|
Post by Anne on Jul 26, 2013 14:52:36 GMT 2
Laila hakee nyt hiljakseen hoitajaa. Lailalle otetaan hoitajaksi myös joku Seppeleen pitempään hoitaneista hoitajista (myös sub-hahmot), jos vain innostusta löytyy. =) Virtuaalisesti hoitajan olisi hyvä olla väh. 14-vuotias. Laila on hieman herkempi ja myöskin osaavampi tapaus erityisesti koulupuolella. Haku on hiljainen ja jatkuu kunnes sopiva hoitaja löytyy!
|
|
Emsku
Perustallilainen
Posts: 126
Hoitoheppa: Rosa
Koulutaso: He B
Estetaso: 80cm
|
Post by Emsku on Jul 26, 2013 18:40:47 GMT 2
Kun yksi ei riitä... Jostain kumman syystä minulla tuntuu olevan hirveä tarve saada kaksi hoitsua. Koko ajan tuntuu tulevan inspistä yhteishoitoihin ja yhden hoitaminen tuntuu jotenkin tylsemmältä. Lashayta olen ihaillut alusta asti. Jotenkin vain en ole "uskaltanut" hakea sen hoitajaksi, kun tamma tuntuu niin hienolta, ettei tämmöinen 14 vee tyttö sellaista saa hoitaa. Laila on silti aina kuulunut suosikkeiheni ja olen heikkona herkkiin ja säpsyihin hevosiin. Plussana myös, että Laila on iiiso, mukavaa vaihtelua siis 140 senttiseen Hestiaan. Mottonihan on mitä isompi, sen parempi! Olen tosiaan pesunkestävä kouluratsastaja, joten Laila olisi juuri täydellinen ratsu minulle. Toki pomppisimme silloin tällöin muutaman esteenkin ja aloittaisimme maastoilut varovaisesti "mörköjen" varalta, unohtamatta lukuisia maastakäsittely-juttuja. Olen melko paljon työskennellyt herkkien hevosten kanssa ja usein oma rauhallisuuteni tarttuu myös hevoseen. Siksi luulen pärjääväni myös Lailan kanssa. En tiedä olenko ollut tarpeeksi aktiivinen tai ns. vanhempi hoitaja, että voisin edes harkita toista suojattia, mutta Laila&Hestia yhdessä saavat aikaan paljon inspistä päässäni. Jään siis odottelemaan, mitä mieltä Anne olet PS. Tämän hakemuksen jälkeen lupaan lopettaa tämän hoitsujen hamstraamisen Odotellen, Emsku
|
|
Sandy
Uusi ihmettelijä
Posts: 5
|
Post by Sandy on Jul 27, 2013 14:37:47 GMT 2
Miksi Seppeleeseen? Siitä on nelisen vuotta, kun ensimmäisen kerran vierailin Seppeleessä. Talli teki minuun jo silloin vaikutuksen, koska paikka huokui lämpöä ja innostusta virtuaaliseen hevosharrastukseen. Miksi haluat Lailan hoitohevoseksesi? Huomasin Lashayn pian sen saapumisen jälkeen, ja se jäi mieleeni. Laila omaa samoja luonteenpiirteitä kuin minä: herkkyyden ja ujouden. Kykenisin ymmärtämään tamman tunteita oikein hyvin ja uskoisin pystyväni auttamaan sitä, tätä kautta, voittamaan ujoutensa ja tulemaan ulos kuorestaan – me molemmat yhdessä, Lailan tunteita kunnioittaen ja kuunnellen sekä ymmärtäen. Tässä aiheessa riittäisi kirjoitettavaa pitkäksi ajaksi eteenpäin. Olen kärsivällinen ja tyyni, joten pystyn rauhoittelemaan tammaa pelon ottaessa vallan. Tunnetta siitä, että Laila on se oikea hoitohevonen minulle, lisäsi myös se, että sain viettää sen kanssa ihanan päivän kurssilla. Tamma herättää ulkonäölläänkin minussa kunnioitusta. Sointuisimme varmasti hyvin yhteen. En ole kiinnostunut esteistä, toki niitä vaihtelun vuoksi tulisi hypättyä, mutta en tavoittele menestystä kyseisessä lajissa. Kouluratsastus sopii paremmin tällaiselle perfektionistille. Haaveissa olisi osallistua Lailan kanssa kisoihin, kun niitä vain järjestetään ja valmentautumisaikaa on riittävästi. Ratsastettaessa Laila vaikuttaa unelmalta, odotan innolla, että pääsisin kipuamaan sen satulaan. Arkipäivät kuluisivat laatuaikaa tamman kanssa viettäen: tunneille valmistautumista, taluttelulenkkejä, temppujen opettamista, rauhallisia harjaustuokioita, perehtymistä yhteiseen tavoitteeseemme, vapaapäivät puurtaen koulua kentällä, mahdollisesti, mikäli etenemisemme mahdollistaa sen, maastossa ratsastaen ja uiden. Edellisessä Lashayn hoitajahaussa ei tärpännyt, mutta jospa toisella kertaa? Nyt minulla onkin aikaa pitkäaikaiselle ja rakkaale harrastukselleni. Olen pyörinyt virtuaalitalleilla siitä asti, kun sain tietokoneen kätösiini. Omia talleja on tullut omistettua, mutta mikään niistä ei ole kovin pitkään kestänyt. ”Yrittäjyys” ei siis sovi minulle. Olen toiminut ainakin neljällä tallilla hoitajana, mutta en ole päässyt piirtämään vielä yhdelläkään niistä. Nyt minulla on siis sekin mahdollisuus. Hoitotarinoista tulisi vivahteikkaita ja ainutlaatuisia. Kirjoittaisin tarinoita luultavasti kerran tai pari viikossa, en kovin pitkiä. Toisin vaihtelua hoitamiseen piirtämällä satunnaisesti kuvia yhteisistä hetkistämme Lailan kanssa. Kuka on Sandy? Nimeni on Sandy. Minulla on pitkät, kiharat ja mustat hiukset. Omistan vihreät silmät ja pukeudun usein käytännöllisiin, itseäni miellyttäviin tallivaatteisiin. Olen sekä IRL että URL 16-vuotta täyttänyt tyttönen, maustettuna hevoshulluudella, herkkyydellä ja huumorintajulla. Jännittävä yhdistelmä? Kavereiden kesken olen vapautunut ja avoin, vieraita kohtaan ujo. Olen silti reipas, tervehdin kaikkia ja juttelen, jos joku kysyy neuvoa tai muuta vastaavaa. Hymyilen paljon ja olen ymmärtäväinen. Herkkänä ihmisenä otan kritiikin joskus liian vakavasti ja käperryn kuoreeni. Unohdan silti nopeasti huonot jutut ja keskityn parantamiseen. Perfektionisti olen lähinnä hevosten suhteen: haluan varmistaa aina, että kaikki on kondiksessa ja näyttää hyvältä. Minuun on helppo tutustua, joten tulkaa vain juttelemaan! Terveisin, Sandy
|
|
|
Post by Clara on Jul 27, 2013 17:33:12 GMT 2
Täällä hoitajahakua raapustamassa... On Clara, iloinen ja ujo, perfektinoisti tyttö. "Hoitajan olisi hyvä olla virtuaalisesti vähintään 14-vuotias." No, en ole, mutta toivon kahdentoista vuoden riittävän. Minuthan täällä jo jotenkin tunnetaan, eli omistan pitkät ja vaaleat hiukset sekä jäänsiniset silmät. Olen vieraita kohtaan ujo, mutta minusta saa kyllä juttukaverin, vaikkei minua kunnolla tuntisikaan. Näytän aina iloiselta ja rauhalliselta, mutta sisälläni voi todellisuudessa pyöriä tunteiden myrsky, enkä tunteistani ihan kelle vaan kerro. Ajattelen lähes aina positiivisesti, ja olen todella päättäväinen. Olen myös herkkä, mutten näytä usein sitä, miltä minusta oikeasti tuntuu. Omaan myös hyvin pitkän pinnan, enkä suutu helposti.
Lailaan... törmäsin, kun aloin kesäkuun haussa olevia hevosia tutkimaan. Laila jäi mieleeni pysyvästi. Tamman herkkyys ja ujous saivat aikaan paljon inspiraatiota, ja uskon jaksavani hoitaa tammaa pitkään. Kouluratsastus on se minun lajini, ja olisi ihanaa työskennellä yhdessä hevosen kanssa. Hoitohetket taas kasvattaisivat luottamusta, jota rakentaisimme askel askeleelta. Yhdessä. Lailasta voisin saada ystävän, joka ei pettäisi. Uskon, että se pysyisi rinnallani aina, kun vain ensin tarjoaisin sille paljon rakkautta.
Niin, viimeksi sanoin, että jos ei tärppää, niin haen kyllä uudelleen. Ja samaa sanon nyt. Myönnän rehellisesti, etten voisi kolmea hevosta hoitaa, joten Liinu saisi uuden hoitajan. Sillä Lailasta en irti päästä. Se tuntui heti 'siltä oikealta'.
♥: llä Clara
|
|
|
Post by Sandra on Jul 27, 2013 18:51:58 GMT 2
Onko haku siis auki vain aijemmille hoitajille vai kaikille jotka ovat suorittaneet hoitajahaun?
|
|
|
Post by Pihla on Jul 27, 2013 19:25:44 GMT 2
Taas täällä, hakemassa hoitajaksi. Tälläkertaa hevosena todella ihana Laila. Vaikka nyt en olekaan vanha hoitaja, päätin silti koettaa onneani(jos siis ymmärsin oikein, myös minun kaltaiseni saavat hakea Lailalle hoitajaksi)
Eli siis, Laila, tuo suuri sydäntenmurskaaja. Olen aina ihaillut tamman suurta kokoa ja väriä. Laila on aina ollut lempihevoseni Seppeleestä, vaikka en olekaan ikinä hakenut sille hoitajaksi, vaikka olisi ollut mahdollisuus. Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hakea hoitajaksi tälle suurelle puoliveriselle.
Hellyyttä ja rohkaisua Laila tulisi taatusti Suuvalta saamaan. Suuva on 170senttiseksi venähtänyt 15-vuotias tyttö, joka on harrastanut hevosia miltei koko ikänsä. Ratsastuskokemusta hänellä on sen verran, että yli metrin esteet ylittyvät helposti ja koulukiemuratkin sujuvat. Suuva pärjää niin nuorelle kuin vähän vanhemmallekin hevoselle. Rohkeus, innokkus ja ahkeruus kuvaavat häntä hyvin. Tytöltä löytyy myös päättäväisyyttä, mutta häneen on todella helppo tutustua. Suuva ei jätä ketään yksin, vaan pyytää kaikki mukaan maastolenkille. Lailan epävarmuus ja arkuus ei haittaisi Suuvaa, koska hän jaksaa aina kannustaa hevostaan uusiin asioihin ja pysyy hyvin hevosen kuin hevosenkin selässä. Suuva rakastaa myös maastakäsittelyä, joten liikuttaminen ei todellakaan olisi aina ratsastamista.
Historiani Seppeleessä ei ole pitkä, koska minua ei ikinä ole tärpännyt hoitajahaussa. Mutta sivuja olen ihastellut jo monta vuotta. Kuvat ovat niin hienoja ja tunnelma lämminhenkinen. Olisi todella ihanaa päästä mukaan Seppeleen toimintaan hoitajana.
Suuva
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 28, 2013 12:26:55 GMT 2
Jospa minäkin nyt sitten. Pitkä aika on siitä kun ensimmäisen kerran Lailaan iskin silmäni, annoin kuitenkin asian silloin olla ja tilaisuuden lipua silmieni editse koska olin epävarma itsestäni ja taidoistani. Nyt vähän varttuneempana ja kokeneempana voin jopa yrittääkin päästä hoitajaksi tänne - ihan hyvillä mahdollisuuksilla vieläpä, kai! Opettelen vielä - vaikka olenkin oppinut jo - paljon virtuaalimaailman saloista, mutta itse opin aavistuksen paremmin tekemällä kuin esim. lukemalla ja pänttäämällä. Oppimisen halu on myös osasyy miksi tänne haen. Myös ilmapiiri Seppeleessä on jotenkin puoleensa vetävä, sekä tämä on vielä aktiivinen toisin kuin useat muut pienemmät virtuaalitallit jotka uupahtavat parin viikon jälkeen.
Miksi minä hoitajaksi? No yksinkertaisesti Laila on ainoa hevonen joka toistaiseksi tarvitsee hoitajaa, ja koska se sinäällään on helppo hevonen päätin että yritän meni sitten syyteen tai saveen. Itselläni on kokemusta virtuaalihevosista vähän, vaikkei omaa virtuaalitallia tai hevosta ole ikinä ollut. Suomenkieleni on ihan mukiin menevä siihen nähden että olen Norjasta kotoisin ja oppinut omin neuvoin suomenkielen kirjoitusta - puhumaan opin jo lapsena. Tosiaan, uskon että voisin jopa pärjätä hoitajana vaikka alussa voin vähän opastusta tarvita. Olen sen 13-vuotta oleva pikkuinen tytön tyllerö, mutta mieleni on ehkä aavistuksen vanhempi välillä. Joskus kun lapsettaa niin ei voi mitään, mutta muuten olen aika kypsä tapaus - ainakin omasta mielestä.
Jasper taas.. Noh, Jasper on 16-vuotias, luonnollinen punapää joka on rohkea tapaus, aina kokeilemassa yhä vaikeampia ratsuja. Koska Jasper on työskennellyt laukkahevosien kanssa isoisänsä tilalla, tämä osaa hallita ihan hyvin ylikuumenevia hevosia. Lashay olisi Jasperille uusi haaste, koska se toimii hyvin mutta on vähän arka eikä heittäydy täysillä joka tempaukseen mukaan. Kokemusta on koulutasolla sellaiset Va B tasoa, vaikka esteitä on hypitty vähän vähemmän. Jasper olisi Lailalle tuki ja turva, sillä herra on johdonmukainen sekä hellä samaan aikaan eikä kärsivällisyydestäkään ole puutetta. Myös talutus metsässä kelpaa Jasperille, ja tämä onkin kova hemmottelemaan hevosia omenoilla ja muilla hedelmillä mitä ne vaan syövät. Lähes täydellinen pelottomuus hevosia kohtaan auttaa poikaa Lailan selässä jos tämä sattuisi Jasperin parinkin kerran tiputtamaan alas säpsyilyllään.
Varusteet olisivat myös hyvässä kunnossa koska Jasper tosiaan on kova siivoushullu, ja varmaan karsinan kuivikkeetkin vaihtuisivat joka päivä aika ripeään jos se edes olisi tarpeellista. Joskus vain tuntuu siltä että hevoset tykästyvät Jasperiin liiaksikin hyvin, tosin ei ihme sen kaiken hemmottelun ja kaveeraamisen jälkeen.
Natural Horsemanship on myös todella lähellä Jasperin sydäntä, ja Laila oppisi kunnioittamaan vielä enemmän ihmistä. Mitään takajaloille nousua Jasper ei osaa opettaa, mutta pelkällä riimulla ja narulla Jasper osaa ratsastaa hyvän istuntansa ja jalkatyönsä ansiosta. Ei epäilystäkään siitä että Lailalle tulisi tylsää, paitsi jos Jasper nyt sattuisi sairastumaan vaikkei tämä pysyisi poissa tallilta ennenkuin on vuodepotilaana ja silloinkin vähintään keuhkokuumeessa. Talvella Jasperilla on tapana harjoitella hevosen lihaksia ratsastamalla hangessa, eikä polkua pitkin. Tosin tämäkin metodi riippuu ihan hevosen fyysisestä että henkisestä olemuksesta ja kunnosta, sehän olisi ihan hassua jos menisi esim. lumea pelkäävällä hevosella hankeen vaikka se voisikin olla terapeuttinen kokemus.
Jasperin äiti on kouluttautunut eläinlääkäriksi, ja Jasper itsekin osaa lääkitä hevosta jonkun verran vaikkei nyt mitään ruiskuja anna. Vastuullinen Jasper on todellakin, eikä anna syytä muiden niskoille vaan seisoo selkä suorana ja tunnustaa jos on tehnyt jotain väärin - jos siitä on seurannut paljon harmia. Muulloin Jasper yrittää itse asian ratkaista, jos ei ratkea niin ei voi muuta tehdä kuin tunnustaa sillä tämän äiti on aina sanonut että "rehellisyys maan perii".
~ Jasper (& Lellen)
E// Pitääkö olla suorittanut hoitajakurssin? o.o
|
|
|
Post by Sandra on Jul 28, 2013 21:43:15 GMT 2
Hellurei ja hellät tunteet! Jep. Sandra täällä taas koettaa onneaan. Kuten jo viime haussa mainitsin, että haen vain jos todella uskon intoni riittävän juuri kyseiseen hevoseen. Jo viime haussa iskin silmäni Lailaan, mutta en silloin vielä tuolle hakenut, vaikka onhan tammakin ’täydellinen’ minulle.
Hoitajaksi tälle satujen prinsessalle hakee... Sandra on jokaisen tallin ilopilleri, josta energiaa ei ikinä puutu! Hän onkin aina valmiina auttamaan, kun sitä pyydetään ja silloinkin, kun sitä ei pyydetä. Ilopilleri on 15 vuotias vedenkestävä hevoshullu. Mustat hiukset omaava neiti on optimistinen, ja tähän on helppo tutustua. Uusille ihmisille Sandrasta voi saada käsityksen "ujo", mitä tuo ei kuitenkaan todellakaan ole, kun häneen tutustuu. Sandralla on harvoin huonoja päiviä, eikä tuolloinkaan hän tiuski tai huuda. Kalpeahkosta tytöstä huomaa kuitenkin heti, jos joku on vialla; silloin neidin pirteys on kaikonnut ja tuo on pitemminkin apaattinen. Sandra on tullut iän ja kokemuksen myötä varmaksi hevosten käsitteliäksi. Hän on aina rauhallinen hevosten kanssa ja pyrkiikin luonnolliseen hevostaitoon. Pirtsakka tyttö ei välitä niinkään vakavasta kisailuista, vaan suosii tallin omia tapahtumia ja kisoja. Sandra myöskin - toisin kuin useimmat, rakastaa kouluratsastusta yli kaiken. Toki esteratsastuksessakin on omat hauskuudet, mutta kouluratsastus on silti sulattanut neidin sydämmen. Tietenkin Sandra nauttii myös hyppäämisestä, eikä vain väännä koulua hiki hatussa. Joskus on hänen mielestään myös hauskaa ottaa rennommin, kuten kaveriporukan kanssa maastossa laukaten.
Satujen prinsessa on tietenkin... Laila! Jo pelkästään tuon painotus kouluratsastukseen saa mielenkiintoni herämään tätä tammaa kohtaan. Kun sitten luen luonteen, kaikki sen kuin vain paranee. Itsekkin olen uusien ihmisten kanssa ujo, ja Laila… En jälleen kerran osaa muodostaa ajatuksia sanoiksi. Mielessäni pyörii miljoonia asioita miksi haluaisin tamman puunaajaksi, mutta en vain saa kirjoitettua niitä tähän. Koen jotenkin yhteen kuuluvuutta tamman kanssa jo nyt ja se tuntuu… täydelliseltä? Voihan olla, että se ei olekaan täydellinen, mutta miten sen voisi koskaan etukäteen tietää?
Miksi sitten juuri Seppeleeseen? Noh, eikö tuo ole itsestään selvää? Tarkoitan siis, että tänne haluavat kaikki. Talli on siisti ja huolella tehty. Koko virtuaalimaailman upein talli, eikö se jo riittäisi? Joka tapauksessa, en halua tänne vain siksi. Itse en saa ratsastaa niin useasti, kuin useimmat hevoshullu. Ehkäpä Seppeleessä voisin edes olla hieman lähempänä hevosia, mm. tuon aidontuntuisten kuvien ansiosta. Tiedän myös, ettei talli tule kuolemaan esimerkiksi vuoden päästä; onhan tallin historia pitkä ja sen ylläpitäjät sitoutuneet sen arkeen. Ylläpitäjät ovat myös aktiivisia. Tallilla on myöskin tiivis ja lämminhenkinen tallipoppoo, johon olisi mahtavaa kuulua. Yksinkertaisesti siis, Seppeleessä hoitaminen olisi suuri kunnia!
Onnea muillekkin hoitajaksi hakeville! Kaikki omat ja kavereidenkin sormet ja varpaat ristissä ~ Sandra
|
|
|
Post by Britta on Jul 30, 2013 17:06:55 GMT 2
Vieläkin heppapoikaelämän kutkuttamana voisin tarjota Eetua Lailalle hoitajaksi. Koskaan ei voi olla liikaa poikia hästäämässä Seppeleen arjessa (sotkemassa tyttöjen ja muiden poikien päitä), joten Eetu olisi hyvä lisä tallin arkeen. Minulle itsellenikin olisi hyvää mielenvirkistystä kirjoittaa tarinaa erilaisesta näkövinkkelistä, välillä hurmuripojan ja välillä Britan avulla.
Eetu on 15-vuotias, tummanruskeahiuksinen poika hunajanruskeilla silmillä - oikea hurmuri. Hieman päälle 160-senttiä korkea poika (pituuskasvu vielä edessä) harrastaa ratsastuksen lisäksi jääkiekkoa, kuten moni muukin poika, mutta eksyi Latulaan ja tämän kautta, muutettuaan Liekkijärvelle, päätyi Seppeleeseen. Eetu on ratsastanut Latulassa Britan ex-hoitohevosella (nykyisellä omalla) Ämmällä, josta löytyy tulta ja tappuraa vaikka muille jakaa. Pikkuhiljaa Eetu oppi ratsastamaan myös vaikeammalla, pukittelevalla pikkusuokilla, mutta taukonsa jälkeen hän halusi saada vielä tarkemman pohjan itselleen (ja minä halusin jonkun, jolla edetä realistisesti alusta pidemmälle). Brunette on todellinen naistennaurattaja, eikä toimi miespuolistenkaan seurassa sen huonommin - läppä lentää ja nauru soi, vai miten se menikään? Sosiaalinen poika, jolla on tietynlaista varmuutta hevosia ja muuta elämää kohtaan opittuaan sen jo pienestä asti; periksi ei nimittäin anneta. Eetu saa sukat pyörimään tyttöjen jaloissa ja toimii herrasmiesmäisesti muutenkin - mikä olisikaan sen parempi lisä hoitajakatraaseen?
Lailan kanssa Eetu voisi päästä kehittymään kunnolla varsinkin kouluratsastuksen saralla. Nyt, kun on kaikenmaailman pukkikoneet ja rauhallisemmatkin ratsut koettu sekä alkeiskurssin myötä hyvä pohja (tästä tosiaan haluan Eetulla edetä realistisesti tuntitasolta toiselle), uskon, että Eetu pitäisi hieman tasaisemmasta menosta, joka voisi olla vähän tavoitteellisempaa. Muka-ponipojan elämä voisi mullistua, kun eteen tökättäisiin suuri puoliverinen - jonka kanssa olisi mahdollisuutta mihin vain tiukoista koulurääkeistä muiden opastamana rauhallisiin maastoretkiin.
Minut te varmasti tiedättekin, vuosi on seppeleläisyyttä ollut takana ja olette varmasti huomanneet, että olen pitänyt lupaukseni pitkä"ikäisyydestäni", enkä aio vieläkään lopettaa. Tarinoiden kirjoitustyylinä haluaisin Eetulla koettaa hieman puhekielisempää ja "päiväkirjamaisempaa" versiota, kuten Eetun alkeiskurssitarinoissa - hieman vielä siitä kirjakielisempänä mahdollisesti. Tämä toisi mukavaa haastetta ja monipuolisuutta kahden erilaisen kirjoitustavan välillä. Tuskin minun tarvitsee sen enempää itsestäni selittää. Seppeleen valitsen uudelleen siitä syystä, mistä aikaisemminkin - ihana, lämminhenkinen ja rento talli, jossa on kuitenkin mukavaa aktiviteettia ja niin edelleen. Seppele on aina Seppele, ei siitä mihinkään pääse. Kuten on huomattu, ei seppeleläinen "karvoistaan" mihinkään pääse.
Tällaista tällä kertaa, ja paljon onnea kaikille muillekin hakijoille! =)
|
|
Verna
Uusi ihmettelijä
Posts: 29
|
Post by Verna on Jul 30, 2013 23:53:31 GMT 2
Jo ensikertaa Seppeleeseen löydettyäni, aivan virtuaalihevosharrastukseni alussa jouduin pettymään karvaasti siitä, ettei tallilla ollut valmiiksi vapaita hoitohevosia. Siispä päädyin hoitamaan poneja pienemmille talleille, etsimään virtuaaliminääni ja kehittymään kirjoittajana, kasvattamaan käsitystäni siitä mikä mahtaakaan olla homman ydin. Ehkä jonain päivänä uskaltautuisin näinkin hienon ratsastuskoulun puitteisiin puuhastelemaan? Hoitajakurssi alta pois perfektionistille sopivin tuloksin ja hups - tässä sitä sitten ollaan: kirjoittelemassa hoitajahakemusta kuvan kauniille puoliveritammalle jollaisesta en alkutaipaleellani olisi kuunaan osannut haaveillakaan. Mutta kuka kumma onkaan tämä outo hahmo, johon ei aiemmin olla tallilla törmätty? Tarinani onkin kuin ponityttökirjojen dramaattisista käänteistä temmattu kertomus tytöstä, joka halusi kehittyä isäänsä paremmaksi ratsastajaksi hinnalla millä hyvänsä. Mutta eräänä kamalana päivänä isä ratsasti upealla kenttäpuoliverisellään kilpailujen kärkisijojen perässä liukkaan maastoesteradan viimeisiä esteitä, eivätkä ratsun kaviot tavoittaneet maata enää koskaan. Tytönkin suunnitelmat muuttuivat kertarysäyksellä. Verna ei enää ikinä nousisi hevosen selkään - ei ikinä. Kilpaponi myytiin, mutta noin puolen vuoden jälkeen vyötäröstään alaspäin halvaantuneelle isälleen vannoen tyttö päätti, että antaisi vanhemmilleen aihetta ylpeydelle, aiheen katsoa pää pystyssä kohti tulevaa. Kilpaileminen alkoi jälleen, mutta kun uusi, upea poni lopulta jäi pieneksi, eivät vanhempien rahat millään riittäneet isompaan hevoseen. Tarinassani elää kuitenkin yhä toivo paremmasta tulevasta, johon toivon vastauksen löytyvän täältä, maaseudun sydämestä ja jokaisen hevosihmisen paratiisista - Seppeleestä.
Luonteeltaan olen räiskyvä ja tunteellinen tapaus, mutta kuitenkin helposti leppyvä ja mukava ihmisille, jotka eivät ole antaneet aihetta kimpaantumiseen. Pyrin antamaan hyvän ensivaikutelman itsestäni, ja rakastan uusien tuttavuuksien tapaamista - niin hevosissa kuin ihmisissäkin. Hevosissa pidän hieman säpäkämmistä, mutta kuitenkin pehmeistä yksilöistä, jotka eivät herkästä luonteestaan huolimatta ole päästään vialla vaan terveellä tavalla energisiä, innokkaita - kuten minäkin olen. Puheliaana ja toimeliaana ihmisenä saatan herättää toisinaan ihmisissä paheksuvia tuntemuksia. Suusta taas saattaa välillä lennellä sammakoiden sijasta rupikonnia, jotka loppupeleissä katuvana yritän parhaani mukaan niellä takaisin. Ei minua pelätä kannata, vaan tulla rohkeasti juttusille!
Ulkonäöltäni en ehkä ole se ihan tavallisin suomituristi. Minulla on pitkät, tummanruskeat, lähes mustat likimain vyötärön seudulle ulottuvat kevyesti lainehtivat hiukset, joita tykkään laittaa milloin mitenkin päin erilaisille kampauksille. Pukeutumistyylistäni olen siviilissä tarkka, mutta tallikuteet ylläni näytän ihan tavalliselta heppatytöltä: ratsastushousut, neule, t-paita tai huppari. Pituudeltani olen noin 167 cm pitkä, ja ikää löytyy sen 16-vuotta.
No mutta, minkäs kumman takia kohteena juuri Lailan kaltainen hevonen? Lailahan on osaava, kokonsa puolesta näppärää vaihtelua poneille ja kaikenkukkuraksi aivan spesiaalikaunis tapaus. Olen ratsastustasoltani suunnilleen Helpon A:n tasolla, esteiltä kokemusta löytyy ratana metriin, yksittäisesteenä 110 cm asti. Lailalla olisi minulle paljon annettavaa ja opetettavaa. Luonteensa puolestahan Laila täysi napakymppi: herkkyyttä hevosessa piisaa, mutta kuitenkin tamma on sitä ujompaa sorttia joka varmasti avaisi myös ihan uusia ulottuvuuksia hevostenkäsittelytaitoihini. Kehulistaa voisi jatkaa vaikka minne asti, mutta nyt taidan päättää hakemukseni tähän ja jäädä innosta täristen peukut ja pottuvarpaat pystyssä odottamaan tuloksia!
Onnea muillekin hakijoille, ja erityisesti hälle joka tämän mustan helmen hoidokikseen nappaa!
|
|
|
Post by Pauliina on Aug 6, 2013 12:50:59 GMT 2
LAILALLE HOITAJAKSI
MINUSTA
Olen 00-syntynyt ja kokemusta löytyy näistä virtuaalimaailmoista jo nelisen vuotta. Käyn myös säännöllisesti ratsastamassa, olen käynyt jo itseasiassa 5-vuotta. Mutta jos nyt en enempää selittelisi ja aikaa säästelisi. Olen hyvin värikäs ihminen ja ajattelen hyvin usein positiivisesti.
PAULIINA
Pauliina on 16-vuotias tyttö, joka on harrastanut jo pitkään ratsastusta. Pauliinalla on tummat hiukset ja vihreät silmät. Pituuttakin löytyy jo huimat 164centtiä. Pauliina on hyvin ystävällinen ja huumorintajuinen tyttö, jolla on myös taitoa ja kärsivällisyyttä. Sekä sitä hevoselle tärkeää, aikaa.
MIKSI LAILA?
Koska Laila on suloinen, suurehko ja aivan ihanan luonteinen tamma. Olisihan sillä taitoakin mukavasti. Olen jo pitkään katsellun Lailaa ja muutamaa muuta oikein ihanaa hevosta ja kun en edelliseen hakuun ehtinyt, niin sitten ajattelin seuraavaan tuuppautua. Ja onneksi juuri Laila oli tässä haussa. Olisi mahtavaa hoitaa Lailaa, koska se vain tuntuu juuri oikealta hevoselta..
MIKSI SEPPELE?
No seppelettä olen ihaillut siitä asti kun astuin virtuaaliseen maailmaan. Seppele on myös hyvin suosittu, sekä jo historiaa kerännyt talli. Sivut ovat selkeät ja piirrokset aivan mahtavan näköisiä. Talli vaikuttaa samalla myös hyvin kotoisalta, jos sen niin voi ilmaista. Seppeleen kaikkihenkilöt tuntuvat sellaisilta, joittenka joukkoon haluisin kuulua. Seppele on juuri se talli, jossa haluaisin hoitaa ja Laila juuri se hevonen jota haluaisin hoitaa..
Mutta jos minulla ei nyt tärppää, niin toivottavasti jollain muulla
-Pauliina-
|
|
Soffi
Uusi ihmettelijä
Posts: 39
Hoitoheppa: Huiska
|
Post by Soffi on Aug 11, 2013 14:32:33 GMT 2
Heissan, mä täällä taas kärtän hoitsua Seppeleen ihanuuksista, mutta voiko sille mitään kun hinku porukkaan ois niin kova? Laila on justiinsa sen tyyppinen hevonen, joihin oon tässä ratsastusharrastuksen aikana ihastunut. Herkkä ja hurmaava, vähän tuommoinen "vaikeasti tavoiteltava" neitonen. Lailan kanssa ois kiva aloittaa rauhassa ja luoda luottamusta pikkuhiljaa, edetä rennosti ja Lailan ehdoilla. Tulevaisuudessa olisi suunnitelmissa treenata tasapuolisesti koulua ja esteitä ja tietysti lisäksi osallistua Lailan kanssa tallilla järjestettävään toimintaan ja käydä maastoilemassa jne jne. Lailasta riittäisi varmasti inspiraatiota pitkäksi aikaa. Lailalle hoitajaksi hakisi mun sub-hahmo Henkka, jota vähän muokkailin edellisestä hausta(: Henkka on 16-vuotias lukion ekalla opiskeleva jalkapalloilija, jonka alakoulu-aikainen ratsastusharrastus on taas saanut yhä enemmän sijaa pojan elämässä. Jalkapallolle on riittänyt yhä vähemmän aikaa Henkan kulkiessa tallilla. Sanonta; Kerran ratsastaja, aina ratsastaja, saattaisi sopia hänen elämäntilanteeseensa. Henkka omaa tummanruskean siilitukan ja harmaat silmät. Hän on perussporttinen, toisinaan jopa raivostuttavan sanavalmis kaveri, joka ei osaa ottaa mitään vakavasti, vaan 'heittää läppää' pienimmästäkin aiheesta. Hevosten kanssa poika käyttäytyy asiallisesti ja rauhallisesti, ymmärtäen, että ne ovat herkkiä laumaeläimiä. Ratsastajana Henkka on yritteliäs ja tarmokas, hän ei anna periksi piiruakaan, missään tapauksessa. Henkan heikkoutena on ajoittainen keskittymishäiriö, joka vaikeuttaa ja hidastaa uusien asioiden oppimista Kuinkakohan monesti olen yrittänyt perustella, että miksi juuri minä, tai miksi juuri Seppele? No, jos sitä vielä kerran ainakin(: -Seppeleessä kokonaisuus ehdottomasti ratkaisee! Siisti ulkomuoto ja tiivis porukka on juuri sitä, mitä tallilta haen. Itsestäni olen niin huono sanomaan mitään positiivista, mieluummin vain kritisoisin itteeni, mutta jos sitä yritettäisiin.. -Yrittäisin parhaani Lailan hoitajana, ja kirjoittaisin mahdollisimman aktiivisesti ja tietty piirtelisinkin välillä. Kehittelisin tarinoihin erilaisia juonenkäänteitä ja ottaisin tarinoihin mukaan myös muitakin henkilöitä. Tiedän, ettei näyttöjä jne. tarvitsis, mutta oon omasta mielestäni kehittynyt hoitajakurssista, joten tuollapa on tekstejä ja piirroksia; link~Toivotaan, että tällä kertaa tärppää!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Aug 17, 2013 21:50:01 GMT 2
Hoitajaksi Lailalle
No niin. Kun sitä ei osaa pitää näppejään erossa niin sitten pitää vielä yrittää. Jos on turha yritys, sit on - takiainen.
Hihassa roikkuu edelleen 19-vee omalaatuinen naisenalku, luonteeltani samaa sorttia Lailan kanssa. Kielikoru ja suuri suu väittävät varmasti kaikkea muuta kuin sitä herkkää ja omaa aikaa tarvitsevaa tyyppiä, mutta suuri sydän sieltä tosiaan löytyy. Olen sellainen räiskyvän rempseä persoona, toisaalta kuitenkin pilvilinnojen rakentaja ja hajamielinenkin. Vaikka tipahdan helposti henkisesti blondiksi, 178-sentin lukemat ja hirmuisen omapäinen luonne toimivat vastapainona sille haaveilijaluonteelle ja pikkupuudelin vaikutelmalle. En ehkä ole penaalin terävin kynä varsinkaan porukassa, mutta senkin edestä osaan olla olkapää ja luottohenkilö kenelle tahansa. Varsinkin hevosten asioista ja hyvinvoinnista olen ilman muuta tarkka kuin porkkana, en ole sitä sorttia joka viilettää aina omien halujensa mukaan.
Tummat, selkään asti ulottuvat hiukset ja vihreät silmät on se vakiomerkki. Olen hoikka ja melkoisen kevyt, mutten mitenkään mainittavan "pienikokoinen" koska pituuttakin löytyy. Vaatetus on rentoa ja asiaankuuluvaa, ja kuten sanottua, se kielikorukin löytyy. Tatuioinnit on mielessä pyörineet jo kauan, mutta uskallusta ei riitä vielä hankkimiseen asti. Beibifeissistäkin on joskus mainittu, mutta pääasiassa piirteet ovat kuitenkin aika terävät.
Lailaan ihastuin jo siihen tutustuttuani ja kuten sanottua, sen luonne natsaa omani kanssa. Tammalla on ikään kuin kolme persoonaa, se on niin nallekarhu, pikkupuudeli kuin villikissakin. Lailalta kun löytyy ihastuttavan luonteen lisäksi rutkasti taitoa. Itse kun olen sellainen korkealle tähtäävä ratsastajatyyppi, enemmän se joka vääntää koulua neljän aidan sisällä kuin rämpii läpi risujen ja puskien metsäreiteillä. Olen muutenkin maastoonlähtijänä hieman arka, Lailan tavoin tarvitsen rohkaisua tilanteessa kuin tilanteessa vaikka tietoa ja taitoa löytyy monen vuoden takaa.
Selostukseni Sebestä on varmasti kuultu, joten eiköhän tämä näin mene. Koska olen tosiaan ratsastuskouluelämästä kiinnostunut ja hyppäisin mielelläni mukaan värikkääseen arkeen, Seppele olisi sellainen just eikä melkein-paikka aktiivisen toimintansa kanssa.
Lisää näyttöjä ja tietoja löytyy rutkasti aiemmista hauista. Nyt pitää vaan peukut pystyssä jäädä jännittämään lopputulosta...
Alysia
|
|
|
Post by Odelie on Aug 18, 2013 16:24:31 GMT 2
Vähän pidemmän harkinnan ja tuskailun jälkeen mietin, ettei se kauhean huono ajatus voi olla, kun aikaa ja energiaa tuntuu riittävän. Laila kuitenkin on yksi Seppeleen upeimmista hevosista, joka avaisi minulle ovia uusiin kirjoituskokemuksiin.
Lailalle hoitajaksi hakee siis sub-hahmoni, Odelien serkku Rosie (oik. nim. Roseanne). Tältä juuri 19-vuotta täyttäneeltä tytöltä löytyy pitkä kokemus hevosista ja kisaurasta, joka kuitenkin joutui pahasti tauolle, kun tyttö joutui palaamaa Englantiin ja myymään Alexin serkulleen. Tyttö on luonteeltaan iloinen ja pirteä, joskus jopa hieman liian räväkkä, vaikka tummat hiukset ja erityiset meripihkan värisen silmät voivat osoittaa ehkä toista. Tämä monikansallinen neiti on kuitenkin hevosien kanssa erittäin asiallinen, taitava ja tuntuu pitävän pään kylmänä, kääntyi tilanne minkälaiseksi tahansa. Tyttö on erityisesti innostunut kouluratsastuksesta ja osaamis näyttöä löytyy tosiaan Alexista, jonka tyttö on pitkälti kouluttanut kokonaan itse laukkurista ratsuksi.
Laila olisi oivallinen hoitohevonen Rosielle, joka yrittää taas parhaansa mukaan asettua taloksi Suomeen. Tamman osaaminen koulukentillä mahdollistaisi tälle parivaljakolle erinomaiset mahdollisuudet treenata kovemmallakin panoksella ja herkkä Laila olisi erinomaisissa käsissä rauhallisen ja kokeneen Rosien käsissä. Tarkoituksena sanoa, että tällä parilla olisi mahdollisuus loistaa ja päästä eteenpäin omissa vaikeuksissaan ja hoitohevonen itsessään toisi hyvää tasapainoa tytön arkeen, joka on vihdoin päättänyt lopettaa tyhmien tekemiset.
Vaikka minulla, tietokoneen takana istujalla, on jo muutama kaitsettava, tiedän, ettei yksikään näistä eleganteista eläimistä jäisi huomiotta. Seppele on edelleen itselleni ihastuksen kohde ja uskoisin, että mukava, pirteä ja vähän kiireinen talliarki tekisi vain hyvää myös Odelien serkulle. Sub-hahmo mahdollisuus avaisi myös ovia minulle itselleni ja pääsisin kokeilemaan vähän erilaista tyyliä ja ajatusmaailmaa kirjoittamisen suhteen, saataisiin minun osaltani vähän nuorempaa lihaa Seppeleeseen, kun Odeliella on aina perhe, koti ja oma talli myös pyöritettävänä.
|
|
|
Post by Aino-Maria on Aug 25, 2013 17:10:16 GMT 2
Lailan hoitajaksi Olen 14. vuotias tyttö, joka rakastaa hevosia yli kaiken! Hypin etseitä, mutta pidän hitusen enemmän kouluratsastuksesta, joka mielestäni on mukavaa. Olen ratsastanut 6. vuotta, ja itsellänikin on ollut oma heppa , mutta se jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi Minulla onkin ollut pientä taukoa ratsastuksessa, sillä en ole vielä toipunut kunnolla hevoseni kuolemasta, mutta yritän nyt päästä yli siitä, ja siksi haluaisin Lailan hoitsukseni. Ihastuin Lailaan heti nähtyäni sen! Se on juuri unelmieni hoitohevonen!! (minulla on myös kokemusta virtuaalitalleista Itselläni on vaalean ruskeat hiukset ja vihreät silmät. Olen hoikka ja 162 cm pitkä Tallilla hoidan ensin aina tallityöt, jonka jälkeen vasta menen ratsastamaan (ensin työ, sitten huvi) Vaikka pidänkin kouluratsastuksesta, käyn usein maastossa, ja järjestän tekemistä hevoselle, esim. hevos agilityrata tai muuta vastaavaa Olisin kyllä niin onnellinen jos pääsisin Lailan hoitajaksi, sillä se on niiiiiiiiiin ihanaaa !! :DD (joo sori, olen vähän tälläinen )
|
|