Tiivistelmä roolipelistä
Hevosletkan lähestyessä pientä tallia
Liinu on onnellinen: on kiva olla jälleen yhteisellä reissulla talliporukan kanssa. Kaiken lisäksi edessä odottava mökki-ilta olisi takuulla huomattavasti rauhallisempi kuin pari aiempaa illanviettoa.
Letka saapuu pienen tallin luo ja hevosia aletaan purkaa.
Cella on pudonnut matkalla mökille jo kaksi kertaa Windin selästä eikä ole ollenkaan hyvällä tuulella. Vihainen on myös nöyryyttävästi lastenponin selkään joutunut
Juli.
Riinistäkin harmittaa. Hänen puhelimensa on ollut rikki jo kaksi viikkoa.
Eedi ja Pyry ovat aiemmin päivällä miettineet karsinajärjestyksen, joka saa luvan suoda sopuisan yön ainakin tallin puolelle. Windi ja Ruttu jäävät tallin nurkkaan vierekkäisiin karsinoihin.
Cellan kärsivällisyys on arktisissa lukemissa Windin tohistessa väliaikaisboksissaan. Hän on ollut kireällä päällä jo Poppelikujalla heidän käytyään
Aleksanterin kanssa kriisikokouksen siitä, miten pitää muhinointijuttunsa salassa muilta. Cellaa turhauttaa vilkuilla Aleksanteria salaa karsinoiden välisen rämäisen väliseinän yli.
Manny on riisumassa suitsia Arktikilta, kun poni lyö häntä turvalla naamaan. Manny tuntee silmänsä mustuvan yhtä matkaa näkökenttänsä kanssa.
Kiri välttelee Mannyn katsomista parin viikon takaisen teeselkkauksen takia.
Inkeri on tehnyt eilen hernesoppaa ja
Pyryn vatsaa vääntää.
Salma rientää huolehtimaan Iitasta Pyryn paetessa huussiin. Perillä Pyry kiroaa tuuriaan: hänellä olisi tiedossa mukava yö pilkkopimeässä saaressa mökin ja huussin väliä juoksennellessa.
Cella suunnittelee jättäytyvänsä
Aleksanterin kanssa tarkoituksella kahden talliin. Harmi kyllä
Salma, Valtteri ja Kiri vaikuttavat siltä, että pystyttävät kohta teltat hevosten karsinoihin ja jäävät lallattelemaan heppalauluja sinne koko illaksi. Cella lähtee puhisten tupaan vaihtamaan putoamisten jäljiltä märkiä vaatteitaan.
Eedi ja
Juli yhyttävät toisensa matkalla tallista mökkiin. Juli epäilee, että
Aleksanteri on puhunut hänestä pahaa
Hannekselle ja Emmylle ja kieltänyt antamasta mitään hyviä hevosia hänen ratsukseen. Juli on nähnyt, kuinka Eedi ja Aleksanteri palaavat pari päivää sitten maastosta ja yrittää ottaa aiheen esille, mutta Eedi väistää keskustelunavauksen tyylikkäästi.
Hannes on saapunut paikalle jo aiemmin ja puuhailee mökissä kaakaotarvikkeiden kanssa. Pöydälle on levitetty pelikortit ja kermavaahto on vatkaamista vaille valmis. Mökkeilijät saisivat jo tulla, pohtii Hannes tuijotellessaan siniseen iltahämärään. Pikku hiljaa mökki alkaakin täyttyä, mutta sitä ennen Hannes on ehtinyt vaipua odottelutorkuille erään kerrossängyn alapedille.
Juli ja
Manny alkavat hääräillä kaakaonkeiton parissa. Juli huomaa Mannyn mustan silmän: onko joku lyönyt häntä? Manny paljastaa säleitä tylsällä linkkarilla halkoon vuollessaan, että Arktik kumautti häntä tallissa - vaikka coolimpaa olisi kai ollut, jos hän olisi voinut kertoa saaneensa nakkikiskalla pataan. Juli opettaa (kysymättä) Mannylle, miten linkkarilla saa vuoltua paremmin. Manny on hämmästynyt Julin tarjoutuessa auttamaan häntä,
eräelämän asiantuntijaa, vuolemisessa. Hän oli ajatellut, että Julin paikka olisi ennemmin neonvaloissa kuin raapimassa halkoihin säleitä. Julin mielestä Mannykaan ei juuri näytä erämaiden samoilijalta. Hänen mielestään
Manny olisi se, joka pyörii neonvaloissa ilman paitaa ja nuolee tequilaa jonkun navasta. Manny tuumii, että jos hän nuolisi jonkun napaa, ainoa mikä pyörisi olisi kyttäauton vilkkuvalo.
Takka on saatu sytytettyä, mutta Juli ei osaa avata tiukkaa maitopurkkia. Hän komentaa Mannyn hoitamaan homman hänen puolestaan. Manny hymyilee vinosti näyttäessään, miten purkki avautuu paremmin kun rannetta vähän kääntää. Kaakaonkeitto etenee rivakasti.
Juli kysäisee, eikö Mannyn eksäkin ole paikalla. Miksi he erosivat? Manny on diplomaattinen: hän sanoo, että hänellä ja
Riiniksellä oli
näkemyseroja. Juli on iloinen siitä, että on itse ulkopuolinen kaikesta draamasta - hän ei aio koskaan seurustella kenenkään seppeleläisen kanssa. Juli kysyy oliko Manny se, joka sytytti jonkun palamaan Lyytin
ylppäreissä.
Riinis suuntaa makuuhuoneeseen varaamaan sänkyä ja vaihtamaan ylleen reisitaskuhousut sekä Iron Maiden -paidan. Sängynvarausaatteet ovat
Aleksanterinkin mielessä. Ylllättäen he jäävät huoneeseen kaksin. Kun Riinis ei lähde pois, Aleksanterin on pakko kohdata se tosiasia, että on viime viikolla lähettänyt tälle
booty callin (johon ei saanut vastausta) ja sen jälkeen asunut Cellan luona. Aleksanteri kysyy, onko Riiniksellä kaikki ok. Hänellä on kummallinen olo, ihan kuin mökin tonttu tarkkailisi häntä huoneen nurkasta.
Cella on juuri ollut matkalla makuuhuoneeseen vaihtamaan vaatteitaan, mutta huomattuaan sisällä olijat jäänyt salakuuntelemaan ovensuuhun. Hetken kuluttua Cella huomaa olevansa itsekin jonkinlaisen vakoilun kohteena:
Eedi istuu vähän matkan päässä katsoen suoraan häneen. Eedi yrittää kateudestaan huolimatta hymyillä Cellalle: eihän tapahtunut (kai) mitenkään Cellan syytä ole. Cella ei tiedä miten Eedin hymyyn pitäisi vastata, joten hän vain tuijottaa takaisin kunnes Eedi luikahtaa muualle.
Riinis kertoo
Aleksanterille, ettei hänen puhelimensa toimi. Aleksanterin kasvoja katsellessaan Riinis miettii, sylkisikö niitä päin vai tarttuisiko niistä kiinni. Aleksanteri kysyy (salakuuntelusta tietämättä) onko Riinis siis saanut hänen viestiään, hän kun olisi halunnut puhua siitä Riiniksen kanssa. Riinis ei tietenkään ole pystynyt lukemaan mitään viestiä. Aleksanteria alkaa hermostuttaa. Hän oli toivonut, että Riinis olisi nähnyt viestin ja hän olisi vain voinut sanoa, ettei mikään ollut kuten ennen.
Aleksanteria painaa, etteivät he ole puhuneet moneen viikkoon. Riinis toteaa kylmästi, että Allu on tainnut
puhua hänestä senkin edestä. Aleksanteri ei ymmärrä mitä puhumista Riinis tarkoittaa.
Cella ei pysty venyttämään salakuuntelua tämän pidemmälle uniltaan heränneen
Hanneksen luikkiessa ulos huoneesta. Pahempaa kaikesta tekisi vain se, että Riinis saisi hänet vakoilusta kiinni. Hän painuu röökille.
Riinis ilmoittaa, että luulisi Aleksanterin kyllä tietävän, mitä hän on Artsilan illasta puhunut (Riinis luulee Aleksanterin kehuskelleen ja liioitelleen heidän iltaansa
Julille). Hän toteaa, että vaikkei ilta mennyt niin kuin Aleksanteri halusi, ei se oikeuttanut häntä puhumaan bullshittiä. Aleksanteri käyttää kaiken rauhallisuutensa sanoessaan, ettei illassa ollut mitään vikaa. Hänhän oli sanonut (viestissä joka oli hajonneen puhelimen syövereissä), että hänellä oli helvetin kivaa Riiniksen kanssa! Riinis ei tiedä miten jatkaisi, koska ei halua myöntää Aleksanterille miten häntä loukkaa olla vain Aleksanterin imagon kiero pönkitysväline. Riinis toteaa, että kai
hän sitten ymmärsi jotakin väärin.
Aleksanteri pyytää anteeksi, jos on tehnyt jotakin mikä loukkaa Riinistä. Hän kysyy, miten koko juttu Riiniksen mielestä meni. Riinis vastaa ettei tiedä. Hän ei yksinkertaisesti pysty selittämään illan tapahtumia ilman, että paljastaisi itsestään jotain haavoittuvaa, eikä sellaista ole sopivaa näyttää ulospäin. Riinis vetäytyy kuoreensa.
Aleksanteri toteaa, ettei ole todellakaan halunnut puhua paskaa Riiniksestä. Hän haluaa vain tarkistaa, ettei heidän välillään ole mitään outoa. Riinis ei tiedä uskoako Aleksanteria. Häntä mietityttää mistä Cellan
taannoinen keskari mahtoi johtua, jos heidän välillään ei ole
mitään outoa. Aleksanteri ei halua paljastaa uudelleen lämmenneitä välejään Cellan kanssa, joten tyytyy toteamaan, ettei Cella liity Aleksanterin ja Riiniksen väleihin mitenkään. Hän vain haluaa, että kaikki on ok.
Aleksanterin sanat saavat Riiniksen kehon kihelmöimään. Keskustelu on hänen mielestään tullut sopivaan päätökseen, joten hän hymyilee Aleksanterille ja puristaa ohimennessään hänen olkavarttaan poistuessaan makuuhuoneesta. Aleksanterille jää keskustelusta outo olo. Hänen selkärangassaan on outo kaiherrus siitä, ettei kaikki mennyt ihan niin kuin hän oli ajatellut. Mietteissään Aleksanteri seilaa tuvan pöydän ääreen.
Pyry palaa huussista talliin, jossa
Salma hääräilee yhä Iitan kanssa. Salma huomaa Pyryn voipuneen olemuksen ja kysyy, miten tällä menee, he kun eivät ole ehtineet jutella hetkeen. Lattiaa tuijottavan Pyryn tekisi mieli itkeä. Hän pelästyy äänensä värinää kertoessaan, miten on tosi jumissa eikä mikään etene tai tunnu miltään. Salma halaa Pyryä. Hän on miettinytkin onko kaikki kunnossa. Pyrystä tuntuu, että kaikki muut osaavat kaiken ja kaikilla on helpompaa, kun hän taas istuu jäisessä huussissa ripuloimassa silloin, kun ei ole muuten vain hevosen paskassa. Salma vastaa, ettei tunne montakaan ihmistä, joita arvostaisi niin paljon kuin Pyryä - siinä on siis ainakin yksi asia, missä Pyry on parempi kuin moni muu. Keskustelun päätyttyä Pyry ja Salma lähtevät kohti mökkiä. Hevoset jäävät tyytyväisinä mutustamaan heiniään.
Puolimatkassa Pyryn täytyy livistää huussiin.
Liinu kaipailee alkoholia mökin outoja tunnelmia aistiessaan.
Eedi saapuessa sopivasti paikalle lähtee parivaljakko juomanetsintämatkalle. He järkeilevät, että
Hanneksen on täytynyt varastoida ylimääräistä juotavaa pienen tallin varustehuoneeseen. Liinu on tosin ajatellut olla sinä päivänä selvin päin. Hän tuumii, että on tissutellut huolestuttavan paljon viime aikoina ihan yksin kotonaankin.
Matkalla Liinu haluaa tietää, onko
Eedin ja Aleksanterin välillä jotakin - ei sillä, että hän olisi itse mitenkään kiinnostunut Aleksanterista. Eedi vastaa kieltävästi, mutta lisää kuitenkin, että tilanne on tavallaan vähän monimutkainen. Vaikka nythän Aleksanteri taitaa olla
Cellan kanssa, eli hän ja Eedi eivät ole mitään. Liinulle tieto Aleksanterista ja Cellasta on uusi - miten, miksi, mitä? Hänestä Eedi ja Aleksanteri olisivat olleet söpö pari. Kumpikin on samaa mieltä siitä, että tilanne on tosiaan vaivaannuttava nyt kun
Eedi, Cella ja Riinis ovat kaikki kolme paikalla. Liinu pohtii, että rokkipunapään miettiminen saa hänet aina ärsyyntymään - onko hän kenties kateellinen?
Valtteri ja Kiri alkavat pelata korttia. Kiri peittää oikein hyvin sen, miten pelikumppani häkellyttää häntä.
Hannes yrittää liittyä peliseuraan ja pohtii ääneen, jäikö hänellä ja Kirillä viimeksi juttu kesken. Hänenhän piti kertoa niistä kivistä lisää. Kiri on valtavissa paineissa seurasta, johon on joutunut. Hän vastaa hiukan töykeästi, että hehän ovat juuri aloittamassa peliä. Eikö kivistä voisi puhua myöhemmin? Hannes on surullinen tultuaan torjutuksi. Onhan se nyt kumma, ettei häntä edes kutsuttu pelaamaan. Ulospäin välittyy kuitenkin pelkkää seesteisyyttä.
Kiri huikkaa
Pyryn ja
Salman mukaan peliin. Hetken kuluttua torjuttu Hanneskin uskaltautuu mukaan. Pyry toivoo, ettei kukaan näe tuvan hämärässä, miten hänen silmänsä punoittavat itkusta. Kiri välttelee Hanneksen katsetta. Muutaman yön takainen
uni vaivaa häntä. Hannes ihmettelee, mikä Kirille on tullut - silmät ovat sielun peili, ja Kirihän suorastaan piilottelee niitä! Ehkä Kiri on esittänyt sanoessaan, että oli kiinnostunut kivistä?
Pyryn vatsa reistailee taas ja hän joutuu jälleen pakenemaan huussiin. Korttipeli jatkuu. Hannes on varma voitostaan, mutta tietää, että muut voivat kaivata voittoa häntä enemmän - hänen elämänsä on aivan kunnossa, joten hän pelaa vähän heikommin kuin pystyisi.
Eedi ja Liinu löytävät kätketyt pullot varustehuoneesta. Eedi kiskoo Indin loimen lattialle ja he siirtyvät juomineen istuskelemaan sen päälle. Liinusta on ihanaa olla pitkästä aikaa kahdestaan Eedin kanssa. He olivat jokseenkin läheisiä kavereita Noksun aikaan, mutta syystä tai toisesta välit olivat viilenneet.
Hetken tissuttelun jälkeen Liinu lähtee hakemaan mökistä pahvimukeja, jotta he voisivat sekoitella tallissa muutamat drinksut. Mukaansa matkalle Liinu ottaa kaksi viinapulloa. Mökissä pelaava
Valtteri huomaa viinakset ja tulee osingoille. Liinu päättää ruveta leikkimään baarimikkoa kirjastotäti-taidoillaan, mutta kukaan muu kuin Valtteri ei huomaa Liinun viinejä. Liinu huokailee.
Huonovointinen ja ahdistunut
Pyry palaa mökkiin.
Kiri tarjoaa hänelle vettä.
Sartsu siirtyy hevosenhoitohommista mökin lämpöön. Hän on kunnon hevosnainen ja tietää, että hevoset pitää puunata huolella yökuntoon. Hän ilmoittaa mökkiporukalle, että ulkona joku lossityyppi on yrittänyt lähentyä häntä. Hannes yrittää tarjota kaakaota, mutta topakka Sartsu vastaa, että täällähän on tenu tuoksunut tallille asti.
Cella seisoo hangessa jääkalikkana röökinsä kanssa. Hänen puolestaan
Aleksanterin ja
Riiniksen viikko sitten (eli silloinko kun Aleksanteri oli
ollut Cellan luona?) lähettämät seksiviestit saisivat haistaa paskan. Cella lähtee kohti tallia purkaakseen tappeluvimmaansa Windiin, joka on ensiluokkainen kumppani sillä alalla. Matkalla Cella löytää lumeen melkein hautautuneen avaimen.
Cella paukkaa sisään talliin, jossa istuskelee sopivasti
Eedi loimipiknikpöydässään. '
Saitko', huutelee Eedi katsomatta kuka tulee. Cellan vino
riippuu, mitä -vastaus saa hymyn karisemaan Eedin kasvoilta.
Eedi yrittää olla kiva ja kohtelias kysyessään, miten ilta on mennyt. Cella miettii, että ehkei tunnelma tunnukaan niin oudolta nyt, kun Aleksanteri Holma oli tainnut kusta molempia silmään. Hän tokaisee, että iltaan on kuulunut liikaa Iron Maidenia ja liian vähän viinaa, jos Eedi tietää mitä hän tarkoittaa. Eedille tulee hiukan epämukava olo, kun Cella istuutuu loimelle hänen viereensä.
Eedi tarjoaa viiniä, mutta se on niin hirveää, että Cella sylkee komean tahran heidän allaan olevalle loimelle. Tahra pahenee, kun hän koettaa hinkata sitä kädellään pois. Molempien tajuntaan laskeutuu, että kyseessä on Indin loimi.
Eedistä riittää, että loimen kulmaa kääntää vähän, ei
Riinis mitään huomaisi (tai tietäisi, että asialla olivat Cella ja Eedi). Eedi kysyy, miten Cellalla ja Aleksanterilla menee. Hän toivoo, että Aleksanteri on onnellinen, ja myöskin Cella. Cella toteaa jämäkästi, ettei taida olla mitään häntä ja Aleksanteria. Eedi on pahoillaan heidän puolestaan: hänestä oli oikeasti vaikuttanut siltä, että Aleksanteri välittää Cellasta.
Cellasta tuntuu pahalta, että Eedi on niin sympaattinen. Eedin sanavalintojen perusteella Aleksanteri on selvästi ollut täynnä sontaa väittäessään, ettei heidän välillään ole ollut yhtään mitään. Cella paljastaa salaliittolaisen elkein, että Aleksanteri jättää irtoavia hiuksiaan suihkun seinään ällöttäväksi karvaverhoksi ja luulee aidosti, että dinosaurukset kuolivat pois, koska niillä oli diabetes. Ei hän niin uskomaton saalis ole. Tunnelma selvästi kohoaa Aleksanteria haukkuessa - vertaistuki on tainnut lohduttaa molempia. Cella ja Eedi lähtevät kohti mökkiä lauleskellen käsikynkässä Piippolan vaaria törkeillä Allu-sanoituksilla.
Riinis liittyy takan edessä kaakaoitaan lämmittävien
Mannyn ja
Julin seuraan, mikä saa Manny pakenemaan paikalta. Juli valittaa saamastaan lastenponista, jolloin Riinis tarjoutuu vaihtamaan hevosia paluumatkalle. Voisi olla hauska verestää ponimuistoja, orastavan ystävyyssuhteen ylläpidosta puhumattakaan. Juli ilahtuu suunnattomasti. Riinis tunnustaa, että on jutellut makuuhuoneessa
Artsila-jutusta Aleksanterin kanssa. Juli ilmoittaa, että Aleksanteri on surkea valehtelemaan ja että Riinis olisi kyllä huomannut, jos hän ei olisi rehellinen vakuutteluissaan. Riinis tulee siihen tulokseen, että ehkei hänen tarvikaan olla huolissaan. Riinis tunnustaa Aleksanterin sanoneen, etteivät
Cellan ja hänen välit vaikuta Riiniksen ja Aleksanterin väleihin. Juli on samaa mieltä: onhan Cella muutenkin nyt
Otto Olkinuoran kanssa.
Äkkiä Juli "muistaa", että sehän taisikin olla
Liinu eikä Aleksanteri, joka
kertoi Artsila-jupakasta hänelle. Riinis pöyristyy. Se
lunttu!
Kiilusilmäinen hahmo pyörii pusikoissa pihan tapahtumia tutkaillen.
Manny pyytää
Aleksanterin mukaansa tupakalle. Tupakkapaikalla Aleksanteri toteaa saman tien, ettei sitten kai ollut ok viettää yötä Riiniksen kanssa. Manny vastaa ensin ei ja sitten kyllä ja keräilee sitten hiukan ajatuksiaan sätkää poltellen. Hän pyytää Aleksanterilta anteeksi sitä, että oli mäntti eikä vastannut hänen
viesteihinsä mitään. Aleksanteri yllättyy. Hän on olettanut olevansa itse se, joka pyytelisi anteeksi, onhan
hän ollut paska Mannya kohtaan. Aleksanteri alleviivaa, ettei hänellä ole mitään tunteita Riinistä kohtaan. Artsila oli vain jotakin, jota hän tarvitsi kun voi niin huonosti.
Manny sanoo, että on tarvinnut vähän aikaa miettiä. Aleksanteri on hänelle liian hyvä kaveri, jotta hän voisi heittää tätä hukkaan Riiniksen tai minkään muunkaan takia. Aleksanteria itkettää, kun hän kiskaisee Mannyn halaukseen. Hän mumisee olevansa todella pahoillaan ja katuneensa, ettei lopettanut heti tajutessaan, ettei Riiniksen kanssa muhinointi ollut Mannylle ok. Aleksanteri ei halua menettää Mannya koskaan.
Manny tunnustaa, että Aleksanteri on ehkä hänen paras kaverinsa täällä. Bromance kokee täydellisen huipennuksen: Aleksanteri tuntee samoin. Huussista selviytynyt
Pyry kuulee keskustelunpätkän parhaista kavereista ja tuntee olonsa muuttuvan lohduttoman yksinäiseksi. Pyry taivaltaa yksin mökkiin.
Mannyn ja Aleksanterin keskustelun keskeyttää paikalle römynnyt lossimies. Hän rauhoittelee kovaan ääneen: hän on vain ohjannut taksin mökin luo. Kiilusilmä-
Evgeni pöllähtää esiin pusikoista ja menee avaamaan taksin ovea.
Krister ja
Maya kaivautuvat ulos.
Liinu istuskelee apeana mökissä
Pyryn saapuessa sisään ja istahtaessa hänen viereensä. Liinu ojentaa pulloa sanomatta mitään. Parivaljakko juo hiljaa.
Heilutellessaan jalkaansa Liinu hiplaa tahtomattaan Pyryn säärtä. Pyry hypähtää säikähtäen kosketusta ja kaataa lisää viinaa kurkusta alas. Liinu nykäisee koipensa takaisin. Ei todellakaan ollut tarkoitus!
Alkoholi kilahtaa Pyryn päähän.
Hannesta harmittaa, ettei
Emmy päässyt mukaan mökkireissulle.
Salma ihmettelee, missä päivänsankarit ovat: yhdeksältähän pitäisi alkaa
Eedin ja
Cellan yllätysjuhlat, mutta kumpaakaan ei näy missään. Ja hän kun on hankkinut kakun ja kaikkea! Salma masinoi juhlavastaanoton ja lähettää
Kirin sekä
Valtterin etsimään päivänsankareita.
Juli kiskoo
Riiniksen mukanaan laulujoukkojen eturiviin, hän nimittäin laulaa helvetin hyvin. Väki juhlakaluja lukuun ottamatta kerääntyy mökkiin.
Hetken kuluttua Cella ja Eedi astuvat käsikynkässä sisään. Salma alkaa laulaa paljon onnea vaan niin kovaa kuin pystyy, Juli veisaa täysin rinnoin englanniksi ja kiekaisee loppuun stemman. Muut pääasiassa liikuttelevat huuliaan mukana.
Pyryä alkaa itkettää uudestaan. Kaikilla on mukavaa ja ihanaa ja juhlintaa ja kakkua - hänellä on ripuli.
Aleksanteri katsoo Cellaa
silmät loistaen tuvan poikki eikä malta oikein odottaa, että pääsee antamaan Cellalle tarkoin varjelemansa syntymäpäivälahjan.
Päivänsankarit ovat yhtä lailla ilahtuneita ja vaivaantuneita alkaessaan leikata kakkua.
Sartsu ottaa vuoronsa tullessa puolet kakusta itselleen, hänellä on nälkä.
Cella syö kakkua niin, että saa kermavaahtoviikset.
Aleksanteri katsoo häntä laittoman hellästi huoneen toiselta puolelta mikä on Cellasta törkeää ottaen huomioon, miten hän viestisekstailee muiden kanssa kun Cella on samassa huoneessa (tai näin Cella ainakin ajattelee). Cella näyttää Aleksanterille kieltä, mutta on sitten huolissaan että se näyttää vain leikilliseltä ja söpöltä, eikä murhanhimoiselta niin kuin piti. Aleksanteri meinaa mennä tästä flirttailevasta kielieleestä hulluksi.
Pyry ei onnistu enää pitämään naamaansa peruslukemilla vaan, valuttelee kuumia kyyneleitä pullonsa takaa.
Liinu,
Eedi,
Manny ja
Salma rientävät auttamaan Pyryä.
Maya katselee sivummalta invaasiota aikoen odottaa hetkeään. Ympärille kerääntynyt väkijoukko alkaa ahdistaa Pyryä vähän liikaa. Salma huomaa ahdingon ja ehdottaa, että hän ja Pyry menisivät makuuhuoneeseen. Pyry tarttuu ehdotukseen kuin pelastusrenkaaseen. Viinapullo kädessään hän taapertaa Salman perässä mökin hiljaisempaan huoneeseen.
Salma ja Pyry asettuvat istuskelemaan vapaalle sängylle. Pyry kertoo itkunsekaisesti ettei mikään oikein tunnu miltään, hänellä on ontto ja yksinäinen olo. Salma lupaa, että he kaikki ovat hänen kanssaan niin kauan kuin outo olo kestää ja vielä sen jälkeenkin. Pyry ei ole yksin. Kumpaakin itkettää. Hyvin pitkän ja hartaan hetken Pyry nojailee Salmaan, eikä kumpikaan sano mitään. Lopulta Pyry kuiskaa, että hän pelkää paskovansa housuihinsa yöllä. Salma lupaa tulla nukkumaan talliin Pyryn kanssa, jos niin käy.
Ovi narahtaa
Mayan hiipiessä huoneeseen. Kumpikaan ei ensin huomaa häntä, mutta sitten Salma aistii huoneessa kummaa energiaa. Hän on tippua sängyltä huomatessaan ovensuussa pälyilevän mörökölli-Mayan. Salma tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi Mayan lirkutellessa Pyrylle ja tarjoutuessa keittämään yrttiteetä.
Pyrylle tulee taas kiire huussiin, kun Salma ja Maya ryhtyvät teenkeittoon.
Evgeni lipuu
Liinun luo limaisten iskurepliikkiensä kera.
Riinis tarkkailee Liinua. Liinu ei tiedä mitä tuntee, hänen tekisi melkein mieli mennä kaulailemaan tyyliin
Valtteria. Läähättävien iskurepliikkien sarja jatkuu. Evgeni on elementissään.
Kissa-hiiri-leikin päätteeksi
Liinu ja Evgeni päätyvät nyhväämään takkatulen loimuun. Evgeni tiedustelee, pitäisikö heidän tehdä jutustaan jotakin virallista. Pienen pohdinnan jälkeen Liinu vastaa kyllä. Evgeni ja Liinu ovat nyt virallisesti löytäneet toisensa, ja Liinun tekisi mieli lähteä romanttisen takkatulen edestä muhinoimaan johonkin hiukan yksityisempään paikkaan.
Kakunsyönnin tiimellyksessä
Kiri lähestyy
Mannya, jonka kanssa välit ovat olleet
oudot viimeiset pari viikkoa. Kiri pyytää anteeksi. Hän oli kuvitellut omiaan ja Mannyn antama teekin oli loppujen lopuksi ollut hyvää. Manny oli vaikuttanut kivalta, eikä hänen ollut missään nimessä ollut tarkoitus olla ahdistava. Manny ja Kiri sopivat, että he unohtavat koko jutun.
Krister kömpii
Cellan lähettyville antaakseen tälle syntymäpäivälahjan. Paketista paljastuvat pukevat kokonahkaiset chapsit kokoa XXS. Kiitollinen Cella halaa Kristeriä ja yrittää heti kiskoa chapsit jalkaansa. Ne ovat vähän liian tiukat ja jäävät jumiin puolireiteen. Paikalle pamahtava
Manny jää alle, kun Cella kaatua rymähtää jalat nalkissa lattialle.
Aleksanteri kohottaa katseensa parahiksi nähdäkseen, kuinka hänen lemmittynsä makaa takapuoli pystyssä, ylitiukkoihin chapseihin melkein sonnustautuneena Manny allaan. Mitkä ovat nämä uudet lännenhousut ja miksi Cella on päättänyt maata Mannyn päällä ne yllään? Aleksanteri melkein huolestuu, mutta tietää kuitenkin että kaikki on kunnossa heidän välillään.
Aleksanteri istuu kakkuineen sohvalle odottamaan, että hänen katseensa Cellan kanssa kohtaisi ja he voisivat kadota kahden yön pimeyteen.
Valtteri liittyy seuraan ja kysäisee, joko he ovat saaneet sovittua
Mannyn kanssa. Aleksanteri on ylpeä voidessaan vastata myöntävästi. Näin hyvällä tuulella hän on ollut vain, no, koko viikon. Aleksanterista tuntuu, että hänen elämässään on viimein kaikki kunnossa.
Riinis liittyy seuraan - ja näin on koolla aamutallin tekoon arvottu onnekas kolmikko. Riinis pohdiskelee mielessään, että hänen pitäisi varmaan pyytää Aleksanterilta anteeksi tilaisuuden tullen, olihan hän syyttänyt tätä loppujen lopuksi turhasta. Riinis kuiskaa, että heidän pitäisi puhua myöhemmin, hänellä on Aleksanterille yksi juttu. Aleksanteri arvelee, että ennen sitä voisi olla hyvä hetki antaa Cellan lahja, ja seilaa pois seurasta.
Huussimatkalla
Pyry törmää taksikuskiin, joka tuskailee hankeen jumittuneen autonsa kanssa.
Mayakin on livahtanut ulos. Pyry tietää, ettei oikein nyt pystyisi auttamaan, mutta taksikuskin kipakka katse pakottaa hänet työntöpuuhiin. Jotakin lämmintä hulahtaa Pyryn housuihin, kun auto viimein nytkähtää liikkeelle. Taksikuski on kiitollinen, mutta Pyryllä on kiire hivuttautua kohti huussia. Maya jää hankeen katsomaan Pyryn etenemistä. Ihme mies. Muttei Ihmemies.
Pyry kaivaa vapisevin käsin puhelimensa esiin ja tekstaa
Salmalle, voisiko hän tuoda Aleksanterin repusta vaihtokalsarit. Salma kiikuttaa pinsettiotteella Aleksanterin varabokserit huussille. Hän katsoo häveliäästi muualle, kun Pyry housut vaihdettuaan raottaa huussin ovea ja poistuu pidempää reitin läheisen puskan takaa. Onnettomat kalsarit jäävät roikkumaan yksin yöhön.
Mayakin kadottaa Pyryn. Hän mietiskelee, että on siinäkin tyyppi: monta vuotta tunnettu ja kipinääkin löytyy, mutta ei. Maya haahuilee pitkin metsiä ja laulaa luonnolle kauniin unilaulun, joka kantautuu aina lossimiehenkin korviin.
Krister on lahjan annettuaan jäänyt taas yksin. Nuorisojuhlat jälleen kerran, hän miettii, vaikka viimeksi
onnistikin. Hän suuntaa kakun äärelle vain huomatakseen, että kaikki on jo syöty.
Hannes on ulapalla juhlien menosta ja istuu tyynesti sohvannurkassa. Liekit ne vasta kertovatkin paljon tulevaisuuden potentiaalisista poluista!
Juli on varannut makuuhuoneesta alapedin ja pitää pientä taukoa selaillen sängynreunalla puhelintaan.
Riiniksen on tulossa lepäämään omalle vuotelleen, joten Juli kapuaa makoilemaan hänen viereensä. Juli kysyy, onko Riinis saanut asiansa selvitettyä. Riinis uskoo niin - onhan illan aikana selvinnyt myös, että Aleksanteri ei ole puhunut hänestä pahaa ja on siten oikeasti erilainen kuin muut. Sellainen kiva. Juli ja Riinis sopivat, etteivät sotkeudu uusiin draamoihin koko vuosikymmenen aikana. Julista tuntuu ihanalta, että Seppeleessä on viimein joku, jota hän voi melkein sanoa ystäväkseen.
Eedi ja
Kiri jutustelevat mökin nurkassa hevosista. Lämmin halauskin vaihdetaan. Kiri ehtii juuri paljastaa oudon seksiunensa
Hanneksesta, kun siinä-paha-missä-mainitaan saapuu pyörimään heidän taakseen. Hannes on pöllämystynyt. Miten uutta unitietoa pitäisi tulkita? Uniahan näkevät kaikki, eikä sille olisi tarvinnut nauraa, kuten Eedi ja Kiri tekivät. Liittyikö tähän jotakin muutakin?
Liinu ja
Evgeni hipsivät makuuhuoneen puolelle ja sukeltavat muhinoimaan hiljaa saman peiton alle.
Riinis tuhahtaa halveksuvasti patjaltaan parin sängyn päässä ja muodostaa
Julille ääneti huulillaan sanan
lumppu. Juli ja Riinis lähtevät tupakalle pariskunnan show'n tieltä, mutta Liinu on kuullut erittäin hyvin Riiniksen sanat ja kysyy vuoteeltaan, onko tällä jonkinlainen ongelma taas. Riinis vastaa vihjaavaan sävyyn, että Liinulla itsellään taitaa olla jatkossa useampiakin.
Liinu luo Julin suuntaan harmistuneen katseen, koska luuli heidän bondanneen uutenavuotena. Juli oli mitä ilmeisemmin valinnut puolensa.
Mannylle tulee äkkiä kova ikävä
Inkeriä - hän ei olekaan tainnut päästä yli tästä. Surumielisenä hän päättää mennä tuvan sohvalle lepäämään. Manny nukahtaa, ja viimeisenä hänen mielessään ovat vaaleat hiukset ja ainakin sata pisamaa.
Aleksanteri on viimein onnistunut jäämään kaksin (tai niin kaksin kuin keskellä tupaa voi olla)
Cellan kanssa. Aleksanteri tiedustelee, haluaisiko Cella lähteä ulos hänen kanssaan - hän haluaa yksityisemmän paikan lahjansa antamista varten. Cella ilmoittaa tyynen arvokkaasti että haluaa kyllä, jos Aleksanteri voi mennä ajassa takaisin ja perua seksiviestiehdottelunsa Riinikselle, mutta muussa tapauksessa ei. Aleksanterin sisälle syttyy hyvin äkillinen ja kivulias tulipalo. Hän kiiruhtaa vakuuttamaan, ettei tarkoittanut viestillään mitään. Cella tulistuu - hän sai siis Aleksanterilta ITSELTÄÄN vahvistuksen johtopäätöksiin, joihin oli hypännyt puolittain salakuuntelemastaan keskustelusta.
Cella keikkuu vihan ja katkeruuden sekä Aleksanterin hyvän tuoksun ja vetovoimaisen olemuksen veitsenterällä. Hän sihisee, että eikö Aleksanteri vain halua häntä, kun ei anna Cellan
koskea itseensä mutta tekstaa samana päivänä jollekulle muulle. Aleksanteri ei ymmärrä, millä perusteella hän ei halua Cellaa. Hän kähisee, ettei halua mitään muuta
kuin Cellan.
Cellaa itkettää, kun hän ajattelee
Milla-Riinaa. Ainakaan Windi ei ole mikään viiniloiminen alkoholistihevonen, jos se helpotti. Cella sanoo, että on varmaan parempi, jos he ottavat vähän tilaa. Hän onnittelee Aleksanteria: tämä on voittanut pelin. Kauan siinä kesti, mutta Aleksanteri sai viimeisen sanan ja loukkasi häntä
takaisin. Ehkä he olisivat nyt tasoissa. Paniikki hulahtaa Aleksanterin läpi. Hän tarttuu Cellan käsivarteen ja räpyttelee kyyneleitä silmistään: hän ei oikeasti ymmärrä mitä tapahtuu. Hän ei halua voittaa mitään pelejä, hänhän haluaa olla Cellan kanssa. Cellaa itkettää. Hän haluaisi olla välittämättä siitä, että Aleksanteriin näyttää sattuvan fyysisesti. Cella kuiskaa itkuisesti, onko Aleksanterilla joku sairaus, kun hänen oli pakko aikoinaan
panna Gracen kanssa ja nyt kuksia ties ketä, myös Cellan kavereita, kun heillä on juttu alkamassa. Hän kyllä antaisi Aleksanterin mennä ilman mitään erillisiä pakokeinoja, jos tämä sitä halusi. Aleksanteri vastaa heikosti, että lähetti viestin Riinikselle vain siksi, että hänellä oli niin helvetin paha olla.
Cella sanoo aivan hiljaa: "Mä sanon tän vaan kerran, meen sitten nukkumaan, ja me puhutaan tästä myöhemmin kun oot saanu vähän miettiä ja päättää mitä haluut. Mä rakastan sua Aleksanteri Holma, vaikka oot järkyttävä pässinpää, ja mä haluan olla sun kanssa kunnolla sillä tavalla joka ei sisällä sekoilua muiden kanssa ja jatkuvaa kriiseilyä tupakkakatoksessa vaan treffejä ja ehkä joskus lapsia ja yhessä nukkumista lähekkäin siihen asti kun toinen meistä kuolee."
Cella irtautuu Aleksanterista ja katoaa makuuhuoneeseen. Ennen nukahtamistaan Cella miettii onko hän nyt pettänyt
Eedin, jonka kanssa teki Aleksanterista aiemmin illalla törkybiisinkin. Heidän pitäisi puhua huomenna.
Eedi on seurannut Aleksanterin ja Cellan keskustelua huoneen toiselta puolelta. Keskustelun jäljiltä tutiseva Aleksanteri liittyy hänen seuraansa miettimättä lainkaan, onko reilua raahata häneen ihastunut ihminen kuuntelemaan
hänen rakkaushuoliaan. Eedi ja Aleksanteri siirtyvät sohvalle, jolla
Manny nukkuu, ja kömpivät hänen päälleen istumaan. Eedin tunteet ovat sekavat. Hän sanoo toivovansa, että Aleksanteri on onnellinen, vaikka se olisikin jonkun muun kanssa. Aleksanteri tajuaa viimein, kenelle avautuu. Hän vannoo olevansa pahoillaan: hän on monta vuotta vain odottanut Cellaa ja jos hän ei olisi tullut, niin... mutta Cella tuli, ei Aleksanteri voi ajatella ketään muuta.
Riinis ja Juli päättävät lähteä tarkistamaan, onko Indillä kaikki hyvin. Riinis mietiskelee, että hänen pitäisi pakottaa puhelimensa toimimaan jotta saisi tietää, mitä
Aleksanterin viestissä on lukenut. Tallissa Riiniksen silmien eteen lävähtää Indin rypistynyt ja tahrautunut loimi, joka lojuu lattialla. Hän tivaa raivostuneena, kuka tämän on tehnyt.
Juli muistelee, että ainakin
Liinulla ja
Eedillä on ollut sinä iltana viiniä. Riinis on varma, että loimen tahraamisen takana on Liinu. Hän saisi luvan maksaa! Juli ehdottaa, että he voisivat kostoksi hiukan sabotoida Liinun varusteita. Riinis ei aio alentua Liinun tasolle - mutta ehkä
Emmy ja Hannes eivät pidä siitä, että heiltä tallipaikkaa vuokraava yksäriomistaja pilaa toisten varusteita? Juli melkein kirkuu, että on valmis puolustamaan Riinistä Liinua vastaan.
Sidettään (Riiniksen) vihalla lujittanut parivaljakko palaa mökkiin. Matkan varrella Juli toteaa ettei ihmettele, miksi Liinu kadehtii Riinistä, joka niin upean näköinen ja kiva. Hänkin kadehtisi. Riinis torppaa kadehtimispuheet, onhan Julikin tosi upea ja kiva. Sen Juli kyllä tiesikin.
Juli ja Riinis liittyvät sohvalle Manny-matolla istuvien Eedin ja Aleksanterin seuraan juuri, kun Eedi sanoo haluavansa olla Aleksanterin ystävä. Riinis kertoo dramaattisesti, miten Indin loimi oli tahrittu viinillä. Onneksi he olivat Julin kanssa saaneet tietää, kuka tihutyön takana on.
Eedi esittää viatonta. Aleksanteri kysyy, onko hän nähnyt jotakin, Eedihän oli tallissa jossain vaiheessa iltaa. Eedi tunnustaa, että he kyllä istuivat jollakin loimella, kun lattia oli kylmä, mutta hän ei tiennyt mitään tahroista. Riiniksestä Eedin asenne on oudon vähättelevä ja huoleton - onko hän liittoutunut Liinun kanssa peitelläkseen tämän jälkiä? Eedi tunnustaa, että loimella hänen kanssaan olivat olleet sekä Liinu että
Cella. Riinis (joka on tajunnut, että kaiken takana on Cellan ja Eedin lähdettyä töhrintätöihin hiipinyt Liinu) ja Juli (joka on tajunnut, että syyllinen on kateellinen Cella) vaihtavat merkitsevän katseen. Tämän he kostaisivat! Kaksikko päättää puhua aiheesta huomenna lisää.
Aleksanteri muistaa, että Riiniksellä oli hänelle jotain. Hän olettaa, että kyseessä on jonkinlainen lahja (eihän hän
saanut ystävänpäivänäkään lahjaa). Riinis ilmoittaa, että
se jokin voi kyllä odottaa.
Aleksanteri päättää herättää allaan makaavan Mannyn. Manny näkee unta Kiira Korvesta. Kiira tökkää häntä. Hän katsoo Kiiraa. Kiira on Aleksanteri. Manny urahtaa, ettei osaa taitoluistella. Aleksanterikaan ei osaa, mutta ilmoittaa, että hänellä on varayöpaita. Hän luotsaa Mannyn nukkumaan oman petinsä alla olevaan vapaaseen punkkaan.
Kiri on päätynyt nojailemaan leikkimökin ulkoseinään ja ihailemaan tähtitaivasta. Unikeskustelusta hämmentynyt
Hannes löytää Kirin seuraamalla hänen jälkiään. Hannes rauhoittelee Kiriä: unethan ovat vain unia. Kiri pohtii vähän epäröivästi, voisiko Hannes olla noin kiva vain unissa. Hannes on kummissaan. Miksi Kiri ei puhunut hänelle, jos syy oli vain se, että hän on
kiva? Suorasukaisuus arveluttaa Kiriä, mutta siitä huolimatta hän päättää tuijottaa tallinomistajaa silmiin - vaikka ei mitään vastakaikua odotakaan. Tuijotuskilpailun päätteeksi Hannes päättelee, että oikea ratkaisu ei ole vastata Kirille sanallisesti, vaan halata häntä tiukasti. Hannes tuntuu kivalta Kiriä vasten.
Parivaljakko keskustelee hetken kivistä - ja keskustelun tiimellyksessä Kiri kokee hyväksi ideaksi tehdä saman, minkä Hannes teki hänelle ystävänpäivänä, eli nostaa kämmenenensä Hanneksen poskelle. Kiri kysyy, mitä Hannes toivoo. Sävyisästi uusi tallinomistaja vastaa, ettei tiedä.
Kiri suutelee Hannesta. Hannes on yllättynyt. Hän ei ollut arvannut illan menevän tähän. Tyynesti hän kuitenkin kerää mielenrauhansa palaset ja vastaa suudelmaan. Tällaisesta Kiri ei ollut osannut uneksiakaan.
Suudelman keskeyttää Hanneksen alta pettävä hankikanto, joka saa miehen rojahtamaan reittä myöten hankeen. Kovaääninen
voi perkele rikkoo hetken ajaksi Hanneksen tyyneyden pinnan. Hetken juteltuaan parivaljakko päättää lähteä mökkiin nukkumaan.
Kaikki vaipuvat pikku hiljaa uneen omissa kerrossängyissään. Sen enempää
Riinis kuin
Aleksanterikaan ei laita kännykkäänsä herätystä aamutallia varten. Koko hevoslauman tulevaisuus jää siis
Valtterin harteiden - ja mahdollisen herätyskellon - varaan.