|
Post by Loviisa on Sept 23, 2014 20:23:57 GMT 2
Jos mäki tähän vielä mahun mukaa ni olisin tosi happy! :-) Tää on ihan uskomaton idea!!
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 21, 2014 16:18:03 GMT 2
Riippuu tilanteesta mutta sanotaan villasukat!
Hiukset auki vai kiinni?
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 19, 2014 19:44:25 GMT 2
Voihan nenä.. Toivottavasti nähdään vielä tulevaisuudessa ja kaikkee hyvää! :-)
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 19, 2014 19:38:39 GMT 2
Voi teitä, kiitos! <3 Positiiviset sanat lämmittää aina!
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 18, 2014 20:19:24 GMT 2
Ihmeellinen maastoretki.
On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en. Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa, linnut lentävät merien taa.
Nousin pienesti kevyeen istuntaan jotta Frank jaksoi paremmin pinnistää mäen ylös. Maisema näytti taianomaiselta. Tuntui etten vain voinut uskoa silmiäni kun pysähdyimme mäen päälle. Keltaiset koivunlehdet varisivat alas polulle kun tuuli puhalsi niihin lempeästi. Heijastinliivi kimmelsi hämärässä metsässä samalla tavalla kuin iltakaste ruohikon päällä. Maassa kasvavat horsmat olivat jo kuihtuneet ruskeiksi ja mustikanvarvut värjäytyneet pakkasen pistäneenä punaisiksi. Sienet seisoivat jalallaan ja odottivat noutajaansa. Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy. Mihin pois katoaa, missä siilien maa, mullan allako ne asustaa?
Polku lasketteli mutkikkaasti mäkeä alas, mutta mikä pieni pallo könötti keskellä polkua. Menin lähemmäksi ja tunnistin sen pienen pieneksi siiliksi. Huomatessaan meidät, piikkipallo kipitti ketterästi polun poikki metsään. Laulun sanoin, se vaelsi talvea piiloon. Jatkoin matkaa, ravasimme isompaa tietä pitkin. Kevensin kevyesti. Katselin ympärilläni olevaa luontoa ja ihailin sen kauneutta. Pellon päälle laskeutui sumu kun ohitimme sen ravissa. Frankin kaviot kajahtelivat maahan ja lehdet rahisivat tiellä kun otimme laukkaa. Syksy oli varmaan valanut siihenkin intoa kun se nyt laukkasi niin kovaa ja innoissaan. Kuka vaahterat kauniiksi saa, värit muuttaa ne, nyt punertaa? Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään? Missä maalarin tuon kotimaa?
Takaisin päin tullessa katsoin tallin pihassa olevia kauniita vaahteroita. Yölliset pakkaset olivat värjänneet ne aivan oranssinpunaisiksi. Oli jo niin hämärää että erotin ne vasta kun kävelimme aivan puiden juuresta. Sisältäpäin tulevat valonsäteet valaisivat lehtiä. En tiennyt yhtään, paljon kello oli. Pihalla hyppäsin alas selästä ja menin takaisin talliin. Siellä tutut kasvot tekivät kukin omia hommiaan. Vein Frankin karsinaan, riisuin siltä varusteet, heitin kevyen loimen päälle ja vein tarhaan. Ihmettelin kyllä miten ne tarkenivat vielä olemaan yöt ulkona mutta Anne oli vakuutellut että ne olivat tottuneet olemaan ulkona myöhälle syksyyn. Vaikka kello löi jo reilusti yli kahdeksan kuulin vielä kuitenkin oleskeluhuoneesta iloista puheensorinaa. Vedin kaapistani pitkät ja lämpimät villasukat palelevien varpaiten päälle ja liityin mukaan seuraan. Lämmin ja iso kuppi kaakaota oli vielä kirsikkana kakun päällä. Päivä oli ollut täysi kymppi! On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en. Miten muutoksen saa koko kesäinen maa? Värit hehkuvat nyt loistossaan.
Lovvu & Frank 19HM!
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 18, 2014 20:12:23 GMT 2
Gitta Edi Frank Hestia Venna Humu Huiska Siiri Patron Pella Rotta Sentti Walma Bonnie Topi Väinö Sikke
Tollo pois.
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 17, 2014 19:36:42 GMT 2
Wenla on aktiivinen ja reipas Gitan uusi hoitaja. Sun tarinat on mielenkiintosesti kirjotettuja ja hauskoja! Vaikutat muutenkin tosi sympaattiselta ja iloiselta hoitajalta. :-)
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 15, 2014 19:23:03 GMT 2
MemoriesKuva taulusta joka on huoneen seinälläni. Hoitajataipaleelta napattuja muistoja, ensimmäinen ratsastustunti Seppeleessä, syksyinen maastoreissu Frankin kanssa, leirillä auringon laskua katsomassa ja tarhassa laiduntavia hevosia. <3 Lovvu & Frank 18 HM!
Skanneri ei suostu taaskaan toimimaan joten laatu on kameralla otettu.. :/
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 14, 2014 20:03:54 GMT 2
Pihlan tarina oli oikein mukavan olonen! Perus tallielämää. Pyryn kuva Reinolle oli hieno, tykkäsin! Ja Wenlan uusin tarina oli tosi hauska, sain oikein pyrskähtää nauruun monessa kohtaan.
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 14, 2014 19:12:23 GMT 2
Kengät chapseilla!
Mäkkäri vai hese?
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 10, 2014 15:39:19 GMT 2
Ja samalla Loviisalle 15 vee :-)
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 9, 2014 18:10:37 GMT 2
Koulua
”... ja sit Pella vaa heitti mut selästä. Mä retkahdin maahan ja aloin nauraa ihan täysillä. Brittaki meinas tippuu Hypen selästä ku se nauro niin paljo. Mä en tajuu..” ”Siis ketä nää kaikki on?” keskeytin Pihlan tarinan vanhasta maastoretkestä ja katsoin tuntemattomia ihmisiä suu auki. ”Siis Loviisa... Ootsä ihan vajaa? Uusii hoitajii tietty!” Pihla huokaisi. ”Onks ne tulokset tullu jo, mä luulin et vasta kymmenes päivä” ”No nehän tuli jo neljä päivää sitte! Sen jälkee talli on ollu niinku muurahaispesä. Täynnä vilinää” Pihla selitti. ”Mut mä käyn hakee vaan kamat ja lähen kotii, moikka!” ”Joo, nähään!” huikkasin vielä bruneten perään.
”Vai että uudet hoitajat..” pohdin mielessä. ”Pitää ehdottomasti heti tutustuu” Lähdin hakemaan Frankia tarhasta. Tänään ei tarvinnut onneksi tapella niinkuin viime kerralla. Sillon Frank oli ihan kreisi. Rutiininomaisesti kärpäskimo tallusti luokseni kun huusin sitä portilla.
Vastapäätä Frankin karsinaa hääräili Vennan parissa uusi hoitaja. Olisiko liian creepyä mennä tosta vain juttelemaan? Nojaah, ei varmaankaan. ”Moikka!” tervehdin iloisesti ruskeahiuksista lettipäätä. ”Moi..” tyttö sanoi hieman häkeltyneenä. ”Mä oon ton Frankin hoitaja. Ja sä vissiin Vennan” totesin. ”Joo, Vennan hoitaja, Helge” Helge esittäytyi. ”Nii, siis mun nimi on Loviisa, hauska tutustuu” sanoin. ”Jos tarviit apua tai ratsastusseuraa niin mua voi aina kysyy” ”Kiva, kiitti Loviisa” Helge hymyili.
”Mahutaanko myö tänne?” kysyin Kuulta joka ratsasti Eelalla kentällä. ”Tottakai! Me ollaan just lähössä” Kuu vastasi iloisesti. Kiristin satulavyön, pidensin jalustimet ja nousin selkään. Aloitin normaalit alkuverkat, pysähdyksiä, voltteja. Frank oli aika tahmee joten olin tarkkana heti alusta ettei se laiskottelisi koko tuntia. Kuu ja Eela lähtivät jo ennen meidän alkuverkan loppumista. Teimme ihan perusjuttuja, pysähyksiä suoraan ravista, voltteja ja laukannostoja. Suurimmanosan aikaa kuitenkin teimme pääty-ympyröillä harjoituksia. Aloitin ihan normaalisti taivuttelemalla Frankia sisäänpäin. Sisäpohje ja ulko-ohja tarkkana. Tein samat kaikissa askellajeissa. Vaihdoimme suuntaa, tunsin heti jo käynnissä että Frank oli tänne suuntaan vaikeampi, jotenkin nihkeä. Tuntui ettei se tajunnut vaikka kuinka yritin antaa selkeät ohjeet. Tarpeeksi jankattua sain hevosen taipumaan tähänkin suuntaan hyvin.
Lopuksi otimme siirtymisiä ravista käyntiin. Frank siirtyi käyntiin todella pienillä avuilla. Vielä loppuravit erillaisia uria tehden ja sitten pitkät ohjat ja käyntiä. Olin niin tyytyväinen Frankiin, tunti meni kaikinpuolin hyvin.
Tallissa pesin vielä ruunan, se tosiaan oli hionnut valtavasti. Hyvä vain sai kunnon treenin. Ja niin sain minäkin. Vaikka oli syksy, ulkona paistoi aurinko kirkkaasti ja lämmintä oli lähemmäksi viisitoista astetta. Kuka vain hikoaisi tuolla Kuivasin Frankestainin ja vein sen takaisin tarhaan. Kaivoin taskusta sille vielä yhden sokeripalan palkaksi hyvästä tunnista. ”Enskertaan mussu!”
Lovvu & Frank 17 HM!
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 9, 2014 16:59:53 GMT 2
Uusilta hoitajilta tullut ihan älyttömän upeita hoitoja! Jatkakaa samaan malliin! :--)
|
|
|
Post by Loviisa on Sept 9, 2014 16:40:02 GMT 2
Heinävintin henget Kello löi yhdeksän illalla. Istuimme pienessä ringissä heinävintillä. Vaikka tiesin että illan jälkeen luultavimmin istuin lirit housuissa pelkästä pelosta olin silti ilmoittautunut mukaan. Jokin kummitustarinoissa viehätti minua. Vintille loi tunnelmaa kynttilät joita oli ripoteltu ympäri huonetta. Mankasta kuului myös hyytävää musiikkia. Eemeli aloitti tarinoiden kertomisen. Hänen eläytyessä, kylmät väreet kulkivat ihollani. Lopussa muutkin innostuivat kertomaan kammottavia tarinoita. Uskaltauduimme myös tutkimaan heinävintillä olevaa lukittua huonetta. Sieltä löysimme todella vanhan ja pelottavan kirjeen. ”Siis vähän se oli karmee se kirje!!!! Mitähän se kamala teko oikee tarkotti?” Clara sipisi kun kävelimme polvet tutisten leirimökkeille. ”Niin oli! Ja kellehän se oli tarkotettu vai olikohan se ees oikee kirje? Se teksti ei oikee vaikuttanu niin vanhalta” Inkeri järkeili. ”Nii, ei se kyl oikee vaikuttanukkaa. Mutta tehtävänsä ainaki teki, mua nimittäin pelottaa ihan karmeesti” myönsin. Kirje jäi mysteeriksi vielä siksi yöksi mutta jo seuraavana päivänä Eemeli kertoi että hän oli tehnyt kirjeen itse. Kuulemma olimme näyttäneet niin pelästyneiltä että hänen oli ollut pakko kertoa... Kiitos mukavan kesäelämysviikon järjestämisestä Salma! :-)
|
|
|
Post by Loviisa on Aug 27, 2014 19:37:22 GMT 2
Huiska Laila Pella Reino Taiga Windi Bonnie
Hestia poiiis.
|
|