulahuoneeseen hakemaan satulaa ja suitsia.
Pian palasinkin ne mukanani. Huomasin Bertin luona Lillyn. "Moi" tervehdin häntä. "Moi" hän vastasi, ennenkuin lähti hoitamaan hoitohevostaan. Satuloin ja suitsin Bertin nopeasti. Laitoin vielä suojat, ennenkuin talutin Bertin maneesiin. Maneesissa talutin Bertin kaartoon. Kiristin satulavyön vielä ennenkuin nousin selkään.
Annoin Bertille pohkeita, ja ohjasin kaviouralle. Jonkun ajankuluttua annoin lisää pohkeita, jolloin Ber lähti raviin. Ravissa tein kaikenlaisia kuvioita. Hetken kuluttua kannustin Bertin laukkaan, johon se lähti iloissaan. Ohjasin sen ensimmäiselle pikku esteelle. Bert hyppäsin sen aika myöhään, joten istuntani oli melko huono. Toisella esteellä osasinkin jo varautua siihen, joten se meni paremmin.
Nousin selästä ja kävin korottamassa esteitä noin 70cm korkeiksi. Nousin pian jo takaisin selkään ja lähdin laukkaamaan estettä kohti. Pian jo liisimme esteen ylitse. Juuri silloin näin jonkun lentävän taskustani. No taisin nähdä harhoja sillä en nähnyt maassa mitään. Jatkoin vain normaalia ratsastusta.
Hypättyäni monta kertaa esteen päätin mennä korentamaan estettä. Noustuani selästä katsoin mikä harmaa oikein maassa oli. "Mitä ihmett..?"ihmettelin ääneen. Bertkin laittoi päätään alas tutkiakseen maassa olevaa könttiä. "Voi ei!"parkaisin, sillä olin tajunnut köntin olevan kännykkäni joka tai siis se mikä siitä oli jäljellä. Sidoin Bertin kiinni. Ja korjasin maassa olevat kännykän palaset.
Siivottuani palaset korjasin esteet pois ja vein Peetun talliin. Tallissa riisuin siltä varusteet ja kannoin ne satulahuoneeseen. "Missäs sun harjat on?"ajattelin ääneen sillä harjat eivät olleet normaalilla paikallaan. Etsittyäni niitä pitkään tajusin katsoa käytävältä jonne ne olin jättänyt. Aloin pian harjamaan sitä. Harjattuani sen minun piti lähteä kotiin sillä en voinut soittaa vanhemmilleni viipyväni pitempään. Sanoin hyvät yöt Peetulle ja lähdin kotia kohti.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 13, 2008 16:54:46 GMT 2
Kävelin reippain askelin tallia kohti. Avasin tallin oven ja astuin sisälle talliin. Menin Bertin karsinan luo. Säpsähdin sillä Bertiä ei näkynyt. Kävin hakemassa Bertin riimun, ja lähdin ulos lumisateeseen. Silloin huomasinkin Bertin tarhassa muiden orejen kanssa. Päätin antaa Bertin olla vielä ulkona, joten kävin hakemassa kottikärryt ja talikon.
Palasin Bertin karsinan luo, ja rupesin hommiin. Karsina oli likainen, joten aikaa kului melko paljon. Pesin vielä vähän kaltereita, ennenkuin olin tyytyväinen tulokseen. Sen jälkeen lähdin oleskelutilaan, jossa oli muitakin hoitajia ja hevosen omistajia. Tunsin kuinka hoitajien ja hevostenomistajien silmät katsoivat minuun. Istuuduin tuoliin, kauas muista huoneessa olijoista. Jonkun ajankuluttua lähdin takaisin talliin. Otin riimun narun vielä mukaani, ennenkuin suunnistin orien tarhalle. Aukaisin portin, ja lähdin kävelemään Bertin luo.
Naksautin riimun narun kiinni, jonka jälkeen talutin Bertin portille, jonka suljin perässäni. Talutin Bertin talliin, jossa sidoin sen käytävälle. Otin harjat ja aloin harjaamaan. Harjattuani rupesin puhdistamaan Bertin kavioita, mikä sujuikin helposti. Sen jälkeen lähdin satulahuoneeseen. Nopeasti löysinkin sieltä suitset ja satulan. Kannoin ne Bertin luo. Nostin satulan Bertin selkään,ja laitoin satulavyön kiinni. Sen jälkeen laitoin suitset. Laitoin vielä martingaalin ja suojat, ennenkuin talutin Bertin ulos tallista. Talutin Bertin lähelle maaston alkua, ennenkuin nousin selkään.
Annoin Bertille pohkeita, ja se lähti löntystelemään käynnissä leveää maastopolkua kohti. Menimme käyntiä vielä hetken, ennenkuin kannustin Bertin raviin. Pian olimmekin laukkasuoralla, joten vedin vasenta jalkaani taaksepäin ja oikeaa eteen. Bert tajusi heti mitä halusin, ja lähti nopeaan laukkaan. Laukkasimme vielä hyvän matkaa, ennenkuin hiljensin Bertin käyntiin. Menimme käyntiä vielä hetken, oli alkanut jo hämärtää. Yhtäkkiä kuului rasahdus, ja Bert hyppäsi sivulle. En ollut valmistautunut siihen, jotein minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia pysyä selässä. Nousin nopeasti seisomaan. "Bert"kutsuin Bertiä, jota ei näkynyt missään. Lähdin kävelemään seuraillen kavioiden jälkiä. Mieleeni kohosi kauhukuvia, jossa Bert juoksisi autoa päin.
Huutelin Bertiä vielä kovempaa, mutta kaikkialla oli hiljaista, lukuun ottamatta huutoani. Olin jo aivan tallin luona, eikä Bertistä näkynyt jälkeäkään. Lähdin kävelemään tallia kohden. Yhtäkkiä kuulin huudon "Pipsa, mitä sä siellä teet?". Tunnistin puhujan Lillyksi, ja pala nousi kurkkuuni. Miten voisin kertoa Lillylle, että Bert saattoi olla jäänyt auton alle
. Kävelin laahustaen Lillyn luo, enkä saanut kuulumaan kuin soperrusta. "Arvaa vaan säikähdinkö kun näin Bertin juoksevan irtaillaan tallipihalla" Lilly höpisi. Nostin päätäni ja luulin kuulleeni väärin. "Bertin juoksevan tallipihalla?" sain soperretuksi. "Niin niin" Lilly vastasi, ja talutti minut talliin. Nostin katseeni, ja huomasin Bertin seisovan käytävällä. "Bert"huudahdin, ennenkuin ryntäsin Bertin kaulaan. "Onneksi olet kunnossa"puhelin Bertille. "Mitäs teille tapahtui?" Lilly kysyi ihmetellen. "No, Bert säikähti jotain ja lopun kai arvaatkin"kerroin Lillylle.
Sen jälkeen Lilly lähtikin hoitohevosensa luo, kun minä jäin hoitamaan Bertiä. Harjasin Bertiä pitkään, ja tarkistin tarkkaan, että sillä ei ollut haavoja. Venyttelin vielä sen jalat, ennenkuin vein sen takaisin karsinaan. "Onneksi sulle ei käynyt kuinkaan" Halasin sitä ja olin purskahtaa itkuun ajatellessani kaikkia kauheksia mitä olisi voinut sattua.
Hain Bertin iltaruuat ja annoin ne sille. Puhelimeni soi ja äiti käski tulla kotiin. Sanoin tulevani pian. "Heippa Peetu" Sanoin sille ja lähdin kotiin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 14, 2008 17:21:27 GMT 2
"Että pitikin tulla lunta, just kun ois päässy pyörällä"puhisin itsekseni. Kopistelin lumet kenkistäni ennenkuin astuin sisälle talliin. Sisällä kävelin niin kovaa kun pääsin Bertin luo. Avasin karsinan oven ja syöksyin Bertin kaulaan. "Onneks sulle ei käyny mitään eilen" Sanoin Bertille. Lähdin hakemaan Bertin riimua,riimunnarua ja harjoja. Pian palasinkin ne mukanani.
Avasin Bertin karsinan ja laitoin sille riimun, johon kiinnitin riimunnarun. Talutin Bertin käytävälle ja sidoin sinne. Sen jälkeen aloin harjaamaan pitkin vedoin Bertiä. "Voi että sulta lähtee karvaa,pikku karvapallo"puhelin Bertille, jonka karva pöllysi ilmassa. Harjasin Bertiä pitkään. Sen jälkeen menin satulahuoneeseen. Etsin sieltä Bertin varusteet, ja tarkistin vielä, että ne taatusti olivat Bertin. Sen jälkeen vein ne Bertin luo. Liutin satulan oikealle kohdalle, ja kiinnitin satulavyön. Sen jälkeen kävelin Bertin pään luo. Se ottikin kuolaimet suuhunsa, ja loppu olikin helppoa. Tarkistin vielä remmien sopivan kireyden. Laitoin vielä etu- ja takasuojat. Sen jälkeen lähdin taluttamaan Bertiä maneesia kohti.
Avasin oven ja talutin Bertin sisälle sinne. Tarkistin vielä kypärän leukahihnan kiinni olon ja satulavyön kireyden. Sen jälkeen nousin selkään. Pidensin jalustimet sopiviksi, ja kokosin ohjia. Painoin kantapäät alas ja puristin kevyesti Bertin kylkiä, jolloin se lähti käyntiin. Annoin Bertin mennä pitkin ohjin. Hetken kuluttua puristin pehmeästi Bertin kylkiä lisää, jolloin se lähti raviin. Ensimmäiseksi menimme kokorataleikkaa, sen jälkeen voltteja ja kaartoja. Bert totteli kiltisti ja kuuliaisesti.
Ravasin vielä melko pitkään, kun vedin vasenta jalkaa taaksemmaksi ja oikeaa eteen, jolloin Bert nosti laukan. Bert kääntyi ja vääntyi todella upeasti. Hiljensin Bertin vauhdin, ja käänsin Bertin pohkeenväistöön. Yllätyin, sillä se sujui todella hyvin. "Hyyvä poika"kehuin taputtaen samalla sitä kaulalle. Hiljensin sen käyntiin, ja nostin jalustimet sen kaulalle. Menimme vielä vähän käyntiä ennenkuin puristin Bertin kylkiä uudelleen, jollon se lähti raviin. Alussa pompin selässä, mutta hetken kuluttua se väheni vähenemistään. Kannustin Bertin laukkaan.
Laukkasimme kovaa vauhtia, ja molemmat nauttivat siitä. "Pruu" rauhoittelin sitä, kun samalla pidätin sitä, jolloin se hiljensi käyntiin. Annoin sille pitkät ohjat. Menimme käyntiä vielä melko pitkän aikaa. Lopulta kuitenkin ohjasin Bertin kaartoon. Pysäytin sen, ja otin jalustimet jalasta. Sen jälkeen laskeuduin selästä. Löysäsin satulavyötä, ja vedin jalustimet ylös. Otin kiinni Bertin ohjista ja lähdin taluttamaan sitä. Pian olimmekin jo tallissa.
Sidoin Bertin käytävälle, ennenkuin otin siltä suitset ja satulan, jotka vein satulahuoneeseen omalle paikalleen. Sen jälkeen otin Bertiltä suojat, ja laitoin ne harjapussiin, josta otin samalla kovan harjan, sillä harjasin Bertin kokonaan, päätä lukuunottamatta. Harjasin vielä pään ja jalat kunnolla, puhdistin myös kaviot sekä selvitin hännän. Itse lähdin sen jälkeen oleskelutilaan, jonne olin aiemmin vienyt evääni.
Avasin jääkaapin, josta otin rasian johon olin evääni pannut ja vein ne pöydälle. Avasin rasian ja aloin syömään. Söin hyvällä ruokahalulla. Syötyäni lähdin takaisin talliin, ja annoin Bertille heinät. Kävin hakemassa Bertin riimunnarun, ja odottelin että Bert oli syönyt. Sen jälkeen naksautin riimunnarun Bertin riimuun, ja lähdin taluttamaan sitä tarhalle. Avasin portin, ja laskin Bertin sinne. Lähdin hakemaan kottikärryt ja talikon. Ne mukanani palasin talliin, ja ryhdyin siivoamaan karsinaa. Mätin kaikki lantakasat ja likaiset kuivikkeet kottikärryihin. Sen jälkeen vein ne lantalaan ja toin uusia kuivikkeita, jotka levittelin tasaisesti. Palautin kottikärryt ja talikon paikoilleen, Tallissa huomasin Annen. "Hei Pipsa, voisitko viiä ton Piccolon tarhaan?"Anne kysyi. "Joo, voinhan mä"vastasin, ja suuntasin Piccolon karsinan luo. Laitoin sille nopeasti riimun, ja talutin sen ulos. Avasin tarhan oven, ja se lähtikin heti juoksentelemaan tarhassa.
Ennenkuin lähdin sisälle, menin tarhalle, jossa Bert oli. "Beert"kutsuin sitä sisällä tarhassa. Bert kohotti päänsä ylös ja lähti tulemaan luokseni. Kiinnitin riimunnarun sen riimuun, ja talutin sen karsinaan. Suljin karsinan oven ja lähdin hakemaan Bertin iltarehuja, pian palasinkin ne mukanani talliin, jolloin rehut olivat lentää sankosta, nimittäin Bert seisoi tallikäytävällä. Lähdin reippain askelein sen luo, ja otin kiinni sen riimusta. Sen jälkeen talutin sen takaisin karsinaan, ja laitoin ruuat sinne. Tarkistin vielä samalla, että Bert ei ollut saanut haavoja, ennenkuin sanoin hyvä yöt ja lähdin talsimaan kotiin päin.
Lilly: Ketä tarkotit tossa äskeisessä viestissä? Oon välillä vähän hidas älynen ;D
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 14, 2008 19:50:13 GMT 2
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 15, 2008 19:20:04 GMT 2
Hyppelin tallille iloisena, ja oli todella kaunis päivä. Kopistelin lumet vielä jaloistani, ennenkuin pomppelehdin talliin. "Moi Peetu"Tervehdin hiirakkoa oria, joka hirnahti minulle. Lähdin heti hakemaan Bertin riimua ja harjoja, jotka mukanani palasin pian takaisin Bertin luo. Otin Bertin käytävälle ja aloin harjaamaan. Bert oli selvästi innoissaan, eikä olisi halunnut pysyä paikoillaan. "Rauhassa nyt pikku karvapallo"käskin Bertiä. Harjattuani liutin kättä Bertin oikeaa etujalkaa pitkin ja maiskautin. Bert nosti kiltisti jalkansa ja puhdistin sen. Tein myös muitten jalkojen kanssa samoin. Kaivoin harjapussista suojat, ja laitoin ne lattialle. "Tänään pääsetkin menemään esteitä"puhelin orille, joka kuunteli korvat hörössä. Lähdin satulahuoneelle päin. "Bert"luin ääneen satulatelineestä, jossa Bertin satula oli. Otin vielä mukaani suitset, ennekuin palasin takaisin talliin. Liutin Bertin satulan oikealle kohdalle, ja kiinnitin satulavyön. Sen jälkeen suitsin Bertin nopeasti, ja laitoin suojat, joiden laitossa oli hiukan ongelmia. Kuitenkin sain lopulta suojat Bertin jalkoihin. Tartuin Bertin suitsiin, ja lähdin taluttamaan sitä maneesia kohti. Maneesissa koputin oveen,kun sisältä ei kuulunut äänia, avasin maneesin oven ja talutin Bertin sisälle sinne. Vedin oven kiinni ja talutin Bertin kaartoon. Kiristin satulavyön ja laskin jalustimet alas. Nousin selkään. "Hmm... pitää varmaan lyhentää pari reikää" Ajattelin ääneen. Työnsin jalkani jalustimeen ja annoin apuja. Menimme alkuun vain rauhallista käyntiä, mutta jonkun ajankuluttua puristin pehmeästi Bertin kylkiä. Se lähtikin todella kiltisti raviin. Ravasimme pitkän aikaa, ensin kevyttä- ja sen jälkeen harjoitusravia. Molemmat sujuivat hyvin. Siirsin jalat oikeisiin asentoihin ja puristin niillä. Bert tajusi mitä halusin, ja lähti laukkaamaan tasaista vauhtia. Käänsin Bertin kentän keskellä olevalle kavaletille. Bert lähestyi estettä hyvin, ja hyppäsi esteen jo kaukaa. Ohjasin Bertin isolle ristikolle, joka sujui Bertiltä todella hienosti. Hyppäsimme vielä noin. 105cm pystyesteen. Bert hyppäsi myös sen hienosti, hyppäsimme pienen radan vielä parikertaa, ennenkuin hiljensin Bertin käyntiin. Taputin Bertiä kaulalle kehuen samalla. Annoin Bertille pitemmät ohjat, ja otin jalat jalustimista venytellen niitä. Menimme vielä pitkän aikaa käyntiä, jonka jälkeen tiukensin ohjia. Vedin jalat laukka-apujen asentoon ja kannustin Bertin laukkaan. Istuin kiinni satulaan ja nautin laukan hurmasta. Yhtäkkiä alkoi kuulua kamalaa ääntä, aivan kuin huvipuistossa. Pian tajusin syyn, suuri lumilautta oli lähtenyt valumaan katolta. Yritin pysäyttää Bertiä, ja kääntää voltille, mutta Bert oli lähtenyt hirmuiseen laukkaan, enkä saanut sitä kääntymään. Jalkani lähtivät jalustimista, ja ohjat lähtivät käsistäni. Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta olla lentämättä sivulle. Jäin makaamaan mahalleni, enkä saanut kunnolla henkeä vielä. Lopulta sain kunnolla hengitettyä. Näin Bertin pysähtyneen ja jäneen katselemaan minua. Nousin hitaasti seisomaan ja kävelin Bertin luo, joka antautui kiltisti kiinni otettavaksi. Se tökkäsi minua pehmeästi turvallaan, kuin sanoakseen anteeksi."Ei sulle voi olla vihanen"sanoin kun samalla taputin sitä kaulalle. Nousin takaisin Bertin selkään ja kannustin sen raviin. Kannustin Bertin uudelleen laukkaan, tällä kertaa hermostuneena. Bert tunsi hermostuneisuuteni ja rupesi temppuilemaan. "Bert! Nyt kunnolla"komensin sitä. Bert nosti toisella yrityksellä laukan kunnollisesti ja totteli, vaikka olinkin hiukan jännitynyt. Laukkasin kerran maneesin ympäri ennenkuin taputin sitä kaullalle ja hiljensin käyntiin. Menimme käyntiä vielä hetken, mutta lopulta käänsin Bertin kaartoon. Laskeuduin selästä ja löysäsin satulavyötä. Nostin vielä jalustimet ylös, ennenkun talutin sen talliin. Otin siltä suitset pois, mutta jätin ohjat kaulalle. Pujotin riimun ja kiinnitin sen riimunnaruun. Sen jälkeen sidoin sen ja avasin satulavyön. Nostin satulavyön ja nostin satulan Bertin selästä. Vein satulan ja suitset satulahuoneeseen, jossa laitoin ne omille paikoilleen. Sen jälkeen otin Bertiltä suitset ja rupesin harjaamaan sitä. Harjasin Bertin vielä kunnolla, ennenkuin kävin hakemassa sen punaisen fleeceloimen. Laitoin sen Bertille ja avasin solmun. Sen jälkeen lähdin taluttamaan sitä orien tarhaan. Laskin Bertin sinne irtailleen, ja lähdin takaisin talliin. Kävin hakemassa karsinan siivous kamat, ja rupesin siivoamaan. "Huh, homma hoidettu" sanoin pyyhkien hikeä otsaltani. Vein tavarat takaisin paikoilleen. Otin riimunnarun mukaani, kun suuntasin kulkuni oritarhalle. Pujahdin aidan välistä. "Beert" kutsuin sitä. Pian hiirakko vuononhevonen tulikin lopulta luokseni. Kliksautin riimunnarun kiinni Bertin riimuun, ja lähdin taluttamaan sitä talliin. Tallissa riisuin siltä loimen, ja harjasin vähän. Sen jälkeen lähdin rehuvarastoon. Sieltä kuului ääniä, luultavasti hoitajien. Avasin rehuvaraston oven ja kahmin sieltä Bertin ruuat, ennenkuin kiirehdin takaisin Bertin luo. Annoin ruuat sille, ja Bert rupesikin heti rouskuttelemaan niitä. Bertin syötyä sanoin sille vielä hyvät yöt ennenkuin lähdin kotiin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 16, 2008 19:45:22 GMT 2
Lähdin kävelemään tallia kohti. Heti tallissa sisällä huomasin Lillyn. "Hei Pipsa"hän tervehti. "Moi! Laitanko Bertille ratsastusvarusteet?"Kysyin. "Joo" Lilly vastasi.
Lähdin Bertin luo ja kaappasin samalla sen harjat matkalla. "Heissan söpöläinen"Leperteli Peetulle. Otin sen käytävlle ketjuihin joita se alkoi kolisuttaa. "Olehan iisisti" Rauhoittelin sitä. Harjasin Berttiä jonkun aikaa kunnes päätin hakea suitset ja satulan. Nostin satulan sen selkään ja kiristin vähän satulavyötä hiukan. "Hei Lilly! Laitanko martingaalin?"Kysyin. "Laita vaan"Lilly sanoi. Laitoin vielä suitset, ennenkuin talutin sen maneesiin.
Annoin ohjat Lillylle joka nousi kevyesti selkään. Katselin kun Lilly lämmitteli Berttiä. "Hei Pipsa laittasitko pari estettä?"Hän kysyi. Vastasin myöntävästi ja lähdin laittelemaan esteitä. Laitoin esteet noin 60cm korkeiksi ja menin takaisin katsomoon. Katselin ihaillen Lillyn ja Bertin yhteistyötä. Haaveilin saavani Bertin kulkemaan yhtä upeasti. Lilly ohjasi Bertin kohti ensimmäistä estettä. Bert suorastaan liisi esteen yli, ja nautti kun sai hypätä kunnolla. Seuraava este oli ristikko. Bert ja Lilly lähetyivät estettä varmasti, ja Bert teki jättimäisen pompun esteen yli.
Myös loput esteistä sujuivat täydellisesti. "Kohottasitko ne 70cm?"Lilly kysyi. "Joo", vastasin kun samalla lähdin harppomaan esteitten luo. Kohotettuani esteitä menin sivummalle. Tällä kertaa he hyppäsivät radan taas hyvin. "Hieno Bert" Lilly kehui hevostaan. "Kohottasitko ne nyt metrisiks"Lilly pyysi. Nyökkäsin ennenkuin lähdin nostamaan esteitä. Sen tehtyäni palasin kentän laidalle. Lilly ohjasi Bertiä taitavasti, ja Bert toimikin kuuliaisesti. Koko rata meni vauhdilla, ja tälläkin kertaa loistavasti. Lilly kehui Bertiä, ja hiljensi tämän käyntiin. Lilly ratsasti vielä hetken, ennenkuin käänsi Bertin kaartoon. Pian Lilly taluttikin Bertiä minä perässä.
Tallissa Lilly sitoi Bertin, ja otti siltä varusteet. Sillä aikaa minä rupesin harjaamaan Bertin toista puolta, ja Lilly takaisin tullessaan toista. Pian Bert jo kiilsikin kauniisti. Rupesin puhdistamaan kavioita. Ensimmäiseksi nojasin Bertiin ja liutin kättä sen jalkaa pitkin. Hiirakko ori nosti kiltisti jalkansa, ja puhdistin sen. Puhdistettuani kaikki jalat, rupesin harjaamaan Bertin häntää selväksi. "Voi kun sulla on paksu häntä" puhelin Bertille harjatessani sen häntää. Sen selvitettyäni lähdin viemään Bertiä tarhaan.
Kävin hakemassa karsinan siivous varusteet, eli talikon ja kottikärryt. Sen jälkeen rupesin mättämään lantaa kottikärryihin. Siivoukseen kului pitkän aikaa. Pesin myös Bertin ruoka- ja vesiastian. Sen jälkeen kippasin uudet kuivikkeet, ja vein talikon ja kottikärryt paikoilleen. Olinkin valmis talutusretkeemme, Lilly taluttaisi hoitohevostaan Kamua ja minä Bertiä.
Kävin hakemassa Bertin tarhasta, ja tapasimme Lillyn kanssa maaston lähellä. Lähdimme kävelemään jutellen samalla. Hevoset nauttivat kävelyretkestä täysin siemauksin. Talutimme hevosia noin tunnin ennenkuin palasimme takaisin tallille.
Vein sen talliin jota kohti se vetikin jo hiukan. Harjasin Berttiä ennen puhelimeni sointia. (Sain uuden kännykän rikki menneen tilalle) "JooJoo" vastasin isälleni joka tulisi hakemaan minua pian. Kävin hakemassa Peetusen iltaruua. Palatessani karsinalle näin isäni seisovan sen karsinan luona. Pian hänkin huomasi minut. "Onkos tämä se hoitsusi?"Hän kysyi minulta. "On"vastasin ylpeänä. Sanoin Bertille heipat ja lähdin autoamme kohti.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 17, 2008 14:45:09 GMT 2
Lähdin kävelemään tallia kohti reippain askelin nauttien auringon lämmöstä. Päätin, että menisimme tänään maastoon Bertin kanssa, ja rupesin heti haaveilemaan kuinka laukkaisimme lumen pöllytessä. Pian kuitenkin unelma haihtui, kun kuulin tutun hirnahduksen. "Mooi Peetu" tervehdin laitumella olevaa hiirakkoa vuononhevosta. "Taidankin tehdä eka inhottavimman asian, karsinan siivouksen"puhelin yksikseni. Kävin viemässä reppuni oleskelutilaan, ennenkuin rupesin operaatioon karsinan siivous. Ensimmäiseksi kävin hakemassa talikon ja kottikärryt. Sen jälkeen rupesin mättämään likaisia alusia ja lantakasoja kottikärryihin. "Huh" Puhisin pyyhkiessäni otsaani hiestä vietyäni lannat lantalaan. Toin vielä puhtaat aluset tilalle, ennenkuin lähdin oleskeluhuoneeseen. Kiivettyäni portaat ylös, näin ettei huoneessa ollut ketään. "Jänikset mailmankartoille tiidudei..." Hoilasin ja otin jääkaapista evääni joita aloin mussuttamaan.
"Bert pitäisi varmaan ottaa sisään"Mumisin hypellässäni portaita alas. Ennen tarhalle lähtöä kaappasin mukaani vielä riimunnarun. Hyppelehdin tarhan luo, jossa Bert oli. Pujahdin aidan ali, ja lähdin kävelemään Bertiä kohti. "Bert, tulehan"kutsuin sitä, jolloin se nosti päätään ja hörisytti korviaan. Kävelin sen luo, ja naksautin riimuun kiinni riimunnarun. Sen jälkeen lähdin taluttamaan Bertiä tallia kohti. Bert seurasi minua kiltisti sisälle. Sidoin Bertin käytävälle, ja kävin hakemassa harjapussin ja sen päivä heinät, jotka laitoin lattialle. Bert rupesi heti mussuttelemaan, ja minä otin harjapussin esille.
Kaivoin sieltä kovan harjan, ja rupesin harjaamaan sillä. Ensimmäiseksi harjasin selän ja kyljet, sen jälkeen mahan ja viimeisenä jalat. Vaihdoin pääharjaan ja menin Bertin pään luo. "Bert, pää ylös"komensin sitä. Bert nosti tahtomattaan päänsä ja harjasin sen pehmein ottein. Kaivoin pussista vielä kaviokoukun. Viimeisenä siirryin puhdistamaan vasenta etujalkaa. Nojasin Bertiin ja liutin kättä sen jalkaa pitkin. Maiskautin, jolloin Bert nosti jalkansa ylös. Puhdistin sen vielä, ennenkuin lähdin satulahuoneelle päin. Sieltä otin syliini Bertin satulan ja suitset. Raahasin ne mukanani takaisin Bertin luo. Bert seisoi innoissaan ja kilisytteli ketjua. "Bert, seiso nyt paikoillas"komensin sitä, kun yritin laittaa sille satulaa. Kiristin vielä satulaa, jolloin Bertin innostus lakkasi. Sen jälkeen laitoin sille suitset, joihin olin eilen jättänyt martingaalin. Viimeisenä laitoin Bertille suojat, joiden laitto oli aikaa vievää. Kun olin lopulta saanut Bertin valmiiksi, lähdin taluttamaan sitä ulos. Ulkona vedin jalustimet alas, ja kiristin satulavyötä.
Sen jälkeen nousin Bertin selkään. Maiskautin sille, jolloin se lähti rauhalliseen käyntiin. Käyntäsimme kapeaa metsäpolkua pitkin, ja kuului vain linnun laulua, jota Bertin tasainen askellus säesti. Aurinko paistoi ihanasti, ja lämmitti niskaani. Puristin Bertin kylkiä ja maiskautin. Bert lähti ravaamaan nopeaa ravia. "Tidudei" laulelin auringon kutitellessa niskaani. Päivä oli täydellinen maastoretkelle. Mieleeni nousivat kuvat joissa laukkasin Bertin kanssa pellolla, ja aurinko paistaisi ihanasti. Katselin kuinka linnut lauloivat oksilla, ja nautin keväästä. Edessä alkoikin jo häämöttää laukkasuora, ja tiesin miten upealta tuntuisi kiitää lumihangessa. Laitoin jalkani laukka-apujen asentoon ja puristin.
Kun Bert lähti vain ravaamaan nopeammin, puristin hiukan kovempaa ja maiskautin. Tällä kertaa Bert nosti laukan. Kannustin Bertiä menemään kovempaa. Lumi pöllysi allamme, kun kiisimme laukkasuoralla. Bert nautti laukan hurmasta, samoin minä. Lopulta hiljensin kuitenkin Bertin vauhdin käyntiin. "Hyyvä Bert"kehuin sitä. Annoin Bertille pitemmät ohjat. "Huh, ompa täällä lämmin"puhelin Bertille, samalla kuin avasin takkini vetoketjua. Yhtäkkiä pamahti soimaan Valvomon ensimmäinen kaiken ottaa." Ensimmäinen kaiken ottaa, viimeisellä selkänsä kääntää," kännykästäni kuului kovalla äänellä.
Sitähän Bert säikähti ja kavahti takajaloilleen. Yritin pysäyttää Berttiä joka oli sännänyt laukkaan. "Soo poika" Yritin rauhoitella Bertiä jotta saisin kännykkäni hiljennettyä. Kännykkäni soitto hiljeni, mutta Bert vaan jatkoi juoksuaan synkkää metsää kohti. "Eih!"Rääkäisin kun tajusin menettäväni tasapainoni. Yritin tarttua satulan etukaaresta kiinni, mutta otteeni lipesi. Juuri ennenkuin olisin tippunut maahan sain otteen takaisin etukaaresta. Takerruin siihen kiinni kaikin voimin. "Soo, rauhassa poika"yritin rauhoitella Bertiä, joka laukkasi vieläkin hirmuista vauhtia tietä kohti.
"EIIIII!!"Huusin auton tulevan kovaa vauhtia meitä kohti. Bert hyppäsi äkkiä sivuun ja minä menetin otteeni satulasta. Läsähdin suoraan kovaan maahan ja en pystynyt hengittämään. Haukoin henkeä ja tajusin samalla jääneeni kiinni jalustimeen. Yritin sätkiä jalkaani irti jalustimesta mutta en onnistunut. Bert säikähti sitä ja lähti juoksemaan, mutta tällä kertaa hitaammin. Se hiljensi kokonaan. Sain irrotettua jalkani irti. Rääkäisin tuskasta, kun yritin nousta seisomaan. Kaaduin maahan, tajusin että housuni oli veressä. Onneksi minulle oli tullut kuitenkin vain pieni haava. Nousin ylös varovaisesti Bertiin nojaten. Tarkistin Bertin joka onneksi oli täysin kunnossa. Tuskani oli vähentynyt nopeasti, mutta jalkani oli kuitenkin vielä kipeä. Noustessani selkään irvistin kivusta. Pääsin kuitenkin Bertin selkään.
Ohjasin Bertin takaisin polulle. Menimme käynnissä pitkän matkaa. Paluu matka kesti noin tunnin, mutta lopulta tulimme kuitenkin tallille. Olimme molemmat väsyneitä ja hikisiä. "Pipsa ja Bert" Lilly rääkäsi kun näki meidät. "Mitä teille on tapahtunut?"hän kauhisteli, katsoen veristä polveani. Lilly otti kiinni Bertin suitsista, ja lähti taluttamaan sitä lähemmäs tallia minä selässä. Kyyneleet kohosi silmiini, kun laskeuduin selästä. Nojauduin Lillyyn, joka talutti minut ja Bertin talliin. Hän sitoi nopeasti Bertin kiinni, ja talutti minut tuolille.
Käärin ratsastushousujen lahkeen ylös, ja katsoin haavaa, josta veren tulo oli lakannut. "Käyn hakemassa laastarii "Lilly sanoi ennenkuin lähti juoksemaan yläkertaan. Pian kävelin Lillyn kanssa Bertin luo. Rupesimme heti harjaamaan Bertiä. Harjaamiseen meni pitkään, sillä Bert oli hien tahrima. Harjasimme sitä todella pitkään. Sen jälkeen kylmetimme ja venyttelimme jalat. Kun Bert oli moitteettomassa kunnossa, veimme sen karsinaan ja lähdimme Lillyn kanssa yläkertaan. Siellä kerroin Lillylle kaiken mitä oli tapahtunut.
Jäimme vielä juttelemaan muistakin asioista, ennenkuin lähdimme antamaan molemmat hoitohevosillemme iltaruokia. "Täältä tulee iltaruuat"puhelin Bertille, joka odottelikin jo iltakaurojaan. "Siinä" sanoin samalla kun kaadoin ruuat Bertin ruoka-astiaan. Lähdin sen karsinasta. Katselin sen mussutusta. Kello alkoi olla paljon joten minun piti alkaa hipsiä kotiin. "Hyvää yötä Peetuseni"toivotin sille hyvää yötä ja lähdin kotiin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 19, 2008 18:14:25 GMT 2
“Ompas täällä kylmä” Mumisin tullessani tallille. Kävelin tottuneesti suoraan Bertin luo. “Heissan poju” Tervehdin Berttiä ja kävin heittämässä reppuni kerhohuoneeseen. Tullessani kerhohuoneesta kaappasin matkanvarrelta harjapussinkin. Laskin pussin lattialle siksi aikaa kun talutin Peetun käytävälle. Kaappasin pussista pehmeänharjan ja aloitin sillä harjaamisen. “Lähteepäs susta karvaa” Puhelin Bertille ja vetäisin karvat irti harjasta. Sen hoidettuani selvitin hännästä ja harjasta takut. Hivutin kättäni sen oikeaa jalkaa pitkin ja puhdistin sen, niin kuin kaikki muutkin jalat.
Sen tehtyäni lähdin satulahuoneeseen hakemaan satulaa ja suitsia. Satulahuone oli täynnä hoitajia, ja tuntilaisia, jotka olivat hakemassa varusteita. Punastuen kävelin nopeasti Bertin satulan luo. Kaappasin sen nopeasti syliini ja otin vielä suitset. “Moi Pipsa” kuulin tutun ääneen. “Ai moi Lilly” sanoin kääntyen Lillyyn päin. “Aiotko mennä koulua tänään Bertin kanssa?” Lilly kysyi. “Joo” vastasin. Juteltuani palasin takaisin talliin. Siellä menin Bertin luo, ja huomasin jonkun tuntilaisen antamassa Bertille sokeripalaa.
“Hei” huudahdin. “Ööm… Hevosia ei saa ruokkia ilman lupaa” sanoin tuntilaiselle, joka mulkaisi minuun ja lähti pois tallista. Käännyin takaisin Bertiin päin ja nostin sille satulan selkään. Liutin sen oikealle paikalle ja kiinnitin satulavyön. Sen jälkeen tarjosin Bertille kuolaimia. “Ota nyt” komensin sitä. Kun Bert ei ottanut niitä, työnsin peukaloni sen hampaiden taakse. Nostin niskahihnan korvien yli, ja kiinnitin turpa ja leukahihnan. Sen jälkeen rupesin kaivamaan Bertin harjapussia. Sieltä otin esille Bertin suojat. Kun rupesin laittamaan niitä, Bert rupesi nostelemaan jalkojaan. “Bert! Nyt kunnolla” sanoin sille tiukasti. Ori ymmärsi käyttäytyä kunnolla, ja ei liikutellut jalkojaan. Kun olin laittamassa sille oikeaan etujalkaan suojaa, ori tökkäsi minua päällään, niin että olin kaatua. “Bert!” rääkäisin. Laitoin vielä oikean etujalan suojan kunnolla, ennen kuin nousin ylös.
Tartuin Bertin suitsiin, ja lähdin taluttamaan sitä maneesia kohti. Maneesissa oli tunti meneillään. “Anne! Voinko ratsastaa tuolla toisella puolella?” Kysyin tuntia pitävältä Annelta. “Joo, tunti loppuu ihan kohta” hän vastasi. Talutin Bertin kaartoon, ja kiristin satulavyötä. Vedin jalustimet vielä alas ennen kuin nousin selkään. Kokosin ohjat, ja puristin pehmeästi Bertin kylkiä. Ohjasin sen maneesin toiselle puolelle. Bertin mennessä hidasta käyntiä, katsoin tunnilla olevia hevosia. Sieltä tunnistin Pellan, Pikun ja Palmikon. Vilkuilin tuntia vielä vähän aikaa, kun kiristin ohjia, ja puristin uudelleen hiirakon orin kylkiä. Se lähti raviin, jossa kevensin.
Menimme kevyessä ravissa lämmittelyä. Edellinen tunti oli loppunut, ja ohjasin Bertin toiselle puolelle maneesia, johon teimme pääty ympyrän. Kannustin Bertin laukkaan, jonka se nosti helposti. Laukassa tein Bertillä voltteja ja kaikenlaisia kuvioita. Bert taittui ja kulki nätisti. Laukkasimme melko pitkään, kunnes lopulta hiljensin Bertin vauhdin raviin. Juuri kun olin pysäyttänyt Bertin, lähtivät lumet tippumaan katolta. Bert hätkähti hiukan, mutta ei reagoinut enempää. “Hieno Beert” kehuin taputtaen sitä. Menimme käyntiä vielä pitkän aikaa. “Oikun sä oot ihana” Puhelin Bertille rapsuttaen sen paksua kaulaa.
Kun uudet tuntilaiset tulivat, käänsin Bertin kaartoon ja nousin selästä. Löysäsin satulavyötä ja vedin jalustimet ylös. Sen jälkeen taluttamaan sitä tallille päin. Ulkona oli alkanut jo hämärtää. Tallissa sidoin Bertin käytävälle. Huomasin Lillyn harjaamassa Kamua. “Moi Lilly ja Kamu” tervehdin heitä. “Moi” Lilly vastasi. Rapsutin Kamun turpaa karsinan oven raosta. Sen jälkeen lähdin Bertin luo. Kaivoin harjapussista pehmeän harjan, ja aloin harjaamaan. Harjasin pitkän aikaa Bertiä, joka nukkui pää alhaalla. “Herätys Bert” naurahdin sille. Bert nosti päätään ja otin kiinni sen riimusta, ja talutin sen karsinaan. Jäin hiirakon oriin luo. Silitin pehmeästi sen kaulaa.
Siliteltyäni Bertiä lähdin kävelemään ulos päin. “Pipsa! Siivosin sen karsinan aamulla” Lilly kertoi. Kiitin Lillyä ja lähdin oleskelutilaan. Siellä kaivoin repustani hevoslehden ja evääni. “Ainiin! Bertin päiväheinät” muistin ja syöksyin alakertaan. Siellä suuntasin kulkuni heinien luo. Otin heiniä mukaani melko paljon, ja annoin ne Bertille, joka nälkäisenä odotteli heiniään. Annettuani heinät Bertille, lähdin takaisin oleskelutilaan. Siellä hyökkäsin nälkäisenä eväitteni kimppuun. Ahmin evääni nopeasti, joiden jälkeen rupesin lukemaan lehteä kannesta kanteen.
“Haa!” huudahdin, kun näin lehdessä aukeaman vuononhevosista. Luin jutun monta kertaa, ennen kuin pakkasin tyhjän eväsrasian ja lehden reppuuni. Sen jälkeen hipsin takaisin Bertin luo. Sinne mennessäni kaappasin riimun mukaani, ja otin Bertin karsinasta kiinni. Lähdin taluttamaan Bertiä tarhalle päin. Se seurasi minua kiltisti. Tarhan luona avasin portin, ja avasin riimun lukon. Sen jälkeen livahdin aidan välistä, ja menin takaisin sisälle talliin. Tallissa menin oleskelutilaan, jossa Lilly oli. Rupesimme heti juttelemaan erilaisista asioista. Yhtäkkiä alkoi soimaan Valvomon ensimmäinen kaiken ottaa. Kaivoin kännykkäni repusta, ja vastasin siihen. “Alahan tulla jo! Oon jo täällä tallin pihassa” isäni vastasi. “Joo joo” mumisin. Kävin vielä hakemassa Bertin sisälle, ja sanoin sille heipat. Sen jälkeen lähdin marssimaan reppuni kanssa autolle päin.
Niin ja vielä että osaako Bert mennä vastalaukkaa?
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 20, 2008 19:41:43 GMT 2
Laulelin iloisesti kiiruhtaessani Seppelettä kohti. Seppeleen piha alkoikin häämöttää edessä, ja tunnistin siellä kottikärryjä työntävän tytön. "Moi Lilly" tervehdin tätä. "Ai moi Pipsa! Mikäs on tuon iloisuuden syy?" Lilly kysyi. "Huomenna on pitkäperjantai, ja saan olla pitkään Bertin kanssa, eikä ole koulua!" vastasin. Kiiruhdin talliin, jossa pysähdyin hiirakon vuononhevos orin kohdalle. "Moi Berttuseni" tervehdin sitä, ja silitin sitä samalla kaltereiden raosta. Kävin viemässä reppuni oleskelutilaan, ennen kuin lähdin reippain askelein hakemaan Bertin harjapussia ja riimua.
“Haa! tässähän ne onkin” puhelin itsekseni, kun löysin etsimäni tavarat. Ne mukanani palasin Bertin luo. Avasin Bertin karsinan, jonne astuin sisälle. Sain riimun helposti Bertille, ja sidoin sen käytävälle. Tarkistin että solmu kesti, ennen kuin aloin harjaamaan. “Ei mee enää pitkään” puhelin Bertille, joka halusi jo ulos. Harjasin vielä pikaisesti Bertin jalat, ja puhdistin kaviot. Sen jälkeen hipsuttelin satulahuoneeseen. Siellä nostin satulan varovaisesti paikoiltaan ja otin suitset seinältä. Ne mukanani palasin talliin.
Nostin satulan Bertin selkään, ja varovaisesti laskin satulavyön alas. Kiersin Bertin toiselle puolelle, ja kiinnitin satulavyön. Menin Bertin pään luo, ja tarjosin sille kuolaimia, jotka se ihme kyllä, otti kiltisti. Kiinnitin vielä turpa- ja leukahihnan, ennen kuin otin harjapussista suojat. “Tänään mennäänkin vastalaukkaa ja kaikenlaista muuta kivaa. Rupesin nauramaan, kun Bert teki ilmeen, joka näyttä aivan siltä kun se haluaisi sanoa “Pyh, kivaa muka”. “Voi pikku Peetu” puhelin sille.
Suojienkin laitto sujui hyvin, ja Bert oli selvästi hyvällä päällä. Tarkistin vielä suojien olevan kunnolla, ennen kuin otin lattialla olevan kypäräni, ja kiinnitin sen leukahihnan. Tartuin tiukalla otteella Bertin suitsista, ja lähdin taluttamaan sitä maneesia kohti. Koputin maneesin oveen, ja kun vastausta ei kuulunut, avasin maneesin oven. Talutin Bertin sinne kaartoon, ja tiukensin satulavyön. Vedin vielä jalustimet alas, ennen kuin nousin selkään. Pidensin jalustimia hiukan, ja kokosin ohjat. Sen jälkeen ohjasin Bertin kaviouralle. Vähän aikaa kännättyämme, annoin Bertille lisää apuja, ja se lähti ravaamaan. Maiskautin, jolloin se lähti nopeampaan raviin.
Ravissa ohjasin Bertin voltille, jolloin se hiljensi käyntiin. Otin sille uudestaan ravin, ja ohjasin voltille. Tällä kertaa onnistuin säilyttämään ravin. Maiskautin Bertille, ja annoin laukka-avut. Bert nosti kiltisti oikean laukan. Laukkasimme hetken Bertin kanssa, ennen kuin hiljensin sen vauhdin raviin, ja nostin vasemman laukan. Ensimmäiseksi Bert kulki vastalaukkaa hiukan kankeasti, mutta vähän ajan kuluttua meni sitä jo paljon paremmin. Vaihdoin suuntaa, ja hiljensin jälleen raviin hetkeksi, ja nostin tällä kertaa oikean laukan. Laukkasimme vielä hetken, ennen kuin hiljensin Bertin raviin.
Kevensin, mikä olikin helppoa. Hetken kuluttua hiljensin sen käyntiin. Annoin Bertille pidempää ohjaa. “Hieno Beert” kehuin sitä. Kohotin uudestaan ravin, ja lähdimme uudestaan vastalaukkaan. Maiskautin vielä laukka-apujen tehosteeksi. Vastalaukka meni tälläkin kertaa todella hyvin, paljon paremmin kun olin odottanut. Hiljensin Bertin taas käyntiin.
Keksin että voisimme mennä vaikka pohkeenväistöä, sille en ollut mennyt sitä pitkään pitkään aikaan. Laitoin sen kulkemaan aluksi pohkeenväistöä käynnissä. Heti en saanut sitä menemään pohkeenväistöä , mutta lopulta pitkä työ palkittiin. Eli sain sen kulkemaan ihan hyvin pohkeenväistöä. Annoin löysät ohjat ja venyttelin jalkojani.
Jonka jälkeen ohjasin sen kartoon ja nousin selästä. Noustuani selästä lyhensin jalustimet ja avasin turparemmin. “Tulehan nyt Bert.” Kehotin Berttiä joka oli pysähtynyt oven eteen. Yritin taluttaa sitä ulos mutta se yhä haritti jalat maassa tiukasti kiinni. Juuri kun sain sen liikkumaan alkoi kuulua kauheaa ääntä, nimittäin lumilautta oli alkanut liukua alaspäin. Onneksi Bert vain hiukan säpsähti mutta ei muuta. Pian jo olimmekin tallissa täydessä työssä harjaksen suhteen.
Pian olin jo valmis. “ÄRH!” murahdin kun kännykkäni soi. Kuten arvata saattoi se oli isäni joka oli tullut hakemaan minua. “Heippa Bert nähdään huomenna” Huokaisin Bertille.
Ps. Huomenna minulla onkin yllätys Lillylle. =)
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 21, 2008 12:56:56 GMT 2
Tulin tallille heti aamusta, ja oli todella kaunis ilma. “Moi Peetuseni” tervehdin hiirakkoa oria, jonka karsinan oven avasin, ja astuin sisälle sinne. Huomasin karsinan ovessa lapun, jossa luki: Pipsa, hoida Bertin aamuheinät! Hymähdin ja rapsuttelin samalla karsinan kaltereiden välistä ja puhelin Bertille, joka odottelikin jo heiniään. Käännyin karsinan ovelle päin, ja avasin sen. Astuin ulos sieltä, ja suljin oven tarkasti perässäni. Lähdin kävelemään hiljaisella käytävällä heinien luo. Sieltä kaappasin sylillisen heiniä, ja lähdin ne mukanani takaisin talliin. Tiputin heinät käytävälle, ja kävisin vielä hakemassa riimunnarun. Otin Bertin ulos karsinasta, ja sidoin käytävälle. Sen jälkeen rupesin etsimään hoitohevoseni harjapussia, jota ei näkynyt missään. Huomasin viereisen karsinan edessä unisen näköisen tytön, jonka tunnistin heti Lillyksi. “Lilly! Ootko nähnyt Bertin harjoja?” kysyin. “Joo… Missähän se olikaan? Ainiin! Ne on siellä Bertin loimen alla” Lilly muisti. Kiitin tätä tiedosta, ja kiiruhdin hakemaan harjapussia. Löysinkin sen helposti, kun tiesin missä se oli. Otin sen, ja kannoin sen Bertin luo. Sen jälkeen otin sieltä pehmeän harjan, ja aloin harjaamaan. Norjanvuonohevostahan harjaus ei haitannut, kun sai syödä samalla. Harjasin Bertin tarkkaan, ja sen jälkeen se olikin todella puhdas. Pystyharjainen vuononhevonen oli intoa täynnä, ja halusi heti ulos. “Enää loimi päälle, ja sitten ulos” puhelin Bertille. Kaappasin karsinan ovessa roikkuvan punaisen fleeceloimen, ja nostin sen Bertin päälle. Kiinnitin kaikki remmit, ja avasin solmun. Sen jälkeen lähdin taluttamaan hiirakkoa oria ulos päin. Ulkona aurinko paistoi yhä enemmän ja enemmän. Avasin tarhan portin, ja laskin Bertin sinne. Se lähtikin heti tarhaan, muiden orijen luo. Käännyin takaisin tallille päin, ja sinne mennessäni otin mukaani kottikärryt ja talikon. Tallissa avasin Bertin karsinan oven, ja ryhdyin siivoamaan sitä. “Että pitääkin olla sotkuinen” mutisin itsekseni. Mätin lannat ja likaiset aluset kottikärryihin, ja vein ne lantalaan, josta otin mukaan uusia alusia. Levitin aluset tasaisesti, ja palautin kottikärryt ja talikot oikeille paikoilleen. Sen jälkeen pompin portaat yläkertaan, oleskelutilaan. Kaivoin jääkaapista rasian, jossa luki: Pipsa. Otin sen pöydälle, ja aloin syömään voileipää. Leivän syötyäni, lueskelin vielä hetken hevoslehteä. Luettuani sen, lähdin takaisin ulos. Minulta meni hetki löytää Bert muiden hevosten seasta. Kävelin reippain askelin tarhan luo, ja pujahdin tarhan aidan välistä. “Beert” kutsuin harmaata oria, joka piehtaroi. Kävelin sen luo, ja tartuin kiinni sen riimusta, kun se nousi seisomaan. Naksautin riimunnarun riimuun, ja lähdin taluttamaan sitä portille. Avasin portin, ja talutin Bertin ulos tarhasta. Tarkistin, että portti oli kiinni, ennen kuin lähdin taluttamaan sitä talliin. Tallissa sidoin Bertin käytävälle, ja otin loimen pois. Harjasin oria vielä pikaisesti, ennen kuin lähdin marssimaan satulahuoneelle päin. Poimin vielä suitset mukaani, ennen kuin lähdin takaisin Bertin luo. . Kiersin pään luokse, ja tarjosin sille kuolaimia, jotka se tälläkin kertaa otti. Kiinnitin remmit, ja otin suojat harjapussista. Menin polvilleni, ja aloin laittamaan suojia. Niitten laitossa meni melko pitkään, mutta sain ne kuitenkin laitettua. Nousin ylös, ja kiinnitin kypäräni. Bert ihmetteli, miksi sen selässä ei ollut painavaa mönttiä. Hymyilin sille. “Tänään mennäänkin ilman satulaa” puhelin sille. Sen jälkeen otin kiinni ohjista, ja lähdin taluttamaan hiirakkoa vuononhevosta kentälle päin. Koska kenttä oli aurattu, ja oli ihana ilma, olin päättänyt olla kentällä ratsastamassa. Sitä paitsi maneesin katolta tippuisi lunta. Talutin Bertin keskelle kenttää, ja nousin sen selkään lumikasan päältä .Maiskautin Bertille, joka lähti käyntiin hiukan laiskotellen. Olo tuntui hiukan oudolta, mutta hetken kuluttua rentouduin. Maiskautin Bertille, ja puristin jaloillani, jolloin se lähti raviin. Sain hyvän asennon hetken kuluttua. Ohjasin Bertin voltille, jossa se säilytti ravin. Sen jälkeen menimme kokorataleikkaa, ja kolmikaarista kaviouraa. Bert totteli kiltisti, vaikka ihmettelikin hiukan, kun sätkyin selässä enemmän kuin normaalisti. Pian liikutin jalkani laukka-apujen asentoon, ja kohta laukkasimmekin rauhallisesti kentällä. Nautimme molemmat laukasta, joka tuntui todella mukavalta, vaikka satulaa eikä jalustimia ollutkaan. Yhtäkkiä heilahdin sivulle päin, ja olin lentää, mutta pysyin kuitenkin selässä. Siirryin takaisin oikealle paikalle, ja annoin laukka-avut uudestaan Bertille. Se nosti tällä kertaa nopeamman laukan, ja lumi pöllysi allamme. Hiljensin harmaan orin raviin, ja otin tukevan asennon. Tein Bertin kanssa paljon voltteja, ja muita liikkeitä. Se totteli hyvin, ja ei hidastellut. “Hieno poika” kehuin sitä taputtaen sitä kaulalle. Hiljensin sen vauhdin käyntiin, ja annoin sille pidempää ohjaa. Katselin samalla maneesiin meneviä hoitajia. “Onneksi mulla on sut” kuiskasin pystyharjaisen vuononhevosen korvaan. Vähän ajankuluttua kannustin Bertin uudelleen raviin. Nostimme uudestaan laukan, joka oli tällä kertaa rauhallisempi ja pomppivampi. Yhtäkkiä Bert pukitti, ja ilman satulaa josta pitää kiinni, lensin sen selästä kyljelleni. Minuun ei sattunut yhtään, joten nousin heti ylös. Bert tuli luokseni katsoen kauniisti ruskeilla silmillään. “Voi sua, pikku karvapallo” sanoin sille, samalla kun halasin sen pörröistä kaulaa. Nousin takaisin selkään, ja maiskautin. Bert lähti tasaiseen käyntiin. Otimme uudestaan laukan, ja tällä kertaa laukka sujui hyvin. Hiljensin sen vauhdin käyntiin, ja annoin pitkät ohjat. Käyntäsimme vielä melko pitkään, ennen kuin ohjasin Bertin kaartoon. “Hieno poika” kehuin sitä taputtaen samalla kaulalle. Laskeuduin selästä, ja otin kiinni Bertin suitsista. Lähdin taluttamaan sitä tallille päin. Tallissa sidoin sen käytävälle, ja otin suitset pois. Pesin niistä vielä kuolaimet, ennen kuin vein ne satulahuoneeseen. Palasin pian talliin, ja aloin harjaamaan Bertiä. Harjasin sen tarkkaan, että sillä ei ollut kuraa eikä mitään muutakaan likaa. Kavioiden puhdistuskin sujui hyvin. Niitten puhdistuksen jälkeen avasin solmun, ja talutin vuononhevos oriin karsinaan. Itse lähdin hakemaan sen heiniä. Otin taaskin heinät, ja palasin antamaan ne Bertille. Se rupesikin heti mussuttelemaan niitä, ja minä itse lähdin oleskeluhuoneeseen syömään eväitäni. Lämmitin nopeasti ruuan, ja ryhdyin syömään. Syöminen sujui nopeasti, ja ryhdyin lukemaan villivarsaa, jonka olin löytänyt repustani. Kuulin oven aukenevan, mutta en katsonut kuka tuli. “moi sä ootkin täällä” kuulin tutun ääneen. Käännähdin puhujaan päin ja huomasin Lillyn. “Moi! Mun piti antaa sulle yks juttu” muistin. Rupesin kaivamaan reppuani, ja viimein löysin sieltä etsimäni. “Tässä” sanoin Lillylle ojentaen hänelle kirjekuoren, jonka kannessa oli vuononhevosen kuva. Lilly avasi kuoren, ja huomasi siellä korttini. Lilly kiitti kortista, ja jäimme juttelemaan. “Ainiin! Unohdin kertoa että en kerkeä hoitaa Bertin iltaruokintaa kun meille tulee jotain sukulaisia, ja mun on pakko olla kotona” kerroin Lillylle. “Mä voin kyllä hoitaa sen iltaruokinnan” Lilly sanoi ystävällisesti. Kävin vielä sanomassa heipat Bertille ja Lillylle, ennen kuin lähdin talsimaan kotiin päin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 24, 2008 13:50:23 GMT 2
Katselin ulos linja-auton huuruisesta ikkunasta, ja pian näinkin siellä hevosia. Linja-auto pysähtyi, ja minä kiiruhdin ulos tallille päin. ”Hei Peetuseni ” tervehdin minulle hörähtävää hiirakkoa oria. Työnsin käteni kaltereiden välistä, ja silitin Bertin pehmeää turpaa. Huomasin, että sille oli annettu jo sen aamu heinät. Huomasin Lillyn hiippailevan Kamun luokse omena mukanaan. ”Moi Lilly” huudahdin tälle Bertin karsinasta. ”Moi! En huomannutkaan sua” Lilly tervehti.
Lähdin hakemaan Bertin riimunnarua, jonka löysinkin helposti. Menin takaisin sen karsinaan, ja laitoin sille nopein ottein riimun, johon kiinnitin riimunnarun. Avasin karsinan oven, ja talutin hoitohevoseni käytävälle, jonne sidoin sen. Kaivoin harjapussista kumisuan, ja aloin pyörittämään sitä Bertin paksussa turkissa. Pian ystäväni kumisuka, minun hanskani, ja tietysti minä olimme ihan karvaisia.
Otin toisen harjan, ja harjasin karvat housuistani ja takistani. Laitoin kumisuan takaisin harjapussiin, ja kaivoin sieltä pehmeän harjan. Harjasin sillä Bertin kokonaan, paitsi jalat ja pään. Kaivoin esille kovan harjan, jolla harjasin Bertin jalat, joka sujui helposti, sillä hiirakko vuononhevonen seisoi kiltisti paikoillaan. ”Voi kun sä oot kiltti” lepertelin sille, kun samalla halasin sen paksua kaulaa. Käännyin takaisin harjapussille, josta tällä kertaa otin esille kaviokoukun. Ensimmäisenä rupesin puhdistamaan Bertin vasenta etujalkaa.
Nojasin siihen, ja liutin hitaasti kättäni jalkaa pitkin. Hiirakko ori nostikin sen heti kiltisti, ja sain sen helposti puhdistettua, kuten kaikki muutkin jalat. Lähdin satulahuoneeseen suitsia ja satulaa hakemaan. Nakkasin sieltä mukaani martingaalin, jonka kiinnitin. Sen jälkeen palasin ratsastuskamat mukanani. Laitoin satulan varovaisesti Bertin selkään, ja liutin sen oikealle paikalle. Kiinnitin satulavyön, ja siirryin pään luokse.
Se otti tällä kertaa kuolaimet, ja kiinnitin kaikki remmit sopivan kireiksi. Sen jälkeen rupesin suojien laittoon, joka tällä kertaa sujui helposti. Sen tehtyäni otin maassa olevan kypäräni, ja kiinnitin sen. Tartuin kiinni Bertin suitsista, ja lähdin taluttamaan sitä maneesiin päin. Maneesissa talutin sen kaartoon, ja kiristin satulavyön. Laskin jalustimet alas, ja tiukensin otettani ohjista. Ponnistin, ja pian istuinkin Bertin selässä. Lyhensin jalustimia, ja annoin pohkeita vuononhevos orille. Se lähti hitaaseen käyntiin.
Menimme käyntiä vielä jonkun aikaa, ennen kuin tiukensin ohjia, ja kannustin Bertin raviin. Ensimmäisenä ohjasin sen voltille, ja jouduinkin maiskuttelemaan ja antamaan apuja melko paljon, jotta ori pysyisi ravissa. Ravasin kohti keskihalkaisijaa, jossa hiljensin Bertin käyntiin. Siirsin vasenta jalkaani taemmaksi, ja tein puolipidätteen, ja ori lähtikin pohkeen väistöön, ja meni sen oikein nätisti. Siirsin jalkani laukka-apujen asentoon, ja puristin Bertin kylkiä. Se tajusi heti mitä halusin, ja nosti laukan. Ohjasin sen 90cm korkean pystyesteen luo.
Hyppy sujui hyvin, ja ohjasin Bertin seuraavaa estettä kohti. Se oli suunnilleen 70cm korkea punavalkoinen ristikko, ja olin lentää selästä, kun Bert tyssähti ennen estettä. Onnistuin kuitenkin pysyä selässä, ja korjasin asentoni. Seuraava este olikin jo 100cm korkea pysty. Bert lähestyi estettä varmasti, ja liisi kevyesti sen yli. ”Hieno Bert” kehuin taputtaen samalla orin kaulaa. Hiljensin sen vauhdin kevyekseen raviin. Kannustin sen uudelleen laukkaan kohti 80cm sianselkää. Bert hyppäsi senkin yli kevyesti, suorastaan liitäen. Käänsin sen vielä kohti viimeistä, 105cm pystyä.
Maiskautin ennen estettä, ja Bert hyppäsi sen taitavasti, mutta hiukan epävarmasti. ”Hieno Bert!” kehuin sitä taputtaen sitä samalla kaulalle. Hiljensin orin vauhdin käyntiin, ja annoin sille pidemmät ohjat. Bert vetikin heti päänsä alas, ja hidasti askeliaan. Menimme käyntiä vielä pitkän aikaa, ennen kuin käänsin sen kaartoon. Tiukensin ohjia, ja irrotin jalustimet jaloistani. Sen jälkeen liuin alas sen selästä, ja vedin jalustimet ylös. Löysäsin vielä satulavyötä, ennen kuin otin kiinni sen suitsista, ja lähdin taluttamaan sitä tallia kohti. Talutin hiirakon orin käytävälle, ja sidoin sinne. Ensimmäiseksi otin siltä suitset, jonka jälkeen siirryin sen mahan kohdalle. Avasin satulavyön, ja nostin sen satulan päälle. Sen jälkeen otin ne syliini, ja lähdin kantamaan niitä satulahuoneelle päin. Siellä laskin satulan ja suitset varovaisesti paikoilleen. Bertin luona avasin kypäräni, ja laskin sen varoen lattialle. Kaivoin harjapussista sopivan harjan, ja aloin harjaus urakan kimppuun.
Pian karsina olikin jo aivan karvassa. Irrotin solmun, ja lähdin taluttamaan Bertiä tarhalle päin. Avasin portin, ja ori ampaisikin heti sinne muiden hevosten luo. Jätin sen tarhaan ja lähdin itse sen karsinan luo. Sitten noudin mukaani talikon ja kottikärryt. Jätin kärryt käytävälle ja aloitin mättämisen. Mätin lannat sekä likaiset aluset ja laitoin niiden tilalle puhtaita pahnoja.
“Heissan taas söpöläinen” Tervehdin Bertiä tullessani hakemaan sitä sisään. Kiinnitin riimunarun sen riimun ja talutin sen talliin takaisin. Vein sen omaan karsinaansa ja suljin oven. Kävin noutamassa iltaruuat jotka annoinkin sille ja joiden kimppuun se kävikin heti. Jäin katselemaan vähäksi aikaa sen nopeaa rouskutusta. Lähdin oleskeluhuoneeseen jossa olikin pari muuta hoitajaa joita en ennen ollut tavannut. Esittelin itseni muille sekä tervehdin muita. Jäin juttelemaan heidän kanssa hoitsuistamme ja kaikenlaista hevosiin liittyvää. Lähdin kuitenkin jonkun ajan päästä takaisin Peetun luo. Sanoin sille hyvät yöt, ja lähdin tallustelemaan kotiin päin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 25, 2008 16:11:44 GMT 2
Olin juuri kävelemässä tarhan ohi, kun kuulin tutun hirnahduksen, jonka tunnistin vaikka olikin jo hämärää. “Bert!” huudahdin riemuissani, sillä minulla oli jo ikävä sitä. “Pikku karvapallo söpöliini” lepertelin sille, halaten samalla sen kaulaa. Kiiruhdin nopeasti sisälle, sillä aioin tehdä inhottavimmat hommat ensimmäisenä ja nopeasti. Otin kottikärryt ja talikon paikoiltaan, ja kuskasin ne Bertin karsinan eteen. “Ja ei kun hommiin!” mutisin itsekseni, ennen kuin aloin vauhdilla mättämään likaisia alusia ja lantakasoja kottikärryihin. Pian karsina olikin puhdas. Kävin hakemassa vielä puhtaita alusia, ja levitin ne tasaisesti. Sen jälkeen vein kottikärryt ja talikon paikoilleen. Nappasin Bertin karsinan ovesta roikkuvan riimun, ja lähdin ulos kirpeään pakkaseen. “Beert!” kutsuin hiirakkoa oria, joka höristi korviaan ääneni kuullessa. Livahdin aidan välistä, ja kutsuin uudelleen Bertiä, joka tällä kertaa lähti minua kohti. Kiinnitin riimunnarun riimuun, ja lähdin taluttamaan Bertiä portille. Tarkistin, että muita hevosia ei ollut lähellä, ennen kuin avasin portin, ja talutin orin ulos tarhasta. Suljin portin, ja varmistin vielä, että se oli kiinni. Sen jälkeen lähdin taluttamaan Bertiä tallille päin. Tallissa oli jo hiljaisempaa, tuntilaisia ei ollut kuin pari. Sidoin sen käytävälle, ja kävin hakemassa harjapussin. Sieltä otin esille pehmeän harjan, ja rupesin harjaamaan. “Voi kun sä oot ihan karvanen” puhelin Bertille. Harjasin vielä jalat, ennen kuin menin nopeaa vauhtia satulahuoneeseen. Siellä huomasin Lillyn. “Moi!” Tervehdin Lillyä, joka oli laittamassa Kamun satulaa paikoilleen. “Moi Pipsa” Lilly tervehti. “Tuut sä muuten mukaan sitten niihin seuraaviin kisoihin?” Lilly kysyi reippaasti. ”Joo, totta kai! En jäis mistään hinnasta pois” puhelin kovalla kiireellä. Lilly naurahti, ja meni pesemään Kamun kuolaimia. Itse nostin satulan ja suitset. Pian Bert seisoikin tallissa varusteet yllään. Olin juuri avaamassa solmua, kun kuulin Lillyn äänen: ”Mitäs unohtu?”. Katsoin Bertiä, ja punastuin, sillä olin unohtanut suojat. Lilly naurahti ilmeelleni, ja aloimme molemmat nauraa kovaan ääneen. Anne astui talliin, ja katsoi, mitä ihmettä nauroimme. Rupesimme kahdestaan laittamaan Bertille suojia, ja kahdestaan se sujuikin nopeasti. Tartuin hiirakon orin suitsista, ja lähdin taluttamaan sitä ulos kentälle, Lilly seuraten perässä. Talutin Bertin kaartoon, ja kiristin satulavyön. Vedin vielä jalustimet alas, kun laitoin jalkani jalustimeen, ja otin kiinni satulasta. Ponnistin, ja pian istuinkin selässä. Pidensin jalustimia, ja kokosin ohjat, minkä jälkeen puristin hellästi Bertin kylkiä. Ori lähtikin heti kulkemaan pää alhaalla kaviouraa pitkin. Oli hiljaista, ja kuului vain kavioiden tasaista ääntä. Puristin lisää, ja maiskautin. Bert lähti kevyekseen raviin. Näin Lillyn nojailevan kentän aitaan, ja yritin ottaa parempaa asentoa. Lopetin keventämisen, ja istuin tukevasti satulaan. Pysyin selässä pomppimatta, ja Bert totteli kiltisti. Tein sen kanssa voltteja, ja kaikenlaisia muita kuvioita. Hiljensin sen vauhdin käyntiin, ja siirsin oikean jalkani satulavyön taakse. Bert lähti kiltisti pohkeenväistöön, ja taipui nätisti. Maiskautin, ja laitoin jalkani laukka apujen asentoon. Se nosti heti laukan, ja laukkasi pehmein, liitävin askelin. Oli tullut jo hämärää, ja kylmää. Hiljensin Bertin vauhdin ravin kautta käyntiin, ja annoin pidemmät ohjat. Ori veti heti päänsä alas, ja kulki pää alhaalla, kaulaa venytellen. Pian käänsin sen kaartoon. ”Hieno poika” kehuin taputtaen samalla sen kaulaa. Laskeuduin selästä, ja löysäsin satulavyön. Vedin jalustimet vielä ylös, ennen kuin lähdin taluttamaan sitä talliin. Sidoin sen käytävälle, ja riisuin Bertiltä satulan ja suitset. Vein ne paikoilleen, ja aloin harjaamaan. Harjauksessa kului aikaa, mutta lopputulokseen olin todella tyytyväinen. ”Äh, pitää alkaaa lähteä” sanoin itsekseni, kun katsoin kelloani. ”Heippa ja hyvää yötä Berttuliini!” sanoin hiirakolle orille, ennen kuin kiiruhdin yläkertaan, josta kaappasin reppuni. Olin jo ulkona tallista, kun huomasin Lillyn. ”Muistahan tulla sitten niihin kisohin” Lilly muistutti. ”Sovitte muuten tosi hyvin yhteen”, kuulin Lillyn vielä mutisevan, ennen kuin lähti takaisin sisälle. Kirjoitanko kisatarinan sinä päivänä, kun kisat ovat, vai silloin kun vasta kun tulokset ovat tulleet?
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 26, 2008 18:27:39 GMT 2
Harpoin korkeassa lumihangessa tallia kohti. “Mikäs nyt on?” Lilly kysyi. “Unohdin avaimet kotiin, ja kännykästä loppu tietenkin saldo” mutisin. “No ainakin sait tulla tallille aiemmin” Lilly hihkaisi, ennen kuin lähdimme kävelemään yhtä matkaa hoitohevosiemme luo. “Moi Bert” sanoin iloisemmalla äänellä. Avasin karsinan ovea hiukan, ja pujahdin sen välistä. Hiirakko ori laski päänsä syliini, ja katsoi minua lempeästi ruskeilla silmillään. En voinut olla hymyilemättä. “Bert poni päivän pelastaa” kuulin Lillyn naurahtavan ohi mennessään. Rapsutin vielä hiirakon orin otsaa, ennen kuin lähdin pois sen karsinasta, ja suljin sen perässäni.
Otin harjapussin karsinan ovesta, ja etsin sieltä vielä riimun. Katsahdin alas, ja muistin, että minulla ei ollut ratsastusvarusteita mukanani. “Sekin vielä” sanoin itsekseni. Kenkäni sentään olivat kannalliset, ja housutkaan eivät varmaan hankaisi. Mutta olin unohtanut sen kaikkein tärkeimmän, nimittäin kypärän. Rupesin itsekseni manailemaan huonoa muistiani. Yhtäkkiä huomasin Lillyn kantavan kypärää kädessään. “Katohan mitä löysin tuolta oleskeluhuoneesta!” Lilly hihkaisi, ja näytti kypärää, jonka pohjassa luki tikkukirjaimin: Pipsa. “Kiitti!” Huudahdin iloisena Lillylle, ja huomasin parin hoitajan kurkkaavan, mitä kiljuin.
Lilly lähti lepertelemään Kamulle, kun minä laskin kypäräni lattialle, ja syöksyin Bertin karsinan luo. Nappasin maasta vielä riimunnarun, jonka olin siihen laskenut. Pujahdin karsinaan sisälle, ja naksautin riimunnarun nopeasti orin riimuun. Sen jälkeen tönäisin oven jalallani auki, ja talutin Bertin käytävälle. Tein nopeasti solmun, ennen kuin aloin harjaamaan pitkin vedoin. Vuononhevonen nautti harjauksesta, ja nuokkui silmät kiinni. Pian harjaus puoli olikin valmis, ja lähdin harppomaan satulahuoneelle päin. Nostin satulan varovaisesti paikoillaan, ja suitset nappasin nopeasti. Sen jälkeen lähdin viemään niitä takaisin talliin päin.
Lähestyin Bertiä nopeaa vauhtia, ja pian olinkin sen vieressä. Laskin satulan varovaisesti sen selkään, ja annoin satulavyön laskeutua niin, että se ei koskenut orin jalkoja. Kiersin toiselle puolelle, ja kiinnitin satulavyön. Sen jälkeen palasin pään luo, ja tarjosin kuolaimia. Bert otti ne, ja kiinnitin remmit. Tarkistin vielä niiden sopivan kireyden, ennen kuin rupesin suojien etsintään. Ne löytyivätkin nopeasti, ja pian ne olivatkin Bertin jaloissa. Nostin kypärän maasta, ja laitoin sen päähäni. Sen jälkeen lähdin taluttamaan vuononhevos oria ulos, maneesille päin. Olimme jo maneesin edessä, kun kuulin kavioiden kopinaa takaamme.
Käännyin, ja näin Lillyn ja Kamun. “Ajattelin kysyy että tulisitkos meidän kanssa rauhalliselle maastolenkille?” Lilly kysyi. “Tota…. Tullaan me” vastasin, ja kiristin nopeasti Bertin satulavyön. Laskin vielä jalustimet, ennen kuin ponnistin selkään. Kokosin ohjat, ja maiskautin hiirakolle orille, joka lähti kulkemaan rauhallista käyntiä Kamun perässä. Pian olimme jo maastopolulla, ja oli hiljaista. Lunta satoi, ja sitä oli maassa suuria kinoksia. Nautimme hiljaisuudesta, jonka rikkoi vain kavioiden töminä. Katsahdin edessä kulkevaan liinakkoon suomenhevoseen, joka nautti täysin siemauksin. Bert kulki allani kuuliaisesti, ja pehmein askelin.
Metsässä oli aivan hiljaista lukuun ottamatta lumen narinaa kavioiden tallautuessa lumeen. Olisin halunnut hiljaisuuden jatkuvan ainiaan. Kuitenkin hiljaisuuden rikkoi ääneni. “Ravataan vähän” Sanoin Lillylle. Lilly ja Kamu siirtyivät edessäni raviin kuten Peetu ja minäkin. Molemmat hevoset askelsivat pehmeästi valkoisessa lumessa. Lumi lenteli kauniisti taivalla, keli oli todella upea. Takaamme alkoi kuulua kavioiden kopinaa ja hevosen hirnuntaa. Näimme taaksemme tulleen Leevin ja Carkin. “Moi” Lilly ja minä tervehdimme yhteen ääneen. “Moih” Carkki vastasi huohottaen. Hän kertoi Leevin lähteneen kiitolaukkaan. Jatkoimmekin matkaa kolmisin jutellen samalla. Pian olimmekin jo saapuneet tallille.
Talutimme hevoset talliin Lillyn johdolla jonka perässä Carkki kulki. Pian me kaikki kolme olimme harjaamassa hevosia. Harjasin Peetua pitkin vedoin. Pian otin kiinnitin riimunarun kiinni Bertin riimuun. Talutin Bertin tarhaan jonne sen jätin ja itse hiippailin portaat ylös oleskeluhuoneeseen. Lilly istuskeli siellä yksinään lukemassa jotakin lehteä. “Moii!” Tervehdin häntä iloisesti. ”Ai, Moi” Hän tervehti minua. “Mulla on muuten yks lehtijuttu vuoniksista, jos haluut lukee?” Hän kysyi minulta. “Joo haluun lukee” Vastasin nopeasti. Hän ojensi minulle Villi varsan , jota oli äsken lukenut. Aloitin salamannopeasti lehden lukemisen.
Jonkun ajan kuluttua lähdin hakemaan Bertiä sisälle tarhasta. Tarhasta minua katsoi todella luminen ori. Katsoin sitä vähän kauhistuen, mutta otin kuitenkin sen kiinni. Ennen sisälle vientiä pyyhin sen loimen päällä olevat lumet. “Voihan Bert, että oot luminen” puhelin sille. Sidoin hiirakon vuononhevosen käytävälle, ennen kuin riisuin siltä loimen, jonka ripustin karsinan oveen. Sen jälkeen tarkistin Bertin jalat, jotka olivatkin hyvässä kunnossa. Avasin solmun, ja talutin hiirakon orin karsinaan. Tarkistin vielä, että karsina varmasti oli kiinni, ennen kuin lähdin heinien luo. Otin sylini heiniä täyteen, ja lähdin hitaasti kävelemään Bertin luo.
Annoin heinät orille, ja lähdin takaisin oleskelutilaan. Siellä luin kaneista kertovaa lehteä, kun muistin yhtäkkiä, että kisoihin olisi enää vähän aikaa. Rupesin heti kirjoittamaan muistiin, mitä pitäisi muistaa. “Satula, suitset, martingaali, suojat, korvahuppu”. Pian lista olikin jo valmis. Nousin ylös tuolilta, ja lähdin hyppelehtimään takaisin Bertin luo. Bert söi vieläkin, joten lähdin satulahuoneeseen. Nostin satulan paikoiltaan, ja ryhdyin puhdistamaan sitä. Puhdistamiseen peni pitkään, mutta lopputulos oli kyllä sen arvoinen.
Laitoin satulan varovaisesti paikoilleen, ja vilkaisin kelloon. “Ääk! Jo 20.45!” huudahdin, ja ponkaisin pystyyn. “Hännän letitys!” muistin, ja juoksin Bertin luo. Nappasin riimunnarun, ja talutin hiirakon orin käytävälle. Tein nopeasti vielä solmun, ennen kuin aloin hännän kimppuun. Ensiksi harjasin sen selväksi, ja sen jälkeen letitin sen. Laitoin orin takaisin karsinaan, ja halasin sitä vielä pikaisesti, ennen kuin lähdin juoksemaan kotiinpäin.
|
|
|
Post by Pipsa on Mar 29, 2008 8:25:35 GMT 2
|
|