27.1.2022 Koulutunti: laukan hiontaa

[Anne]

Laukkaa

Eedi - Ruttu
Lyyti - Ailen
Manny - Chilly
Salma - Bliss
Cella - Windi


Tunnilla harjoiteltiin kolmea tehtävää molempiin suuntiin. Kerro tai piirrä maksussasi vähintään yhdestä tehtävästä ja mitä apuja käytit tehtävän suorittamiseen.

[Salma]

Blisin kaviot menivät solmuun useamman kerran tunnin aikana, etenkin kun maneesissa oli samaan aikaan myös muita hevosia. Parhaiten sujui vastalaukkakaari, jossa poni sai painella suhteellisen vapaassa muodossa ja minun tehtävänäni oli huolehtia kaikesta muusta. Välillä meno oli niin kiemuraista, että satulassa istuminen tuotti huomattavia vaikeuksia huolimatta Blisin melko tasaisista liikkeistä.

Keskihalkaisijalla tehtävää koottu laukka-keskilaukka -harjoitusta ei meidän tapauksessamme voinut sanoa kovinkaan onnistuneeksi. Muutamalla kerralla Bliss paineli jotakin suunnilleen koottua laukkaa muistuttavaa, mutta muilla kerroilla se paineli iloista harjoituslaukkaa ja käänteli korviaan, kun yritin tiivistää istuntaani ja saada sitä lyhentämään askeltaan.

Siirtymissä poni on alkanut tulla oikein taitavaksi ja ne onnistuivatkin hyvin kaikkien tehtävien lopussa. Blisin suosikkiosio (ja minun inhokkini) oli siksak-tehtävän päättävä pysähdys. Bliss pysähtyi niin terhakkaasti, että olin monta kertaa vähällä lyödä nenäni sen pirteään tummanharmaaseen niskaan. 

Kaikki harjoitukset sujuivat paremmin oikeaan kierrokseen. Laukanvaihdoissa oli molempiin suuntiin paljon haparointia, mutta jossain vaiheessa poni alkoi pikku hiljaa luottaa siihen, että se todella saattoi kuunnella antamiani apuja ja toimia niiden mukaan. Vaikka samoja perusasioita oli hinkattu sen kanssa menneinä kuukausina melkein päivittäin, oli hauska nähdä, että Bliss pystyi nykyään toimimaan kohtuullisen hyvin myös muiden hevosten pyöriessä samoilla urilla.

Kiitos kivasta ja inspaavasta tunnista!

[Eedi Myllyoja]

Eedi nauttii Rutulla ratsastamisesta ja siitä, ettei Hanski ole huutamassa sille kentän keskellä. Tunnin tehtävät tuntuvat riittävän haastavilta vieraalla hevosella, vaikka Ruttu välillä innostuukin vähän liikaa ja pukkaa laukannostoissa. Ensimmäisessä harjoituksessa Ruttu on vaikea saada pysymään ihan suorana, tamma melkein teilaa ensimmäisen tötterön, mutta Eedi lisää vähän ulkopohkeen tukea ja saa ruunikon pysymään juuri ja juuri linjalla. Laukkapätkät ovat lyhyet, ja Eedi saa pitää tamman tiiviisti kasassa puolipidätteillä, että se ehtii hidastaa tötteröille. Pysähdys epäonnistuu ensimmäisillä yrityksillä ja Ruttu valuu siihen ravin kautta, mutta jo kolmannella tamma on ymmärtänyt homman nimen ja Eedi saa avut läpi riittävän terävästi.

Suoralla linjalla Eedi saa istua tiiviisti satulassa ja pitää hevosen tiukasti ohjan pohkeen välissä joka kerta, koska kootusta laukasta keskilaukkaan siirtyminen innostaa Ruttua ihan liikaa ja tamma meinaa lähteä keräämään vauhtia. Eedi saa tamman pidettyä keskilaukassa, mutta sen kokoaminen uudelleen on työn ja tuskan takana. Tarkat avut ja tiivis istunta auttavat, ja Anne kehuu Eediä hyvästä työstä. Välikäynneissä Eedi rapsuttelee Rutun kaulaa – siinä vasta mukava hevonen.

Viimeinen harjoitus on Rutulle haastavin, vastalaukka ei meinaa millään nousta ja noustessaan säilyä. Ratsukko saakin pariksi yritykseksi unohtaa kaarteen, ja onnistuu aluksi säilyttämään vastalaukan uralla. Kun se onnistuu, Eedi saa tuettua Ruttua riittävästi ja säilytettyä laukan myös kaarella, vaikka tamman tasapaino tuntuukin vähän huonolta.

Laukkatyöskentely syö mehut itse kustakin, mutta tunnin päätteeksi Eedi on onnellinen ja toivoo pääsevänsä Rutun satulaan uudelleenkin.

[Manny]

Manny ja Chilly keskittyneenä koottuun laukkaan. Chilly kulki ihan mallikkaasti ja Mannykin näytti välillä jopa tyytyväiseltä omaan suoritukseensa, vaikka normaalisti on välillä turhankin itsekriittinen.

[Lyyti]

Ailen on Lyytille vieras hevonen, melkein poni, ja hän rapsuttelee sitä uteliaana ennen tuntia. Tamma hamuaa hänen hihaansa hellästi, ja vaikuttaa ylipäätään niin lempeältä ja hyväntahtoiselta, että Lyyti hymyilee itsekseen. Hän jännittää uusia hevosia ja sitä, miten pärjää, mutta Ailen on niin pieni ja hauska, että sen kanssa ei voi hermoilla.

Jo alkutunnista Lyyti oikein hämmentyy siitä, miten herkkä Ailen on. Lyytille tulee siitä mieleen sellainen slime-lima, jolla lapset leikkivät; se on notkea ja taipuva. Hän pyörittelee ajatuksissaan olkapäitään, ja Ailen-repu luulee sen olevan joku mysteerinen pyyntö, ja tarjoilee kaikenlaista käytöstä.

Tunti on vauhdikas. Lyyti nauttii aina Annen pitämistä tunneista: toisin kuin eräs katkera ja pahansuopa esteopettaja, Anne on aina asiallinen ja kannustava, eikä hänen tunnillaan pelota tehdä virheitä. Päinvastoin, Annen ohjauksen alla Lyyti haluaa tehdä parhaansa ja kokeilla rajojaan. Ja tälle tunnile Ailen on mitä mainioin ratsu. Hauskanvärinen tamma on tottunut western-ratsastukseen, jossa pyörähdellään, kaarrellaan ja pysähdellään varsin dramaattisesti, ja siksi nopeat käänteet ovat sille luontevia ja helppoa.

Ongelmaksi koituu lähinnä se, että Lyyti muistaa ja ymmärtää, mitä tehtävissä tulee tehdä ja missä järjestyksessä. Annen selittäessä 3 eri tehtävää (monta monituista kertaa) Lyytistä tuntuu, kuin tämä puhuisi jonkinlaista unohdettua haltijakieltä, sillä Lyyti ei millään meinaa muistaa yksityiskohtia, kuten kolmostehtävän muutamaa käyntiaskelta ennen myötälaukkaa. Ailen on kuitenkin näppärä ja ratsastaa oikeastaan itse itseään; kun se saa kiinni tehtävistä, se paikkaa Lyytin virheitä. Etenkin askellajivaihdokset ovat varsin sieviä, sillä Ailen aavistaa ne jo pienistä muutoksista istunnassa; siksi kolmostehtävä, jota Lyyti jännitti, ei olekaan yhtä pulmallinen. Kakkostehtävä taas on Lyytille haastava, sillä hän ei saa selkeää eroa koottuun ja keskilaukkaan; Ailen laukkaa pari kertaa koko suoran enemmän tai vähemmän koottuna. Annen opastuksesta huolimatta kakkostehtävä jää vähän puutteelliseksi, mutta kaiken kaikkiaan Lyyti on tyytyväinen suoritukseen ja etenkin parhaansa yrittäneeseen Aileniin. Miten kultainen hevonen!