Jenla
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Jenla on Dec 28, 2010 15:02:51 GMT 2
|
|
Jenla
Uusi ihmettelijä
Posts: 8
|
Post by Jenla on Jan 2, 2011 19:18:00 GMT 2
2.1.11
-Pitkästä aikaa Seppeleeseen! ajattelin kävellessäni kirpeässä pakkassäässä tallille. Minulla ei tänään olisi paljoaa aikaa, joten ajattelin että voisin juoksuttaa Pellaa kentällä. Ja vaikka käpsytellä sen kanssa maastossa sen jälkeen. Astuin talliin sisään ja kopistelin kenkiäni. Tallissa oli monia ihmisiä, hoitajia sekä asiakkaita. Suurin osa hoitajista moikkasi minulle, mutta eivät kaikki. Se nyt ei ollut ihme, olinhan käynyt tallilla hoitamassa aika vähän vielä ja ihmisiä oli paljon. En ollut tutustunut heihin. Sopeutuminen Seppeleeseen oli hiukan vaikeaa, koska tuntui että kaikki muut tunsivat paikat niin hyvin. Seppele oli muutenkin iso ja arvostettu talli.
Otin narun koukusta ja lähdin hakemaan sen tarhastaan. Tamma ei ollut järin likainen, vain hiukan lunta tupruttanut sen päälle. Napsatin lukon kiinni ja lähdimme kaksistaan hytisten kohti pihattoaittaa. Tupsahdimme sisää ja lähdin hakemaan harjat. Varmistin samalla mahdollisimman monelta, olivatko he menossa kentälle. Onneksi suurin osa oli lähdössä joukolla maastoon. Olisin tietysti mennyt mukaan mutta en olisi ehtinyt. Orin harjat, Pellan suitset, kapsonin ja liinan. Otin ohjat ja turpahinan pois suitsista. Menin takaisin aittaan. Harjasin Pellan, puhdistin kaviot ja suitsin sen. Laitoin liinan kiinni kapsoniin ja lähdimme kentälle. Nappasin mukaani vielä juoksutusraipan.
Kentällä pidensin liinaa niin että Pella menisi tarpeeksi isoa ympyrää, ja käskin sen käyntiin. Se käveli muutaman kierroksen, jolloin vaihdoimme suuntaa. Samat 2, 3 kierrosta toiseenkni suuntaan. Sitten käännyimme, ja käskis Pellan raviin. Se ravasi kauan, kunnes hiljensi käyntiin. Annoin sen kävellä kierroksen, kaksi, vaihdoimme suuntaa ja taas ravia toiseenkin suuntaan. Tällä kertaa pyysin Pellaa nostamaan laukan piakkoin. Se ei ensin nostanut, mutta parin maiskutuksen ja raipan ääni sen osuessa maahan riitti. Pelal ponkaisi suoraan laukkaan, ja se laukkasikin rauhallisesti monta kierrosta. Sitten laukat taas toiseen suuntaan. Lopulta kannoin pari puomia isolle ympyrälle. Ympyrä oli iso, hyvä että mahtui kentälle. Käskin Pellan ensin mennä käynnissä pari kertaa, sitten ravissa. Vaihdoimme suuntaa ja ensin käynnissä, sitten ravissa. Lopulta pyysin laukkaa, ja Pella nosti heti. Se meni hienosti pienet puomit. Se meni vielä pari kierrosta, eikä tajunnut lopettaa kun pyysin. No, se laukkasi niin kauan että siltä joko loppui kunto tai sitä alkoi pyörryttää. Pyysin laukkaa vielä toiseen suuntaan, ja se meni hienosti.
Pellan mennessä käyntiä katsahdin kellooni. Kolme! -Herranen aika, ajattelin. -Minunhan piti olla puolelta parkkipaikalla, kun isä tulee hakemaan minut. Kävelimme nopeasti kenttää ympäri loppukäynneiksi. Hävisimme pihattoon, ja riisuin suitset ja vaihdoin tilalle päitset. Harjasin Pellan pikapikaa ja katsoin kaviot. Laitoin sille huovan, vaikken ollut edes varma, oliko se hikinen. No, parempi liian huolellinen kuin huoleton. Vein tavarat talliin paikoilleen ja ehdin tipassa parkkipaikalle, kun isä juuri kurvasi pihaan.
|
|
|
Post by Anne on Aug 29, 2011 9:31:20 GMT 2
AlkeiskurssillaMiira pääsi Pellan selkään. Avustajan Lina. Spessu Linalle ja Miiralle!
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Sept 27, 2011 16:24:49 GMT 2
ELLE & PELLAEnsimmäinen hoitotarina multa:) 27.9.2011Voimakas tuuli pyöritteli tiellä makaavia värikkäitä lehtiä spiraalissa. Poljin rauhallisesti punaisella jopollani kohti Seppelettä. Minua jännitti, sillä tämä olisi ensimmäinen päivä, kun hoitaisin Pellaa. Olin minä sitä pari kertaa käynyt moikkaamassa ja katsomassa, että millainen poni se on. Rakastuttuani siihen ensisilmäyksellä olin sitten päättänyt hakea Pellan hoitajaksi, kun sille sitä etsittiinkin. Tuuli pyyhkäisi voimakkaasti ylitseni ja sai hiukseni lepattelemaan mukanaan. Naurahdin hieman ja kaarsin pyörälläni Seppeleen pihalle. Katselin tarhoissa olevia hevosia ja poneja lumoutuneena. Tuntui uskomattomalta olla yksi Seppeleen hoitajista! Jätin pyöräni muiden pyörien joukkoon ja menin sisälle aittaan, jossa Pellan karsina sijaitsee. Kun hoitopolleani ei näkynyt karsinassaan, päättelin sen olevan tarhassa. Otin Pellan riimunnarun mukaan karsinan ovessa olevasta koukusta ja lähdin ponitarhalle. Siellähän se Pella seisoi itsekseen portin luona. Pujahdin tarhaan aidan kahden laudan välistä. Lähestyin ponia käden selän takana. Minulla ei ollut minkäänlaista tietoa siitä miten Pella antoi ottaa kiinni, joten kaipa oli pakko ottaa oikein varovasti. Minua ei nimittäin oikein houkutellut seurata sitä ympäri tarhaa. Pella seisoi sivuttain, mutta tuijotti tiiviisti pää kallellaan minua. Hymyilin sille hieman. Olin enää metrin parin päässä sitä. Kuroin viimeiset metrit välistämme ja kiinnitin riimunnarun riimuun. Silitin sitä kaulalle hymyillen. Poni käänsi päänsä minua päin. Se hamusi toista lettiäni huulillaan. "Vai näin sinä teet tuttavuutta", naurahdin ja työnsin Pellan päätä kauemmas. Vietyäni Pellan karsinaan harjasin sen reippaasti. Kuulin askeleiden lähestyvän aittaa. Käännyin niin, että näin ovelle. Josefiina astui sisälle ruskea lehti lyhyissä hiuksissa törröttäen. "Kas, sähän oot Pellan uusi hoitaja. Mikäs sun nimi olikaan...", tämä aloitti pirteällä äänellä. "Elle", muistutin ja hymyilin leveästi. Josefiina naurahti kevyesti ja iski minulle silmää. "Sulla on lehti hiuksissa", osoitin omaa päätäni suunnilleen siitä kohtaa, missä lehti oli Josefiinalla. Hän naurahti iloisesti ja sipaisi lehden pois. "No mutta hyvä, että oot jo hakenut Pellan. Se menee tänään vammaisratsastuksessa vartin päästä. Sähän voisit tulla taluttamaan siihen", hän sanoi selaten paperinivaskaa kädessään. "Joo, mä satuloin vaan Pellan niin se on valmis", olin innoissani päästessäni taluttamaan sitä. Josefiina väläytti minulle pikaisen hymyn. "Tuu kentälle vartin päästä, ratsastajat odottaa siellä. Minä myös", hän sanoi ja poistui rakennuksesta. Vein harjapoksin pois ja hain Pellan varusteet. Suitset olkapäälläni roikkuen nostin satulan sen selkään. Kiristin vatsavyön toiseen reikään ja siirryin laittamaan suitsia. Minulla meni heti saada Pellan jakaus kuntoon. "Onpa sulla tuuhea harja", mutisin itsekseni, kun asettelin sen otsaharjan paremmin. Kentälle päästyäni luokseni tuli noin yhdeksän vuotias tyttö äitinsä kanssa. Kiristin satulavyön samalla, kun tytön äiti kertoi jännittävänsä tätä tuntia, sillä tunti olisi ensimmäinen vammaiselle tytölleen. Kerroin tytön äidille, että tämä oli minunkin ensimmäinen tuntini, periaatteessa. Aluksi tyttö, jonka nimeksi osottautui Anni, halusi nousta itsenäisesti Pellan selkään. Mutta kun siitä ei tullut mitään, minä autoin hänet selkään. Säädin vielä jalustimet nopeasti oikean pituisiksi, jonka jälkeen jäimme odottelemaan, että muut ratsukot olisivat valmiina. "Ottakaa oikea kierros", Josefiina neuvoi ratsukoiden ollessa valmiita ja istahti kentän laidalla olevalle puutarhatuolille. Suljin aukinaisen hupparini kiinni. Tuntui kuin tuuli olisi vain voimistunut. Mentyämme käyntiä pari kierrosta Josefiina käski lyhentää ohjat ja tehdä joka kulmaan voltit. "Aloitetaan ihan helpolla harjoituksella, missä tulee joitakin perusasioita selväksi", Josefiina kertoi. Neuvoin Annille mistä kohtaa ottaa kiinni ja kulmassa pyysin kääntämään voltille. Tunnin aikana ravasimme pari kertaa ja teimme pysähdyksiä sekä peruutuksia. Anni oli hyvin yritteliäs, mutta tarpeen vaatiessa hän pyysi apuani. Kylmästä säästä huolimatta olin hyvin tyytyväinen ensimmäiseen päivääni Pellan hoitajana! ______ Siinäpäs se oli. Näin uutena hoitajana en yhtään tiedä mitä HM- merkinnät meinaa, joten jos siitä sais jotain infoa HM 1HM = hoitomerkintä. Eli nyt sulla on kasassa 1 hoitomerkintä eli 1HM Ihana tarina! - Josefiina
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Sept 29, 2011 16:03:11 GMT 2
29.9.2011
"Tästä! TÄSTÄ!", huusin kurkku suorana veljelleni, joka kaahasi monta saataa metriä ohi Seppeleen pihalle vievältä tieltä. Ristin käteni rinnalleni ja tuijotin ulos ikkunasta. Elias murahti ja mutisi jotain hiljaisesti, muiden sanojen välistä erotin korostetut kirosanat. Tämä kääntyi katsoakseen taakseen, kun alkoi peruuttaa takaisin päin. "Älä kitise", tiuskaisin hänelle läpsäisten tätä käsivarteen. Samassa Elias painoi jarrun pohjaan. Nytkähdin eteen päin niin kovalla voimalla, että turvavyö hiersi paljasta kaulaani. "Saat luvan kävellä", Elias sanoi tiukasti. Me emme pystyneet olemaan päivääkään riitelemättä, mutta salaa minä nautin siitä. Siten sain purkaa kaikki muut negatiiviset tunteeni. Joten, kokemuksesta tiesin, ettei asiasta neuvoteltaisi. "Tuu hakeen mun kuudelta", muistutin veljeäni, kun paiskasin skodan oven kiinni. Avasin vielä takapenkin oven ja otin sieltä kamani, ratsastuskypärän sekä -saappaat.
Tallille päästyäni kävin heti ensimmäiseksi tarkistamassa oliko Pellalla tunteja tänään. Nopean katsauksen jälkeen totesin, ettei Pellalla ollut tunteja. Menin yläkertaan hoitajakaapeille. Jennyfer istui penkillä ja yritti kiskoa ratsastussaappaitaan jalastaan. "Moi", tervehdin tyttöä. Pengoin toisen ratsastussaappaani sisältä kaappini avaimen. Tarkistin kaappini numeron, joka oli kaiverrettu avaimeen. Sitten aukaisin sen ja asettelin saappaani ja kypäräni sinne. Riisuin mustan tuulitakkini, jonka alta paljastui lämmin, punainen hupparini. "Äh, mooi", Jennyfer mutisi kiskoessaan saapasta. Tyttö päästi ihmeellisen äännähdyksen, kun saapas irtosi. "Et viittis..", tämä sanoi osoittaen ylhäällä olevaa jalkaansa, jossa oli vielä toinen saapas. Nyökkäsin hymyillen ja vedin saappaan Jennyferin jalasta. Laskin saappaan lattialle ja käännyin sulkemaan kaappini. "Etkös sä alkanu hoitamaan Almaa?" kysyin laittaen sormikkaat käteen. Jennyfer nyökkäsi hymyillen. Nyökkäsin pikaisesti ja lähdin takaisin alakertaan. Sieltä jatkoin matkaani aittaan. Astuessani aittaan siellä olevien Taigan ja Pellan päät nousivat uteliaasti ylös. Ne kummatkin tuijottivat minua hetken, kunnes rentoutuivat. Astelin rauhallisesti Pellan luo karsinaan. Tämä nuuhkaisi kättäni ja puski rintakehääni. "Mä en malttanut pysyä kauempaa pois", naurahdin ja silitin Pellan pehmoista kaulaa. Nojasin siihen ja hyräilin hiljaa itsekseni. Pellan korvat taipuivat taakse päin sen kuunnellessa minua. "Lähettäiskö maastoon? Siellä on kiva ilma ja sä varmaan tykkäisit", supisin Pellalle. Se käänsi päätään mua kohti ja yritti puskea. Silitin sen turpaa. Taputin sitä vielä kaulalle ennen kuin lähdin hakemaan harjaboksia. Saatuani Pellan ratsastuskuntoon ja käytyäni vaihtamassa vaatteita, talutin sen ulos tallipihalle. Nostin suitset kaulalle ja kiristin satulavyön. Yritin vielä säätää jalustimet oikean pituisiksi, mutta yleensä arvioini niiden pituudesta heitti parilla reiällä. Nousin selkään ja asetin jalat jalustimiin. Oikeanpuoleinen oli hyvä, vasen ei. Niinpä tein tarvittavat säädökset satulasta käsin. Sen tehtyäni painoin pohkeet Pellan kylkiin ja tämä lähti löntystämään eteenpäin. "Elle, oota!" kuulin huudon takaani. Nilla talutti Aksua ulos tallista. Pysäytin Pellan ja käännyin takaisin. Nilla pysäytti Aksun vähän matkan päähän minusta ja Pellasta. Tämä kiristi nopeasti vatsavyön ja nousi sitten selkään. Nillan ollessa valmiina lähdimme rinnakkain uusien hoitohevostemme kanssa kohti Leikkijärveä. "Kiva mennä näin kaksistaan", hihkaisin iloisena. Nilla naurahti hieman ja nyökkäsi. Menimme käyntiä hetken hiljaisuuden vallitessa. Vilkaisimme nopeasti toisiamme ja nostimme yhtä aikaa ravin. Pellan ravi oli melko tasaista, mutta kevensin silti. "Joko oot kerennyt tutustua vanhoihin tallilaisiin?" Nilla kysyi. Pudistin päätäni ja keskityin keventämiseen. Minulla oli joskus hieman vaikeuksia löytää oikea rytmi ja vielä pitää se. "Laukataanko?" kysyin innostuneena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ratsastin Pellalla, joten halusin ehdottomasti kokeilla millainen laukka sillä oli. Nilla nyökkäsi pilke silmäkulmassaan ja meni Aksun kanssa edelle. Annoin Pellalle laukka-avut ja tämä nosti kuuluaisesti laukan. Pellan laukka oli mielestäini pehmeää. Istuin rennosti sen selässä nauttien kauniista syksyisestä maisemasta ja hyvästä seurasta.
_________
HM 2 (:
Tähän tarinaan oon tosi tyytyväinen, inspas koko ajan :>
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Oct 20, 2011 15:01:16 GMT 2
20.10
Äiti toivotteli hyvää talli reissua minulle kavutessani ulos autostamme. Sanoin äidille heipat ja jatkoin matkaani hyräillen sisälle talliin. Viimeisestä käynnistäni olikin jo aikaa, mutta syysloman lähestyessä kokeet kasaantuivat niskaan. Nyt syysloman sain vihdoinkin tilaisuuden tulla tallille moikkaamaan Pellaa ja muita. Vein varulta mukaani ottamani ratsastusvermeet kaappiini odottamaan, josko tulisi mahdollisuus ratsastella. Tervehdin paria tunnilta tullutta vanhempaa ratsastajaa. Epäilemättä maneesissa oli alkamaisillaan uusi tunti. Nappasin lapaseni penkiltä mukaani ja suunnistin kohti maneesia.
Maneesista kuului Annen tuttu ääni, kun tämä puheli ratsuille alkukäynnissä. Istahdin katselemaan tuntia, sillä minulla ei ollut parempaakaan tekemistä. Huomasin Pellan ja sen tuntemattoman ratsastajan maneesin toisessa päässä. Hymyilin hieman ja otin rennomman asennon tuolissa. Hetken päästä Anne käski ottaa ohjat tiukemmalle. Oli hauskan näköistä katsella kuinka kaikki ratsastajat reagoivat yhtä aikaa ja teikivät työtä keskettyä. Sitten he aloittivat harjoituksen keskihalkaisijalla. Minulle alkoi pikkuhiljaa tulla kylmä puupenkillä kököttäessäni. Päätin käydä katsomassa tarhassa olevia hevosia. Tiia ja Blade nököttivät kahdestaa tarhan tallin puoleisessa päässä. Menin lähemmäksi hitaasti. Näiden kahden kanssa en ollut aikaisemmin missään tekemisissä, joten annoin niiden kahden ensimmäiseksi haistella hieman. Lässyttelin siinä itsekseni Tiialle ja Bladelle ja huomasin kuinka kolmas hevonen hivuttautui lähemmäksi, sitä en tunnistanut. Maneesista kuului Annen ääni, kun hän selitti tulevaa laukkaharjoitusta. Päätin mennä katsomaan. Pella aloitti keskiympyrällä ensimmäiseksi. Istahdin katselemaan samaiselle penkille kuin äsken. "Leena, löysää ohjia!" Anne neuvoi ja tyttö totteli. Pella näytti olevan hyvin reippaalla tuulella tänään ja vaikutti hyvin kuuliaiselta. Pellan jälkeen vuorossa oli Aksu. Ensin sen ratsastajalla oli vaikeuksia nostaa laukka, mutta siinä onnistuessaan hän piti laukan hyvin yllä ja se näytti todella hyvältä.
Tunnin loputtua kipaisin Pellan ja Leena-nimisen tytön luokse. "Teillähän meni hyvin", kehuin Leenaa, kun saavuin heidän luokseen. Leena hymyili kiitollisena ja siirtyi Pellan toiselle puolelle nostamaan jalustimen. "Pella on tosi mukava", Leena mutisi hiljaisena ja taputti ponia hellästi kaulalle. Sivelin Pellan turpaa hymyillen. "Tiiän, siks mä ryhdyinki sen hoitajaksi", hymisin silitellessäni Pellaa. "Voi vitsit oon kade! Oisimpa mä käynyt täällä silloin, kun hoitajia haettiin", Leena mutisi hieman pettyneenä. Sitten tämä selitti, että oli vastikään muuttanut paikkakunnalle ja heti halunnut tulla testaamaan Seppeleen. "Tosi mukava paikkahan tämä on. Ystävällisiä tallilaisiakin!", Leena sanoi nyökäten minua kohti. Aloimme tehdä lähtöä aittaan. Edellinen tunti oli tämän päivän viimeinen. "Voisinko mä ottaa varusteet Pellalta sun kans?" kysyin saapuessamme aittaan ja Leena nyökkäsi vastaukseksi. Riisuin Pellalta suitsen sillä välin, kun Leena otti satulan. Kävin pesemässä kuolaimet ja vein suitset omalle paikalleen. Lopuksi harjasimme vielä Pellaa. Yhtäkkiä sisälle astui Anne takkia ylleen pukien. "Voisitteko te kaks auttaa mua hakemaan tuolta ponitarhasta porukkaa?" tämä kysyi niiskuttaen. Vilkaisimme Leenan kanssa toisiamme ja lähdimme sitten Annen mukaan kovaan tuulee. Pitäisi ruveta pukemaan enemmän vaatetta tallille, sillä ilmat olivat kylmenneet ja olin ollut lähes koko päivän jäässä.
Minä ja Anne otimme viidestä hevosesta kaksi ja Leena yhden. Veimme ne kaikki talliin rupatellen. Sellainen päivä tänään! Toivon todella, että Leena tulee vielä uudestaankin Seppeleeseen. Ja miksei tulisi? Tämä paikkahan on mahtava!
_________
Hehheh. tämmöstä settiä ;p sori virheistä, en kerkee tarkistaan..
HM 3
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 4, 2011 20:20:44 GMT 2
4.10Tänään tulinkin tallille suoraan mopokoulusta, joka oli alkanut heti koulun jälkeen, joten en ollut koko päivänä käynyt kotona. Reppuni painoin vaikka kuinka monta kiloa, sillä siellä oli koulutarvikkeiden lisäksi tallikamppeet. Ihme, että kaikki tavarat olivat edes mahtuneet melko pieneen Dakinen reppuuni. Äiti jätti minut takatarhan luokse, mistä jatkoinkin matkaani ponitarhalle. Meni hetki ennen kuin paikansin Pellan tarhan toisesta päädystä. Tallissa pari minulle tuntematonta tyyppiä tervehti minua ja minä tervehdin heitä. Noustessani ylös portaita yläkertaan, Anne tuli minua vastaan leveä hymy kasvoillaan. "Terve!" tämä huikkasi mennessäni ohitseni. "Heeippa", tervehdin takaisin ja jatkoin matkaani. Jätin ensimmäiseksi tavarani kaappiin, jonka jälkeen menin oleskelu huoneeseen. Ellu istuskeli rennosti sohvalla lukien Villivarsaa ja juoden termoskannun korkista höyryävää kaakaota. "Moi", tämä tervehti,"haluutko kaakaota?" "Voisinhan mä ottaakkin", otin itselleni kertakäyttömukin kaapista ja ojensin sen Ellua kohti, joka nousi kaatamaan juomaa minulle. Mumisin kiitoksen ja kävin istumaan kuuma muki kädessäni Ellun jalkopäähän. Rupattelimme hetken niitä näitä, kunnes satuin vilkaisemaan kelloa. "Sori, mun täytyy kyllä nyt mennä hakeen Pella tarhasta ja laittaa se tuntia varten", selostin nopeasti Ellulle. "Mä voin tulla sun seuraks", tyttö tarjoutui ja laski jo lehden pois. "Ai tarpomaan tuonne tarhaan?", kysyin naurahtaen, "enpä usko", jatkoin nauraen. Ellu virnisti leveästi ja nosti lehden takaisin kasvojensa eteen. "Heido, hyvää tuntia!" tämä totesi hyväntuulisesti, kun poistuin kaapeille. Vaihdettuani tennarit ratsastussaappaisiin ja tuulitakin ylleni, lähdin takaisin tarhoille. Pella oli tullut parin muun ponin kanssa hieman lähemmäksi, mutta vain hieman. Minulla olisi siltikin armoton rämpiminen edessäni. Pellan riimunnaru kädessäni kumarruin aidan alta tarhan puolelle ja lähdin tarpomaan kohti Pellaa ja kumppaneita. Huomatessaan minut, ponit valpastuivat. Ne mulkoilivat minua vuorotellen, pitäen päänsä matalalla. Askelsin rauhallisesti niitä kohti. Pella nosti päänsä uteliaasti minua kohti ja tuijotti. Etäisyys poneihin oli enää noin kymmenen metriä. Parin metrin jälkeen aloin puhua Pellalle rauhallisesti. Muut hevoset väistyivät hieman sivummalle ja minulle tuli mieleeni joku koulutappelu, missä muut kerääntyvät ympäreille, ainakin niin telkkarissa tehdään. Pella otti yhden askeleen minua kohti. Enää pari metriä ja saisin sen kiinni. Samassa se kiersi ravaten taakseni. Käännyin huokaisten ympäri ja lähestyin sitä uudestaan. "Tule nyt, pääset lämpimään talliin", maanittelin sille pitäen riimunnarua selkäni takana. Pysähdyin hetkeksi paikoilleni, jolloin Pella tuli lähemmäs. Otin pari nopeaa askelta sitä kohti ja kiinnitin riimunnarun riimuun. Taputin sitä kaulalle ja lähdin samantien taluttamaan sitä aitalle. Saatuani Pellan karsinaan, hain harjaboksin ja ryhdyin heti harjaamaan. Harjattuani hoitoheponi, satuloin ja suitsin sen. Vilkaisin kelloa, joka näytti paria minuuttia vaille neljää. Olipa hyvin ajoitettu, ajattelin hymyillen, kun nostin suitsen Pellan kaulalta ja lähdin sen kanssa maneesiin. Maneesissa oli jo muut neljä ratsua valmistelemassa hevosiaan. Liityin heidän seuraansa kiristämään Pellan satulavyötä ja laskemaan jalustimet. "Okei, kaikki näyttää olevan valmiita, ei muuta kuin ratsaille sitten, tytöt!" Annen komento kajahti maneesissa. Kaikki tekivät työtä käskettyä. Ainakin minun ja parin muun täytyi vielä säätää jalustimia sopivan pituisiksi. Kaikkien päästyä kiertämään maneesia uralle, Anne alkoi raahata puomeja kentälle. "Ei mitään unista löntystelyä sitten tänään", Anne huomautti vilkaistessaan meitä. Pyrin herättelemään Pellaa jo heti alukäynnissä. Hetken päästä Anne käski kerätä ohjat tuntumalle ja selitti tämän päivän harjoituksen. "Tulette puomeille kevytistunnassa, jonka jälkeen jatkatte oikealle ja vasemmalla vuorotellen. Pyrkikään ratsastamaan suoraan ja reippaasti. Muistakaan hyvät välimatkat!" Tunnin puolessa välissä meidän piti puomejen jälkeen nostaa laukka loppu uralle ja jatkaa se lyhyen uran loppuun. Välillä tuli ongelmia välimatkojen kanssa, mutta muuten tunti meni hyvin. Minulla olikin onnen ratsastussukan jalassani! ________________ Tätä tarinaa mä kirjoitinki tosi kauan, meniköhän toista tuntia.. Toivottavasti virheitä ei ole hirveästi HM 4
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 7, 2011 14:55:47 GMT 2
Kokeilen liittää tähän yhden ihan hyvin onnistuneen kuvan, jonka piirsin eilen illalla. toivottavasti onnistuu... JA onnistuhan se ! Mittasuhteet on vähä miten on.. ;s mutta ajatus on tärkein PELLA ♥
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 7, 2011 16:27:24 GMT 2
7.11Istuskelin keittiön pöydän ääressä syöden leipää ja hörppien aina välillä mansikkamehua päälle. Syötyäni, kipaisin nopeasti yläkertaan huoneeseeni, jossa vaihdoin ratsastusvaatteet päälle. Mustat, uuden ratsastushousuni tuntuivat todella tiukilta välihousujen päällä ja tuntui ettei ne taipuneet sitten ollenkaan. "Mitenköhän mä pääsen selkään..", pohdin itsekseni samalla, kun kiskoin housuja polvista. Puin t-paitani päälle lämpimimmän hupparini ja lähdin takaisin alakertaan saappaat, kypärä ja hanskat mukanani. Huomasin Eliaksen kaartavan kotipihallemme skodallaan, voi että häpesin istua tuon romun kyydissä.. Nappasin vielä eväät mukaani ja lähdin ulos. Automatka tallille meni kinastellessa Eliaksen kanssa alakerran imurointivuoroista. Tällä kertaa voitin minä, joten sain jälleen kerran kävellä viimeisen kilometrin tallille. Mirri tuli minua heti tallissa vastaan. "Oho, ootpas sä punainen", tämä naureskeli, kun katselimme tuntitaulukkoa. Mirri ja minä menisimme tänään samalla tunnilla, mutta tällä kertaan en menisikään Pellalla vaan Almalla. Minun ei tarvitsisi laittaa sitä tuntia varten, sillä se oli listan mukaan mukana edellisellä tunnilla. "Vähän lepposampi päivä tallilla tänään", totesin Mirrille. Tämä nyökkäsi. "Mä meen tänään Reinolla. Haluaisitko sä auttaa mua laittaan sen tunnille?" Mirri kysyi lähtiessään kohti Reinon karsinaa. Vastasin tytölle myöntävästi ja lähdin tämän perään. Mirri sitoi Reinon oikeaoppisesti karsinassa sillä välin, kun minä hain sen hoitoboksin. Ryhdyimme harjaamaan ruunaa omilta puolilta jutellen leppoisasti. Harjattuamme lähdin hakemaan Reinon varusteita. Palasin takaisin suitset olallani ja satula käsissäni. Pidempänä Mirri sai laittaa Reinolle satulan sillä väin, kun minä taistelin suitsien kanssa. Onnistuinkin saamaan ne heposen päähän moitteettomasti. "Vielä noin kymmenen minuuttia", Mirri mutisi vilkaistessaan kelloa kännykästä. Lähdin käväisemään aitassa. Pellaa ei kuitenkaan näkynyt aitassa. Kurkkasin karsinaan, ikään kuin Pella olisi piilossa. Samassa aitan ovi aukesi ja sisään astui silmälasipäinen Loviisa Pella mukanaan. "Meijän tunti loppu jo ja sua odotellaan siellä. Mä hoidan tän Pellan", tyttö sanoi iloisesti hymyillen. "Apua! Oonko mä myöhässä?!" lähdin nopeasti takaisin talliin hakemaan kypäräni. Ulkona hölkkäsin maneesille. "Sorisorisorisori", mutisin nolona Annelle. Kiinnitin kypärän päähäni ja marssin Alman ja sen äskeisen minulle tuntemattoman ratsastajan luokse. "Et sä paljoa myöhästynyt, mutta ensi kerralla ollaan sitte ajoissa", Anne vastasi, kun nousin Alman selkään. Rupesin reippaasti lyhentämään jalustimia, jotka olivat minulle aivan liian pitkät. Anne huomasi epätoivoisen touhuni ja tuli lyhentämään jalustimet minulle. Kun olin valmis, painoin pohkeeni kevyesti Alman kylkiin ja tämä lähti löntystämään eteenpäin. Se lähti reippaasti eteenpäin ja minä käänsin sen oikeaan kierrokseen. Ratsukot kiersivät koko maneesia reippaasti ringissä. Alma oikoi kulmissa hieman, joten yritin sisäpohkeen avulla saada sen kulkemaan kulmaan. Anne alkoi parin edellisen tunnin ratsastajan kanssa kyhätä meille pientä esterataa kentälle. "Nostakaas kaikki kevyeeseen raviin!" Anne komensi, kun he alkoivat kanniskella estetolppeja ja -puomeja. Heillä meni vai pieni tovi, että rata oli valmis. Tunnilla oli neljä ratsua, joten aina välillä joutui odottamaan vuoroaan. Alma hyppäsi melko reippaasti, mutta oikoi radalla ja kulmissa. Sain tehdä hiki hatussa töitä, että sain koko radan onnistumaan edes kolme kertaa. Tunnin päätyttyä vein Alman talliin. Riisuin varusteet sen yltä ja harjasin sen reippaasti. Tallipäivän lopuksi menin vielä aittaan Pellan luokse. Harjasin sen harjan ja hännän ihan vain huvikseni. Puoli yhdeksältä soitin isäni hakemaan minut. Loppu ajan letitin pari lettiä Pellan harjaan. Purkasin ne kuitenkin, kun isä tuli aittaan hakemaan minua. "Tässä on Pella, mun hoitoponi", esittelin tamman isälleni. _________ HM 5//Korjasin kuukauden
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 11, 2011 15:23:32 GMT 2
Toinen iha ookoo julkasu kelpoinen kuva piristämään tätä Pellan päivistä ! Ite en niin kovasti tykkää, sillä oon huono piirtämään kokonaan hevosta ja vielä symmetrisesti. Nytki Pellan persaus on melko suuri ja silmät näyttää surulliselta, ei ne kyllä paperilla näytä. Laatukin voi olla huono ja väritys kans, sillä kello oli ykstoista eilen, ku väsäsin tätä. Ellekin näyttää Pellan selässä pieneltä ja toi koira näyttää... joltakin Mutta Pellassa onnistu ihan hyvin toi häntä ja pää.. _____ HM 6
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 13, 2011 21:21:41 GMT 2
13.11Hiljaiseloa Seppeleessä näin sunnuntaina. Eikai se ihme, kun eihän tänään edes ole tunteja. Tekemisen puutteessa alistuin pyytämään Eliakselta kyydin tallille. Pienen ruinauksen jälkeen tämä suostuikin hampaita kirstellen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kerrankin. Bongasin Annen tallin pihalta Riinan kanssa. "Heippa! Maastoonko oot menossa?" kysyin kävellessäni ratsukon ohitse. "Heipä hei ! Juu, sinnehän me", Anne vastasi ja alkoi kiristää Riinan vatsavyötä. Suunnistin suoraan varustehuoneeseen, missä tuoksui nahka ja varusteiden puhdistusaineet. Ostin limuautomaatista fantan. Päätin puhdistaa Pellan varusteet. Ensimmäiseksi purin ruskeat suitset ja sitten aloitin puunaamisen suitsista. Väänsin kuluneen sienen lähes rutikuivaksi, kuopaisin puhdistusainetta ja aloin hinkkaamaan suitsia. Välillä hörppäsin kulauksen fantastani. Suitset puhdistettuani kokosin ne hiki hatussa. "Voi paska..", mutisin itsekseni, kun kokosin ne aluksi väärin. Toisen yrittämisen jälkeen kaikki meni oikein. Palautin suitset ylpeänä paikoilleen. Hain satulan puiselle pukille, missä sitä voi pitää putsauksen aikana. Pesuvesi värjäytyi lähes mustaksi ja jouduinkin vaihtamaan sen useaan otteeseen. "Olis pitäny ottaa ennen jälkeen kuvat", naurahdin itsekseni, kun viimein lopetin melkein kahden tunnin työskentelyn jälkeen. "Vai on meidän satulat päässy niin huonoon kuntoon", takaani kuului tuttu ääni. Nostin vesiämpärin lattialta ja virnistin Jossulle. "Hehe" Kaadoin vedet menemään ja vein tavarat paikoilleen Jossun katsellessa touhuilujani. "Mitenkäs sulla muuten menee Pellan kanssa?" tämä kysyi hymyillen. "Hyvinhän meillä. Se on tosi kiltti", vastasin lyhyt sanaisesti. Oikeasti olisin voinut jaaritella Pellasta vaikka kuinka kauan, niinkuin teinkin ystävieni kanssa, mutta en minä nyt Jossulle viitsinyt.. "No sehän on hyvä, te sovittekin hyvin yhteen", Jossu sanoi, "voisitko muuten hakea aitan asukit sisälle?" "Juu", lupasin ja lähdinkin heti tarhoille. En ole aikaisemmin ollut missään tekemisissä Humun tai Taigan kanssa, sillä lailla kunnolla. Päätin ensimmäiseksi ottaa Pellan sisälle. Se antoi kiltisti kiinni ja seurasi minua nätisti aitalle. Jätin sen aittakarsinaansa ja lähdin takaisin tarhoille. Minua jännitti hieman miten Taiga antaisi ottaa kiinni. Onneksi Taiga ja Humu ikään kuin odottelivat minua tarhan etupäässä. Sain ne siitä kätevästi, jos ei laskettu paria karkaamista. Saatuani ponit aittaan, soitin isäni hakemaan minut. Jäin Pellan karsinaan odottelemaan kyytiäni. "Oot sä kyllä ihana", supatin Pellalle sen kaulaa vasten. __________ En muuten tiedä, että missä aittakarsinassa asustelevien varusteita säilytetään.. : jjajajaja saatto muutenkin tulla vähän kökkö tarina.. mutta, oikeestaan tykkään tosta iha HM 7
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 16, 2011 20:05:50 GMT 2
16.11Jollain ihmeellisella tavalla olin saanut houkuteltua serkkuni mukaani tallille. Tämä seisoi vieressäni jännittyneenä, kun katselimme Pellaa aittakarsinan ulkopuolelta. Ulkona oli mukava ilma. Lämpötila noin nollan tienoilla ja aurinko kurkisti pilvien välistä. Netta katseli Pellaa kädet puuskassa rinnallaan. "Eikai se pure?" serkkuni mutisi epävarmasti, kun aukaisin karsinan oven salvan ja pujahdin sisälle karsinaan. Netta perääntyi pari askelta tuijottaen ponia. "Pellako? Älä viitti olla naurettava", naurahdin ja taputin Pellaa kaulalle, "tää neiti ei tekis pahaa kärpäsellekkään.. tai no ehkä kesällä", mutisin ja katsoin Pellaa ylpeänä. Oli mahtavaa olla sen hoitaja. "Emmä ny oikeen tiiä..", Netta mutristi huuliaan ja vilkaisi taakseen. Pihalle kerääntyi kaksi tyttöä hevosineen ja pian he katosivat Leikkijärvelle vievälle polulle taluttaen hevosia. "Sä voin lainata mun ratsastuskenkiä, ne on tuolla kaapissa. Mutta noilla tennareillä sä et kyllä ratsasta. Mun kypärääkin voit lainaa", selostin nyppiessäni heinää Pellan paksusta harjasta. Netta epäröi, mutta nyökkäsi niin, että liikettä tuskin näki. "Hyvä. Nyt harjataan tää pallero", totesin ja hain Pellan hoitotarvikkeet. Ojensin Netalle harjan ja astuin takaisin sisälle karsinaan. Minun täytyi myöntää olevani innossani päästessäni pätemään, kuulostaa tyhmältä, mutta tottahan tuo oli, mitä sitä kiertelemään. Aloin harjata Pellaa kaulasta pitkin vedoin. Käännyin katsomaan Nettaa, joka seisoi vieläkin karsinan ulkopuolella harja kädessään. Jätin Pellan odottamaan, kun kävin hakemassa hieman vastahakoisen serkkuni karsinaan. Näytin hänelle mistä harjata. Ensin Netta harjasi Pellaa hyvin hataroin vedoin, mutta pikku hiljaa harjaaminen voimistui reippaaksi sukimiseksi. Hymyilin tyytyväisenä ja kiepahdin Pellan toiselle puolelle harjaamaan. Eihän meillä mennytkään kuin pieni tovi, kun poni oli jo valmis. "Haluutsä auttaa satuloimaan sen?" kysyin Netalta, joka laski harjan huokaisten. Sitten tämä pudisti päätään ja minä satuloin Pellan nopeasti. Haimme Netalle kypäräni ja ratsastuskengät kaapistani ja minä kietaisin paksun kaulahuivin kaulaani. Vedin pipon vielä päähän ja sitten me lähdimme hakemaan Pellan. Talutin Pellan Netan kanssa maneesiin, sillä Anne piti juuri tuntia kentällä. Kaarrossa kiristin ponin vatsavyön ja sitten autoin Netan selkään. Jalustimet säädettyäni sopivan pituisiksi lähdin taluttamaan Pellaa maneesia ympäri. Netta keikkui sen selässä kuin jauhosäkki. "Koita ny ryhistäytyä siellä", komensin serkkuani ja läpsäytin tätä vatsaan. Netta mulkaisi minua ja suoristi selkänsä. "Myötäydy sen askeliin, nii sustaki tuntuu paremmalta istua sen selässä", selitin tietämyksiäni. Käveltyämme hetken pyysin Nettaa ottamaan ohjat tiukemmalle, sitten ravasimme pieniä pätkiä. Netta pomppi hieman holtittomasti Pellan selässä ja kypärä valahti tämän silmille. "Haluutsä kokeilla vähän aikaa yksin?" kysyin hymyillen rohkaisevasti serkulleni. Tämä mietti hetken ja nyökkäsi. Irrotin riimunnarun ja jäin kävelemään Netan ja Pellan rinnalle. Välillä he ottivat pieniä ravipätkiä, jolloin minä hölkkäsin vieressä. "Onko kivaa?" kysyin luoden katseen Nettaan. Leveä hymy kertoi kaiken. Hymyilin takaisin. Samassa tunsin tärinän takin taskussani. "Elle", hymähdin puhelimeen. Äiti ilmoitti tulevansa hakemaan meidät, sillä me olimme vielä kuulemma menossa käymään jossain ravintolassa syömässä. Otimme loppukäynnin Pellan kanssa ja sitten veimme sen takaisin talliin. Netta riisui siltä satulan ja minä suitset. Sitten jäimme ulos leirimökeille odottelemaan äidin tuloa. Puolen tunnin kuluttua äiti kaarsikin mökkejen eteen ja me hyppäsimme kyytiin. "Hyi että ku te haisette", äiti kauhisteli hevosenhajua. ______ hihi me like HM 8
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 20, 2011 13:41:51 GMT 2
20.11Maastoilua Nillan ja Aksun kanssa. Pakkasta huimat -6 astetta ! ________ Tähän kuvaan oon hyvin tyytyväinen ! Huomaa varmaan, että osaan piirtää ihmisiä paremmin mitä hevosia.. HM 9
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 21, 2011 15:21:58 GMT 2
21.11Enpä sitten malttanut pysyä tallilta pois edes yhtä päivää. Minulla oli nyt joku Seppele-innostus ja eipä ihme, sillä Seppele oli saanut uutta lihaa porukkaansa. Tulin tallille heti koulun jälkeen. Päätin lähteä heti pienelle maastoretkelle, jonne pyysin mukaani Inkerin ja Ansqun. Teimme reippaan lenkin Artsilan ohitse ja sieltä takaisin. Lenkin jälkeen puunasin Pellan huolellisesti, sillä se olikin sotkenut itsensä kuralätäkössä. ____________ Tuntu vähä oudolta laittaa heti edellisen kuvan perään toinen kuva, mutta ku tämän kuvan oon piirtäny pari viikkoo sitte (Ellen pukeutumisesta huomaa), joten aattelin nyt pistää sen tänne pois tulevien töiden edestä. Toi onnistu muutenki hyvin, joten kannatti laittaa Vaikka Ellen pukeutuminen ei nyt sovikkaan ihan marraskuuhun HM 10 !!! ♥
|
|
Elle
Perustallilainen
? Anne L
Posts: 235
|
Post by Elle on Nov 27, 2011 19:06:17 GMT 2
28.11"Oho, mun hanskat jäi kotiin", mutisin itsekseni, kun huomasin, että ne eivät olleetkaan kypäräni sisällä. Äiti huokaisi. "Tyttö hyvä, talvi on tulossa... Vaikkei sitä lunta olekaan", äiti mutisi pudistaen päätään ja kääntyi risteyksesta oikealle. Kohautin olkapäitäni ja laitoin radion päälle. "Mä meen sitte muute tänään iskälle", mutisin katsellessani ulos. Huomasin kuinka äiti vilkaisi minua. "Aijaa, no Eliaski on sitten siellä", äiti mutisi pysäyttäessään auton hitaasti Seppeleen parkkipaikalle. "Joo...", mutisin huokaisten. Otin pussin jalkatilasta ja nappasin kypärän kainalooni. "Teitkö sä läksyt ennen ku lähettiin tänne?" äiti huikkasi perääni. Pamautin auton oven kiinni ja lähdin kohti tallia pudistaen päätäni. Äiti starttasi auton ja ajoi pois tallin pihasta. Sinne meni. "Heippa Elle", Jeccu tervehti minua heti astuttuani talliin. Vilkaisin ja tervehdin tätä. "Huono päivä vai?" nainen kysäisi asettaen harjan nojaamaan seinää vasten. "Miten niin?" kysäisin. "Mulkasit mua tosi pahan näkösenä", Jeccu naurahti varovaisesti. "Ai. Sori, ei ollu tarkotus", selvitin reippaamman kuuloisemmin ja hymyilin vielä sanojeni päätteeksi. "Eipä tuo mitään", Jeccu hymyili leveästi. Jatkoin matkaani ylös. Jätin tavarani kaappiin ja menin oleskeluhuoneeseen. Siellä ei ollut ketään, ihme. Istahdin rennosti sohvalle ja selasin jotain hevoslehtiä. Katsellessani lehdestä tarjouksessa olevia ratsastushousuja, kun Jolanda astui huoneeseen. Tervehdimme toisiamme ja tämä istahti viereeni. Lehtien selailun ohella meille kehittyi pieni keskustelu joululahjatoiveista. "Mä tarttisin uuden ratsastustakin, ku mun vanha repesi yhteen tarhan aitaan", Jolanda selitti katsellessaan takkeja. Naurahdin ja ilmoitin meneväni Pellaa katsomaan. Tyttö nyökkäsi ja heitti heipat. Kuullessaan jonkun tulevan sisälle aittaan Pella nosti päänsä ylös korvat höröllään. Huomatessaan kuka tuli, se laski päänsä takaisin alas. Astuin sisälle aittakarsinaan ja tervehdin ponia. Otin vaaleanpunaisen harjan hoitopakista karsinan edestä ja ryhdyin harjaamaan sitä. Pella heitteli päätään välillä levottomasti puolelta toiselle. Harjattuani sen laitoin sille suitset. Pella heitteli päätään minkä kerkesi. "Lopeta jo", sähähdin sille kyllästyneenä. Otin tukevan otteen sen turvasta ja asetin kuolaimet sen suuhun. "Näin sitä pitää käyttäytyä..", puhelin tyytyväisenä Pellalle, kun se antoi minun laittaa suitset rauhassa loppuun. Juuri kun lähdin taluttamaan sitä ulos, Ellu ilmestyi aittaan Humua taluttaen. "Mooi! Ratsastamaan lähdössä?" tämä kysäisi astuessaan sisälle Humun karsinaan. Poni seurasi sitä kiltisti perässä. "Joo, aattelin kokeilla mennä ilman satulaa", hymähdin silittäen Pellaa. "Maneesi on varattu, joten kannattaa mennä kentälle, siellä meki oltiin äsken", Ellu kertoi ja me jatkettiin Pellan kanssa matkaa. Kentällä punnasin itseni harmaan ponin selkään. Olo oli jotenkin tyhjä ilman tukevaa satulaa. Painoin kantapäilläni varovasti Pellan kylkiin. Se lähti hitaaseen käyntiin, joten pyysin siltä enemmän käyntiä. Pikku hiljaa se alkoi heräillä ja alkoi kävellä reippaasti. Kiersimme kenttää hetken aikaa alkukäynnissä ja sitten nostin raviin. Ensin menimme harjoitusravissa, sitten yritinn jopa keventää, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Joten ei auttanut muu kuin istua harjoitusravissa Pellan selässä. Tein voltteja ja pääty-ympyröitä ravissa, kunnes nostin laukan keskiympyrälle. Pella laukkasi tasaisesti koko ympyrän pari kertaa. Jatkoin ympyrältä vielä laukkaa pitkällä sivulla. Minun oli tarkoitus hidastaa raviin lyhyellä sivulla, mutta ennen kuin me edes päästiin sinne Pellan kanssa, tämä laski yhtäkkiä päänsä alas ja samassa tajusin olevani maassa. Ponski ravasi lyhyttä sivua eteenpäin ja kaarsi minua kohti. Minua suututti, tuntui ettei mikään mennyt tänään hyvin. "Ei kai sattunut?" huomasin Ellun tulevan kentälle. Se otti Pellan kiinni ja tuli luokseni. Olin noussut ylös maasta. "Eeipä oikeastaan", venyttelin hieman. Pyysin Ellua auttamaan minut takaisin selkään ja lopuksi tein loppuverryttelyt Pellalle. Tallissa se tuuppi minua koko ajan. "Lopeta", mutisin hieman kiukkuisena. Vein suitset omalle paikalleen pestyäni kuolaimet ja sitten harjasin vähän Pellaa. Soitin äidilleni kahdeksan maissa ja pyysin tätä hakemaan minut. Loppujen lopuksi jouduin odottelemaan äitiä yhdeksään asti. Mirri kysyi minulta taukuhuoneessa, oliko kaikki hyvin. "Tänään ei vaan ollu ihan mun päivä", virnistin tälle ja laitoin nappikuulokkeet korviini. ________________ Tälläista tänään, oikeastaan huomenna, sillä tää on tarkotettu maanantain tarinaksi. Tarinassa esiinty aika paljo tyyppejä...HM 11
|
|