Hoitajahaut ad 7.10.2012

[Anne]

Hoitajahaut ovat taas käynnissä! Lisäksi haemme sponsoriponille Bonnielle uutta sponsoriratsastajaa.

Hoitajahaut

Hoitajahakuihin voi osallistua henkilö, jonka nimi löytyy hoitajakurssin suorituslistalta:

www.seppele.piirroshevoset.com/hmsuor.php

Frank
Jykevä, jokaipaikan tilastoruuna, joka sopii vasta-alkajallekin hoidettavaksi. Mahtava askel tuo ratsastukseen haastetta.
>>Tutustu

Humu
Iäkkäämpi suomenpienhevosneito. Osaa kaikki tuntiponin metkut, mutta on peruskiltti. Erinomainen maastoratsastuksen ystäville.
>>Tutustu

Sentti
Upea voikko Sentti käy lähinnä aikuisten tunneilla. Kaipaa varmaa, ehkäpä kokeneempaa hoitajaa.
>>Tutustu

Tiia
Luottoratsu jokaiseen tilanteeseen. Tamma kun on, niitä huonojakin päiviä löytyy, mutta perusrauhallinen hevonen on silti kyseessä.
>>Tutustu

Sponsoriponi

Bonnie
>>Tutustu

Sponsoriponin ratsastajaksi voi hakea kuka tahansa ponikokoinen ratsastaja. Myös nykyiset Seppeleen hoitajat, ilman, että on pakko luopua nykyisestä hoidokistaan (myös sub-hahmot sallittuja).

Kaipaamme Bonnien kohdalla aktiivisuutta tuntiosallistumisissa sekä kisaamiseen tähäävää valmentautumista. Pieniä yksityisvalmennuksia luvassa!

Vapaata hakemusta alle, aikaa kaksi viikkoa!

[Taru]

Hoitajaksi Seppeleeseen...

...Eli kukas muu kuin Taru täällä naputtelee Onneani päätän taas koittaa, Humun kohdalla olin kuin puulla päähän lyöty - aivan ihana suokkitamma jokapäiväiseen harrastamisen =)

Humu hurmasi suomenhevosen luotettavalla mutta erilaisella luonteella. Humu on perusjuntti, jonka kanssa jokainen viettämämme hetki olisi erilainen. Oli kyseessä sitten tavallinen harjaushetki tai pitkä maastolenkki - kaikista saa kuvailtua erilaisen ja mukaansatempaavan kertomuksen. Humu on vallattoman herttainen, varsinkin talvikarvassaan, jolloin se näyttää täysin vastuttamattomalta karvapallolta. Tämä tamma ei olisi hullumpi hevonen, vaikka askeleet voivat hieman pompottaa. Humu on persoonallinen, ihana hevonen, jonka kanssa voisin viettää monia hyviä vuosia.

Seppele on upea ja panostettu virtuaalitalli. Sinne hoitajaksi pääseminen olisi suorastaan unelmieni täyttymys, koska Seppeleen yhteishengen upeasti värittämä toiminta, monipuoliset ja hienosti piirretyt hevoset ja koko tallin olemus, hurmaa taatusti jokaisen, joka Seppeleessä vierailee. Seppeleessä olisi ilo hoitaa, koska ketään ei syrjitä ja kaikki otetaan ilolla vastaan porukkaan.

Minä olen seurannut Seppeleen arkea jo pitkään, ja olen tullut siihen tulokseen, että olen satavarmasti aktiivinen ja rehti hoitaja. Tunnolliseksi olen lupautunut lähes jokaisessa hoitajahaussa - niin lupaudun nytkin. Tarinoiden kirjoitteleminen on minulle kuin harrastus, koska teen sitä lähes joka päivä. Olen monella tallilla hoitajana, mutta yksikään talli ei korvaa Seppelettä! Minulta voi odottaa aktiivista tunneille ja tapahtumiin osallistumista, sekä pitkiä tarinoita, joita tulisi aktiivisesti. Kun kirjoitusviima iskee, niin saatan kirjoittaa vaikka joka päivä! Näillä pienillä taiteilijanlahjoilla voisi myös piirtää, ja Humusta olisikin mukava raapustaa, kun se on niin inspiroiva.

Kiitos ja onnea tietysti kaikille!

PS. Näyttöjä löytyy Seppeleen tunneilta ja tapahtumista (esim. hoitsuttominen kesäleiriltä)

[Emsku]

Moikka Seppeleen väki!
Emsku täällä jälleen kerran tahtoisi hoitajaksi. Tällä kertaa Tiialle tai osaomistajaksi Bonnielle, mieluummin Bonnielle.

Osa kopioitu edellisestä hakemuksestani Pellan hoitajaksi.

Miksi juuri Seppele?
Seppele on niin ihana paikka. Käyn seppeleessä joka ikinen päivä, vaikka olisi jo kova kiire lähteä jonnekkin, käyn kuitenkin kurkkaamassa sivuja.
Pidän Seppeleestä koska se ei ole mikään tylsä tavallinen talli, vaan aina tapahtuu. Nytkin oli nämä hoitajakurssit että lisää porukkaa pääsee mukaan.
Olen katsellut muitakin virtuaalitalleja, mutta mikään niistä ei ole ollut yhtä mahtava kuin seppele. Seppele on upean värikäs ja ylläpitäjät ovat aktiivisia.
Eli tässä tämmöinen lyhykäinen ylistyspuhe Seppeleelle!

Miksi juuri minä?
Olen luotettava ja aktiivinen ja niin rakastunut tähän talliin.
Rakastan hevosia niiiiiin valtavasti että minulle riittää hoitsuksi piirroshevonenkin. Tietenkin tahtoisin oikean hoitsun ja olisin tallilla 24/7, mutta se vaan ei minun kohdallani ole mahdollista, sillä talli jolla käyn on puolentunnin ajomatkan päässä eikä kukaan jaksa sinne ajaa useaan kertaan viikossa, joten joudun tyytymään yhteen päivään viikossa. Tietokoneelle sen sijaan on vain muutama metri, eikä virtuaalihoitamisessa tarvita niin paljon aikaakaan.
Jos totta puhutaan olisin halunnut syntyä tallissa, mutta en kuitenkaan haluaisi näyttää räjähtäneeltä

Kuka on Emsku?
Emsku on 13wee superhypermega hevoshullu neitonen.
Hevosella ei hänen mielestään ole mitään väliä, oli se sitten pieni shettis tai suuri shire, kuuma puoliverinen tai laiskahko vuonis, halaamaan on päästävä. Emsku menee läpi vaikka harmaan kiven jos siihen liittyy hevonen.
Tähän tyttöön on todella helppo tutustua aremmankin ihmisen, sillä Emsku yleensä aloittaa keskustelut ja kun hän pääsee vauhtiin on vaikea sanoa mitään väliin, kun tytön suu liikkuu miljoonaa ja uusi asia tulee mieleen ennen kuin toinen on ehtinyt loppua.
Toisin kuin ihmisten, hevosten kanssa Emsku on yleensä hiljainen ja "juttelee" enimmäkseen eleillään ja mielentilallaan, joskus kyllä sanoillakin.
Suuttumaan Emsku on vaikea saada ja pistareissa hän usein lipsauttaa epätoivoiselle kaverilleen vastauksen, koska hän on liian kiltti sanoakseen ei.
Emskulla on pitkät vaaleanruskeat hiukset ilman otsatukkaa, jotka tallilla menevät yleensä ponnarille tai kahdelle letille, joskus ihan vaan auki.
Tyttö on 160 senttiä pitkä ja siro. Kesäisin käyttää tallilla toppia tai T-paitaa ja ratsastushousuja. Talvella jotain takkia. Silmien väriksi hän on äidiltään perinyt vihreän.
Emsku on hulluna cocikseen ja nougat suklaapatukoihin.

Miksi juuri Tiia?
Tää on siis niin mun lemppari kysymys!
Niin, Tiia! Mistä aloittaisin? Ensinnäkin sen väri. Kirjavat hevoset tuovat mieleeni vapauden ja villihevoset, vaikka tämä tamma ei todellakaan mikään villi olekaan.
Pidän myös suurista hevosista. Tämä voi jostakin kuulostaa oudolta, mutta suuret eläimet tuovat minulle turvallisen tunteen, eivät suinkaan pelottavaan tunnetta.
Tämä tamma vaikuttaa ihanalta hellyyden kipeältä otukselta, joka laskee pään syliin saadakseen rapsutuksia. Hevosen hoitaminen olisi suurenmoinen kunnia.

Miksi juuri Bonnie?
Siis mikä säihkysääri! Huippu nätti tamma.
Viime hakemuksessani Pellan hoitajaksi mainitsin, että haluan rauhallisen ja varman hoitsun. Se ei enää pidä paikkaansa! Olen nyt rakastunut herkkiin, itsepäisiin hevosiin (ihan IRL:lissä myös että en keksinyt vaan nyt kun Bonnie tarttee hoitajaa).
Luulen, että nyt kun olen herkkiksien kanssa vähän treenaillut, tulisin hyvin toimeen Bonnien kanssa.
Rakastuin jo sen olemukseen, väriin ja ulkomuoton. Luonteesta en nyt vielä ole niin varma, kun en ole tutustunut.
Mutta ei voi tästä tytöstä muuta sanoa kun vau. Siis WAU!!!

Ja sitten näyttöä

Astuin Bladen karsinaan harjapakki käsissäni. Tamma katsoi minua uteliaasti ja tuli lähemmäs. Laskin harjapakin käsistäni ja rapsutin mustaa päätä.
- Olet kaunis. Vihdoinkin pääsin hoitamaan sinua, supisin.

Napsautin riimunnarun kiinni riimuun ja sidoin tamman kiinni sen nuuhkiessa taskujani.
- Sori tyttö, mutta mulla ei nyt ole herkkuja mukana, naurahdin ja rapsutin Bladen ryntäitä anteeksipyytävästi.

Otin pakista suan ja aloin harjata pitkin vedoin. Blade seisoi ryhdikkäästi korvat hörössä katsellen käytävälle. Tamma oli selvästikin piehtaroinut, sillä sen lautaset olivat kaikennäköisen lian peitossa. Niiden siistimisessä oli jonkin verran hommaa.

Kävin vaihtamassa suan pääharjaan ja aloin varovaisesti harjailla kuraa Bladen päästä. Se ei tuntunut edes huomaavan.

Olin juuri kumartunut nostamaan Bladen jalan ylös putsatakseni kavion, kun se tuuppasi selkääni voimakkaasti ja olin kaatua rähmälleni.
- Mitä sinä... aloitin, mutta samassa huomasin virnuilevan tytön karsinan ovella.
- Ai moi. Meetkö sä Bladella? kysäisin nopeasti, ennen kuin hän ehtisi alkaa vitsailla Bladen töytäisystä.
- Joo.
- Okei. Haluutko sä putsata nää loput kaviot? Mä harjasin sen jo, mut kyllä sä voit vielä nopeesti pyyhkästä pölyharjalla, papatin.
Tyttö nyökkäsi, siirtyi Bladen viereen ja nosti jalan oikeaoppisesti ylös. Ojensin kaviokoukun ja siirryin syrjemmälle katsomaan, kun tyttö alkoi kaapia turvetta ja muuta likaa kaviosta.

Sitten tuli satulan vuoro. Tyttö seisoi epäröivästi Bladen vieressä satula käsivarsillaan.
- Nosta satula tuohon sää'än kohdalle ja vedä sitä sitten hiukan taaemmas, tähän näin, neuvoin.
Tyttö nyökkäsi, nosti satulan ylös, muuta meinasi kaatua satuloineen päälleni.
- Varo! huudahdin ja koppasin hänet kiinni. Yhteisvoimin saimme kuin saimmekin satulan selkään. Onneksi Blade oli niin kiltti.

Laitoin juuri satula vyön kiinni kun Summer ilmestyi karsinan ovelle.
- Pitäkääs kiirettä. Kohta pitää mennä.
- Oho, huomasin katsoessani kelloa kännykästä.

Neuvoin vielä suitsien laittamisessa ja tyttö sai ne päähän ihan itse. Ojensin ohjat tytölle ja lähdimme taluttamaan Bladea kohti maneesia.


( Tää jäi vähä lyhkäseks kun en keksiny enää mitää mut toivottavasti kelpaa)


[image]

[Linnea]

Ensimmäiseksi ajattelin ; "Hoitajahaku", kappas vain. Selailen nimiä : Frank, Humu, Sentti, Tiia ja Bonnie. *hetken hiljaisuus*...-Sentti?!...
Eli tosiaan haen hoitajaksi ihastuttavalle suomenpuoliveriori Sentille!

Hejssan! Minä, Linnea, yhdeksäntoistavuotias neitokainen olen hieno hoitajakandinaatti ehdokas Sel ZEL:ille. Patronin kanssa ei napannut, mutta ei se mitään. Sentti olisi ollut valintani ennen ruskeaa ponia. Ori on ollut ainainen ihastuksen kohteeni Seppeleessä. Sen syötävän suloinen puolikuun muotoinen valkea merkki otsassa tuo mieleen yötaivaan, jota katselen mielelläni talviaikaan.
Kokemusta minulla on kaikenlaisista konimuksista, niin hoitamis kuin ratsastamis-saralla, joten siitä ei ole kyse ettenkö pärjäisi sille. Voikko ori olisi minulle juuri(eikä melkein) passeli ratsu. Sillä pystyisi vääntämään koulukiemuroita vaativan B:n tasolle ja minulle se tosiaankin riittää. Esteillä metri on minulle myös sopiva, tosin harvemmin niin korkeita kuitenkaan hypitään
Itse olen IRL ja URL hyppinyt esteitä todella paljon ja kilpaillut 130cm tasolla, mutta ei niin korkeita aina tarvitse olla. Pääasia olisi voisi viettää laatuaikaa hoidokkinsa kanssa.
Sel ZEL:in rauhallisuus teki minuun vaikutuksen. Olen enimmäkseen puuhaillut hyvin haastavien hevosten parissa, niin olisi kivaa jos saisi vain olla sekä rentoutua leppoisan hevoskaverin kanssa, eikä tarvitsisi pelkää että kun käännän selän sille, niin pian kyljessä mojottaa suuret hampaanjäljet.
Ja vielä kun saisi ratsastella maastopolkuja pitkin, ilman mitään kiireitä tai paineita. Se tunne kun pystyy luottamaan täydellisesti hevoseen(, joka on muutenkin täydellinen oma persoonansa(Sentti<3).

Seppeleessä osallistuisin täysin varmasti lähes kaikkiin tapahtumiin mitä on tarjolla. Niin tunneille kuin vaikka vaelluksillekin. Meiltä ei jäisi mitkään kissanristiäiset välistä!
Alkeistunneille tosin en osallistu Enhän minä IRL elämässäkään enää alkeistunneilla köpöttele.
Seppele itse on paikka, jossa varmasti kaikki viihtyvät. Se henki mikä tallista pursuaa, niin omistajien, hoitajien ja heppojen ansiosta saa monet laittamaan hakemusta hoitajaksi, täten kuin minä.

Miksi sitten pitäisi valita juuri minut? Onhan täällä muitakin mahtavia hoitajaehdokkaita!
Minut pitäisi valita koska minulla on aitoa innostusta Seppelettä ja varsinkin puoliveri ori Senttiä kohtaan. Kirjoittaisin joka viikko ja viikossa ehkä useamman kerran orille panostettuja ja pitkiä hoitotarinoita, joissa vaalittaisiin Sentin ja minun välistä elämää tallilla.
Sentti on inspiroinut minua sen verran, että voisin piirtää sille säännöllisesti myös kuvia. En ehkä ole täydellinen piirtäjä, mutta tekemällä oppii ja kuvat piristäisivät päiväkirjan lukemista kertaheitolla.
Osaan käyttää foorumia hyvin ja tiedän Seppeleen säännöt lattiasta kattoon!
Käyttäisin myös muita henkilöitä paljon raapusteluissani, niin toivottavasti myös muut tykkäisivät lukea niitä. Olen myös ikuinen hevostyttö puoliveri puolelle. Eli juuri puoliverisiin hevosiin olen tutustunut elämäni aikana, joten minulla on sellainen "ikuinen ihastus" näihin polleihin.
Toki olen myös pitkäaikainen, eli hoitajasopimukseni ei ole vain parin kuukauden sopimus.

Millaisen persoonan saisit sitten hoitajaksi Sentille?
Olen elämäniloinen ja sellanen "aina iloinen" -tyyppi. Ei ole päivää milloin en hymyilisi tai piristäisi toisten päivää. Olen hyvin epäonninen ja varmasti tipun maastoretkellä viidenkilometrin säteellä olevaan ainoaan lantakasaan, mikä viruu tiellä tai liukastun ja mätkähdän pihan ainoaan kuralätäkköön. Sanotaan että muut voivat tästä olla hyvinkin vahingoniloisia ja miksi itsekään olisin myrtsi jos muutkaan ei ole, joten luultavasti onnettomuuteni jälkeen purskahdan itsekin nauruun.
Yhdeksäntoistavuotiasko? Juu, mutta kai sitä silti pystyy pitämään hauskaa?
Linnean toinen puoli on taas hiljainen ja omiinoloihin vetäytyvä. Silloin on hyvä halata hevosystävää, joka tulisi olemaan Sentti.
Silloin kun Linnea on tälläinen, vaikka hyvin harvoin onkin, niin on voinut tapahtua jotain mikä pahoitti hänen mielensä. Tällöin hän mieluusti on yksin ja välttää muiden seuraa, vaikka yleensä kaikki on juuri päinvastoin.
Olisi vielä kaikenlaista kerrottavaa minusta, mutta jos pääsen Sentin hoitajaksi niin sehän sitten selviää hiljalleen tarinoissani. Eikö aina pidä olla jokin salaisuus ?
Nyt tuli vaan sellanen fiilis- että pakko saada Sentti hoitsuksi. Pidetäänhän me suomalaiset aina yhtä!

Ja näin ihan melkein perinteen vuoksi ; Onnea muillekin hakijoille!

[desi]

Moi jälleen kerran! Summer eli minä haeskelen taas hoitajaksi. Olen IRL ja URL 13 vuotta. Heppa jolle haen hoitajaksi on Frank. Oikeaa kokemusta löytyy kaksi ja puolivuotta hoito- ja ratsastuspuolelta. Taitoa löytyy, kuten myös yritystä. Olen lukenut ohjeet ja hyväksyn säännöt.

Miksi Seppele?

Valitsin virtuaalitalli Seppeleen, sillä olen katsellut sivuja jo pitemmän aikaa ja ajattelin, että tällaisella aktiivitallilla olisi kiva olla osa porukkaa ja jonkun hevosen hoitaja. Useimmat virtuaalitallit lopettavat siitä syystä, ettei jaksa enää pitää tallia, mutta tämä paikka on pysynyt pystyssä jo kauan. Persoonallisten ihmisten ja haskojen hevosten seurassa olisi mukava pyöriä ja unohtaa hetkeksi arjen kiireet.

Miksi minä hoitajaksi Seppeleeseen?

Taisin vastata tällä tavalla edelliseen hakuun, mutta olen yhtä oikeutettu siihen kuin muutkin. Olisin aktiivinen ja pitkäaikainen hoitaja. Lupaisin käydä hoitamassa hoitoheppaani neljä kertaa kahdessa viikossa. Olen sanojeni vertainen joten pidän lupaukset. Rehellinen ja luotettavakin. Sen voin vannoa. Olen mieltynyt piirtämiseen ja inspiraatiota löytyy. Hoitomerkintöjä löytyisi siis useasti.

Funky Frank "Frank"

Kookas kärpäskimo ihastutti heti kun selailin heppaehdokkaita. Olin ihan "Jee Fran on vapaa!" fiiliksellä. Huomion kipeä ja hellämielinen tilastoheppa sopisi ihan täydellisesti. Kokonsa puolesta sopisi ihan hyvin joten ei ainakaan kävisi pieneksi. Olisi mahtavaa kun saisi tuntea vierellä vahvan ja luottamuksellisen Frankin jonka seurassa ei tarvitsisi pelätä.

Rauhallisuus on hyvä luonteenpiirre ja olisi ruunan kanssa kiva kopotella maastossa. Frank toisi päivään aina jotain uutta ja innoittavaa niin, että jaksaa mennä eteenpäin vaikka elämä tuntuisi olevan ihan kallellaan. Suurin toive olisi, että viettäisimme Frankin kanssa monta hyvää vuotta yhdessä. Suhteemme kehittyisi ajan myötä läheisemmäksi.

Summer

Luonne: Eloisa ja iloinen tyttö joka on helposti lähestyttävä persoona. Osaa pitää itsensä tilanteen tullen kurissa vaikkakin joskus se on hieman hankalaa. Suhde hevosiin läheinen, Summerin taiteilun aihe onkin aina edellä mainittu aihe. Omaperäinen neiti pitää eniten esteratsastuksesta, mutta kouluratsastuskin kelpaa yhtä hyvin. Tavoitteellinen ja positiivinen ihminen.

Ulkonäkö: Pituudeltaan hän on ponikokoinen eli noin 159 cm. Hänen hiuksensa ovat väriltään kastanjan ruskeat eli aika tummat. Pituudeltaan ne ovat takapuoleen asti. Paksutkin ne ovat. Yleensä ne on kietaistu siistille letille taakse. Silmät ovat siniharmaat, kuvataan useimmiten vain sinisinä.
Ruumiinrakenne on hoikka.

Vaatetus: Riippuu tavanomaisesti vuodenajasta. Syksyisin ja keväisin on ruskea toppaliivi, aina siniset farkkuratsastushousut ja joku tykoistuva asuun sopiva paita.
Talvisin limenvihreä takki ja vähän sitä vaaleampi kaulahuivi ja mustat nahkaratsastussaappaat.
Kesäisin mustat legginsit tai minishortsit. Joku T-paita tai toppi ja croksit tai mustat converset.
Ratsastaessa ruskea ilmastoitu kypärä, musta palaturvaliivi, musta yleisraippa ja mustat nahkaratsastussaapaat sekä ruskeat ratsastuskäsineet.

Näytöt:

Piirustusnäyttö:


Väsäsin tommosen kuvan minusta ja Frankista. Kuvan laatu on milestäni hyvä.

Kirjoitusnäyttö:

Linkkiä!

seppele.proboards.com/index.cgi?board=leirit&action=display&thread=2283

Tässäpä tämä hakemukseni. Onnea kaikillekin muille hakijoille ja suukko Frankin turvalle ja taputus kaulalle!

[Karoliina]

Edellisessä hoitajahaussa ei onnistunut, mutta nyt on pakko taas kokeilla onneani. Tällä kertaa Bonnien kohdalla. Ei muissakaan ehdokkaissa ole vikaa, Bonnie vain on jotenkin ihastuttanut minua jo alusta asti, kun Seppeleen elämää rupesin aktiivisesti jälleen seurailemaan.

Miksi Bonnie?

No joo, pakko sanoa että ponitamman luonne sykähdyttää siinä määrin että oksat pois. Ei mikään laiskanpullea pikkuponi, vaan oikein eloisa ja reipas touhottaja, kyllä kelpaa. Ja onhan Bonnie myös erittäin suloinen tapaus ja ponikokokin on plussaa tällaiselle pätkälle. Bonnien kanssa myös pääsisin kokemaan jotain ihan uusia asioita ja sellaisiakin, jotka ovat jo ennestään tuttuja mutta ei vain ole tullut paljoa harrasteltua, kuten esimerkiksi esteratsastusta ja yksityisvalmennuksia. Sekä tottakai pääsisin aktiivistumaan erilaisten tapahtumien ja tuntien saralla, itse kun olen hiukan erakko luonne ja viihdyn enemmän hevosen kanssa pelkästään kahden, ilman sen suurempia toimintoja. Nyt olisi oiva tilaisuus päästä erilaisiin asioihin käsiksi!

Kuka Karoliina?

Vanhemmille hoitajille taidankin olla aikasta tuttu. Tulihan sitä parisen vuotta Seppeleessä taivalta taitettua, erinäköisten- ja kokoisten kauraturpien rinnalla. Päälimmäisenä hevosista mieleen ovat jääneet ensimmäinen hoidokkini Mari, iki-ihana welsh-ruuna Aksu ja sähäkkä ex-ravuri Floora. Iso kiitos jo etukäteen siitä, että saan vielä uuden mahdollisuuden tämän tallin avulla, jonka avulla aloitinkin virtuaalihevosteluni. Mutta siis. Karoliina (tai tunnetummin Karo) on 17-vuotias, iloinen ja rempseä tyttöskäinen, jota elämä on heitellyt suuntaan sun toiseen, mutta jalat ovat pysyneet tähän päivään asti kiinni maassa vallan mainiosti. Asiat jotka ovat lähellä Karoliinan sydäntä, ovat ehdottomasti hevoset ja muut eläimet siinä sivussa. 156-senttinen, tummatukkainen - huomatkaa, hiusväri on pysynyt täysin samana vuodesta toiseen! - nuori naisenalku on vannoutunut puskaratsastaja, joka mielummin käpsyttelee talvipakkasessa tunnin maastolenkin kuin työstää hoitohevosensa kanssa koulua kieli keskellä suuta. Kärsivällinen ja avulias Karolina ei suin päin loikkaise hevosen selkään, ensiksi tehdään maasta käsin - työskentelyä ja sitten vasta selästä käsin. Eli luottava side aluille, ennen kuin hevosta selästä asti ohjailemaan. Sen voisi laskea sinisilmän - viittaan tällä silmien väriin - yhdeksi motoksi. Karoliina viihtyy paljon omissa oloissaan, sekä tietysti pelkästään kauraturpien keskuudessa. Aluksi tyttö on ujohko ja vaitonainen, mutta likasta saa helposti puheliaan räpätädin, jonka jutut heittelevät laidasta laitaan ja ideat ovat pähkähulluimpia mitä maailmasta voi löytää. Karoliinan yksi tunnusmerkki on myös se, että naisenalku on täysin kasvissyöjä, ei koske pitkällä tikullakaan lihaan. Niin mitäs sitten vielä.. Ei varmaan mitään ihmeellisempää, tutustumalla Karoliinaan saa ainakin huumorintajuisen, iloisen, luotettavan ja myös ripauksen itsepäisen kaverin.

Aktiivisuustaso?

Niin, totta. Hoitelen parhaani mukaan niin usein kuin kykenen, eli suurinpiirtein aluksi hoitohevosen saatuani kerran viikossa, jollen enemmänkin. Joskus hoitoja voi tulla hiukan harvemmin, mikä johtuu täysin koulukiireistä ja muista tapahtumista, mutta yritän parhaani mukaan kyetä kirjoittelemaan mahdollisen hoitopollen päiväkirjaan. Painosanalla kirjoitella, mua ei oikein saa tarttumaan tohon kynään piirtomielessä millään, sillä en ole syntynyt tosiaankaan lyijykynä, piirrustusvihko ja pyyhekumi kädessä, ehen. Olen enemmän tällainen tarinoitsija, mikä kelpaa minulle vallan hyvin (;

Miksi minä Seppeleeseen hoitajaksi? Ja miksi juuri Seppele?

Seppele. Niin, ehkä siksi että tämä tosiaankin oli ensimmäinen virtuaalitalli jossa hoitelin ensimmäiset kerrat silloin joskus useampi vuosi sitten. Vanha sanontahan menee, että vanha suola janottaa, joten ehkä tässäkin kävi niin. Seppele on aina ollut mukava paikka missä minä olen ainakin viihtynyt vallan hyvin, sopivasti toimintaa ja tapahtumaa, sekä upea ilmapiiri! Useammat kerrat tämä paikka oli minulle kuin toinen koti, vaikka bittiavaruudessahan tämä vain on.
Ja miksi sitten minä hoitajaksi. Itseäni en koskaan ole kovin hyvä ollut kehumaan tai nostamaan muita ylemmäs puheillani, olen ollut enemmän sellainen 'sä oot paras, sä oot kyl niin hyvä tähän jne', että periaatteenani on ollut aina että muut ensin. Nyt tosin voin olla ripauksen itsekehuva. Tai en ehkä sittenkään. Totean vain, että ehkä minä olisin juuri sopiva tähän hoitajakaartiin, koska minulla on useamman vuoden kokemus jo Seppeleestä ja sen toiminnasta, joten pääsisin varmasti nopeasti kärryille kaikessa uudessa, sekä vanhassa. Sekä, niinkuin yllä mainittiin, olen myös ahkera hoitaja, jos ei suurempia esteitä tule. Pyrin ilmoittelemaan mahd. lomistani heti, enkä jättäydy hiljakseen jonnekkin nurkkaan äänettömäksi. Ehei, päinvastoin. En käytä ex-hoitajuuttani millään lailla 'aseena', joten en rupea nyt luettelemaan tähän syitä - toisaalta en kyllä keksikkään niitä - enempää, joten asetun muiden kanssa samalle viivalle ja jään odottelemaan innokkaana!
En ruvennut tähän laittelemaan tarina- tai kuvanäyttöjä, niitä on varmasti Aksun hoitopäikky ja muut kirjaset täynnä (:

Onnea jokaiselle hakijalle, toivottavasti tärppää! (::
(Käytin häikäilemättömästi vanhasta hoitajahausta pätkiä..)

[elsuhh]

Osa on Pellan hoitajahaustani...


Minä:
Ella-Tia "Elsu" Niitty on iloinen ja rauhallinen 15-vuotias nuori nainen. Avulias ja mukava, lyhyt (160cm) Elsu osaa toimia hevosten kanssa sekä on mukava kaikille. Jaksaa puunata hevosia monta tuntia ja mielestään hoitaminen onkin kivempaa kuin ratsastaminen. Rakastaa poneja ylikaiken ja onneksi (ainakin joillain) poneilla pääsee vielä ratsastamaankin. Olen pitkäaikainen ja aktiivinen hoitaja Kirjoitan mahd. realistisesti, kun ratsastustaustaa IRL on kertynyt yli 8 vuotta ja pyörin talleilla melkein joka päivä, virtuaaleiluun jää kuitenkin aikaa hyvin, joten ehdin kaikenlaista.

Miksi juuri Seppele:
Olen pitänyt Seppeleestä, siitä asti, kun olen pyörinyt virtuaalimaailmassa. Valitettavasti hevosia ei ole ollut vapaana, varsinkaan niitä, joita haluaisin. Mukavat hevoset ja mukava talliporukka Kädenjälkeäsi on mukavaa katsella.

Miksi juuri Frank:
Mukavan oloinen ruunanen Frank voisi opettaa minullekkin jotain uutta... Jaksaisin puunata vaalea karvaa monta tuntiakin ja ruuna voisi kiiltää Valkoinen väri ei siis ole mikään ongelma, enkä tylsisty siihen koskaan. Ruuna vaikuttaa juuri sellaiselta, joka rauhoittasi myös mieltäni, ikäni takia...

Kirjoitusnäyttöä (Minä ja Frank) :

Kävelin Seppeleen tallille hymyillen. Frank ja Edi seisoskelivat vierekkäin tarhassa ja kävin silittämässä kaksikkoa. Huomasin kolme ratsukkoa kentällä. Tervehdin ratsastajia iloisesti ja tytöt tervehtivät takaisin. Kävelin talliin.

Otin Frankin harjaämpärin ja laitoin sen ruunan karsinan oven viereen. Katselin hetken nimikylttejä, varsinkin Frankin karsinanaapureiden.
-Bris, Frank sekä Bonnie, puhelin itsekseni ääneen. "Ori, ruuna ja tamma, oho! Bris onkin Josefiinan oma ja Bonnie on sponsoriponi.", mietin vielä. Kävelin kuitenkin takaisin ulos ja kaatosade alkoi.

Huohahdin ja hain pikaisesti kärpäskimon ruunan tarhasta. Frank tuli mielellään ja asteli suoraan omaan karsinaansa. Taputin ruunaa kaulalle ja irrotin narkin riimusta. Kymmenenvuotias tilastopoika seisoi paikoillaan ja otin kumisukan käteeni. Pyörittelin sukaa ruunan vaalealla karvalla ja Frank pärskähti. Sain otettua likaa pois kaikkialta ja heitin kumisukan harjaämpäriin. Otin käteeni pölyharjan ja harjasin helpoiten irtoavat liat ruunan karvalta.

Frank kiilsi pian puhtauttaan ja selvitin vielä valkoisen harjan ja hännän. Harjassa ei kyllä ollut hirveästi harjattavaa, mutta hännässä oli hommaa. Taputin ruunaa ja otin vielä kaviokoukun. Putsasin kaviot, yksi kerrallaan, ja sen jälkeen käteni olivat mudassa, koska Frank oli kävellyt mutakohdista ilmeisesti tyytyväisenä. Nakkasin kaviokoukun harjaämpäriin, suljin karsinan oven ja kävin pesaisemassa mutaiset käteni.

Kävelin takaisin tallin käytävälle katselevan ruunan luo, silitin pojan päätä ja vein harjaämpärin satulahuoneeseen. Kävelin karsinalle ja taputin ruunan lihaksikasta kaulaa. Josefiina toi juuri oriaan sisälle ja tervehdin tallin omistajaa. Sikke ja Pipsakin ilmestyivät ovesta pian ja tervehdin vuonistamman omistajaa. Odotin, että käytävä olisi mahdollisimman tyhjä, ennen kuin kiinnitin narun Frankin riimuun ja vein ruunan takaisin tarhaan.

Tilastoruuna käveli rauhassa tarhaan. Irrotin narun ja taputin lihaksikasta kaulaa. Kävin taputtamassa Ediä, eestinhevosruunaa, joka oli ollut kurssihoitsuni. Edi haisteli minua ja lähti pian muiden hevosten perään. Astuin tarhasta pois ja kävelin Frankin karsinalle.

Tarkastin, ettei minulta jäänyt mitään ja Frank oli jättänyt karsinankin puhtaaksi. Katsastin satulahuoneen, ettei siellä ollut tavaroitani ja lähdin iloisesti kotiin kävellen.
-Oi! Tätä hevostytön arkea, sanahdin, kun pääsin Seppeleeltä pois päin vievälle tielle.


Piirustusnäyttöä:
Edin kuva... Hevosenhoitajakurssilta


Kiitos ja kumarrus! Onnea myös muillekkin hakijoille!

[Akku]

” Akku tässä moi”
Anne mut ainakin tuntee, alkeistunnilta, edellisestä ja tottakai hoitajakursseilta. Eli sieltä löytyy näytöt.
Katselin hoitajahakuja, ja melkein kaikki hevoset tuntuvat rauhallisilta ja aika sopivilta tälle 11-vuotiaalle tytölle. Erityisesti kiinnostusta herättää Tiia
Mutta siis Akku on 11-v tyttö, jolta pituutta löytyy noin 155 cm. Nyt kun Akku pääsi estepelostaan tätinsä vuoniksen kanssa, niin Akku rakastaa esteitä, ja hypännyt tyttö onkin jo 80cm ja maastoesteitä 50cm, eli melkein saman tasoinen hoitsutoiveen , Tiian kanssa. Koulua Akku ei paljoa jaksa vääntää, ja kouluratsastuksessa olenkin surkea. Kaikkiin koulukisoihin, joihin olen osallistunut, olen onnistunut häviämään. Mieluiten Akku taluttaa tai juoksuttaa hevosta, kun raataa koulua hiki päässä. Myös maastolenkit ovat Akusta parhaita, joten maastoon Tiia pääsisi usein. Mutta myös Akku inhoaa kylmää, joten talvipakkasilla en menisi kentällä, ja mieluiten Akku jättäisi – 25C pakkasessa maastolenkin väliin ja menisi maneesiin hyppäämään tai antaisi vapaapäivän Tiialle.

Mutta siis lisää siitä, miksi Tiia?

” Mun sy-sy-sydämestä
puuttuu palanen
ja uu uu
se on sun näköinen
Mun sy-sy-sydämestä
puuttuu palanen
ja uu uu
sä voisit täyttää sen
Oot mun puuttuva palanen
mun puuttuva palanen”

Toi pätkä Robinin biisistä on aika sopiva kuvaus. Mun sydämestä puuttuu palanen ja se on ihan Tiian näköinen. ( Joo, vaik en oo mikään Robin fani, niin toi vaan oli niin osuva)


Tiia tuntuu sopivalta, ei aina mikään maailman kiltein hevonen, sillä totta kai on hyvä, että tammalta sitä tammamaisuutta löytyy joskus. Mutta kuitenkin sellanen mukava este- ja maastokaveri.

Akku IRL

Akku on harrastanut hevosia noin 7 vuotta, niin säännöllisesti kuin epäsäännöllisestikin. Nyt viimeset 3½ vuotta on ollut säännöllistä tallilla ramppaamista, joka vähitellen on hiipunut innostuksen myötä, toivotaan et lauantain ponitapahtuma jossa oon avustamas herättää taas kunnolla mielenkiinnon. Mutta tosiaan, ikää löytyy vaivaiset 11 vuotta, ja käyn viidettä luokkaa. Harrastan siis ratsastusta ja kansantanssia. Hoidan noin 175 cm korkeeta suokkitammaa, mutta kysyn erästä shettisruunaa hoitsuksi. Aikaa totta kai riittäisi myös virtuaaliheppailuun, eniten Tiialle, mikäli tuon upeampaakin upeamman tamman saisin virtuaalihoitohevosekseni.

Akku URL
Akku on samanlainen tyttö, jollainen olen IRL:ssä. Tällänen tavallista elämää elävä vitosluokkalainen tyttö. Muoti tai shoppailu: EVVK, ellei kyseessä ole jokin liike, jossa on jotain eläimiin liittyvää. Akulla on 6 henkinen perhe ja kaksi kissaa. Akun perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi 19-vuotias isosisko, 7-v pikkuveli ja perheen kuopus, 4-v pikkusisko.

Lupaan yrittää:
- Olla aktiivinen, pitkä-aikainen, oma-aloitteinen ja innokas hoitaja
- Osallistua aktiivisesti Seben toimintaan.
Ja miksi vain lupasin yrittää? En halua rikkoa lupauksiani, joten ainakin yrittäisin olla ne asiat, jotka äsken listasin lyhyeen listaani.


Mutta toivotaan, että Tiian näkönen puuttuva palanen täyttyy Akun sydämestä 7.10!

Tsemppiä muillekin!

~Akku kiittää ja kuittaa~

[Nuanda]

Hoitajahaku - yes, i'm in!

Minut tulisi valita, sillä olen aktiivinen, tunnollinen ja opiskelen asiat huolella ennen kuin kirjoitan / piirrän niistä. Ja nyt kun se hoitajakurssikin tuli suoritettua, niin miksikäs hän ei ryntäisi tähän hoitsua hakemaan. Kokemustakin löytyy, ja tietenkin sitä tietoa & taitoa, mutta URL -tasoltani olen vasta siinä Alkeiskurssilaisen kohdalla ;D Ja mikä tärkeintä, innostusta - en ole kahden hoitokerran ihminen.

Ensimmäisenä minut sytytti Frank, sponsoriponi, kakkosena sanotaan Tiia ja ajattelin myös hakea Humulle.

Niin, siitä Tiiasta puheen ollen, minulla sytytti tamman käytös ja luotettavuus. Väri on hankala piirtää, mutta siinähän sitä harjoitustakin saisi. Inspiroi hyvin, ja luonne on sopivasti tammamainen. Muistuttaa hyvin paljon IRL-hoitsuani, väri on tosin eri. Tiia on myös sopivan pitkälle koulutettu - olemme aika samanlaiset, minä tämmöinen pesunkestävä Helppo C- ratsastaja ja Tiia juuri sellainen kuin unelmoin.

Humu, tuo epätasaisen ravin mestari, alkeiskurssilaisten kullanmurunen. Iäkkäämmäksi varttunut tammamamma on pieni, terhakka ja sisimmältään sellainen mukava -aivan kuin minä! Ylenpalttinen pään heittely ja ravi, jonka kanssa ei välttämättä aina haluaisi olla tekemisissä ei todellakaan haittaa minua, vaan innostaa ja inspiroi. Tarkoituksena olisi kokeneen tammuskan kanssa keksiä kaikkea uutta, mukavaa ja hauskaa.

Frank. Niina. Frank, Niina. Frank, Niina.
Kuulen rauhallisen soinnin korvissani, kun tämä nimi lausutaan tai luen sen. Lunki ja rakastettava ruunapoika on juuri sen ikäinen kuin unelmahevoseni, eli sen 10 vuotta. Rakastettava ruuna sopii juuri sellaiselle alkeishöplääjälle kuin meikäläinen. Lempeä otus, joka rakastaa helliä hetkiä.... Aah, tuo mieleen ihan loitoruunan! Frank on jykevä kuin kallio, mutta samalla sellainen kunnon luksusratsu. Luksusta minulle, kiitos!

Seppele, mahtavan talliporukan ilonaihe, minun haaveeni. Minä haluan Seppeleeseen, sillä talliporukka ja omistajat ovat mahtavia ja hevoset osaavia ja hyvin koulutettuja! Kunnon talli perustettuna maalaisjärjellä, sanoo Niina.

No, millainense Niina sitten on?
No, aluksi sanottakoon että ahkera, tunnollinen ja mukava. Seuraavaksi voisi sanoa, että hevosrakas, kärsivällinen ja toimelias. Niina korjaa myöskin jälkensä aina, ainakin mitä hevosiian tulee. Omasta huoneesta ei anneta takuuta. Kokemustakin hänellä on, mutta ei anneta sen häiritä. Ei se ole pääasia, kunhan osaa ajatella hevosen parasta. Ja sitähän Niina osaa. Nytkin odottaa kiltisti haun tulosten saapumista. Nyt kerron,´että Niina ei ole pitkävihainen, eikä halua erota riidan toisesta osapuolesta ennen kuin koko juttu on ok ja sovittu. Hän pyytää anteeksi herkästi. Niina on siitä hevos- ja ponikoon välistä, en osaa sanoa kuinka pitkä, mutta on syksyn aikana kasvu pyrähtänyt mahdottomasti. Punaiset hiukset ovat hyvä tunnusmerkki. Niinan löytää usein puhumasta hellästi hevosten kanssa, tai muuten vaan puuhailemasta. Ikää löytyy 14 vuotta, ja hän täyttää aina kerran elokuussa. Loppukesän lapsi. Niina on ratsastellut paljon HeC- tasolla, mutta osaa myös joitakin HeB- liikkeitä, jos hevonen sopii. Esteiden koko on keskimäärin 30cm, mutta on hän selvinnyt isommistakin. Maksimiksi... no, sanotaan puoli metriä. Lempilaji on maastoilu, mutta ratsastus ei ole aina etusijalla, se on ymmärrettävä. Hän toivoisi myös että saisi joskus ajaa, koska osaa sen paremmin.

Haluan yksinkertaisesti Tiian, Humun tai Frankin hoitajaksi. Olen ahkera, aktiivinen ja tunnollinen hevosrakas tyttö.
Tutustuin ahkerasti sivustoon ja luin kaikki hulvattomat sarjakuvatkin! Arkistoihin tutustui eniten ;D

Hyvää syksyä kaikille ja onnea muillekin hakijoille!
PSST! Voin luvata että ärsytän teitä hoitajahauissa ensi kerrallakin, sillä ehdolla etten saisi paikkaa. Näyttöjä teillä taitaa olla jo tarpeeksi minulta, tarinaa ja kuvia on jo kasaantunut...

[Salma]

URL-Salma puhuu:
Onneani koetan myös minä, vaikka olenkin aivan uudenuutukainen seppeleläinen. Innostus tallitoimia ja hoitamista kohtaan on kuitenkin niin kova, että päätin lähettää hakemuksen - muutoin päivät kuluvat vain Seppeleellä maleksien ja tekemistä etsien. Onhan suuri into ja energiamäärä hyvä käyttää ihan oikeisiin asioihin, eikä vain vierestä seuraamiseen!

Haen siis sponsoriratsastajaksi Bonnielle. Arvoin jonkin aikaa tavallisen hoitajuuden ja sponsoriponitoiminnan välillä, mutta koska vapaana olevista hevosista Bonnie sykähdytti niin paljon, hylkäsin perushoitajahaaveet ja asetin tavoitteet heti itselleni korkealle. Ponikokoisena aikuisratsastajana koen, että kokemukseni perusteella kykenen vastaamaan haasteeseen. Vaikka en ole Seppeleessä ehtinyt käydä vielä yhdelläkään ratsastuskurssilla, vankka ja pitkäaikainen kokemukseni edellisellä tallillani korvannee osan siitä. Olen rohkea hyppääjä, mutta pitkäaikainen kouluratsastustaustani takaa sen, että myös sitä koulujunttausta jaksan harjoittaa. Olen kevytkätinen, pieniapuinen ratsastaja, jolla on hyvät hermot ja halu toimia yhteistyössä hevosen kanssa. Hoitajana olen tarkka puunaaja: huolehdin siisteydestä, hyvästä järjestyksestä ja siitä, että apua tarvitsevat saavat sitä.

Bonniessa oli heti jotakin, mikä miellytti minua. Olen ponityttö henkeen ja vereen, mutta tamman pippurilla maustettu luonne ja taitavuus saivat minut entistä vakuuttuneemmaksi, että tämän ponin kanssa minä haluan työskennellä. Olen teräshermoinen ja pidän kilpailemisesta, vaikka samaan aikaan rauhalliset maastokävelyt ovat myös se "mun juttu". Tavoitteellinen ratsastus, valmentautuminen ja vastapainona ponin kanssa maastakäsin puuhailu ja sunnuntaikäveleminen kuulostavat mahtavalta.

Kun saavuin Seppeleeseen ensi kerran, aivan hämmästyin, kuinka aktiivinen ja toimiva talli olikaan kyseessä. Monet ovat kuvailleet paikkaa sanoilla värikäs, elämäniloinen ja aito - nämä minäkin allekirjoitan. Harva talli on inspiroinut minua yhtä paljon.

Itse olen siis 18-vuotias ponityttö, joka on harrastanut hevosia koko pienen ikänsä aina ala-asteen ensimmäiseltä luokalta tähän päivään asti. Edellisessä kotikaupungissani talli sijaitsi kilometrin päässä kotoani, joten melkeinpä asuin siellä. Kävin pitkään ratsatustunneilla, ja viimeiset viisi vuotta hoidin FWB-tammaa, jolla myös kilpailin jonkin verran niin esteillä kuin koulussa. Uuteen kaupunkiin muutettuani oli itsestääselvyys, että hakeutuisin hevosten pariin - ja saan kiittää onneani, että valitsin Seppeleen.

IRL-Salma puhuu:
Olen hoitanut virtuaalihevosia, ylläpitänyt talleja ja roolipelannut netissä yli yhdentoista vuoden ajan. Etenkin kirjoittaminen tuottaa minulle suurta nautintoa, mutta haluaisin ehdottomasti kokeilla siipiäni myös piirtämisen saralla. Motivaationi aktiiviseen hoitamiseen on suuri: olen tuntenut oloni hieman turhautuneeksi, kun Seppeleen foorumilla tekemiseni on tähän mennessä rajoittunut vain hoitajakurssin käymiseen. Kirjoittelen mielelläni pitkiäkin juttuja ja osallistun moneen mukaan. Olen hyvilläni saanut huomata, kuinka aktiivista toiminta Seppeleessä on. Odotan innolla, että pääsen kunnolla hyppäämään kelkkaan mukaan ja osallistumaan mitä erilaisimpiin tapahtumiin.

Olen työssäkäyvä ihminen, jonka aamut ovat usein vapaita ja rauhallisia, joten suhteellisen aktiivinenkin pyrin olemaan. Sponsoriratsastajana virtuaalitallilla oleminen toisi ihanaa vastapainoa oman elämän ajoittaiselle kiireisyydelle: hevosista ja maalaismaisemista kirjoittelu on mitä mainioin tapa rentoutua. :)

Kirjoittelen mielelläni pitkiä, elämänmakuisia kertomuksia. Tämänhetkisellä inspiraatiotasolla tekstiä meinaisi tulla koko ajan, Seppeleessä kun on jotakin sellaista, joka aivan oikeasti koskettaa. Olisin myös itse halukas kurssittamaan taitojeni ja Seppele-kokemukseni tästä vielä karttuessa. Etenkin toisiinsa tukeutuvat tarinat, jotka kirjotetaan synkkaamaan täysin, elähdyttävät ja innostavat minua.

[Kirsikka]

Haen sponsoriratsastajaksi ihanalle Bonnie tammalle.

Heipsan eli tässä kirjoittelee (URL) "jokapaikanhöylä" -tittelin itselleen hankkinut 15 v. likka Kirsikka (tutummin Kimi). Elikkä hevostelutaustaa semmoset 8 vuotta ja tietty poniratsastaja kun ei semmosta isoa kasvupyrähystä ole sattunut kohalle ja kevytkin olen. Juureni ovat maalla ja siellä oli oma ylläpitoponikin, josta piti luopua kun muutettiin.

Pysyn varmaan ikuisena poniratsastajana, mutta ei se menoa haittaa! Kaikenlainen ratsastus on kivaa, mutta olen itse ehdottomasti esteihminen. Kyllä sitä jotain jännitystä ja vauhtia pitää olla! Vaikka ei koulukaan mitään pakkopullaa ole. Minusta on ihanaa muutenkin puuhailla heppojen kanssa kuin ratsastaa.

Luonteeltani olen rento, huumori on kohdallaan, ahkera, enkä hätkähdä helposti (maalla on tullut nähtyä ja koettua kaikenlaista). Kaiken hoidan loppuun asti ja joskus sorrun pilkun viilaamiseen. En ole ujo, tutustun ihmisiin hyvin. Olenkin yleensä se porukan papupata. Kavereita löytyy mutta todellisia ystäviä vain muutama. Huonoja päiviä on tuskin koskaan. Jos niitä sattuu olemaan, niin näytän sen kyllä, mutta en ryhdy raivoamaan ja mököttämään tallilla. Koska se huono päivä johtuu sitten jostain ihan muusta kuin hevosista ja tallista. Pikemminkin tallille pääsy piristää ja rauhoittaa.

Olen ihaillut Bonskua jo siitä asti kun se tuli Seppeleeseen. Minua harmitti kun olin missannut Bonnien sponsoriratsastajahaun silloin... Joten nyt yllätyin iloisesti kun saan mahdollisuuden. Bonnie inspiroi ja motivoi minua käymään aktiivisesti hoitamassa, tunneilla, valmennuksissa sekä kisaamaan. Kisaaminen on ollut pitkään tavoitteeni, mutta sitä mahdollisuutta ei vain ole kohdalle sattunut. Paitsi nyt! Haluan tuoda Bonskun todelliset kyvyt esiin ja ansaita sen luottamuksen. Bonnie on syötävän suloinen ja siinä olisi kivasti haastetta sen nuoruuden ja pippurisuuden osalta. Pieni mutta pippurinen. Siitä minä tykkään.

Olen seurannut jo kauan Seppeleen tapahtumia ja siitä on muodostunut jokapäiväinen rutiini. Seppele on persoonallinen ja sopivan rento. Seppelettä päivitetään ja täällä on paljon ohjelmaa, eli tylsää ei tule. Kaikki osallistuvat, eikä kukaan jää ulkopuoliseksi. Järjestys säilyy hyvien ja selvien sääntöjen ansiosta (jä näin myös hevosten kotirauha). Koko talli on rakennettu hienosti aktiviteettien, kuvien ja tarinoiden ympärille. Ja mukavat hevosrakkaat ihmiset ovat tallin sydän.

Elikkäs ruudun takana näppäilee ikuinen ponilover, hesalainen 17v. lukiolais tyttö/nuori nainen. Ratsastusta ja hevostelua harrastettu 8-9 vuotta (virtuaalisesti n. 4 vuotta), ja muita liikuntaharrastuksia ei juuri ole. Tallilla jossa käyn, on niin vähän tuntihevosia, että sieltä ei hoitopollea saa.. Siksi turvaudunkin virtuaaliheppailuun.

Jännittävissä ja odottavissa tunnelmissa onnea kaikille hakijoille!

[Soffi]

Hellou!

Soffi täällä jälleen koettelee onneaan. Pellan kanssa ei näköjään napannut, mutta ei tuo mua vielä lannista! Ehei, mä oon teidän riesana niin kauan kuin täällä hevosia vielä hoitsuiksi asti riittää


Kukas tää Soffi on?(URL)

Soffi on 15 vuotta mittariinsa kerännyt tunnollinen hevosnaisen alku. Tyttö omistaa lyhyet pörröiset brunetet hiukset ja hoikan vartalon. Näiden "maallisten" asioiden vastapainoksi Soffi on luonteeltaan päättäväinen ja periksiantamaton. Mitä ikinä hän päättää tehdä, niin sen hän myös tekee. Tai no, voikohan sitä enää päättäväisyydeksi kutsua? Ehkä se menee ennemminkin jo jääräpäisyyden puolelle... Jääräpäisyyden lisäksi Soffi on luonteeltaan ujo. Tuttujen kanssa tosin erittäin positiivinen ja räikeä persoona. Kyllä neiti osaa olla myös varsin suulas.. Juttu kulkee ja läppä lentää. Ilman hyvää huumorintajua ei hänen kanssaan pärjää. Useinkaan ei suoria puheitaan tarkoita ilkeiksi, mutta sanottu mikä sanottu.
Hevosten kanssa Soffin jääräpäisyys tulee erityisesti esiin. Tarvittaessa näyttää niin pienillekkin kuin suurillekkin heposille kaapin paikan. Toisaalta Soffi on myös erittäin kärsivällinen, ja etsii virheet ensin itsestään ja sitten vasta hevosista. Vauhdin hurma tarttuu häneen usein vähän turhankin tehokkaasti.


Ruudun takana? (IRL)

... Istuu viisi vuotta hevostellut, ylä-asteella opiskeleva tyttö. Hoidan kahta läheisen ratsastuskoulun hevosta, joten hoitamisesta on kokemusta, samoin myös ratsastuksesta ja ajosta.


Miksi Seppele?

Viime hoitajahaussa mainitsinkin, että olen ykkösluokkalaisesta pikkulikasta asti ihaillut koko tallin olemusta. Hauska ja ystävällinen talliporukka ja ylläpitäjät. Aktiivisesti monipuolista toimintaa. Ihanat, persoonalliset hevoset ja piirrokset. Sivut ovat erittäin käyttäjäystävälliset ja helposti ja nopeati löytää kaiken tarvitsemansa tiedon tallin toiminnasta ja tavoista. Todellakin haluaisin hoitaa Seppeleessä. En vain siksi, että talli on suosittu ja olisi joku upea saavutus hoitaa täällä.(Olisihan se tavallaan:D) Vaan siksi, että oikeasti ja aidosti pidän paikasta.


Kenet haluaisin ottaa siipieni suojaan?

Frank- Tätä ruunaa olen ihaillut siitä asti kun se Sebeen muutti! Komea kärpäskimo saa kenet tahansa huokailemaan ihastuksesta. Siihen päälle vielä asiallinen ja ystävällinen, oikean herrasmiehen luonne, niin simsalabim! Koko paketti upeasta ulkokuoresta, kultaiseen sydämeen on saatavillasi ja niin lähellä(bittiavaruuden päässä..) että tekisi vain mieleni kaapata suloinen ruuna halittavaksi! Ruunahan on minulle tuttu jo mm. kesken jääneeltä hoitsuttomien leiriltä, joten tunne oli mahtava, kun bongasin Frankin hoitajahausta!

tai

Tiia- Ajatus Tiiasta hoitohevosena sytytti pikkuhiljaa. Ennen hoitajahakua en varmaan ollut kuin pikkuisen vilkaissut tammaa. Mutta kun se kerran vaihtoehtona oli, niin tottahan siihen pitää vähän tarkemmin tutustua. Ajattelin aina, että Tiia ei olisi minun juttuni, mutta mitä vielä! Sydän heitti volttia, kun luin luonteen ja kuvittelin toivottavasti yhteistä tulevaisuuttamme. Lempeä tamma ja pikku hitunen tempperamenttia, tai siis tammamaisuutta. Awesome, niinkuin Amerikassa sanotaan:) Olisi hurjaa astua Mirrin saappaisiin ja aloittaa yhteinen taival Tiian kanssa!

tai

Sentti- Senttiin tutustuminen eteni lähes samalla kaavalla kuin Tiiankin kanssa. Ei, ehei, ei Sentti oo se mun mies... Pienen tutustumisen jälkeen on aika pakittaa ja pyyhkiä edellä mainitut sanat kokonaan tietokannasta! Sentti olisi myös aivan mahtava hoitohevonen. Vaikka hän ystävällinen ja lempeä onkin, niin tietysti orina Sentti toisi pienen säväyksen hoitamiseen. Ehkei Sentti vastaa aivan omaa taitotasoani ratsastuksen osalta, mutta koko ajanhan sitä oppii, ja minä jos kuka olen valmis oppimaan!

Kaikki edellä mainitut seisovat aivan samalla kalkkiviivalla. Sen takia hainkin kolmelle, en osannut päättää, kuka se oikea olisi:)


Hoitajana:
Yritän olla mahdollisimman aktiivinen!
Kirjoitan monipuolisia hoitotarinoita,
Piirrän aina silloin tällöin, tai useamminkin kuvia täyttämään hoitotarinoitani, tai ajamaan tarinan virkaa,
Osallistun toimintaan,
Olen tunnollinen



Toivoen parasta, ja peläten pahinta
♥:llä Soffi

edit- Näyttöjä hoitajakurssilta ja hoitsuttomien leiriltä!

[veeera]

Nyt vihdoin uskallaudunn hakemaan, Bonnielle siis!

Miksi juuri minä, ja kuka olen?
Olen jo useamman vuoden ajan stalkannut Seppeleen sivuja erittäin usein, mutta en ole uskaltanut hakea hoitajaksi. Nyt kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa tähän topaan. Lupaan olla aktiivinen ja valmentautua, myöhemmin ehkä kisatakkin Bonniella.
Ja, minä olen siis Veera. IRL elämässä 13v, mutta näin virtuaalimaailmassa olen 15v tyttönen joka on täydellisesti hurahtanut hevosiin. Hevosten kanssa melkein kokoikänsä puuhannut, ikäisekseen melko pienikokoinen tyttö rakastaa kaikkia hevosia, ja poneja, mutta tietyt yksilöt ovat tottakai extra upeita. Bonnie on juuri tälläinen yksilö <3
Luonteeltaan Veera on yleensä mukava, mutta suuttuessaan ei voi sietää tiettyjä asioita. Veera ei ikinä suutu eläimille, mutta ihmiset saavat hänet helposti suuttumaan erittäin helposti. Onneksi Veera ei näytä suuttumustaan eläimille, eikä myöskään ole pitkävihainen.
Veera on n. 150 senttiä pitkä, hänellä on siniset silmät ja pitkät vaaleat hiukset. Veera on ruumiinrakenteeltaan sopusuhtainen ja ihan kivan näköinen.

Miksi sitten juuri Bonnie?
Harkitsin laittavani hoitajahakuun viestiä, joten aloin katsoa mitä hevosia olisi tarjolla. Kun näin Bonnien niin tiesin heti että juuri tämä olisi poni jolle haen. Poni on kaunis, ja suloinen, mutta kun vielä luin luonteen niin ihastuin ihan täysin. Olen aina pitänyt pippurisista tammoista, ja sitten se on vielä esteratsukin. Täydellinen poni, muuta ei voi sanoa

Näytöt
Kävelin talliin sisälle, minun piti suorittaa Lolalla C ja B koulumerkit. Astuessani talliin Anette tuli luokseni ja sanoi:
-Lola on loukkaantunut, ei mitään vakavaa. Se ontuu vasenta takastaan, loukannut sen laitumella, joka tapauksessa sillä ei voi ratsastaa pariin päivään, voit suorittaa merkin jollain muulla, Sanoo Anette
-Harmillista! Noh, millä voisin suorittaa merkit? Pahoittelen Lolan loukkaantumista ja jatkan kysymyksellä
-Hmm... odotas, Anette sanoo
-Julia ei vielä osaa kunnolla. Arttu, Anni, Aja, Omppu, Majuri, Dude ja Kalle lähtivät hoitajineen yhdessä maastoon hetki sitten. Evelle, Sissille tai Sateelle olet liian iso. Anskulla, Lissulla, Pumpulilla, Oonalla ja Ollilla mentiin tänään jo melko vaikea tunti ja ne on tosi väsyneitä. Minttu, Noora, Rose, Turre ja Rene ovat parhaillaan tunnilla. Sami on tosi väsynyt. Nadjalta on pudonnut kenkä. Vikke on ollut tänään tosi huonolla päällä ja viskonut selästään kaikki jotka on sinne yrittänyt, en ymmärrä mikä sitä vaivaa. Reippaalla on hirveä köhä. Jäljelle jäävät siis vain Linnea, Mira ja Neo. Miraa ja Linneaa tuskin on koulutettu Helppoon B:hen, joten joudut ottamaan Neon. Huokaisin harmistuneena, sillä tiedän että Neo on yksi tallin vaikeimmista ratsuista. Myönnyn kuitenkin ja haen Neon harjat. Kävelen ruunan karsinaan itsevarmasti ja rauhassa puhuen. Otan riimunnarun ja sidon minua pälyilevän hevosen kiinni karsinaan. Puhelin harjatessani luimivaa ruunaa kokoajan ja pian tämä päättikin etten voi olla millään tavalla paha tai vaarallinen, Neon lopettaessa luimimisen kehuin sitä. Pienen taistelun jälkeen sain varusteet ruunalle ja kehuin sitä valtavasti. Lähdin taluttamaan uudelleen hermostunutta ruunaa kenttää kohti ja mietin että mitähän Neolla ratsastamisestakin tulisi. Kentällä Anette odotti ja sanoi:
-Nouse selkään ja lämmittele Neo niin että se kulkee rennosti, sano kun olet valmis aloittamaan C merkkiä niin alan antaa ohjeita.
-Okei, kommentoin Anetelle ja alan tarkistamaan Neon varusteita. Joudun kiristämään satulavyötä, jolloin Neo luimii minulle, huokaisen sillä on juuri minun tuuriani saada Neo merkki suoritus ratsuksi. Laitan jalkani varovasti jalustimeen, ponnistan ylöspäin ja laskeudun pehmeästi taas jännittyneen, luimivan Neon selkään. Laitan jalkani toisen jalustimeen ja tarkistan jalustimien oikean pituuden. Pyydän Neon käyntiin ja tämä lähtee liikkeelle nykivästi. Annan Neon kävellä pitkin ohjin kunnes tämä vähän rentoutui. Otin ohjat käsiini ja samalla millisekunnilla Neo jännittyi uudelleen, huokaisin. Ratsastin voltteja ja vaihtelin tempoa kunnes ruuna taas rauhoittui. Kokeilin ravia ja taas Neo jännittyi, lopulta sain sen taas rauhoittumaan ja päätin laukata vähän. Neo lähtikin nykivään laukkaan eikä meinannut rauhoittua millään. Lopulta kuitenkin Neo päätti rauhoittua ja hidastin käyntiin. Hetken käveltyämme sanoin Anetelle:
-Olemme valmiina!
Anette nyökkäsi ja kertoi että voisimme aloittaa keskikäynnillä. Sain tehdä töitä ennen kuin Neo suostui. Pian Anette käski meidät harjoitus raviin, kun lopulta sain ruunan oikeaan askel lajiin, tosin se tuntui aika inhottavalle, Neolla ei todellakaan ole pehmeä ravi. Pian kuitenkin Anette katsoi että olin ravannut tarpeeksi ja pyysi meidät laukkaan. Neo lähtikin ihmeen kiltisti laukkaan ja jopa pysyi oikeassa askel lajissa. Pian Neo kulki ihan muutamia sekuntteja kuolaimella ja ihme kylläkin Anette huomasi, yleensähän silloin kun hevonen tottelee niin opettaja tai tuomari ei katso ja vireheet tietysti kaikki näkee. Kehuin Neota. Anette käski meitä vaihtaamaan laukan. Annoin avut ja ihmeekseni Neo vaihtoikin oikean laukan kankeaksi vasemmaksi, kehuin ratsuani. Anette kehottaa hidastamaan takaisin harjoitus raviin, Neo tottelee käskyäni halukkaan kuuliaisesti ja alkaa ravata laiskasti. Anette pyytää tekemään ravin lisäyksen, minä joudun tekemään paljon töitä, mutta lopulta ratsuni suostuu tottelemaan. Huokaisen onnesta kun Anette käskee minut käyntiin, pian kuitenkin satelee lisää käskyjä, "Peruuta ja pysähdy sitten". Huokaisen, mutta tällä kertaa kaikkein vähiten onnellisena. Lopulta saan ratsuni peruuttamaan ja pysähtymään. Anette ilmoittaa että minun pitää kävelyttää ratsuani hetken ja yrittää vasta sitte b merkkiä. Pian Anette käskee minut aloittamaan B suorituksen, hän kysyy osaanko ohjelman ja kun vastaan myöntävästi niin Ansku ilmoittaa että voin ratsastaa radan ilman hänen käskyjään. Aloitin ohjelman pyytämällä Neon keskiraviin, pari kertaa sain raippaa käyttää ennen kuin oikein mentiin. Pian hidastin ja koetin saada Neon lisättyyn käyntiin, parin yrityksen jälkeen onnistuin ja kehuin Neota hiljaa. Ratsastin lisättyä käyntiä n. 3/4 kierrosta ja kulmasta aloitin pohkeenväistön ja ihmeekseni Neo tukeutui kuolaimeen ja teki tämän kiltisti, olisikos tämä ruunan pravuuri? Sain ruunan keskilaukkaan uralla muutaman yrityksen jälkeen ja sain sen tekemään myös kiemurauran, ilman laukan (tai askel-lajin) muutoksia. Lopuksi hidastin, tein peruutuksen ja siitä suoraan kannustin hevosen raviin. "Okei, voit nyt jäähdytellä ja hoitaa sen" Anette sanoi kentän laidalta. Jäin jäähdyttelemään Neon kun Anette lähti, ratsuni jäähdyttyä hoidin sen pikaisesti pois. Kävin rapsuttelemassa Miraa, Lolaa, Linneaa ja Myytä. Jouduin tämän jäälkeen lähtemään kotiin. LOPPU!

[iisa]

Sponsoriratsastajaksi Bonnielle hakee 15-vuotias poniratsastaja Tinja.

Tinja on juuri sellainen suuruudenhullu, joka ei tyydy tavalliseen hoitajanpestiin vaan kurkottaa taivaisiin asti hakeakseen jotain vähän eksoottisempaa nimitystä. Hapuilijana on reipas, motivoitunut ja maalaisjärjellä varustettu, kilpailuhenkinen blondi, jonka päässä soivat kouluradan kirjaimet ja esteradan lähtölistat. Sen voi huomata, sillä suustakin pulppuaa puhetta kenttäkisojen aikatauluista ja laukanvaihdoista, mutta oppii sitä kilpailevankin rutiiniin tottumaan, jos tarpeeksi kauan malttaa sivusta seurata. Tieto kuitenkin korostuu ratsastaessa, ja huumorilla varustettu päättäväinen tyttö pyrkii parhaansa tekemään täydellistä työtä. Kaiken sen keskellä Tinja on kuitenkin mahdoton kilpailujännittäjä, eikä asiaan auta mikään lääke. Kisaradalla hermoilu hälvenee ja Tinja yrittää hammasta purren viimeiseen asti, hien ja veren maku suussa ja aikarajat edessä. Tinjalla on herkkä, ymmärtäväinen ja hauska perusluonne, vaikka tyttö viettääkin aikansa lähinnä treenatessaan ahkerasti.

Tinja rakastaa luonteikkaita poneja, ja Bonnien kanssa suunnitelmamittari on eittämättä korkealla. Kilpailut kuuluisivat osaksi elämää alaisienkin johdosta ja totta kai sitä valmentautumistakin pääsisi välillä toteuttamaan. Lähinnä Bonnien päiväkirja kuitenkin täyttyisi valmentautumisentäyteisistä tarinoista ja silloin tällöin jopa sarjakuvista tai piirrustuksista huumori huomioiden. Aktiivisuus on todellakin mahdollisimman tasaista ja pyrin kaikin voimin oman inspiraation ohella toteuttamaan kommelluksia mahdollisimman kiinnostavassa ja improvisoivassa muodossa. Bonnie vaikuttaa ponina juuri sellaiselta, jonka kanssa olisi mahdollisuuksia niin osallistua tunneille, valmennuksiin kuin kisoihinkin ja harjoitella kouluratoja iltamyöhällä maneesissa. Loppujen lopuksi tärkeintä olisi kuitenkin olla omistautunut ja aktiivinen sponsoriratsastaja ja tietysti käyttää myös arvonimen hyötyjä hyväkseen - tunneille, valmennuksiin ja kisoihin riittäisi tältä suunnalta kyllä osallistujapari lisää! Prinsessaponin ratsastajan virka olisi vastuuntuntoiselle Tinjalle sekä hyvä aktiivisuudenaihe että sopiva virike monipuoliseen harrasteluun, kuitenkin korkealla tasolla, Bonnie kun ei ihan puskaponi ole.

Seppeleeseen tahtoisin juuri sen takia, että hyvän tallihengen lisäksi täällä on kodikas ja monipuolinen tunnelma ja Bonnien kanssa pääsisi tekemään juuri sitä mitä tahtoo. Velvollisuuksia ei paljoa näytä olevan, joten se tekisi harrastamisesta vielä moninkertaisesti kiinnostavampaa ja varmasti plussaisi aktiivisuustasoa, kun saa tehdä vapaasti. Sen verran rutiinia minustakin löytyy, että kai sitä olisi jonkunmoista sääntöä pakko ruveta noudattamaan, eli ihan pelkällä fiiliksellä ei mennä, ja talliporukalla olisi näin täysi oikeus olettaa tasaista aktiivisuustasoa ja rauhallista inspiraatiota. Uskomattomiin en pysty, rennolla tahdilla inspiskin pysyy tasaisena ja ilman turhia paineita tätä pääsisi tekemään juuri niin kuin haluaa. Vaikka vapaa-aikaa löytyisi kirjoitella lähes joka päivä, uskon, että tarinoiden sisältö pysyy mielenkiintoisempana ja hauskempana, jos kirjoittelukerrat lasketaan pariin kertaan viikossa ja ideoita ehtii hautoa ja sisältöä parannella kaikessa rauhassa niin, että seuraavallekin tarinalle on hyvä inspiraatio keksiä jotakin. Uskon, että tästä voisi syntyä hyvä diili kuorrutettuna aktiivisuudella ja ennen kaikkea pitkäaikaisuudella, koska näin upean ponin kanssa en usko ajan käyvän tylsäksi. Koulun ohessa tää olisi mahtava irtiotto kaikin puolin täydellisen ponin kanssa toimimiseen.

Niin, no, miksi sitten juuri minä? Koska olen aktiivinen, pitkäaikainen ja innostunut. Pahemmin on vaikea selitellä, mutta nämä kriteerit pyrkisin täyttämään niin hyvin kuin pystyn. Jokainen tarina on vähän valmennusluontoinen, joten tallinväen kanssa juttelemisen lisäksi tekstistä tulisi löytymään reilusti treenipäiväkirjaa. Näin muu Seppeleen väki pääsisi seuraamaan valmentautumista Bonnien kanssa aivan uudesta näkökulmasta, ja olisihan sitä itsekin hauska päästä näkemään omaa kehittymistä kirjoittajana ja mahdollisesti piirtäjänäkin.

Toivotan kaikille hakeneille onnea ja tietysti toivon parasta,

Tinja

[Britta]

Heipä hei!

Minulle tuli nyt sellainen jännä olo (intuitio?), että hei - minähän voisin ruveta "hoitamaan" jotakin muutakin ponskia täällä. Bonnie vaikutti parhaalta vaihtoehdolta, koska sille kelpasivat alter-egot ja muutenkin sen ns. hoitotapa vaikutti minulle parhaalta. Minun täytyi pitkään miettiä, että olisiko minulla oikeasti aikaa Riinan ja muiden projekteideni ja IRL-elämän rinnalla, mutta päädyin siihen tulokseen että olisi, ja varsinkin kun tuo hoitotapa on niin mielenkiintoinen.

Alter-ego jonka tänne toisin, olisi Nerissa Corey, englantilainen, 16-vuotias tyttö. Nerissalla on pituutta sen joitakin senttejä päälle 160, joten vielä lasketaan ponitytöksi varsinkin, kun Bonsku on suhteellisen kookas poni. Tytöllä on mustat, tuuheat, otsahiuksikkaat rinnoille ulottuvat hiukset ja vaaleat silmät. Nerissa on muuttanut englannista noin vuosi sitten, joten suomen kieli on sellaista "tankerosuomea". Puhuu tästä syystä mieluummin englantia. Luonteeltaan Nerissa on ujo, vaikka ulkonäkö antaa muuta kuvaa. Tyttö on hiukkasen varautunut muita ihmisiä kohtaan, ja hänen luottamuksensa pitää oikeasti luottaa ennen kuin Nerissa rupeaa enemmän puhumaan. Isoissa porukoissa hän on vähän niinkuin se seinäruusu, mutta tutussa poppoossa saattaakin mustatukast paljastua toinen, hieman villimpi puoli. Ratsastaessa todella osaava ja tarkka.

Ja miksi juuri Bonnie. No, siksi, ettei tässä haussa muille voi hakea. No vitsi vitsi, vaikka tottahan se olikin. Se ei ole ainut syy sille; tuossa aikaisemmin jo perustelinkin vähän, mutta lisää tulossa. Onneksi juuri Bonsku on sponsoriponi; se on supersuloinen ja silti mukavan vaativa. Se kun on taitava, olisivat Neri ja Bee oikein hyvä pari. Nerissa tasaisi omalla rauhallisuudellaan Bonskun tulista luonnetta, kuin jing ja jang.

Entäpä miksi minä? Se on hankala sanoa, mutta väittäisin, että olen todistanut luotettavuuteni ja tekstieni laadun jo teille. Aktiivisuus on jaksottaista (koulu, harrastukset, Riina), mutta pyrin hoitamaan Beetä mahdollisimman aktiivisesti, kuitenkin hieman eri tavalla kuin Rimpulaa, koettaakseni erilaista tekniikkaa. Valmennuksissa tulisimme kiertämään aktiivisesti ja kirjoittelisin niistä oman pienen tarinani intoni mukaan. Realistisuuden mukaisesti harjoittelisin ensin kunnolla, ennen kuin rupeaisimme kisaamaan ja aloittaisimme matalammista luokista. En oikeastaan "ei hirveästi itsekehuja"-tyyppinä osaa muita syitä sanoa, mutta luulen että tunnette minut jo aika hyvin.

Miksi Seppele-kysymykseen löytänette vastauksen vanhoista hoitajahakemuksistani.

Kirjoitusnäyttöjä on Riinan päikyssä, piirrustusnäyttöjä myöskin, mutta niistä tuoreempia täällä.

Onnea kaikille hakijoille! :)