|
Post by Anne on Jan 7, 2022 12:31:54 GMT 2
Jäämaasto laavupysähdyksellä
Lähde keräämään merkkisuoritusta haluaamaasi katekoriaan: maasto, westernmaasto tai miniponit! Kristerin johdattama maastoilu Liekkijärven jäällä päätyen Liekkisaaren laavulle. Kova pakkanen koettelee, pukeudu lämpimästi tälle usean tunnin reissulle. Osallistujat:Manny - Ailen Salma - Bliss Lyyti - Oili Kurre - Kari Krista - Gekko Maksu tapahtuu kirjoittamalla / piirtämällä annetussa aikajärjestyksessä. Joten toivottavaa, että edellinen maksu on tehty, kun alat tekemään maksuasi. Mutta jos maksujen kanssa venyy, niin voit käyttää annettua tehtävää. 1. Krista - Gekko: Mopopojat meinaavat pilata lähdön! Minne on Liekkijärven rauha kadonnut!2. Lyyti - Oili Liekkikalliolle nousu! Ratsastajaa pissattaa ja äskeinen draama ei ainakaan auttanut. 3. Manny - Ailen Mikä tässä hevosessa on, ei suostu menemään jäälle. Ai, jää riitisee kavioiden alla? 4. Salma - Bliss Hevonen kakkaa kesken laukan? Kai jää vielä takana on ehjä? 5. Kurre - Kari Ihana päästä saaren levähdsypaikalle. Mutta mitä? Kaikki on tuusannuuskana?
|
|
|
Post by Anne on Jan 17, 2022 19:57:07 GMT 2
Reissu alkoi vauhdikkaasti pompopoikien pelästyttäessä osan hevosista.
|
|
|
Post by Salma on Oct 31, 2022 15:31:14 GMT 2
Kun mopoilijoista oli selvitty, oli seuraava ongelma jo käsillä: jäästä kuului ääniä eikä Bliss voinut sietää sitä. Ailen oli jo rannalla opettanut Blisille mallikkaasti, että jäälle menosta kieltäytyminen oli paras keino olla tippumatta jäihin. Kun lopulta olimme saaneet hevosemme kutakuinkin rauhallisina Liekkijärven jäälle ja laukkasimme reippaasti, alkoi Bliss hytkyä allani. Kakkasiko se? Ei suinkaan - jää oli luultavasti risahtanut mikä oli ponilleni merkki siitä, että oli aika lähteä kotiin. Pitkän maanittelun ja Oilin henkisen vetoavun avulla sain lopulta Blisin rauhoittumaan ja jatkamaan matkaa.
|
|
|
Post by Anne on Jan 9, 2023 19:24:59 GMT 2
"Ihana päästä saaren levähdsypaikalle. Mutta mitä? Kaikki on tuusannuuskana?" Manny toljottelee ratsukon vieressä.
|
|
Lyyti
Perustallilainen
Posts: 213
Hoitoheppa: Oili
|
Post by Lyyti on Aug 16, 2023 18:48:53 GMT 2
Voi miten ihana, raikas, hyinen aamu! Lyyti ja muut ratsastajat muistuttavat pingviinejä keikkuessaan tallipihaan paksuissa talvivaatteissaan ratsujaan taluttaen. On kova pakkanen, niin kova, että kaikkien nenänpäät pilkistävät huivien alta tai takkien kauluksista tulipunaisina. Mutta sekä hevoset että niiden selässä istujat lämpiävät pikkuhiljaa, kun lähdetään tekemään matkaa talven ihmemaassa. Matka etenee enimmäkseen raukeassa hiljaisuudessa; mukaan on sattunut poppoo, joka ei turhia höpise. Vain Krista höpöttää tauotta, ja teini-ikäinen Kurre urahtelee vähän hädissään vastauksia Kristan pohdintoihin. Lyytistä on hauska kulkea Salman ja Blissin takana, sillä nuori tamma on täynnä lapsekasta ihmettelyä. Oili pyörittelee korviaan uteliaana, mutta kulkee kiltisti pienen valkean ponin perässä. Lyyti antaa sille pitkät ohjat ja rentoutuu, kunnes...
Paikallisten teinien poppoo ilmestyy maantiepätkälle viritetyillä mopoillaan sellaisella vauhdilla ja äänellä, että hevoset saavat sätkyn. Gekko ja Bliss ovat suunniltaan, ja Krista-parka, joka on ehdottomasti halunnut ratsastaa ilman satulaa, tippuu hankeen. Krister pui nyrkkiään räkänokille, ja kestää useampi tovi, ennen kuin ratsut saadaan rauhoittumaan. Oilikin korskuu hermostuneena, mutta pysyy ihme kyllä aisoissa Lyytin puhellessa sille rauhallisella äänellä.
Matka jatkuu virkeimmissä merkeissä, ja jos pakkanen ei saanut porukkaa hereille näin aamusta, viimeistään nyt kaikki ovat valppaina. Lyyti huomaa kauhukseen, että häntä pissattaa. Voi pahus! Matkaahan on jäljellä vielä tuntikausia. Miksi, oi miksi, hän ei käynyt kusella tallilla???
Hetkeksi vessahätä unohtuu, kun lähetään kipuamaan Liekkikalliota. Lyytin sydän huokaa kaikesta ympäröivästä kauneudesta. Valkea maisema, joka tuntuu uinuvan pakkasen painossa. Hän hengittää syvään, nauttii kylmän kutitellessa keuhkojaan. Mikä onni on päästä kokemaan tällaisia hetkiä. Oili on elementissään, ihan kuin se kuuluisi tänne metsän keskelle; tamman askeleet ovat varmat ja vakaat. Kapuamisen jälkeen järvimaisema aukeaa eteen avarana ja niin kirkkaana, että silmäkulmiin kirahtaa pari kyyneltä.
Mutta silti pissattaa. Lyyti pureskelee huultaan ja miettii, mitä tekisi. Tuntuisi nololta sanoa jotain ääneen, onhan hän aikuinen ihminen, ja Krister jotenkin välillä niin vaivaannuttava tyyppi. Ja mihin hän kusisi, umpihankeen kuin metsän eläin? Onneksi apu tulee yllättävältä taholta, kun jonon päästä kuuluu pieni, värisevä ääni: “Iskä, mua pissattaa...” Ja syvään huokaisten Krister alkaa setviä tilannetta.
|
|
|
Post by Manny on Oct 1, 2024 21:35:40 GMT 2
Manny antoi Ailenin tutkia jäätikön reunaa rauhassa. Lopulta tamma uskaltautui jäälle, vaikka ensin hieman jännittikin.
Mannylla on myös koko vaatekerrasto vaihtunut matkan varrella, koska allekirjoittanut ei muistanut annen tekemää kuvaa samalta reissulta XD
|
|