Hoitajahaut Toukokuu 2012

[Anne]

Toukokuiset hoitajahaut - piristystä kevääseen uuden hoitohevosen avulla?

Etsimme hevosillemme pitkäaikaisia ja innostuneita hoitajia.

Hoitajaa kaipailevat seuraavat tuntihevoset sekä Annen&Chaon estehevonen Riina:

Eela



Myntti



Riina


---

Janus

--> Jeccu


Ennen hoitajaksi hakemista:

• Luo käyttäjätunnus Tallipostiin
  
• Tutustu huolella Seppeleen varsinaiseen sivustoon
  
• Seikkaile Tallipostissa - lue ainakin tämä kullanarvoinen topic!
  
• Lue hoitajaksi hakijan ABC
  
• Valitse sopiva hevonen, tee hakemus ja postaa se tähän topiciin
  
• Jää toivomaan parasta!
  

Hoitajaksi hakijan ABC tiivistää hyvin sen, mitä hoitajistamme haemme: reipasta, raikasta asennetta ja aitoa innostusta. Kerro siis hakemuksessasi:
- hiukan hahmostasi
- perustelut sille, miksi haluat Seppeleeseen hoitajaksi
- miksi haluat juuri sen tietyn hoitohevosen
(- mahdollisia kirjoitus/piirtonäyttöjä - nämä eivät ole ehdottoman oleellisia)

Useampiakin hoitsutoiveita saa laittaa.

Päätökset pyritään tekemään toukokuu aikana.

Seppeleen nykyisillä hoitajilla etusijalla vaihto-oikeus, joten haussa saattaa tulla muutoksia!

[Pinja]

Heij!

Kukas olen? Olen niin IRL kuin URL elämässä 16-vuotias, Pinja niminen tyttö. Eli en ole kauheasti omaa virtuaalihahmoani muikannut. Olen ratsastanut noin 5-6 vuotta. Ihan pikkutytöstä saakka olen ollut kiinnostunut hevosista ja Virtuaalitalleista. Seppeleäkin olen tarkkailut siitä asti kun se ilmoitettiin pollux- lehdessä, jota pikkusiskoni silloin luki ja jota minä sitten kerran vilkaisin ja huomasin siellä olevan puhetta Seppeleestä. Jostain syystä kaikki hoitajahaut ovat vain päässeet vilahtamaan sormista läpi. Ennen Seppelettäkin olin tosin kiinnostunut virtuaalitalleista, piirtämisestä ja tarinoiden kirjoittelusta. Olin yrittänyt n. 11-vuotiaanakin hakea hoitajaksi muihin virtuaalitalleihin, mutta harmikseni usein en ollut päässyt varmaakin ikäni takia. Onneksi iän myötä myös minua on alettu hoitajaksi ottaa. : ) Varsinkin tässä kun huomasin foorumilla tuin ''kyselyn'', että ketkä kaikki jatkaa niin aloin tarkkailemaan koska hoitajahaku sitten ilmestyy. Ja tänään se sitten ilmestyi! Eli mitä otin tilaisuuden siis vastaan ja aloin kirjoitella tätä tänne. Hakisin siis Eelaa hoitsukseni.

Olen hoitanut ja ratsastanut IRL ja URL elämässäkin saman tyyppisiä hevosia kuin Eela. Olen myös auttanut tallillani nuorten hevosten kouluttamista, mutta en ole mikää hevoskuiskaaja ja myönnän lähes aina omat virheeni. Myrin aina saamaan hoitotarinoistani mielen kiintoista luettavaa missä on tippa huumorin tajua ja ennen kaikkia tarinoita jossa kaikki mahdollisesti pääsevät mukaan. Kaikkia Seppeleen jäseniä en kuitenkaan välttämättä alkaisi luettelemaan tarinoissani. Niitä kun on ilmeisesti aika paljon, mutta en kuitenkaan tarinoistani selleisia missä seikkailee vain minä ja Eela tai sellaisia missä on vain tietyt seppeleen väestä. Myös ''ylimääräist'' hengailiat ja keksityt hahmot ovat tervetulleita tarinoihini! Hoitamisen lisäksi minä olen tietty valmis osallistumaan tunneille, laireille ja kaikk
een mahdolliseen Seppeleen toimintaan.

Miksi Eela Eelaan minä ihastuin jo oikeastaan pelkän luonteen avulla, mutta päätös oli silti vaikea, koska kaikki muutkin ehdokkaat olivat ihania. Päätin kuitenkin pitää pääni Eelan suhteen. Myös senkin takia, että sain sen käsityksen, että Eela pitää hyppimisestä. Sattuupi esteet olemaan myös minun suisikeissani. Sen verran laiska kuitenkin olen, että aina en jaksa niitä esteitä sinne kentälle koota. Eli Eela saisi monipuolista liikuntaa. Emme siis vain jumittuisi koulu- tai esteviikkoihin vaan menisimme mitä milloinkin. Myös maastatyöskentelyä kuuluisi minun hoitotoimintaani.

Tuossa sitten vielä minun aijemmin kirjoitettu luonteen kuvaukseni Pinja on kiltti ilopilleri, joka sattuu myös olemaan hieman ujo. Hän osaa tietenkin olla päätttävä ja jämerä sekä omaa paljon ystävällisiä piirteitä. Häntä kiinnostaa eniten esteratsastus. Toisaalta hän on myös hyvin laiska eikä jaksa aina esteitä kentälle raahata. Hevosia hän rakastaa ja niiden kanssa puuhailu on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Lempirotuja hänellä on monta, mutta jos yksi niistä pitäisi valita niin ekana olisi ehdottomasti Ranskan puoliverinen. Hän on silti vähän ponityttöä, koska rakastaa niiden jääräpäisyyttä ja osaa olla niille vähintään yhtä jääräpäinen. Ratsastus-harrastuksen kanssa hän on jo elänyt 7-vuotta. Hänen kiinnostuksen kohteensa oli alossa kokonaan kouluratsastuksen puolella, mutta kun pääsi hyppäämään ekat esteet niin hän ihastui lajiin. Mutta mikä pettymys olisikaan jos puomit ei olisikaan osittain vaalean vihreitä. Niin, tämä on Pinjan lempiväri ja tätä väriä hän suosii todella ahkerasti. Tämä tyttö ystävystyy nopeasti.

Näyttöä
porttikorpi.proboards.com/index.cgi?board=yksityisetpaikut&action=display&thread=33

[Deleted]

Hei! Olen Höök ja hakeutuisin Eelan hoitajaksi. Jos en Eelaa saa, myös Myntti ja Riina käyvät, nekin ovat ihania

Miksi Eela? - Eelassa on haaste, riski, jonka haluaisin ottaa. Sen kanssa olisi kiva kokea kaiken laista, luonne tekstien mukaan kun kärsivällisyydestä voi saada "palkinnon".

Höök - URL - Olen 12v pirtsakka tyttö, joka on ratsastanut ja hoidellut hevosia 7 vuotta. Kokeiltua on tullut ratsastukoulujen haitari suisista shettiksistä aivan mahtavien puoliveristen selkään asti. Minulla on olkapäille ulottuvat ruskeat hiukset, jotka on usein kahdella pikku letillä. Olen 167cm pitkä.

Höök - IRL - Olen 12v tyttö ja olen ratsastellut säännöllisesti 7 vuotta. Koko ikäni olen kuitenkin hevosien kanssa puuhaillut. Olen suorittanut perusmerkin ja kisannut HeC koulu/seura kisoissa ja kisannut 50cm luokissa puoliverisellä.

Olen vielä nuori, koko elämä on edessäni. Nuoruus tännöisissä asioissa ei minua ole koskaan haitannut, muiden mukaan vaikutan paljon ikäistäni vanhemmalle. Rakastan hevosia yli kaiken, ja haluan pitää harrastustani yllä, vaikka mikä olisi.

Olen käynyt myös 3 leirillä elämäni aikana. Yleisleirillä (minulla meni olkaluu poikki, mutta kun pollen selkään taaspääsin, ei peloista ollut jälkeäkään XD), perusmerkin "suoritus" leirillä ja kisaamisesta kiinnostuneiden leirillä. Kesälomalla olen menossa esteleirille.

Minullaon hyvä ja "selvä", pää. En tartu hullunkurisiin asioihin niin kuin monet kamuni. En ole synkkä mielinen, vaan pikemminkin ujo mutta pian kikattelen pirteästi muidenkin kanssa. Minuun on yleensä helppo tutustua, vaikka olenkin aluksi ujo.

Piirrustus näyttöä:
i48.tinypic.com/350jhgg.jpg
i47.tinypic.com/28umeci.jpg
i45.tinypic.com/jqq7vp.jpg
i50.tinypic.com/313rd08.gif

Kirjoitus näyttöä minullaei ole oikein antaa, kaikki virtuaalitallin joissa olen hoitanut, ovat lopettaneet, enkä jaksa semmoista oikeeastaan nyt väkertää. Jos se joitakin kertoo, äidinkielen numeroni on 9 ja olen nyt 5 luokalla XD.

Mutta, eli jos en Eelaa saa niin jos Myntti olisi mahdollinen ..?

Onnea kaikille muillekkin hakijoille,
.:*Höök*:.

[Deleted]

Hei!
Olen kierrellyt Seppeleessä jo useamman vuoden, mutta kirjauduin vasta pari päivää sitten. Olen ratsastanut IRL noin 7 vuotta, joten kokemusta löytyy ainakin jonkin verran. Virtuaalitallitkaan eivät ole minulle mikään uusi juttu.
Pyrin kirjoittamaan mielikuvitteellisesti, mutten liijoitellen. Tarinoista pyrin tekemään vaihtelevia ja kunnioitan mm. hevoselle annettuja luonteenpiirteitä, joten en usko, että Eelan kanssa aluksi tulemme täydellisesti juttuun.
Etsiskelisinkin nyt pitkäaikaisempaa hoitajapaikkaa ja Seppele tuntui juuri sopivalta. Sen mukavan lämmin ilmapiiri ja muiden hoitajien ja hevosenomistajien aktiivisuus saivat minut innostumaan uudestaan virtuaalihevosista.

Hakisin hoitajaksi Eelalle.
Eelaa havittelisin pääasiassa sen mukavan tempperamenttisen luonteen takia. Eela olisi mukava "projekti". Kirjoituksista ei tulisi varmasti tylsiä. Hakisin myös suhteellisen osaavaa hevosta, joten Eela olisi juuri täydellinen.

Hahmoni on Peppi. 15-vuotias ja hieman alle 160cm pitkä, siro tyttö. Hiukset ovat suorat, sekaiset ja tummat hieman punertavan ruskeat. Silmät ovat kastanjanruskeat ja kissamaiset. Iho on hieman tummempi, mitä normaalilla suomalaisella.
Luonteeltaan Peppi on sosiaalinen, huumorintajuinen, mutta äkkipikainen. Ihimisten kanssa saattaa mennä hermot, mutta hevosten kanssa hän toimii rauhallisesti ja päättäväisesti.
Ratsastuskokemusta Pepiltä löytyy niin englantilaiselta, kuin lännenratsastuspuoleltakin.

Näyttöä:

[inga]

Hejå! Hoitajahakemusta kehiin Myntille, Riinalle tai Eelalle.

Kuka on Inga?
16-vuotias pirteä ja asennoitunut ruotsalaissyntyinen hevostyttö, jolta löytyy huumorintajua ja rehellisyyttä. Hevosten kanssa toimiessaan hän on rento ja osaa sekä westerniä että englantilaistyylistä ratsastusta - joskin ensiksi mainittua vähemmän. Hän tykkää hyppäämisestä ja ilman satulaa ratsastamisesta. Koulupuolella Ingalta löytyy rentoutta ja hän keskittyessään ratsastaa tätäkin lajia innokkaasti. Inga ei pelkää isojakaan esteitä, eikä koe hevosvalintoja hankaliksi, sillä hän haluaa ja toivoo kehittyvänsä. Inga on huumorintajuinen, nokkela ja sanavalmis, ja tutustuu toisiin helposti myös itse. Suomi sujuu ehkä paremminkin kuin ruotsi, ja Inga puhuu samaan kalipeeriin muiden tallilaisten kanssa. Ulkomaisuus ei siis juurikaan näy hänestä, mutta jos kaipaa ruotsinopetusta, saa Ingaa nykiä hihasta reilustikin. Ingalla on persoonallinen pukeutumistyyli ja hänet erottaa joukosta helposti. Luonteeltaan positiivinen tyttö on miellyttävää keskusteluseuraa

Kuka Ingan takana piileksii?
17-vuotias Inga-Sara, hevosenhoitajaksi suuntaava tyttö, joka on ratsastanut 9 vuotta ja virtuaalihevostellut kolme vuotta. Koko 9 vuotta on harrastettu yleistä ratsastelua ja oman ponin kanssa treenaillaan edelleen. Sen lisäksi viikottainen westerntunti tuo elämään pientä iloa!


Miksi Riina, Myntti tai Eela?
Eela on luonteeltaan juuri sopiva ja sen lisäksi se sopisi hahmoni pariksi todella hyvin. Eelan kanssa voisi oppia toden teolla, koska tykkään edistyä realistisesti myös virtuaalimaailmassa.
Myntti on tasaisen mutta tammamaisen luonteensa kera todella mukava paketti, ja sen kanssa voisin treenailla westerniä aina välillä oman harrastukseni pohjalta - toki ei mitään ihmeellistä.
Ja harvinaista, että mulla on kaikki kolme vaihtoehtona, mutta aina ihailemani, isokokoinen ja ihana Riina on yhtä kovaa vetämässä köyttä - eli mun köydessä on kolme päätä. Riinan kanssa riittäisi mahdottomasti oppimista - I like! Tääkin olisi mahtava mun persoonani rinnalle.

Miksi juuri Seppele?
Seppele vaikuttaa kivalta, ja ilmapiiri on virtuaalitalliksi oikein mukava - yhteishenki ei pahemmin näytä takkuilevan ja sen lisäksi kaikki otetaan vastaan oikein hyvin! Sen lisäksi Seppele on aktiivinen ja rentomenoinen paikka, josta mie pitäisin, ja pidän, aivan varmasti.

Vielä vähän kaikenlaista...
No jaa, mitäs muuta turinaa keksisin? Ainakin tarinanäyttöä laitan tähän, Anne onkin päässyt jo arvioimaan mun taitojani Eli vähän epätavallinen näyttö ja ihan tavallinen turinanäyttö, molemmat ovat ajankohtaisia, ja näytöillä haenkin kuvaa kirjoitustyylistäni. Tarinoissa pyrin realistisuuteen, asioiden ilmaisemiseen omalla tavalla ja hengen säilyttämiseen - pakkopullatunnelmatarinat ovat mitä ikävintä luettavaa! Tykkään myös piirrellä paljon, ja piirtonäyttöä laitan heti kun kunnollista sellaista ilmestyy.
Kirjoitteluaikaa löytyy minkä ehtii, mutta varmasti pysyisin vähintään tuossa rajoitekuosissa. Sen lisäksi toivoisin pystyväni täyttämään hyvän hoitajan ehdot ja toimimaan pitkäaikaisena hoitajana. Muita hoitsuja ei ole, joten aikajakautuma sopisi tällaiseen oikein hyvin!
Toivoisin saavani piristystä ja jotain tekemistä, joten tämä pesti sopisi minulle loistavasti!

[Deleted]

Iloinen sekä kesäinen kirjoittelijatyttö tahtoisi kovasti päästä hoitamaan Janusta, sillä asiaa riittäisi kyllä. Olen URL-maailmassa 14-vuotias tyttö, joka on harrastanut hevosia koko pienen ikänsä. Nyt hän haluaisi saada jonkun jolle voisi jakaa ilot sekä surut, jonka selkään voisi kiivetä, jota voisi harjata niin kauan, että se kiiltäisi.

Heti, kun näin ilmoituksen, tiesin tilaisuuteni tulleen. En sano mitään mahdollisuuksistani, mutta yritys on ainakin kova. Olen aina tykännyt kirjoittaa, ja olen pyörinyt virtuaalitallipiireissä aika kauan, tosin aivan eri nimimerkillä.

IRL-elämässä olen samaa ikäluokkaa (en täysin samaa), ja olen harrastellut ratsastusta noin 6-vuotta. Lyhyyteni takia ratsastelen paljon shettiksillä, erityisesti shettisorilla, jolla luonnetta löytyy.

Olen pyörinyt seppeleessä hiljaisena, seuraan näitä sivuja lähes joka päivä, mutten ole vielä uskaltautunut hakemaan hoitajaksi. Itseasiassa juuri Seppeleestä lähti innostus virtuaalitalleihin, ja omaan sellaiseen. Kiitos siitä :')

No, miksi Janus?

Janus tuntuu sopivan persoonalliselta minulle. Se näyttää kuvissa oikein mukavalta, ja mikä parasta - se on connemara. Olen pitkän aikaa etsinyt connemaraa hoidettavakseni, ja ah, mikä onnenpotku.

Se olisi myös sopivan tasoinen minulle, tykkään mennä vähän haastavampaa koulua, mutta esteitä en hyppää juurikaan isompaa kuin metriä, maastoesteitä en ollenkaan!

Ihastuin myös sen silmiin. En tiedä mikä niissä on, mutta hitsi vie, ne on siistit. Niitä ei voi vain olla tuijottamatta.

Tässä pienessä "paholaisessa" olisi minulle sopivasti haastetta, ja pidän haasteista. Tälläisesta hevosesta löytyisi myös paljon kirjoitettavaa, eikä Januksen kanssa varmasti ikinä tulisi tylsää. Eihän?

Miksi juuri minä?

En ole hoitanut täällä ikinä, mutta tunnen sivut ja Seppeleen aika hyvin. Rakastan kirjoittamista, ja se ei ole ollut minulle ikinä pakkopullaa. Tarinoita ei tulisi vuoden välein, vaan useasti, sillä minulla on ainakin nyt paljon aikaa, ja hirveästi kerrottavaa.

Olisin Janukselle sopiva hoitaja, sillä pidän haasteellisista hevosista, jotka eivät ole täysin niitä kehänkiertäjiä, vaan niillä on luonnetta ja itsepäisyyttä, vaikka sitten muille jakaa.

Sen lisäksi minusta olisi ihana asettua jollekkin "kestävälle" tallille, joka ei romahda hoitajapuutteen takia, taikka omistajien innostuksen lopusta. Tahdon tallille, jossa on hyvä ilmapiiri ja paljon mukavaa porukkaa.

Olen ahkera hoitaja, joka ei jätä asioita puoliväliin, taikka tee niitä puolihuolimattomasti. Tarinoiden ei pitäisi näyttää siltä, että alkuun on keskitytty, ja loppu on kirjoitettu huolimattomasti. Varaan mielellään aikaa kirjoittamiseen ja toivoisin saavani paljon palautetta, jotta voisin kehittyä paremmaksi, ja näitä olisi mukavampi lukea. Katsos, joitain kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä saattaa tekstistäni löytyä. Ettei mene ihan nuoleskeluksi.

Innostukseni ei myöskään lopahda, ja pidän lupaukset. Jos osallistuisin tunneille, maksaisin ne heti, eikä rästejä jäisi, inhoan tekemättömiä töitä.

Näytettä: (kun olevinaan olen Januksen hoitaja, ja hoidan ekaa kertaa)

" Janus.. Tuleppa tänne, saat porkkanan ", sanoin samalla ojentaen porkkanaa Janusta kohti. Onneksi muut hevoset tarhassa eivät sitä huomanneet.
Janus jolkotteli luokseni ja stoppasi portin eteen, annoin sen rauhassa rouskutella porkkanaa, sillä mikäs siinä seisoskellessa auringossa hevosten seurassa.
Pian talutin ruunan talliin, jossa oli myös muita ilmeisesti hoitajia. He hymyilivät minulle, ja hymyilin takaisin. Tarttuva hymy, mutisin mielessäni. Ensikatsaus talliin oli miellyttävä, paikat olivat siistejä ja tavarat järjestyksessä. Laitoin Januksen kiinni käytävälle ja lähdin etsimään sen harjoja. Ne löytyivätkin satulahuoneesta hyllyltä. Kun olin taas tallin käytävällä, avasin pakin.
" Hyhhyh.. Näitä ei ehkä olekkaan putsattu ihan hetkeen ", tuhahdin hiljaa.
Putsasin harjat pikavauhtia, ja harjasin Janusta ensin normiharjalla. Sen jälkeen kävin ponin läpi pölärillä, joka kutkutti Janusta aivan kauheasti, joten se stepopasi käytävällä.
Minun oli pakko naurahtaa, mutta komensin sitä sitten. Ruuna oli kummastunut, ensin nauroin, ja sitten komensin. Se tuntui ajattelevan, että onpa outo likka.
Otin rätin ja kastelin sitä vähän, jolla vedin ponin vielä kiiltäväksi. Tämän jälkeen harjasin hännän sekä harjan, ja laitoin niihin Show Shinea, jotta harjakin pysyisi aloillaan samalla puolella, ja olisi edustavan näköinen.
Ruunalla oli pilkettä silmäkulmassa, pidin siitä, mutta olin varuillani, ettei se näykkäisisi minua, kun otan siltä etukaviota.
Ja niinhän se teki, muttei näykkäissyt, vaan puri. Motkotin sille siitä, mutta jatkoin heti kavioiden putsausta.
Sen jälkeen otin riimunnarun, ja talutin Janusta ulos tallista. Päätin kävellä sen kanssa vähän siinä tallin pihassa. Ensin ruuna huomasi vain ruohotuppaat pihan _toisessa_ päässä. Joten siinä olikin aika pitäminen, ettei se kerkeäsi jolkotella sinne.
Kävelin aikalailla ympyrää, mutten kehdannut ihan heti ratsastaa. Äkkiä tulisi sellainen kuva, että olen tulossa vain ratsastamaan. Katsoin onko kentällä ketään, siellä pyöri joku tunti, joten menin maneesiin.
Ruuna hörähti, kun huomasi minun alkavan hölkkäämään sen rinnalla. Januskin siirtyi raviin, mutta veti aluksi loistokkaat pukit. Nauroin, ja aika paljonkin. En ravannut kamalasti, sillä halusin vain tutustua hevoseen nyt aluksi.
Menin takaisin talliin pihan läpi, ja harjailin sitä vielä vähän. Otin taskustani porkkanan, ja taas alkoi lahjominen.
Talutin ruunan tarhaan kavereidensa luo ja lähdin itse etsimään kottareita, sillä Januksen karsinaa ei ollut vielä siivottu.
Hain myös talikon ja aloin hommiin. Kottarit täyttyivät nopeasti, joten tyhjensin ne lantalaan. Ja uudestaan. Homma sujui yllättävän nopeasti, joten pian kottarit ja talikko olivat paikoillaan ja päätin lähteä kotiin.

Ja, jos tarvitsette muuta näyttöä, niin tämä poimittu yhdeltä virtuaalitallilta, jossa hoidan:

Astuin ulos bussista. Aurinko paistoi, mutta oli silti vähän kylmä. Olin juuri päässyt koulusta ja päätin käydä katsomassa uutta hoitoheppaani. Tähyilin tarhoille. Huomasin Wennyn eräässä tarhassa. Lähdin kävelemään sinne päin ja hymyilin, kun se laukkaili ja pukitteli ympäri tarhaa. Kutsuin sitä luokseni, ja se höristi korviaan. Ojensin käteni, jonka luokse se tulikin.
" Valitan, minulla ei ole nyt mitään", sanoin hevoselle hiljaa.
Hilpaisin talliin hakemaan tamman riimunnarun, jotta saisin sen tuotua sisään. Sen jälkeen Wenny antoikin hienosti kiinni ja pääsimme ilman suurempia ongelmia sisälle talliin.
Tallissa vein Wennyn käytävälle, jonne myös kiinnitin sen. Otin loimet pois ja vein ne paikoilleen pienen tilakartoituksen jälkeen. Tarkistin vielä jalat sekä suunpielet. Tamma ei ollut satuttanut itseään minnekkään, onneksi. Rapsuttelin tammaa hetken ja hain laukustani porkkanan sille.
" Älä kerro kavereillesi, ne voivat tulla kateellisiksi ", lepertelin.
Hain tamman harjat satulahuoneesta. Wenny ei ollut ollenkaan kurainen, joten aloitin harjaamisen pehmeällä harjalla. Sitten vedin kovemmalla harjalla ylimääräisen talvikarvan pois. Etsiskelin rättiä, jolla pyyhkäisin karvan vielä kiiltäväksi. Harjasin hännän sekä harjan ja laitoin niihin showshinea, sillä innostuin vähän suihkuttelemaan sitä.. Katsoin vielä kaviot, jotka olivat vähän sontaiset. Ihme kyllä, Wenny seisoi koko ajan paikoillaan eikä näyttänyt yhtään vastalausetta. Jännää. Olen tottunut vähän erilaisiin hevosiin. Nyt Milla saapui talliin. Hän hymyili minulle ystävällisesti. Tuosta naisesta en voinut olla pitämättä.
"Hei!" tervehdin iloisesti.
" Hei, ja tervetuloa Piccoloon! Oletkin löytänyt tammasi jo. Aijotko lähteä ratsastamaan? " hän puheli iloisesti.
" Öömm.. Joo olen ", sanoin.
"Okei, laita sille panssarivyö ja nuo harmaat jännesuojat tuolla. Ja jos jäät ulos, laitathan tuon sinisen ratsastusloimen? Kysy, jos tarvitset apua. Ja onpas Wenny muuten kiiltävä! "
" Kysyn kyllä, jos tarvitsen apua. Ja joo.. Innostuin suihkuttelemaan Showshinea.. " vastasin hilpeästi.

Sitä Minna ei enää kuullut, sillä oli lähtenyt jonnekkin. Hauska ja kiireinen nainen. Laitoin Minnan osoittamat harmaat jännesuojat Wennylle. Sitten hain satulan ja panssarivyön. Nekin menivät ihan helposti selkään ja kiinni. Ihanan kiltti hevonen, tuumin. Wenny hörisi, kun pitelin toista porkkanaa kädessäni.
"Okei, ota sitten", sanoin antaessani porkkanaa sille.
Hain vielä suitset, jotka eivät aluksi meinanneet mennä suuhun, sillä tamma nosti päänsä kattoon, eikä tällainen käppänä sinne yletä.
Huomasin, että minulla on farkut jalassa, mutta luulen pärjääväni näinkin. Hain vielä kypärän, vaikka lämmin pipo olisi ollut houkuttelevampi.
Talutin Piccolon maneesiin, (Kai täällä on?) Vein sen kaartoon ja käskin pysähtyä, niin se tekikin. Kiristin satulävyön, säädin jalustimet ja nousin selkään. Pyysin sitä varovasti eteenpäin, mutta se ei räjähtänyt. Se lähti kävelemään kuuliaisen reippaasti eteenpäin, ja sinne minne halusin. Kävelimme pitkin ohjin ympäri uraa. Wenny venytti kaulaansa tylsistyneenä. Keräsin ohjat ja aloin tekemään temponvaihdoksia. Otin ensin varovasti kiinni, mutta jouduin ottamaan vähän kovemmin, että sain sen menemään hitaata tempoa. Kohta se vetreytyi ja kaikki sujui varsin loistavasti. Niin loistavasti, että saatoin vaihtaa suunnan. Tein samaa myös toiseen suuntaan. Wenny oli selvästi tylsistynyt temponvaihteluihin, mutta päätin jatkaa niitä vielä hetkisen.
Sitten siirryin kevyyeseen raviin. Panostin ravin laatuun. Sen piti olla pitkää ja lennokasta, toisin sanoen Show ravia. Tätä olen tehnyt paljon omilla hevosillani, ja yllätyin miten helppoa se oli tällä hevosella. Sitten siirryin keskiympyrälle työskentelemään. Työstin taivutusta, ja pyrin käyttämään mahdollisimman vähän ohjaa apunani. Wenny kulki hienosti pyöreänä, mutta lähti välillä posottamaan kuin pikajuna. Kun olin tyytyväinen, vaihdoin suuntaa. Kokeilin taas lennokasta ravia. Tähän suuntaan se ei ollut yhtä hyvä, joten jouduin työstämään sitä vähän kauemmin. Wenny lähes pakahtui innosta, kun se pääsi ravailemaan kunnolla. Siirryin ympyrälle taas. Tähän suuntaan tamma oli selvästi jäykempi, joten taivuttelin sitä kunnolla auki. Ravi lähti polkemaan hyvin takaa loppujen lopuksi.
Siirryin käyntiin. Annoin Wennyn puuskuttaa hetken ennen laukkoja. Tähän oli mennyt jo 40 minuutia. Sitten oli laukkojen vuoro. Päätin ottaa niitä ympyrällä. Joten siirryin raviin ja muodostin jonkinmoisen ympyrän. Tein miljoonaseitkyt puolipidätettä ja annoin terävät (turhan terävät) laukkapohkeet, joista Wenny säntäsi laukkaan. Otin kiinni, rentoutin reidet ja tarkistin muutenkin koko istuntani. Pian se alkoi näyttämään laukalta, vaikka tamma oli niin innoissaan, että lähes pomppi paikoillaan, kun kokosin laukkaa vähäsen. Siirryin raviin ja kokeilin vähän pehmeämpää pohjetta. Laukka nousi nätisti ja työstin sitä siinä hetken. Olin todella tyytyväinen, ja näemmä Wennykin oli. Vaihdoin suuntaa otin harjoitusravia. Tamma posotti taas, joten työstin ensin ravia, jonka jälkeen tein taas kaksi miljoonaa puolipidätettä, ja nostin laukan. Laukka pyöri heti hyvin, joten otin vain pienen pätkän ja siirryin ravin kautta käyntiin. Ratsastin ulos maneesista ja hilpaisin talliin hakemaan ratsastusloimen. Puin sen Wennylle, ja lähdin tekemään loppuverkat maastoon.
Kävelin lumista polkua pitkin tasaiselle tielle, jossa ravailin hetken. Annoin sen venyttää, ja menin vähän kuin "eteen alas" tyylillä. Se onnistui hetken, mutta sitten tamma kuumeni, joten annoin sen ravailla vähän kovempaa. Sitten siirryin käyntiin ja lähdin kävelemään takaisin. Wenny pärskähteli ja pomppi vieläkin innosta. Se kuitenkin rentoutui loppumetreillä. Taputin sitä ja laskeuduin selästä. Talutin sen talliin ja otin siltä varusteet pois. Harjasin sen vielä ja laitoin fleeceloimen, koska se oli vähän hikinen. Tallissa oli ilmeisesti ruokinta-aika, joten vein Wennyn karsinaan ja annoin sille määrätyn ruoan eli; 1L raicing mineral, ¼dL rautaliuos, 2½ kuivaheinäl, ¾dL valkosipuliöljy ja ½dl E-vitamiinia. Kun tamma rouskutteli eväitään, päätin pestä sen varusteet. Kun ne kiilsivät, oli tammanikin jo syönyt, joten loimitin sen paremmin ja vein tarhaan. Sen jälkeen siivosin vielä karsinan ja kippasin jätteet lantalaan. Tällä kertaa en ehtinyt tutustua muihin hoitajiin, mutta ehkä sitten ensikerralla. Hyvästelin Wennyn ja lähdin kävelemään kotiin.

Sillä virtuaalitallilla minusta on kommentoitu: Tarinat hyvän pituisia ja muutenki kertoo hyvin
yksityiskohtia. Kirjoittaa usein.

Uuden hoitohevosen toivossa, aika riittää kahdelle hoitohevoselle ja yhdelle omalle ihan hyvin Ja onnea muillekkin!

[Anne]

Jeccu siirtyi Januksen hoitajaksi ja Riina tuli hakuihin tilalle. =)

[Deleted]

Heissan! Olen oikealta nimeltäni Karoline, mutta Karoksi kutsutaan. Olin todella innoissani huomattuani että Seppeleessä on uusi hoitajahaku. Klikkasin itseni heti hoitajahakuun ja rekisteröidyin käyttäjäksi. Aloin kirjoittaa tätä. Hoitajaksi hakisin Riinalle tai Myntille.

Miksi Riina?
Riinan hoitajaksi olen kerran ennenkin yrittänyt mutta joku muu valittiin. Joten aloin odottelemaan sitten uutta hoitajahakua. Nyt kun tämmöinen ilmestyin taas eteeni, päätin tunkeutua tännekkin. Riina on suloinen ja ihana tamma, jonka kanssa haluaisin ystävystyä. Tamma sopii luonteelleni ja se on vaan niin ihana.

Miksi Myntti?
Myntti on suloinen ja kiltti tamma, jonka kanssa on helppo työskennellä. Pidän kaikista puoliverisistä. Myntin rauhallisuus on vain hyvä asia, sillä itselläni on helppo kirjoittaa joko melko rauhallisista tai todella vaativista hevosista.

Olen huono selittämään mutta nämä kaksi vaihtoehtoa tuntuvat sopivilta. Molemmat ovat suloisia ja ihanan oloisia.
Kuka olen?
Karoline, tutummin Karo on 15vuotias neitokainen. Tyttö on hoidellut hevosia monia vuosia jo. Oma hevonen on vasta jokin aika sitten hankittu, mutta hoideltua on tullut jo muutamia vuosia. Karo hoitaa piirrustuksin ja tarinoin. Tarinat eivät ole maailman pisimpiä, mutta sisältöhän ratkaisee. Piirrustuksia näkee silloin tällöin. Hoitelee muutamia kertoja kuukaudessa. Pärjää hyvin kaikenlaisten hepojen kanssa.

Seppeleeseen haluaisin siksi että tää on varmaan hienoin virtuaalitalli mitä oon ikiin nähnyt. Tallin piirrustukset ovat omaperäisia ja realistisia. Seppeleessä on muutenkin mukava ja ystävällinen ryhmähenki.

Tää oli nyt tässä, mut toivon tätä hoitajanpestiä ihan hirveesti. Mut tietenkin onnee muillekki hakijoille.

Sitten vaan odottelemaan haun päättymistä.

[linn]

Heissan! Haluaisin hoitajaksi Myntille ja Riinalle

Miksi Myntti?
Itse pidän rauhallisista hevosista, tai ehkäpä hiukan tamma luonteisestakin. Ihastuin Myntin ulkönäköönkin, mutta pitäpä ulkokuorella on väliä? Ihastuin Myntin luonteeseenkin. Myntin tapaiseen hevoseen olisi ihana tutustua.

Miksi Riina?
Pidän paljon hyppelemisestä. Ihastuin toden teolla tämän ulkokoureen. Kovasti haluaisin tähänkin tammaan tustustua. Mutta Myntti onkin ykkösvalintani. Riina on myöskin ihana luonteeltaan, koska siinä on haastetta tutustua ja saada sen luottamus.

Kuka on linn?

Linn on noin 8 vuotta ratsastusta harrastanut tyttö, jolle virtuaalitallit ovat tuttuja. Linn on arka ja hiljainen tyttö, joka rakastaa yli kaiken eläimiä. Kun tyttöön tutustuu, sisältä lyötyy hieman villikko tyttö, joka ei hevillä ystävistään irti päästä. Neiti rakastaa yli kaiken hyppäämistä ja maastoilemisesta. Linn ei ehkä ole sellainen miltä näyttää

Tästä ei tämän kummosempaa tullut, joten toivotan kaikille onnea!

Ja toivottavasti pääsen myös itsekkin jomman kumman hoitajaksi

[tinka]

Hei vaan kaikki Seppeleläiset!

Eli Tinka se täällä taas havittelee itselleen hoitsua. Viime kerralla ei ihan onnistanut, mutta enhän minä silti heti kerrasta luovuta. Tässä vähän lisää tietoa minusta:

Olen siis Tinka, tänä vuonna 18-vuotta täyttävä tyttö. Olen noin 165cm pitkä, mutta todella kevytrakenteinen, joten voin vielä joillain poneillakin ratsastella. Ensimmäinen vaikutelma minusta voi olla vähän ujo, mutta kaikki jotka minut kunnolla tuntevat, tietävät että olen todellisuudessa kaikkea muuta kuin hiljainen! Vauhtiin päästyäni nimittäin puhun ja nauran niin paljon kuin sielu sietää. Olen luonteeltani erittäin avulias, iloinen ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Rakastan kaikenlaisia tallihommia, jopa karsinoiden siivous ja alkeistuntilaisten auttaminen on mielestäni mukavaa. Tykkään ratsastaa kaikenlaisia hevosia, mutta hieman reippaamman oloiset pollet ovat aina olleet lemppareitani. Rakastan esteiden hyppäämistä ja villiä laukkaamista maastossa, mutta yllätykseksi myös koulutuuppaus on mieleeni. Olen erittäin luotettava ja pyrin hoitamaan hommani aina ajallaan. Osallistun myös mielelläni kaikille tunneille, leireille ja muille taliin järjestämille jutuille. Ratsastustaitoa minulla on noin HeA tasolle, sekä esteitä olen hyppinyt korkeimmillaan 100cm ratana. Hevosia olen hoitanut saman verran kuin olen ratsastanut, eli hieman yli seitsemän vuotta.

Ulkonäöllisesti olen hoikka tyttö, jolla on pitkät ja tuuheat hiukset. Tällä hetkellä ne ovat erisävyisten ruskeiden valloittamat. Pidän hiuksiani usein ponnarilla takana tai letitettynä sivulla. Päälläni minulla on talilla yleensä huppari, lämpimimmillä keleillä toppi ja kylmemmillä taas takki hupparin päällä. Jalassa farkut/kollarit ja melkein puhkikuluneet skeittikengät. Ratsastaessa pidän ylläni tietenkin ratsastushousuja, joita löytyy minulta monia erivärisiä. Jalassa aina ratsastuskengät ja chapsit, sekä kädessä raippa. Näytän siis melko tavalliselta ratsastajalta, ainakin omasta mielestäni.

Hoitajana olen melko aktiivinen, joten hoitotarinoita tulisi aika usein. En kuitenkaan tee mitään hutaisuja, vaan pyrin panostamaan jokaiseen kirjoittamaani tarinaan. Pyrin myös olemaan pitkäaikainen hoitaja, joten en lopeta ihan muutaman hoitomerkinnän jälkeen. Aikaa minulta löytyy suhteellisen paljon, paitsi koeviikkoina saaatan olla hieman kiireisempi. Kuviakin piirtelen silloin tällöin, mutta tarinoiden kirjoittelu onnistuu minulta paremmin. Tähän minulla ei ole valitettavasti näyttöä laittaa, mutta toivottavasti se ei ole se kaikkein tärkein asia!

Noniin, vihdoin päästään hoitsuvalintoihini. Ensimmäiseksi toiveekseni olen valinnut Riinan, sillä sanoin jo aikaisemmin pitäväni reippaista hepoista. Riinassa olisi kivasti haastetta myös hoitaessa, ja ratsastaessa tamma on mielestäni tarpeeksi osaava. Osaan ratsastaa herkkiä ja helposti kuumuvia hevosia rauhallisesti, mutta silti määrätietoisesti. Entinen IRL hoitsni, jolla usein ratsastinkin, oli nimittäin kuuluisa säikkymisestään... Toiseksi toivomuksekseni laitan ehdottomasti Eelan. Aivan mahtava tamma, joka ei ole mistään helpoimmasta päästä. Pidän todella paljon siitä, että saan ajan kanssa solmittua luottamuksen hevoseen. Eela on myös reipas ja osaava hevonen ratsastaa, ja sellaisistahan minä juuri pidänkin.

Ja sitten vielä miksi haluaisin hoitamaan juuri seppeleeseen. Yksinkertaisesti, aivan mahdottaman upea talli, jossa mukavat hoitajat, aktiiviset ylläpitäjät ja vieläpä hienot ja aivan todentuntuiset hevoset! Mielestäni ne, jotka saavat seppeleessä hoitaa ja ratsastaa, ovat todella onnekkaita.

Kiitos mahdollisuudesta ja onnea muillekkin hakioille! : )

[pipariina]

Millainen olet IRL ja URL?
Olen irl ja url iältäni 12vuotta. Olen ratsastanut 3vuotta ja olen kehittynyt hyvin. Muutama tippuminen on koettu ja äksytkin hevoset on aika helppoja.
Kenet halut ja miksi?
Haluaisin Myntin tai Elan hoitsuksi koska luonteet ovat mukavat. Pidän myös piirtää sellaisia hevosia.
Näyttöä
Kuva

Tarina
Aamulla heräsin reippaana ja juoksin heti katsomaan ikkunasta, millainen sää olisi. Oli mahtava sää, aurinko paistoi ja linnut lauloivat. "ihana päivä mennä ratsastamaan" mietin. Menin alakertaan ja otin jääkaapista voita ja juustoa. Otin pöydältä leivän. Tein itselleni leivän ja söin sen reippaasti. "Saat sitten kävellä tai mennä pyörällä tallille" äitini sanoi, kun tuli tekemään itselleen aamupalaa. "okei..." sanoin. Menin vessaan ja pesin hampaat. Menin takaisin huoneeseeni ja puin ratsastus vaatteet päälle. Myös pakkasin kypärän,hanskat, raipan ja porkkanan. Menin takaisin alakertaan, jossa laitoin ratsastuskengät jalkaan. "moikka mä meen nyt" huusin. "moikka" äiti sanoi suu täynnä leipää. Astuin ovesta ulos ja ilma tuntui raikkaalta, mutta hieman kolealta. Aurinko onneksi lämmitti. Lähdin pyöräilemään kohti tallia. Välillä ihmiset katsoivat minua... varmaan vaatetukseni vuoksi. Ei varmaan tajua, että olen ratsastaja. Vihdoin pääsin tallipihaan. Aloin taluttamaan pyörääni. Laitoin sen telineeseen lukkoon. Menin sisälle talliin. Menin suoraan kaapilleni. Siihen kirjoitin koodin ja lukko aukesi. Katsoin sotkuista kaappiani. "Miten tämä näin sotkuiseksi on mennyt?" ihmettelin. Noh ei siinä muu auttanut... Siivosin kaapin ja tuntui, että siinä menisi ikuisuus. Noh.. ei voi mitään. Sain sen vihdoin siivottua. Vein harjaboxin jo valmiiksi hoitovälikköön, koska toisin Peetun siihen. Menin ulos tallista ja menin Peetun luo. Peetu tuli suoraan luokseni ja silitin sitä hetken. Sitten menin hakemaan hänet. Talutin Peetun hoitovälikköön, niinkuin olin suunnitellut. Laitoin hänet vetosolmuilla kiinni. Peetu näytti tyytyväiseltä. Taputin sitä. Avasin harjaboxin ja otin sieltä harjan. Aloin harjata Peetua. Harjasin ensin kaulalta ja sitten siirryin muualle. Tein sen saman myös toiselta puolelta. Otin pääharjan ja harjasin Peetun pään. Sen jälkeen otin kaviot. Etukaviossa Peetu näykkäsi minua ja kielsin tietenkin. Sama tapahtui uudelleen. "Peetu nyt loppu" sanoin kieltävällä äänellä. Koitin uudelleen, eikä se tehnyt enää mitään. Otin sitten muutkin kaviot.. Eikä Peetu temppuillut. Sen jälkeen menin hakemaan suitset. Ratsastaisin ilman satulaa. Avasin suitsien remmit ja tarjosin kuolaimia Peetulle. Peetu otti ne vastaan. Laitoin kaikki remmit kiinni. Laitoin kypärän päähäni. Huomasin seinällä jonkun lapun ja menin katsomaan mitä siinä luki. siinä luki näin: "Keräämme porukkaa lauantaina maastoon. Menisimme 5.5 klo: 09.15-10.15". "Eikä.." mietin mielessäni. Katsoin kelloa ja kello näytti 09:45. Olin tullut siis tallille vähän myöhässä.. muuten olisin päässyt mukaan maastoon muiden kanssa. "No menen sitten ensikerralla" mietin mielessäni. Menin takaisin Peetun luo ja laitoin hanskat käteen. Otin raipan maasta ja lähdin taluttamaan Peetua kentälle. Talutin ensin Peetua uraa pitkin. Sen jälkeen menimme kaartoon. Kaarrossa nousin selkään. Ensimmäisellä yrityksellä en päässyt selkään.. enkä toisella. Mutta kolmas kerta toden sanoo. Kolmannella kerralla olin selässä. Taputin Peetua ja sen jälkeen lähdimme oikeaan kierrokseen. Annoin pitkät ohjat. Hetken päästä otin lyhyemmät ohjat ja menimme käynnissä kylmia. Annoin pohkeita ja maiskautin. Jatkoimme ravissa. Tein voltteja. Se onnistui hyvin ja Peetu oli hyvin kuulolla. Teimme hetken voltteja ja sen jälkeen jatkoimme uralla. Annoin Peetun mennä todella reippaasti. Menimme hetken vielä ravia ja sen jälkeen nostin laukan. Koitimme laukanvaihtoja pitkälläsivulla. Se ei ensimmäisellä kerralla oikein onnistunut. Peetu ei tainnut ymmärtää, mitä siltä pyysin. Toisella pitkällä sivulla yritin uudelleen. Se meni jo vähän paremmin. Koitin vielä kerran. Vihdoin se onnistui. Kiitin Peetua kunnolla. Sen jälkeen koitimme pohkeenväistöä. Se meni hyvin. Olemme harjoitelleet sitä aika paljon Peetun kanssa. Näin kuinka porukka tuli maastosta. He taluttivat hevosensa talliin ja menivät hoitamaan niitä. En jaksanut edes välittää. Annoin käynnissä pitkät ohjat. Menimme kaartoon ja laskeuduin selästä. Talutin Peetun hoitovälikköön ja otin siltä suitset pois. "Miks et tullut maastoon?" Nepu kysyi. "En tienny siitä" sanoin "Ok" hän vastasi. Sen jälkeen vein Peetun takaisin tarhaan. Pesin ja pakkasin suitset. Sitten vein ne satulahuoneeseen. Vein myös harjaboxin kaappiini. Sen jälkeen lähdin pyöräillen kotiin.
Hepa nimi oli vaan Peetu.

[Miira]

Hei jälleen.

Miira on kuuteentoista ikävuoteen pian pyrkivä punapää, joka hakee nyt kolmannen kerran Seppeleen hoitajaksi. Hän on reilu ja luotettava kaveri, mutta myös melko haavoittuvaista laatua. Hän on hyvin lähestyttävissä, ja auttaa mielellään tuntemattomiakin ihmisiä. Miira on myös omatoiminen, mutta ryhmätyö onnistuu ihan yhtä lailla. Hän ajattelee suuren osan filosofisesti ja optimistisesti, sekä tykkää sulkeutua välillä omaan pieneen haavehuoneeseensa, mutta kulkee silti jalat maassa. Miira jaksaa yrittää – energiaa siis on – ja hän haluaa että ihmiset saavat hänestä hyvän kuvan. Pitää poneista kohtalaisen pienen kokonsa takia, mutta hevosillakin ratsastaa.

Plasmaruudun takana istuu pian viisitoistavuotias tyttö. Ratsastusta olen harrastanut sellaiset kahdeksan vuotta, vuoden olen vuokrannut yhdessä ystäväni kanssa isokokoista vuokraponia, jolla kilpailen paljon. Perheelläni on ollut myös oma shetlanninponi, jolle koulutin erilaisia maastakäsittelyjuttuja, joten hevoskokemuksesta voidaan tosiaan puhua. Itse vietän aikaani pääasiassa tallilla ja koneen ääressä, kouluunkin ehdin. Rakastan kirjoittamista ja lukemista, piirtäminenkin on suuri ihanne minulle, vaikken siinä mestari olekaan.

Hoitotarinoista pyrkisin saamaan realistisia – eli en hyppisi joka päivä metri kahtakymppiä tai tekisi piaffea kentällä väärinpäin satulassa – ja myös jotenkuten hauskojakin. Myös porukka olisi vahva juttu näissä tarinoissa, joten yrittäisin saada mahdollisesti väkeä mukaan, vaikka niitä oman rauhan hoitokertojakin varmasti tulisi. Aluksi ottaisin rauhallisesti hoitopollen kanssa, tutustuisin ja en ensimmäisellä kerralla menisi laukkaamaan pellolle ilman varusteita.

Hoitopolleksi Miira haluaisi nyt Januksen poistuttua Myntin. Myntti vaikuttaa kivalta kakkosvaihtoehdolta, jonka kanssa voisi oppia uutta niin maasta kuin selästäkin. Tamma on sopivan kokoinen Miiralle, ja sillä voisi sitten ratsastella kasvupyrähdyksen päätyttyäkin. Myntti on juuri sellainen, minkälaiseksi tamman odottaa; kiltti ja upea, vaikka myös välillä ärhäkkä ja itsepäinen. Tammoissa Miira ei näe yleensä paljon muuta kuin hevosen, mutta Myntti vaikuttaa niin mielenkiintoiselta tapaukselta, että se voisi olla jopa syvemmän tutustumisen arvoinen.

Seppele kutsuu koska sen ympäristö, porukka ja hevoset tuntuvat jälleen niin todenmukaisilta. Porukka elää hyvin tasaisesti, yhteishenki puhkuu niskaan vain hyvää ja aktiivinen toimintakin tuo kivan tuulahduksen. Hevosilla on jokaisella oma ihana persoonansa; kaikki eivät voi edes olla täydellisiä lastenratsuja. Kun jää katsomaan toimintaa sivusta, huomaa itse haluavansa kuulua tähän ihanan lämminhenkiseen porukkaan – näin se vain menee.

Lyhyesti: uskollinen pian kuusitoistavuotias ratsastaja, joka vannoo olevansa pitkäaikainen ja aktiivinen. Haluaa osallistua tunti-, kurssi- ja leiritoimintaan intoa puhkuen. Realistinen ote virtuaalilamaailmaan ja upeaan Seppeleeseen.

Kirjoitusnäyte löytyy tutusti täältä:
sivut.arza.us/l/hoitoteksti

Kaurapusuin,
Miira

[Deleted]

Moikka vaan Seppeleen väki!
Täällä oisi iloinen ja aktiivinen, vuosimallia -99 tytteli etsimässä itselleen hoitsua ja kylläpäs tuo Myntti pisti silmään. Eli Siis Mynttiä pyytelisin hoitsukseni!

IRL-minä
Olen 13-vuotias tyttö Etelä-Suomesta. Rakastan kirjoittamista yli kaiken, ja osittain siksi virtuaaliharrastukseni alkoikin. Olen ratsastanut n. 4 vuotta ja tiedän hevosista yhtä sun toista... Olen 100 prosettia heppahöperö!

URL-minä/Luonne-esittely
Lyhyehkö, mutta estääkö se vauhtia? Ruskeat, kiharat hiukseni ovat usein äkkinäisesti hutaistulla nutturalla pään päällä, tai siististi letitettynä pomppimassa minun kiiruhtaessa sinne sun tänne. Yleensä minut näkee lökäreittä tai pilleissä, toppi huppari päällä. Viihdyn tallilla ja otan rennosti. Saatan joskus tuntua hieman yksinäiseltä, mutta viihdyn kuitenkin niin yksin kuin kaveriporukassakin. Saa tulla tutustumaan, en minä pure!

Miksi Myntti?
Myntti tuntuu omalta ja muistuttaa paljon entistä hoitohevostani, joka jouduttiin nukuttamaan pois jalkavaivojen takia... Ja muutenkin Myntti söpööö<333

Kirjoitusnäyte:

- Sori, mut ei ehkä tänään, kun pitäis mennä hoitamaan tallille Sharkia. Okei, joo. Moikka!
Suljin puhelimeni. Sandra kysyi minua heille, mutta taas oli hoitopäivä, joten omistauduin sille. Laitoin kännykkäni tallilaukkuuni. Siellä oli myös ratsastuskypärä, ratsastushanskat ja musta perusriimunaru. Se oli vihdoinkin saapunut postissa. Kävelin pitkin kiemurtelevaa hiekkatietä kohti Ratsutalli Pakulaa. Tänään oli torstai, viimeinen päivä koulussa ennen pääsiäislomaa. Kello oli 15:17. Minulta oli loppunut koulu kahdelta. Tänään voisin ratsastaa Sharkilla joko maastossa ilman satulaa, tai sitten kentällä ihan normaalisti. En vain osannut päättä kummin ratsastaisin. Olisi nimittäin kiva ratsastella pikkuisella poninpallerolla! Jossain vaiheessa voisin ajaa Sharkilla, olihan se ex-ravuri.

Onneksi tänään oli hyvä keli. Aurinko paistoi, vaikka loskaa ja lunta oli vielä maassa. Ratsutalli Pakulan kyltti alkoi jo näkyä. Siitä valui välillä pari pisaraa vettä, koska aurinko oli sulattanut lumen sen päältä. Kävelin pian kyltin ohi mustissa ratsastus-saappaissani ja punaisessa fleecetakissani. Ilma oli niin lämmin ettei minut tarvinnut pitää hanskoja kädessä. Kun olin vähän lähempänä Pakulaa, näin pari hevosta aitauksessaan. En ollut varma keitä ne olivat, mutta nättejä rautiaita ne olivat.

Pakulan pihassa oli reilusti kavionjälkiä ja yksi tuore lantakasa. Kipaisin hakemassa lapion ja siivosin lannat pihasta lantalaan. Sitten vein lapion takaisin ja menin talliin, ja oitis Sharkin karsinan. Harmistuin hieman, kun huomasin, ettei yhtäkään hevosta ei ollut sisällä. Kävin laittamassa tallilaukkuni kaappiini, ja otin sieltä samalla uuden riimunarun. Suljin kaapin ja menin laittamaan harjapakin valmiiksi käytävälle. Sitten lähdin hakemaan Sharkia. Avasin tallin ovet ja kävelin Sharkinn tarhalle. Shark oli kaukana tarhan toisella puolen. Avasin portin, astuin sisälle tarhaan ja suljin portin perässäni. Lähdin kävelemään kohti Sharkia. - Shark! Mennään ratsastamaan, huusin Sharille ja maiskutin pari kertaa. Shark alkoi laahustaa minua kohti. Otin sen riimusta kiinni ja kiinnitin uuden riimunarun siihen. - Jaahas, sinulla onkin uusi riimusi päässä, hymyilin, kun tajusin että Sharkilla oli ostamani riimu päässään. Lähdin taluttamaan Sharkia kohti porttia. Avasin portin, annoin Sharkin astua ulos ja suljin portin tukevasti kiinni. Sitten vein sen talliin...

Siinä se oli, toivon mukaan onnistaa ♥♥♥

[Selena]

Hei!

Olen Selena, ja haen nyt hoitajaksi Eelalle tai Myntille.

Miksi Seppele?
Seppele on ulkopuolisen silmiin todella mukava paikka, jossa on hyvä yhteishenki. Se on pysynyt jo kauan pystyssä, minkä vuoksi voisi olettaa, että pysyisi jatkossakin. Aina kaikki hoitajuuteni ovat päättyneet tallin/kennelin lopettamiseen tai lopulliseen kuolemiseen ilman lopetusilmoitusta. Seppele tuntuu ihan oikealta tallilta, missä kaikki hoitajat tuntevat toisensa ja kaikki ovat kavereita keskenään. Niin, eikä tietenkään unohdeta Annen mahtavia piirroksia eikä erilaisia hoitomahdollisuuksia! (kirjoitus, piirtäminen, sarjakuvat)

Miksi Eela?
Vasta äskettäin olen alkanut pitämään ihan isoistakin hevosista, ja hyvä niin, sillä olen lähes 170-senttinen. Ruunista en ole koskaan välittänyt, ja oria en tosiaankaan haluaisi hoitohevosekseni. Eela säväyttää myös hankalahkolla luonteellaan, ja plussaa tuo se, että tamman luottamus täytyy voittaa eikä heti ollakaan bestistä. Myös virtuaalimaailmassa yleiset superkiltit lahnat on luotaantyöntäviä, eli en halua hevosta, joka on vain paikallaan kuin harjaa, antaa heti kiinni eikä koskaan pukita. Lisäksi tamman kapasiteetti veisi minua ratsastuksessa eteenpäin, sillä 130-senttisiä en koskaan ole hyppinyt, ja helpon A:n treenaus sujuisi ehdottomasti paremmin, jos myös hevonen osaisi asiat (;

Miksi Myntti?
No, isojen tammojen osalta sama juttu kuin Eelan kanssa, joten en sitä ala tässä toistelemaan (:
Myntti olisi luonteeltaan ehkä hiukan parempi minulle, sillä olisihan se kiva jos hoitsu ei ihan joka päivä riehuisi ihan tunteella :D
Myntin estekorkeutta olen kyllä hyppinyt, mutta en sitäkään niin paljoa. Helpon B:n asiat sujuvat minultakin, joten niitäkin on kiva treenata; ja toki olisi ihanaa päästä eteenpäin yhdessä hevosen kanssa. Westerniä en koskaan ole edes kokeillut, mutta osaavan hevosen kanssa sitä olisi varmasti mukava mennä.

Minä IRL
Olen 13-vuotias, kuudetta luokkaa käyvä tyttö. Luonteeltani olen hiukan äkkipikainen, huumorintajuinen ja sekopäinen. En kuitenkaan ole pitkävihainen, mutta en ole ensimmäisenä sopimassakaan. Viihdyn isossa porukassa, ja olen tilanteesta riippuen kärsivällinen. Yleensä kestän aika pitkään, mutta jos vtuttaa jo valmiiksi, niin sitten palaa pinna aika nopeasti. Virtuaalimaailmassa olen pyörinyt aktiivisen epäaktiivisesti sellaiset viisi vuotta. Ratsastanut olen ihan 2-vuotiaasta asti, mutta aktiivisesti olen käynyt tunneilla kuutisen vuotta ja helpon An asiat ovat opettelun alla. Esteitä olen kahdeksaakymppiä hyppinyt, mutta etäisyyksistä en vieläkään tajua mitään :D

Minä URL
Olen samanikäinen kuin IRL, eli 13-vuotias kuudesluokkalainen, jolla on yläkouluun siirtyminen edessä. Pyrin pitämään virtuaalihahmoni melko lailla itseni tapaisena, paitsi en tietenkään omista talleja 13-vuotiaalla hahmolla :D
Ulkonäöltäni olen hiukan alle 170-senttinen, melko hoikka harmaasilmäinen tyttö. Hiusteni väriä en osaa kertoa, mutta ne on sellaset tummanvaalean ja vaaleanruskean väliltä. Maantienväriset, sanoo äiti :D
Pukeudun tallilla farkkuratsastushousuihin ja värikkäisiin t-paitoihin tai toppeihin. Ja kylmemmällä säällä huppari, ja talvisin tietysti toppatakki ja pipo (:

Tekstini
ovat kuulemani mukaan helppolukuisia ja mukaansatempaavia. Tarinanäyttöjä voi lukea Binan hoitokirjasta tai tuolta alta, johon olen liittänyt yhden tarinoistani Eveninqissä (: Äikän numero on aina ollut 9. Käytän kirjoittamiseen paljon aikaa, enkä ala kirjoittaa tarinaa, jos ei siltä tunnu, tai niistä tulee liian pakolla tehtyjä. Usein kuitenkin uuden hevosen kanssa tulee inspiraatiota päivittäin, ja pitempäänkin olleen hoitohevosen kanssa jaksan kyllä keksiä uusia asioita. Olen kuitenkin realistinen tarinoideni kanssa, eli en heti ensimmäistä kertaa hevosen tavatessani rupea hyppäämään sillä. Useimmiten en kiipeä edes selkään ensimmäisellä tai toisellakaan kerralla, harvemmin ensimmäisellä kerralla edes liikutan hevosta.

Kuvani
ovat kauheita :D muttamutta, näyttöjä: (vanhoja)
pinenhepot.webs.com/piirroksia%20008.jpg
pinenhepot.webs.com/susaomap.JPG
pinenhepot.webs.com/vilmaomapiirtama.JPG

Viimesessä etujalat vammaa, ne on liian pienet noi lavat ym.

Niin ja sitten vielä se hoitotarina:

Tarinassa hoidan Kukka-nimistä suomenhevostammaa, ja Sami on tallin söpöin poika :3

Koko eilisen päivän ja viime yön oli satanut lunta. Sitä alkoi olla jo metri, jos ei enemmänkin.
-Selena, saat mennä tallille bussilla tänään. Auto on rikki, isä sanoi.
-Bussit on ainaki tunnin myöhässä! en mä voi mitenkää ehtiä millään bussilla ajoissa! huudahdin.
-No mikäs kiire sinulla on?
-Maasto alkaa kahden tunnin päästä, ja mun pitäis olla pian tallilla, valitin.
-No harmin paikka. Mutta mä en ainakaan ehdi sua tänään sinne kuljettaa.
-Höh, totesin ja painuin huoneeseeni. Että pitikin sen auton juuri tänään olla rikki! Päätin soittaa Marielle ja kertoa, etten pääse maastoon.
-Marie.
-Selena täällä hei. En pääsekään maastoon tänään.
-Voi harmi. Mikset?
-Auto on rikki, enkä pääse tallille ajoissa.
-Harmin paikka. Olen kyllä itse nyt käymässä kotona, ja voisin vaikkapa noutaa sinut, niin pääsisit sinäkin maastoon, Marie sanoi.
-Ihanaa! Asun tässä Hiiripolulla.
-Selvä. Mikä on talosi numero?
-Seiska, vastasin.
-Okei. Ai niin, Jonnakin on muuten kyydissä.
-Selvä. Koska olette täällä?
-Vartin päästä, luulisin. Monet tiet ovat tukossa.
-Okei. Olen vartin päästä pihatiellä, sanoin ja suljin puhelimen.
Pakkasin laukkuun termospullollisen lämmintä mehua ja pari palaa eilistä pitsaa. Lisäksi tungin sinne porkkanan, Kukkaa varten.
Pian istuinkin Jonnan vieressä Marien auton takapenkillä.
-Onko sulla ja Samilla jotain juttua? Te vaikutitte toissapäivänä aika läheisiltä siellä kerhiksessä, Jonna kysyi.
-No... En oikein tiedä. Ei me kuitenkaan seurustella, sanoin.
-Jaa... Aika läheisiltä te siellä maastossa vaikutitte. Mä näin teidät, Jonna sanoi.
-Hei voisitteko jättää meidät edes hetkeks rauhaan? Toi on tosi rasittavaa, että te stalkkaatte mua ja Samia jatkuvasti! huudahdin raivostuneena.
-No.. Anteeks.
Emme puhuneet enää mitään sen matkan aikana. Perillä otin laukkuni ja kiiruhdin kerhohuoneeseen.
-Ai hei, Sami sanoi.
-Moi, sä olitkin täällä jo, sanoin.
-Juu. Muttamutta, täytyy puhdistaa suitset maastoa varten. Tuletko mukaan? Sami kysyi.
-Joo. Kukan suitset on varmaan ihan likaset, kun en oo pessy niitä kunnolla vielä, sanoin ja lähdin pojan kanssa kerhohuoneesta.
Pesin Kukan suitset huolellisesti. Ne olivatkin melko likaiset, mutta kiilsivät puhtauttaan, kun olin käsitellyt ne satulasaippualla.
Pian maaston alkuun oli vain 45 minuuttia jäljellä. Hevoset oli jätetty sisään, joten menin harjaamaan Kukkaa. Se ei ollut kovin likainen, mutta päätin silti vetää tamman kumisualla läpi. Se näytti nauttivan harjauksesta ja hamuili ylähuulellaan kaltereita.
-Höpsö tamma, sanoin itsekseni ja hieroin sään kohdalta vielä kovempaa. Tamma venytti kaulansa oikein pitkäksi, sulki silmänsä ja venytti ylähuultaan.
-Haha, olet hassu, naurahdin ja vaihdoin kumisuan pölyharjaan, jolla sitten irrotin kaikki kumisuan mukana lähteneet karvat.
Seuraavaksi harjasin pään ja puhdistin kaviot.
Aikaa oli jäljellä vielä 25 min, joten päätin selvittää tamman harjan. Siinä ei kestänyt kauaa, joten tein vielä ranskanletin tamman harjaan, jonka jälkeen varustin Kukan ja talutin tamman pihalle.
-No niin. Ennen kuin lähdemme maastoon, kertaamme säännöt, Marie sanoi Tähden selästä.
Kuuntelin sääntöjä ja tutkin samalla ratsukoita. Stella oli omalla hevosellaan Benkulla matkassa, ja joku noin 11-vuotias tyttö ratsasti Stellan hoitoponilla Dreamilla. Susanna, Lilian ja Lina olivat kaikki omilla hevosillaan maastossa. Sami istui Maddin selässä ja Jonna Applen. Pushilla ratsasti myös joku tuntiratsastajista. Karkki meni Ruskalla, ja vain Usva ja Pride jäivät talliin.
-Okei. Sitten järjestys olisi sellainen, että minä ja Tähti mennään ekana, sitten perään Benkku, Ruska, Kukka, Maddi, Apple, Sanni, Miracle, Blackie, Dream ja Pusher. Olihan siinä kaikki? Oli. Sitten matkaan, Marie sanoi ja kannusti Tähden liikkeelle. Muodostimme jonon annetussa järjestyksessä.
Kävelimme aluksi kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen otimme ravia. Onneksi ratsastuspolut olivat pysyneet jotakuinkin auki, joten pystyimme liikkumaan kunnolla. Perällä olevat shettikset tosin joutuivat jatkuvasti ravailemaan käynninkin aikana.
Pian tulimme ison pellon reunaan.
-Ratsastetaan reunaa pitkin niin, että saadaan vähän väliä toisiimme, niinkuin mentäisiin kaartoon ratsastustunnin lopuksi. Otetaan vähän ravia, ja sitten kun sanon, niin nostetaan laukka. Ja kaikki jo ravissa kevyeeseen istuntaan, takapäät saattaa olla vähän keveitä! Marie huudahti.
Teimme työtä käskettyä ja kohta laukkasimme syvässä hangessa hullua vauhtia. Maddi ja Benkku olivat ensin johdolla, mutta sitten Kukka ja Ruska alkoivat kisailla ihan tosissaan. Vahvoilla suomenhevosen jaloilla ja jyräävällä tavallaan Tähti, Ruska ja Kukka lähtivät voitontaistoon. Kukka oli selvästi innoissaan ja nautti laukkaamisesta ja kisailusta. Lopulta voittajaksi selviytyivät kuitenkin Karkki ja Ruska. Marie ja Tähti olivat toisia ja minä ja Kukka kolmansia. Ei haitannut, vaikken voittanutkaan.
Takaisinpäin ratsastelimme lähinnä käyntiä ja ravia.
Matkan varrella oli eräs kota, jonne pysähdyimme paistamaan makkaraa. Minusta tuntui, etten ollut koskaan maistanut mitään yhtä hyvää, vaikken mikään makkaran ystävä ollutkaan.
Kun olimme tallilla, riisuin ja harjasin sekä kuivasin hiukan hikisen ja melko väsyneen Kukan.
Puin tammalle fleeceloimen päälle ja siihen päälle vielä sadeloimen ja vein tamman tarhaan yhtä aikaa Maddin, Applen ja Tähden kanssa.
Kun Kukka oli tarhassa, siivosin sen karsinan. Boksi oli melko puhdas, mutta kikkareet oli hyvä kerätä päivittäin. Pesin myös ruokakupin ja juoma-automaatin tiskiharjalla.
Kun karsina oli puhdas, päätin mennä puhdistamaan ja rasvaamaan satulan ja suitset. Ne olivat ihan märkiä, joten pyyhin varusteet ensin kuiviksi pyyhkeellä, jonka jälkeen saippuioin ja pyyhin ne uudelleen. Sitten öljysin suitset ja vastin- ja jalustinhihnat. Harjasin vielä satulahuovan ja -vyön sekä jalustimet puhtaiksi ja ripustin varusteet paikoilleen.
-Selena, täällähän sä ootkin. Ajattelin, että tulisitko auttamaan tuon Usvan kanssa? Olisi tarkotus laittaa sille vähän valjaita päälle. Jos nyt vaikka silat ja suitset, Marie sanoi.
-Okei, käy mulle, vaikken mikään mestari valjaiden suhteen ookkaan. Yhden poniravikurssin oon käyny, ja siitä on aikaa, naurahdin.
-No hyvä. Haen sen tohon käytävälle, Marie sanoi ja poistui satulahuoneesta. Menin perään ja otin Usvan paikalta suitset sekä yhdet yhteiset silat.
-Hyvä, sä otit ne. Katotaan nyt miten saadaan nää suitset tällä kertaa päähän, Marie hymyili ja otti suitset käteensä.
Pian Usva oli suitsittu. Se seisoi hämmentyneenä paikallaan, kun asettelimme siloja sen selkään.
-Noniin, eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Ylihuomenna voisi kokeilla laittaa kaikki ajovarusteet, muttei kärryjä vielä, Marie sanoi ja riisui Usvan sekä vei sen karsinaan. Hän vei vielä varusteetkin.
Yllättäen Sami tuli takaani käytävää pitkin.
-Hei söpöläinen, poika sanoi.
-Moi, sanoin.
Sitten Marie tulikin satulahuoneesta.
-Te kaksi, heitelkääpäs semmoiset viisi paalia heinää tuolta vintiltä, Marie käski.
Kiipesimme Samin kanssa heinävintille.
-Mä kyllä heittelen nämä, poika sanoi ja alkoi pudotella paaleja alas.
Olin kait ajatuksissani, sillä Sami oli kävellyt taakseni ja nappasi syliin. Kiljahdin säikähdyksestä, mutta Sami kehotti olemaan hiljaa ja kantoi minut heinäkasan luokse.
Siinä, heinien keskellä, maailman ihanimman pojan sylissä, koin ensisuudelmani.
Se tuntui kestävän pitkään. Ei se varmaan oikeasti kestänyt kuin muutamia sekunteja, mutta tunnilta se tuntui.
-Sainko tehdä noin? Sami kysyi.
-Sait.
-No hyvä. Entä näin? poika kysyi ja tunki niskaani tukon heinää.
-No saat sitten kai, jos minäkin saan! huudahdin ja aloin nauraen heitellä heinää Samin päälle.
-Varokaa! Hullu ihminen heittelee päälleni heinää! Sami kiljahti nauraen.
-Hahah, ole sinä vain hiljaa! huusin kikattaen ja hyökkäsin Samin kimppuun heinää käsissäni.
Painimme siinä heinien keskellä hetkisen leikillämme, jonka jälkeen pääsin istumaan pojan rinnan päälle.
-Hahaa, voitin, nauroin.
-Etpäs, Sami naurahti, pomppasi ylös ja sieppasi minut kainaloonsa. Seuraavassa hetkessä makasinkin heinäkasassa.
-Haha, eiköhän tämä riitä, Sami naurahti ja auttoi minut ylös.
-Juu. Muuten, ollaanko me nyt ihan oikeesti niinku yhessä? kysyin.
-Varmaankin, Sami hymyili.
Koko loppupäivän minusta tuntui, kuin olisin leijaillut pari tuumaa ilmassa.


Toivotan vielä onnea kaikille muillekin hakijoille!

Selena

[Alice]

Alice

IRL 12 ja URL 16 vuotias tyttö on harjaantunut hevosten käsittelijä ja ratsastuskokemusta löytyy monien vuosien takaa. Nuori nainen osaa käsitellä myös herkkiä hevosia, ja haluaa voittaa niiden luottamuksen puolelleen.

Miksi juuri Riina?
Riina on ollut minulle mieleinen hevonen jo pitkään. Sen luonne ja koko ovat juuri oikeanlaiset. Olen odottanut tilaisuutta päästä sen hoitajaksi, mutta hoitajahaku jossa Riina esiintyi, valui hiekkana sormieni välistä.

Hoitajana pyrit täyttämään nämä kriteerit:
X Olen aktiivinen.
X Tarinani ovat mukavan pituisia ja niitä voi lukea vaivatta.
X En lopeta kuukuden kuluessa.
X En vaihda hoitsua joka kerta, kun on mahdollista.

Olen kärkkynyt tilaisuutta päästä hoitajaksi jo monen monta kuukautta, mutta hakuja ei ole ollut auki. Nyt voin luvata, että olisin pitkäaikainen, sillä Riina on yksi suosikkihevosistani Seppeleessä. Panostan hoitoihini (sekä tarinoihin, että kuviin) enkä voisi lähettää viidessä minuutissa hutaistua novellia, vaan varaan jokaiseen tarinaani aikaa vähintään 30 minuuttia. Tarinoissani olen realistinen ja luova, mutten käytä kaikkia tallin henkilöitä yhdessä tarinassa.

Itse olen enemmän tarinoiden kirjoittaja kuin piirtäjä, vaikka vapaa-ajalla kumpikin harrastus on kovassa käytössä. Olen etsinyt mukavaa virtuaalitallia, johon voisin "kotiutua" mutta useimmissa on ollut jokseenkin tukala ilmapiiri ja epäaktiivinen ylläpito. Niin ei kuitenkaan voi sanoa Seppeleestä. Vaikka IRL ratsastus vie aikaa, olen aina halunnut päästä hoitamaan virtuaalisessakin maailmassa.

Alicella on tapana pitää kovaa huolta ulkonäöstään ja hiuksien värjäämistä esiintyy myös melko usein. Tällä hetkellä hänen hiuksiensa väri on punainen.

Noin 160cm pitkä huumorintajuinen ja menevä tyttö rakastaa suuresti kaikkia eläimiä. Alice on todella suorasukainen, mutta osaa kaunistella asioita tarpeen tullen. Hän viihtyy tallilla hyvin ja viettää siellä suurimman osan ajastaan käyskentelemässä ja auttamassa muita. Nuori nainen osaa olla kiltti ja auttavainen, mutta usein hänen suustaan saattaa lentää jos jonkinmoista sanasekoitusta. Alice ei ole sellaista sorttia, joka luovuttaa heti kun ei saa haluamaansa. Hän ei koskaan jätä mitään kesken, vaan saattaa kaiken kunnialla loppuun.

Vaikka en olekkaan ennen osallistunut hoitajahakuihin, olen Seppeleen suuri "fani" ja jos nyt jollain ihmeen keinolla onnistuisin pääsemään Riinan hoitajaksi (josta olen unelmonut jo pitkään) voisi vannoa, että näkisitte minut täällä vielä monen kuun ajan. Hoitaisin Riinaa todella kovalla innolla, ja minusta tulisin luultavasti Seppeleen kova käyttäjä!
Nyt kuitenkin kuittaan suurella mielenkiinnolla ja odotuksella.

Kevätterveisin
Alice

Onnea muille hakioille!