Lauantainen talli-ilta - tiivistelmä tapahtumista 5.3.22

[Salma]

Lauantainen talli-ilta
5.3.2022 

Talli-ilta oli extempore-roolipeli, joka pelattiin Seppeleen Discordissa 5.3.22. Tässä tiivistelmä illan tapahtumista. 

---

Paikalla mm.
Aleksanteri
Eedi
Pyry
Juli
Liinu
Anton
Robert
Maria
Kiri
Valtteri
Riinis
Salma
Inkeri
Artsi
Krister
(Manny)
(Pirre)

---

Aleksanteri istuu oleskeluhuoneen sohvalla viltin alla lukemassa vanhaa Hevoshullua (kyllä Polle on hauska). On hämyisää ja rauhallista.

Eedi heittää Ledin viimeiset tavarat paikalleen rennon koulutreenin jälkeen. Hän päättää mennä oleskeluhuoneeseen syömään sinne unohtamansa lounaan. Pyrykin on matkalla yläkertaan, hänelle on tullut vilu. Iita on jäänyt aittaan pitkän ja pimeän maastolenkin jälkeen. Liinukin kopistelee kohti yläkertaan vieviä portaita.

Juli lymyilee Windin karsinassa. Cellaa ei ole tänään näkynyt ja hän on kaikessa rauhassa saanut tutkailla, miten lähelle voi astua lohikäärmettä ennen kuin se yrittää syödä hänet. Juli odottelee kaikessa rauhassa karsinan hämärissä, että tallikäytävä hiljenee...

Pyry pääsee oleskeluhuoneeseen ensimmäisenä. Hän kysyy Aleksanterilta, menevätkö he kotiin samaa matkaa - ainakin hän toivoo, ettei Aleksanteri tällä kertaa lähtisi ilman häntä. Aleksanteria hävettää ja hän pyytää anteeksi, että otti Pyryn auton. Pyryn mielestä Aleksanteri saisi antaa olla. Aivan kuin hän olisi vielä sanomassa jotakin muutakin, mutta sanat eivät tule ulos asti. Liinu paukkaa sisään.

Pyry kiroaa hiljaa mielessään. Joku on vienyt hänen viimeisen lakritsiteepussinsa. Kuka voi olla niin julma ja töykeä että koskee toisen ihmisen teepusseihin? Aleksanteri ehdottaa yleisiä Earl grey -pusseja, mutta ne eivät Pyrystä maistu miltään. Sinnikkäästi Aleksanteri ehdottaa, että Pyry ottaisi Salmalta teepussin - mutta hiljenee tajutessaan että tässä yhteydessä ottaminen ehkä kuulostaa liian samalta kuin auton lainaaminen. Aleksanteri tiedustelee, onko Liinulla teetä. Ei ole, mutta Liinu luikauttaa vitsikkäästi, että hanasta tulee vettä. Hän nolostuu. Miten hän nyt kehtasi tuolla lailla vitsailla?

Pyry on hävinnyt puhelinshakissa jo viisi peliä putkeen kuluneen viikon aikana. Sellainen syö ihmistä - shakissa häviäminen ja teen menettäminen. Ja se kun ystävyyssuhteet tuntuvat jotenkin vaan viilenevän. Pyryn keskittyessä tuimasti pikselishakkinappuloihin Aleksanteri lupautuu hakemaan hänelle teetä Emmyltä. Pyry päättää lähteä mukaan.

Anton on tullut Seppeleeseen "haistelemaan menoja" tulevan kämppiksensä Kirin mukana, mutta Kiri on mennyt johonkin ja Anton tuntee itsensä ihan idiootiksi pällistellessään vipinää tallikäytävällä. Eedi (joka ei ole vielä päässyt lounaansa kimppuun) tiedustelee, tarvitseeko Anton apua. Anton selittää tilanteen ja kertoo kadottaneensa Kirin. Eedi on yllättynyt - hän ei tiennyt, että Kirillä on poikaystävä.

Robert luikahtaa Kosmosta taluttaen tallikäytävälle niin huomaamattomasti kuin osaa. Hänen äitinsä painelee edellä ja huikkaa iloisesti yleisen heipan kaikille ennen kuin suuntaa satulahuoneeseen. Robert sujahtaa Kosmoksen karsinan rauhaan.

Hoidettuaan Kosmoksen hän on puikahtamassa ulos, vaan ei - karsinan kaltereiden välistä näkyy ikävän tuttu naama, ja vielä Kalla-tuttu. Robert jää karsinaan nysväämään Antonia salaa tuijotellen.

Eedi ja Anton päättävät lähteä kohti oleskeluhuonetta: Eedi syömään lounastaan, Anton etsimään kadonnutta Kiriä. He astuvat sisään oleskeluhuoneeseen samalla ovenavauksella kuin teenhakumatkalle lähtevät Aleksanteri ja Pyry astuvat ulos. Pyry vetää inhottavan kylmät kengät jalkaansa ja seuraa Aleksanteria portaisiin. Viileät sukat ja viileät ihmissuhteet, niistä on Pyryn elo tehty. Inkeriäkään ei näy. Ihan varmasti Pyryn puhelimeen kilahtaa kohta viesti, jossa vakutetaan että jos tämän kerran Pyry tuuraa hänen iltatalliaan, niin uurastus palkitaan ruhtinaallisesti.

Päärakennuksella Aleksanteri soittaa Emmyn ovikelloa monta kertaa, mutta kukaan ei avaa. Hetken he värjöttelevät hiljaa talvi-illassa, mutta sitten Aleksanteri kysyy, onko kaikki hyvin - onko hän tehnyt jotakin väärin? Sekä puhuminen että puhumattomuus tuntuvat Pyrystä pahalta. Hän pohtii, olisiko helpompi antaa vaan olla. Lopulta Pyry vastaa, ettei Aleksanteri ole tehnyt mitään - ehkä Pyry vain itse on jotenkin viallinen.

Aleksanteri vakuuttaa, ettei Pyry ole viallinen. Pyry väittää vastaan: kaikille muilla on parisuhteita, lapsia, säätöä tai ihmissuhdekuvioita, joiden ympärillä heidän elämänsä pyörii... Pyryllä ei ole edes ketään, jota kutsua parhaaksi ystäväksi. Aleksanteri vastaa, että onhan Pyryllä hänet. Hän ei halua, että Pyry hylkää hänet auton takia tai siksi, että Aleksanteri on muuten ollut paska Pyryä kohtaan. Pyryn mielestä kyse ei ole autosta, Aleksanteri on vaan ollut tosi... jossain muualla.

Aleksanteria hävettää. Cella-juttu on saanut hänet vain niin sekaisin ja hän tietää käyttäytyneensä  paskasti. Pyry kohauttaa olkiaan: eihän Aleksanteri ole hänelle mitenkään tilivelvollinen, vaikka olisi kiva tietää missä hän on, ennen kuin hän katoaa viikoksi johonkin. Meinaako Aleksanteri tehdä niin useinkin?

Aleksanteri ei meinaa. Hän sanoo, ettei vain halua, että he etääntyvät Pyryn kanssa (sitä Pyrykään ei halua), koska Pyry on yksi hänen tärkeimpiä ihmisiään. Pyryn on vaikea uskoa, että Aleksanteri on rehellinen sanoessaan, että Pyry on hänelle tärkeä. Sellaista ei yleensä ole Pyrylle sanottu. Aleksanteri tunnustaa, että Pyry on hänen paras kämppiksensä tällä hetkellä ja muutenkin Aleksanterin parhaita ystäviä.

Pyry kertoo olevansa kai masentunut. Sitä Aleksanteri on arvellutkin. Hän pyytää anteeksi, ettei ole sanonut mitään tai auttanut Pyryä. Aleksanteri sinetöi anteeksipyyntönsä halaamalla Pyryä ja hetken jäykistelyn jälkeen Pyrykin vastaa halaukseen, jopa siirtää kätensä Aleksanterin alaselälle. Kesken halauksen Pyry mutisee Aleksanterin korvaan, että hänellä on tämän Spiderman-kalsarit. Aleksanteri hölmistyy: ovatko ne Pyryllä jalassa nyt? Ei sentään jalassa, Pyry sanoo vienosti hymyillen. Kyseessä ovat ne Aleksanterilta lainatut varakalsarit jotka Salma kiikutti Liekkisaaren mökkihuussiin viikkoa aikaisemmin. Pyry lupaa palauttaa ne pestyinä.

Oleskeluhuoneessa Liinu kaivaa esiin kaappiin piilottamansa keksipaketin ja moikkaa sisään astelleita Eediä ja Antonia. Eedi hoitaa esittelyt matkallaan jääkaapille - mutta lounasta ei näy missään. Kuka piru on syönyt sen, miettii Eedi tajutessaan, että hänen pitää tyytyä välipalakekseihin. Liinu kihisee uteliaisuuttaan, muttei voi ääneen udella Eediltä, mistä hän tuntee Antonin tai kuka tämä edes on.

Anton istuu tupapöydän ääressä ja katselee eksyneen oloisena ympärilleen. Kiri ei tosiaankaan ole oleskeluhuoneessa, mutta Liinu on taikonut hänen eteensä kahvikupin eikä Anton kehtaa jättää sitä juomattakaan. Eedi lähtee alakertaan.

Liinu ja Anton jäävät kaksin oleskeluhuoneeseen. Liinu vilkuilee puhelintaan toivoen, että Evgenii ilmoittaisi olevansa kotona. Anton toivoo katoavansa muuten vain johonkin.

Kiri taluttaa Paahtiksen talliin huojentuneena siitä, ettei kukaan ollut todistamassa äskeistä humputtelua maneesissa. Hän pälyilee uteliaasti tallikäytävän toisella puolella karsinassaan piilottelevan Robertin suuntaan. Eedi ilmestyy kertomaan Kirille, että Anton on oleskeluhuoneessa ja etsii häntä.

Käytävän hetkeksi hiljetessä Juli näkee tilaisuutensa tulleen ja luikahtaa muina holmina satulahuoneeseen. Hän vilkaisee satulahuoneessa hääräilevää Mariaa eli mamma-Robertia ja hymyilee makeilevasti sivellessään Windin suitsia. Juli tietää varsin hyvin, ettei hän saa ratsastaa Windillä yksin (koska on apuhoitaja, lol), mutta tänään Cella ei ole tallilla. Juli ei vilkaisekaan hääräilyjään jatkavaa matamia heittäessään suitset olalleen ja marssiessaan takaisin Windin karsinalle. Windi seisoo suitsittuna alta minuutin, mutta äkkiä Juli muistaa, ettei hänellä ole ratsastuskypärää. Onneksi tuntilaisten odotteluhuoneessa on lainakypäriä.

Valtteri astelee talliin haukotellen - YO-kirjoitukset ovat vaatineet veronsa. Hän törmää lainakypärä päässään karsinalle palaavaan Juliin. Juli valehtelee, että on menossa vain taluttelemaan Windiä Cellan pyynnöstä. Valtteri päättää lähteä Siriuksen kanssa mukaan.

Robert astuu karsinasta käytävälle parahiksi kuullakseen Julin kailotuksen Cellan pyynnöstä. Hän jää tuijottamaan Julia. Tässä on jotakin tuttua, vaikkei hän Cella olekaan. Julikin huomaa Robertin, mutta ei tunnista häntä. Kirin kanssa jutteleva Eedi huomaa Robertin ja päättää hieroa tuttavuutta huikkaamalla, että Kosmos on tosi kivan oloinen hevonen. Ei se oikeastaan ole, vastaa Robert.

Riinis saapuu lauantai-illan tallireissulle taksilla. Häntä ärsyttää: on pakko hakea Indin papereita kaapista, mutta ruokaakin pitäisi vielä jaksaa vääntää, koska minä syön vain pihviä ja juon lihamehua -Manny ei tietenkään valmista mitään kasvispitoista. Hän äkkää Julin, joka on juuri taluttamassa Windiä ulos karsinasta, ja viittoilee salaliittolaisen elkein hänet luokseen. Juli tyrkkää Windin riimun paikalle saapastelleelle Antonille (Riinis iskee Antonille silmää). Riinis ja Juli sopivat puhuvansa siitä jutusta maanantai-iltapäivänä tallilla.

Eedi tarjoutuu pelastamaan Windin Antonilta, mutta Anton vakuuttelee pärjävänsä. Robertkin kehottaa Antonia varomaan, onhan hevonen kuitenkin Windi. Jos oltaisiin sarjakuvissa, Antonin leuka tipahtaisi lattiaan asti, kun hän tunnistaa Robertin. Hänen tekee mieli kaivaa puhelin taskusta ja laittaa muuan Sarah Reyesille viestiä, että tämän ex-ihastus/säätö/mikälie on hengissä. Eedi käyttää tilaisuutta hyväkseen napaten kohtuullisen murhanhimoisen näköisen Windin ohjat ja taluttaen sen takaisin karsinaan.

Liinua hävettää miettiä, mitä Kosmoksen karsinassa on joskus tapahtunut. Onneksi Evgenii tekstaa juuri parahiksi: Liinun miesystävä on kotona ja hänen on tarkoitus lähteä sinne katsomaan leffaa ja yökyläilemään. Liinu hipsii parkkipaikkaa kohti.

Juli ja Valtteri taluttavat hevosensa maneesiin, eivätkä pihalla seisoskelevat Aleksanteri ja Pyry eivät voi olla huomaamatta heitä. He pohdiskelevat, pitäisikö mennä katsomaan mitä Juli ja Valtteri (ennen kaikkea Juli) tekevät.

Paikalle marssinut Eedi keskeyttää vastahakoisesti luodun suunnitelman. Pyry tiedustelee Eediltä, onko iltatallivuorossa oleva Inkeri ilmestynyt ruokkimaan hevosia. Eedi ei ole nähnyt tätä. Pyryä väsyttää. Hän pyytää Aleksanteria ja Eediä mukaansa katsomaan, onko hommat hoidettu - hän ei jaksaisi Inkeriä nyt yksin. Kolmikko unohtaa maneesissa mahdollisesti sekoilevan Julin lähtiessään etsimään Inkeriä. Pyry mietiskelee ääneen, että tallivuorolistat on kokeneet myllerrystä Hanneksen tultua. Tuntuu, että kaikki ovat sekaisin omista töistään. Eedi on kuullut, että Hannes on eilen suunnitellut listojen sähköistämistä. He suuntaavat kohti tallia.

Juli taluttelee suitsittua Windiä näön vuoksi ympäri maneesia. Valtteri selaa puhelintaan Sirius perässään jolkotellen. Juli mietiskelee ääneen, kuinka kivaa olisi ratsastaa Windillä - Valtteri ei varmaankaan kertoisi kenellekään, jos hän vähän testaisi. Valtteri kehottaa Julia antamaan palaa, jos hänellä on siihen lupa. Juli yrittää houkutella Valtterin tuuppaamaan hänet ratsaille, mutta koska Valtteri ei suostu jättämään Siriusta odottelemaan yksikseen, kipuaa Juli (muutaman yrityksen jälkeen) Windin selkään katsomon laidalta.

Valtteri kysäisee selkäännousuesitystä katsellen, onko Juli monestikin ratsastanut ja Juli ilmoittaa hyisesti ratsastaneensa kaksivuotiaasta asti. Hän yrittää hetken aikaa nyrkit kainaloissa saada Windiä kääntymään katsomon laidalta, kunnes lopulta ärähtää Valtteria kertomaan, miten Windin saa kääntymään. Valtteria naurattaa - hän olikin kysynyt ratsastuskertojen lukumäärää, ei aloitusvuotta. 

Valtteri neuvoo Julia osoittamaan kädellään sinne, minne haluaa mennä. Juli osoittaa suuntaan, joka on mahdollisimman kaukana katsomon katalasta seinästä. Windi, joka on yhtä turhautunut selässään poukkoilevaan sekopäähän ja seinän tuijottamiseen, päättää samalla sekunnilla kääntyä ja hölskyä käynti-ravi-sekoituksessa uralle. Juli katsahtaa kiitollisena Valtteria. Olipa neuvo ollut hyvä!

Tallikäytävällä Robertin äiti iloitsee siitä, että Robertilla on vielä tuttuja tallilla. Robert ilmoittaa hiljaa kengilleen, etteivät ne enää ole hänen tuttujaan. Vähän matkan päässä seisoskeleva Anton yskähtää epämääräisesti Robertin sanoille: niin, eiväthän he enää mitään tuttuja ole.

Aleksanteri paukkaa tallikäytävälle Eedin ja Pyryn vanavedessä parahiksi nähdäkseen Kosmoksen karsinaan nojailevan Robertin. Pyry jatkaa matkaa pikkupuolelle Aleksanterin jumittuessa keskelle tallikäytävää. Eedi seisahtaa Aleksanterin lähettyville. Anton tarkkailee tilannetta: hän on joskus luullut, että Robert ja Aleksanteri olisivat pariskunta. Robert katsahtaa ylös, kuin magneetin lailla suoraan kohti Aleksanteria. Nielaistuaan hän hautaa naamansa takinkaulukseen ja kääntyy tuijottamaan ponnekkaasti heinäkortta tallin lattialla. Aleksanteria kylmää, kun Robert väistää jo toisen kerran lyhyen ajan sisään hänen katsettaan. Eedi tönöttää käytävällä tuntien suojeluntarvetta Aleksanterin kummalliseksi muuttuneen olemuksen takia.

Salma harjailee pikkupuolella hevospallolla leikkivää Blisiä.

Inkeri on nukkunut pommiin. Kyllä, se on myös iltavuorossa mahdollista mikäli on tanssinut koko yön humalassa LiekkiPubin vakiotätien kanssa. Inkeri laukkaa Pyryn ja Salman luo tallin pikkupuolelle ja mutisee anteeksipyynnöt myöhästymisestään. Kolmikko sopii, että Inkeri hoitaa iltatallin ja Pyry menee katsomaan, mitä maneesissa tähän aikaan pyörivät ratsukot tekevät.

Rehuhuoneessa Inkeri miettii, kuka helvetti on Kosmos ja miksi sen ruokaan tulee kolmeatuhatta eri karhunvatukkauutetta.

Maneesissa Juli utelee onko totta, että Valtterilla on ollut juttua useamman tuntilaisen kanssa. Valtteri kysyy, uskooko Juli kaiken, mitä kuulee. Juli toivoisi vain vinkkejä ketä lähestyä ensimmäisenä: hän ei ole meinannut viettää koko elämäänsä yksin, ja tämän Valtteri saisi tulkita miten haluaisi.

Pyry viheltää maneesin ovella. Juli ei ei ehdi laskeutua Windin selästä, kun Pyry on jo maneesissa. Hän luikauttaa vain kokeilleensa nopeasti: Julihan oli puhunut Valtterin kanssa, että Valtteri katsoo kun hän testaa. Pyry imee itsensä täyteen tallityöntekijäauktoriteettia. Hän kysyy, onko asiasta sovittu jonkun siitä vastaavan henkilön kanssa - Cellan taikka Emmyn. Hannesta Pyry ei lisää listalle, siinä olisi liikaa vastuuta tälle.

Juli ilmoittaa, ettei nyt sopinut. Hän ajatteli, ettei se ole tarpeen, kun hän on ratsastanut niin paljon. Juli yrittää taivutella Pyryä, ettei hän kertoisi tapahtuneesta Cellalle, mutta Pyry näpyttelee jo viestiä ('Hei, Juli oli tänää illalla ratsastamassa Windii. Ei tainnu olla lupaa?') Cellan lisäksi myös Emmylle.

Tallikäytävällä Aleksanteri on yhä jumittunut tuijottamaan vähän matkan päässä seisovaa Robertia. Kun Robert ei tee mitään, hän tervehtii epäröiden Robertin äitiä. Maria tervehtii takaisin kuin Naantalin aurinko. Aleksanteri hakee hymyntapaisen kasvoilleen ja mumisee, että on kiva nähdä Mariaa - ja Robertia. Maria ehdottaa, että Aleksanteri tulisi joskus käymään heillä. Robert ei pysty katsomaan edes Aleksanterin kenkiä sanoessaan, että ehkä parempi, jos Aleksanteri ei tule käymään.

Robertin kommentti lyö ilmat Aleksanterin keuhkoistaan. Aleksanteri yrittää vetää henkeä, irvistää itku kurkussa ja harppoo sitten ulos tallista silmät kyyneltyneinä. Ulkona hän kyyristyy hankeen tallinoven viereen haukkomaan happea keuhkoihinsa. Eedi mulkaisee Robertia ja viuhtoo sitten Aleksanterin perään. Ovensuussa hän kyykistyy kietoakseen kätensä Aleksanterin harteille.

Sen enempää Eedi kuin Aleksanterikaan ei ymmärrä, mitä juuri tapahtui. Eedi halaa Aleksanteria ja lupaa heittää hänet kotiin, jos on tarvis. Aleksanteri haluaa kyllä lähteä kotiin, mutta sanoo, että hänen pitää ottaa Pyry mukaan. Aleksanteri tarraa Eedin käteen ja lähtee vetämään häntä kohti maneesia hakeakseen Pyryn. Eedi ei aio olla ensimmäinen irtipäästävä, vaan pitää Aleksanteria kädestä, kunnes tämä irrottaa otteensa autotien jälkeen. Aleksanteri kävelee Windiä taluttavan Julin ohi suoraan Pyryn luo ja ilmoittaa tahtovansa kotiin.

Juli marssii talliin ja alkaa purkaa Windiä. Hevonenhan oli nauttinut iltatreenistä!!

Artsi on kotona Pirren kanssa. Oudon eilisillan jälkeen Pirre on päätynyt jäämään yöksi Artsilaan, vaikkei yhteenpaluuta olekaan luvassa. Artsi selailee puhelintaan ja huomaa Emmyn pyytäneen, että hän tulisi tekemään Karille hätäkengityksen. Artsi starttaa kohti Seppelettä, kaahaa pihaan ja luikkii talliin. Kari, Kari... mikäköhän kaakki se on? Artsi tavaa hevosten nimiä karsinoiden kyljessä. Onpa imeliä lempinimiä, mies tuumaa. 'Perle', hän tavaa ja miettii, että jos se olisi hänen hevonen, lempinimi olisi tottakai - jy nou what.

Manny on kotona ja näkee unta Kiira Koirasta.

Liinu on unohtanut puhelimensa talliin ja takaisin tömistellessään on juosta suoraan Artsin syliin. Artsi tietää kyllä olevansa beibemagneetti, mutta neuvoo Liinua silti olemaan juoksematta tallissa. Liinu tuhahtaa tuohtuneena - mutta jäätyy niille sijoilleen liian lähelle Artsia. Mies virnistää ja heristää sormeaan leikkisästi, ainakin omasta mielestään.

Artsi kyselee, miten Liinulla ja Evgeniillä menee. Evgenii on kertonut, että Liinulla on hyvä suu, Artsi kertoo kaivaessaan työkalupakkiaan esiin. Liinu on tuohtunut. Hän ottaa Karin käytävälle ja huomaa tilanteesta huolimatta miettivänsä kaikkea irstasta pöhöttyneestä raviukosta, vaikkei ollut juonut tippaakaan alkoholia sinä iltana. Apua.

Krister huomaa saaneensa samaisen kengitysviestin kuin Artsi. Hän miettii, että kukaan ei ole kaiketi tarjoukseen tarttunut, niinpä on siis aika liikkua ratsastuskoulun suuntaan. Paikan päällä Krister huomaa, että joku on Windin karsinassa - eihän se voi olla kuin Cella. Tajutessaan, ettei Juli suinkaan ole Cella, Krister pettyy: hän olisi halunnut nähdä chapsit käytössä. Juli on kummissaan kun Krister ei tunnista häntä. Ovathan he nähneet monta kertaa! Krister on hieman hämillään, sosiaaliset taidot kun eivät ole hänen vahvuutensa. Salaa hän miettii, että Julihan näyttää ihan mukiinmenevältä. Ehkä vähän liian lyhyet hiukset, mutta pärjää kuitenkin Windin kanssa. Hän tiedustelee, onko Juli westerntyttöjä (ei ole).

Salma lähtee tallista ja törmää parkkipaikalle suuntaavaan Antoniin. Anton ilahtuu: he ovat jo muutaman vuoden olleet (ainakin hänen mielestään) "pahimpia" kilpakumppaneita, kun Salma on Bonniella päihittänyt puoliverisiä sata-nolla. Anton on nytkin ottanut Salmaan ensimmäisenä yhteyttä tajutessaan, että Sylvi tarvitsee karsinapaikan Liekkijärveltä. Antonin luo päästyään Salma miettii halatako, muttei kuitenkaan halaa. Anton taas miettii, että Salma on kyllä söpö likka.

Salma ja Anton sopivat, että alkavat treenata yhdessä heti Sylvin muutettua talliin.

Pyry ja Aleksanteri pakkautuvat parkkipaikalla autoon, Eedikin huristelee kotiin. Autossa Pyry tuijottaa hetken Aleksanteria, laskee kätensä tämän kämmenelle ja lupaa, että kyllä tämä tästä. Aleksanteri puristaa Pyryn kättä lujasti.

Inkeri on lapannut kaikki viisimiljoonaa iltaruokapurnukkaa kärryyn ja on valmis aloittamaan illan kierroksen. Ennen olisi riittänyt pelkkä kivennäisastia, mutta Hannes oli kokenut tarpeelliseksi muuttaa tuntikaakkien ruokailutottumukset yksilöllisiksi parempien aurojen toivossa, ja Akkakin sai nykyään jotain kamomillaa omaan mössöönsä.

Saapuessaan mystisen Kosmoksen kohdalle Inkeri kohottaa kulmiaan sirpsakalle naiselle, joka selvästi haluaa vältellä tätiytymistä kaikin keinoin. Equestrian Stockholmin remeleihin vuorattu -- Maria, hän lukee karsinan ovesta -- vaikuttaa niin ärsyttävältä, ettei Inkeri koe tarpeelliseksi edes tervehtiä heittäessään ruoat karsinan luukusta alas. Asiakaspalvelu on perseestä.

Robert huomaa Inkerin ja hänen huuliltaan luikahtaa vaimeasti blondin nimi. Pakosuunnitelma alkaa oikeasti tuntua hänestä hyvältä idealta. Inkeri kääntyy vaistomaisesti  kuullessaan nimensä, mutta ei näe kuin vaativasti omaa vaaleanpunaista astiaansa havittelevan Kertun ja kamomillateetään odottavan Akan. Ovatko ponit jo alkaneet puhua vai onko Inkerin pään viimeinen mutterikin jäänyt Fleimiin?

Inkeri kolisuttaa rehukärryään eteenpäin vain huomatakseen Kristerin, joka on ottanut seuraavaksi kohteekseen Julin - varmaan loukkaantuneena siitä, ettei Inkeri ole vastannut hänen jokailtaisiin puheluihinsa. Kauempana käytävällä on myös Robert, joka tavalliseen tapaansa yrittää leikkiä kameleonttia seinällä.

Hetkinen - Robert?!!?? Viimein Inkeri ymmärtää, mitä näkee. Hänen rintaa pistää ja puristaa nähdä varjoksi entisestä muuttunut Robert. Hän on nähnyt Robertin viimeksi baarissa eikä tämä ollut silloinkaan kunnossa. Robertilta oli vuotanut verta nenästä ihan muusta syystä kuin kuivista limakalvoista.

Krister huomaa, että Liinu ottaa Karia käytävälle vähän matkan päässä ja Artsi hääräilee pakkinsa kimpussa. Mitä? Oliko tämä jokin kengittäjien kaksintaistelu?

Artsi ja Liinu tutkailevat, löytyisikö työkalupakista kahta samankokoista hokkia. Liinu horjahtaa vahingossa ja ottaa tukea Artsin olkapäästä. Artsi on tavallaan mielissään, että saa naisen kosketusta, mutta myös hieman ahdistunut. Kyseessä on kaverin nainen ja eilisilta Pirren kanssa on jättänyt jäljen, vaikka kyse olikin vain vanhojen muistojen lämmittelystä. Artsi ohjaa kohteliaasti Liinun käden pois. Ei hän ketään halua tyrmätä mutta...

Krister pälyilee hetken Karin ympärillä tapahtuvaa näytöstä, mutta tietää Inkerin olevan vähän matkan päässä ja päättää lopulta lähestyä tätä. Inkeri kakistelee jotakin iltatallista hyvin epäinkerimäisen vaivaantuneena. Krister vastaa kökösti (kuten hän aina puhuu), että hänellä on ollut vähän ikävä heidän... toimintaansa. Toivottavasti Inkeri oli tykännyt - Krister olisi paikalla, jos Inkeri tarvitsisi piristystä.

Inkeri nyökkää mietiskellen, onkohan Kristerillä ollut ikävä nimenomaan toimintaa vai Inkeriä itseään. Ääneen hän sanoo pitävänsä Kristerin sanat mielessä. Robert pyörii hänen takaraivossaan, mutta poika on luikkinut pakoon - koska jotkut asiat eivät koskaan muutu. Inkeri lupaa tulla hevoset ruokittuaan tallin oleskeluhuoneeseen juomaan Kristerin keittämää teetä.

Artsi kengittää Karin käden käänteessä.