Post by Fiia on Nov 9, 2008 16:20:34 GMT 2
Heipähei!
Eli nyt olen päättänyt järjestää kurssin, jossa mennään niin esteitä kuin kouluakin. Lisäksi yksi tunti vietetään maastoesteiden parissa.
Kurssi alkaa perjantaina ja kestää sunnuntaihin. Pe ja su ratsastetaan yksi tunti, la kaksi. Lisää ohjelmasta alempana. Kurssille mahtuu mukaan viisi henkilöä ja tästä en jousta, koska ratsastusryhmiä on vain yksi! Olkaa siis nopeita.
Kirjoitettavaa jokaiselle tulee neljän normaalin tuntitarinan verran. Kuvalla saa maksaa, mutta pelkkiä hevosen korvia tai jalkoja ei hyväksytä. Kuvalla saa maksaa maksimissaan kaksi tuntia kurssista, joten kirjoitettavaa tulee 2-4 tarinaa ja kuvien piirtämistä 0-2.
Kaikkien maksujen tulee olla valmiina marraskuun loppuun mennessä!
Tämä ei ole leiri, joten muuta ohjelmaa kuin ratsastusta ei ole järjestetty! Saa nukkua joko Seppeleessä leirimökissä tai kotonaan, ihan miten vaan.
Pe: 1 h koulua - aiheena mm. siirtymiset ja pohkeenväistö
La aamupäivä: 1-1½ h maastoesteitä - hypätään Seppeleen maastoesteet ja käydään kelin mukaan vähän pidemmällä lenkillä
La ilta: 45 min "kavalettikoulua" - aiheena pysähdys, peruutus ja etuosakäännös, kavaletit ja puomit
Su: 1 h esteitä - yhteinen verryttely ja radan ratsastus yksi kerrallaan, loput kentällä
Toivon, että hoitajat menevät hoitohevosellaan ja jos yleisiä hengailijoita tulee, he menisivät niillä joilla ovat menneet eniten ja tuntevat hyvin. Näin pystytään viilaamaan vähän pilkkua ja hyppäämään suhteellisen isojakin esteitä.
1. Shinqua + Humu (4/4)
2. Dreamer + Blade (4/4)
3. Pipsa + Bert (4/4)
4. Josefiina + Hilla (4/4)
5. Alina + Pella (4/4)
+ maastotunnilla Sastu & Anttu (maksettu), Carkki & Leevi (maksettu)
Itse vedän maaston Kallella.
Tervetuloa!
Perjantain tunti
”Moikkamoi! Aloitetaan nyt ihan koulutunnilla tämä kurssi. Saatan olla aika tiukka ope nyt, mutta haluan tosissaan nähdä yrittämistä ja tuloksia. Älkää siis pahastuko, olkaa hyvät. Käyntiä, vasen kierros, pitkät ohjat, Shinqua pidemmät jalustimet, samoin Alina, nyt on ihan todellista koulua eikä mitään puomien yli koikkelehtimista.
Okei, suunnanmuutos ja sitten alkakaa keräilemään pikkuhiljaa ohjia. Samalla hiukan pohkeilla eteen, niin se rento vauhti ei hidastu pikku kipitykseen. Bert enemmän eteen, Dreamer hellempi tuntuma, Josefiina kanna kädet. En tiedä oikein mitään issikoista, mutta olisi kiva jos se ravaisi eikä tölttäisi tän tunnin ajan. Maastossa sitten ihan yksi hailee.
Sitten raviinsiirtyminen. Nyt ei mitään pohkeilla paukutusta ja raipalla hakkaamista, vaan valmistelette kunnolla: puolipidäte, jotta ne keskittyvät ja kokoavat takaosan hetkeksi alleen, sitten pohjemerkki ja ohjalla tilaa edetä. Näin tulee tasapainoinen ja hyvä siirtyminen. Se vaatii vähän harjoittelua, jotta tietää miltä sen tulis tuntua. Kokeilkaa. Ja kun on hyvä ravi, niin voltteja ja taivutuksia. Shinqua käsi ihan hiljaa, jos se hiukan vähentäisi Humun pään viskomista. Ja vaikka sillä on tylsä ravi, niin yritä pitää jalat aloillaan ja varpaat menosuuntaan, niin et töki sitä varpailla vahingossa. Dreamer jarruta, Blade juoksee alta karkuun eikä varmana kuuntele laukassa pätkän vertaa. Käyntiin, rauhoita ja uusi ravi. Kiitä! Bert kulkee hyvää ravia nyt, Pipsa, joten voit alkaa taivuttelemaan sitä. Kulma kyynärpäissä, äläkä levitä ulkokättä sivuun. Sit Hilla… se voisi olla vähän rauhallisemmassa ravissa. Kevyt käsi ja jalka! Anna pikkuisen ohjaa, siis anna ohjaa, äläkä työnnä kättä eteen. Vielä Pella, joka voisi mennä tuplasti lujempaa. Alina kuule, pohkeita! Se ei koskaan suostu taipumaan ja työskentelemään jos se nyt saa ravata kuin etana tervassa. Oikein!
Sitten takas käyntiin, etsikää hyvä vireä tempo ja sitten valmistelkaa laukannosto. Nostakaa suoralta uralta ja jääkää sitten kahdelle pääty-ympyrälle. Tänne päähän Pella, Humu ja Bert, toiseen Hilla ja Blade. Alina, älä anna Pellan kiihdyttää kiitoraviin, vaan reilu jarrutus, myötäys, puolipidäte ja uusi yritys, nooin. Humu väärässä laukassa, valmistele tuplasti kauemmin ja selkeämmin. Bertillä pyörii laukka nyt tosi hyvin, mutta käytä vähän hellemmin ulkoapuja käännöksissä. Niitten pitää olla napakoita mutta ei mitään sen kummempaa. Hilla raauhassa, ei ole pakko tykittää noin lujaa. Jos se löytäisi sellaisen rennon pyörivän laukan ja laskisi päänsä jonnekin muualle kuin Saturnukseen niin se riittää. Blade kulkee ihanasti. Sun vaan pitää istua ihan alas satulaan. Nyt näkyy koko kaupunki sun ja satulan välistä, Dreamer!
Sitten takas käyntiin. Rauhoitelkaa reippaita ja kiittäkää laiskoja, jos ne on nyt vähän aktiivisempia. Sisäkäsi saa elää mutta ulkokäsi ei saa tehdä mielellään mitään ylimäärästä – Pipsaa… Niin ja nyt sitten pohkeenväistöä niin, että siinä ympyrällä takajalkoja työnnetään ulospäin. Pitäkää hevoset suurin piirtein suorassa. Shinqua, panosta nyt siihen käden rauhallisuuteen. Jos hevonen on hermoheikko, sun pitää olla viilipytty. Sama Josefiina, vaikka Hilla näyttääkin nyt ihan kivalta. Enemmän ja lyhyempiä puolipidätteitä, Dreamer! Alinalla reilumpi väistö. Pidätä vähän ulko-ohjasta, tönäse sisältä.. hyvä. Bert kulkee hyvin, mutta Pipsa, ryhdistäydy ja pyöräytä hartiat taakse.
Sitten suoristus, taputukset ja hetkeksi pitkät ohjat. Aletaan tekee siirtymisiä niin, että tulee viisi laukkaa, käyntiä kahden kirjaimen väli, viisi laukkaa, käyntiä ja niin poispäin. Pyrkikää jättämään kaikki ravi pois. Pitäkää hyvät etäisyydet kontrolloimalla käyntiä ja laukkaa, yhtään volttia ei saa kääntää! Menoksi sitten.
Pellalla uusi laukkannosto, hyvä, nyt taputa sitä sisäkädellä, sitten ryhdistäydy ja aloita työskentely. Pipsa saa käyttää hiukan terävämpää ohjasotetta, niin tulee viisi eikä viisitoista laukka-askelta. Hilla alkaa selkeästi rauhoittumaan ja kokoamaan itseään, niin että älä nyt Jossu häiritse sitä, rauhallinen käsi ja hiukan tukea pohkeella. Dreamer! Älä kisko sitä Bladea ylös, se menee nyt peräänannossa, herranjestas! Ei sitä silloin saa nyppiä suusta. Äläkä vaan katso sen kaulaa nähdäksesi miten nätisti se on. Se polkee nyt alleen, on kevyt ja vastaanottavainen, joten jatka samaan malliin. Humun laukka rullaa tosi hyvin, mutta käynti vähän nykii, pikkuisen hellempi ohjasote ja hiukan varmempi pohje. Nyt näyttää tosi hyvältä, kaikki! Antakaa niiden laukata vähän vapaammin yksi kierros, sitte ravi, muutama taivutus ja loppukävelyt.
Tänään meni tosi hyvin. Muistakaa huomenna mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Hoitakaa ratsut kunnolla, ne on sen ansainneet!”
Launtai-aamupäivä
Nousin Kallen selkään kevyellä ponnistuksella, lyhensin jalustimet ja vilkuilin sitten ympärilleni. Tytöt odottivat ratsujensa selässä innosta puhkuen, ja mukana olivat myös ylimääräiset möngertäjät Carkki ja Sastu. ”Turvallisuus on tärkeintä”, aloitin, ”joten pitäkää pitkät välimatkat, älkää päästäkö hevosia koskaan täyteen vauhtiin älkääkä koskaan päästäkö niitä ohittelemaan, tai tulee ruumiita. Jos joku ei saa koniaan millään pysymään aisoissa, lähtee kotiin heti paikalla. Mun jälkeen tulee Carkki ja Leevi, sitten Sastu ja Anttu, Pipsa ja Bert, Shinqua ja Humu, Dreami ja Blade, Alina ja Pella ja vikana Hilla ja Jossu. Tää ei ehkä ole se paras järjestys joten vaihdetaan, jos ei onnistu. Mars matkaan!”
Käänsin Kallen pikkuruiselle polulle, joka veisi meidät leveämmälle tielle ja sitten maastoesteille. Innokkaasti pulisevat tytöt antoivat ratsujensa kävellä rauhassa kinttupolkua pitkin. Leevi kulki lähestulkoon poikittain ja ehkä olisi ollut viisaampi ratkaisu laittaa se viimeiseksi, mutta ajattelin, että oli parempi, jos se villiinnyttäisi vain Kallen eikä koko poppoota. Hilla sen sijaan oli nyt elementissään ja uskomattoman rauhallinen. Humu ja Pella kulkivat pitkin askelin korvat hörössä, samoin Bert nautti, mutta Anttu luimi ja inhosi selkeästi hiukan kosteahkoa keliä. Luotin siihen, että Sastu pitäisi ruunan kurissa, niin ettei se aiheuttaisi vahinkoa.
Kun polku tasoittui hiukan leveämmäksi, nostin ravin ja aloin keventää Kallen menevien askelten tahdissa. Ruuna tuntui niin kivalta, että saatoin vilkuilla taakseni ja kommentoida ratsukoita: ”Leevi ihan iisisti, siis jarruta, Carkki. Napakammin. Ota Pipsa Bertin kanssa ohjat käteen ihan kunnolla, se on kuitenkin vielä oripoika. Pellalla paljon puolipidätteitä, niin se kuuntelee sua paremmin. Hilla ja Anttu hyvin. Shinqua käsi rauhassa jälleen. Dreamer loistavaa.” Sitten käännyin jälleen menosuuntaan ja nostin käteni ylös tulevan laukan merkiksi. Kalle kiihdytti raviaan ja porhalsi sitten vauhtiin, mutta rauhoittui nopeasti. Vilkaistessani taakseni panin merkille, että Carkilla oli täysi työ pidätellä ratsuaan, että Pella painoi sata lasissa ja että Bert oli aika lähellä Anttua, joka alkoi näyttää melko kypsältä tähän touhuun. Nostin käteni uudemman kerran ylös ja aloin jarruttaa ratsuani, joka onneksi vastasi nopeasti ja pysähtyi.
”Kuulkaas, tiedän että ne ovat innoissaan, mutta olisi tosi hyvä, jos eivät painaltaisi ihan kaula ojossa. Maastossa saa käyttää vähän kovempiakin otteita, jos ne eivät muuten kuuntele. Mutta mahdollisimman paljon puolipidätteitä ja heti käsi aloilleen, kun ne vastaavat. Ja nyt sitten tehdään niin että muut menee ihan tien laitaan ja Sastu ratsastaa Antun vikaksi. Ihan senkin viihtyvyyden vuoksi! Nyt mennään käyntiä loppumatka esteille asti.” Niine hyvineni käänsin Kallen takaisin ja annoin sille muutaman pykälän ohjaa. Ruuna puhalsi onnessaan ja tuntilaistenkin ratsut näyttivät hiukan tasoittuneen laukan jälkeen. Pian esteet jo siinsivätkin edessämme. Pysäytin jälleen kerran Kallen ja tein etuosakäännöksen, jotta pääsin tuntilaisiin päin. ”Nyt jokainen hyppää nämä seuraavat viisi estettä tuonne mutkaan saakka. Pitäkää tasainen tuntuma ja pohkeet tosi lähellä, niin vältetään kieltoja. Saa myödätä ihan reilusti mutta laukkaa pitää ottaa myös takaisin. Etteköhän te pärjää. Hypätkää esteet ja ratsastakaa ravia takaisin niiden viertä.”
Annoin ensimmäiselle luvan lähteä. Leevi ponnisti hirmuiseen vauhtiin ja suorastaan lensi yli tukkiesteiden ja kaatuneen puun. Autonrengasesteelle hevonen epäröi pahoin ja meinasi suorastaan pysähtyä, mutta Carkki käytti raippaa ja sai orin säntäämään vauhdilla yli seuraavankin esteen. Seuraava Bert lähti aika tahmeasti liikkeelle ja oli vaikeuksissa kaatuneella puulla, mutta sitten Pipsa kiristi tahtia ja ratsasti hienosti yli loppujen esteiden. Humu hyppäsi varmasti ja tasaisesti, mutta viskoi päätään alituiseen esteiden välissä. Blade loikki innostuneena niin, että esteiden välit meinasivat käydä pieniksi – Dreamerilla ei ollut oikein mitään sananvaltaa, kun tamma niin kovin intoili. Pella tykitti ihan täysiä, eikä Alina pysynyt ihan mukana hypyissä, mutta russ ei epäröinyt kertaakaan. Hilla eteni melko varovasti ja tuskin kosketti maata, mutta hyppäsi siististi, joskin hiukan jännittyneesti. Anttu teki hienon suorituksen, vaikka heittikin takajalkojaan mielenosoituksellisesti ilmaan esteiden jälkeen.
”Okei, Carkki. Paljon varmempi tuntuma niin jaloilla kuin käsilläkin. Hyvä että komensit sen yli, mutta huono että se epäröi alkuunsakaan. Mutta joka tapauksessa sinnikäs ratsastus. Pipsa hyvin. Pikkuisen napakammin eteen jo ennen ekaa hyppyä, niin sitten voit rentoutua ja antaa sen rullata yli ilman mitään tappelua. Shinqua, anteeksi että toistan itseäni, mutta käsi eteen harjaa pitkin ja ihan hiljaa. Tiedän että se viskoo päätään aika herkästi, mutta sun pitää olla vielä herkempi! Bladen pitää mennä puolet hiljempaa. Dreamer huomasi sen kai itsekin. En oikein voi antaa muita ohjeita kuin että jarruta. Älä kisko vaan jarruta. Alinan pitää ottaa varmempi esteistunta ja vauhtia pois. Käytä pohkeita aika tunnustellen, ja myötäys tulee pidätteen jälkeen. Hillan kanssa voisit itse rentoutua pikkuisen enemmän, Jossu, ja olla vähän paremmin sen tukena ja apuna hypyissä. Sastu saa ratsastaa Anttua tiukemmin eteen juuri esteen jälkeen, niin se ei tee noita ihmeloikkiaan. Muuten tosi hyvä suoritus.”
Kommenttisession jälkeen ohjasin tytöt vielä kerran yli esteiden, jotta pääsimme jatkamaan matkaa. Kalle painoi innoissaan yli esteiden, mutta se oli onneksi melkoisen varma hyppääjä ja näytti hyvää esimerkkiä. Näiden viiden esteen jälkeen tuli mutka ja sitten vielä neljä estettä. Johdatin letkan yli ponikokoisten tukkien yli, että kaikki varmasti onnistuisivat. Vesiesteellä pysäytin jonon, pyysin heitä odottamaan ja ratsastin sitten Kallen yli matalan lammikon. Ruuna oli onneksi hyvin suopealla tuulella ja näytti hyvää esimerkkiä. Sitten pyysin tytöt kahteen riviin harvoin välein, niin että ensin ylitysvuorossa olivat Carkki, Pipsa ja Shinqua ja heidän takanaan Dreamer, Alina, Jossu ja Sastu. Näin hevoset saisivat ehkä hiukan tukea toisistaan veden ylityksessä. ”No niin, tyttäret. Pohkeilla lujaa eteen, ette anna niitten lähteä kiertämään, tai te törmäätte toisiinne. Heti kun liikkuvat niin suuri kiitos ja sitten taas eteen. Sekin on nähty että marraskuussa eräs poni kävi selälleen veteen kun sitä ketutti komentaminen. Voitte tulla.”
Leevi kiskaisi päänsä taivaisiin, pyöräytti silmiään ja juurtui paikalleen Carkin käyttäessä jalkojaan ahkerasti. Bert rohkeana ulkoilmaponina nykäisi turpansa maahan, hörppäsi vähän vettä ja marssi sitten Kallen luo. Pipsa taputti ylpeänä oria ja antoi sen kiskoa havuja viereisestä kuusesta. Humukin tuli loppujen lopuksi ihan mielellään yli ja sen perään lähti sitten Leevikin, tosin loikattuaan keskelle vettä se nosti laukan ja hurautti vauhdilla toiselle puolelle. Seuraavassa ryhmässä Pella ja Hilla tulivat yli ensi käskyllä, mutta hoikat puoliverisemme pyörittelivät häntiään sen näköisinä, että piip piip ja että vissiin tullaan sinne, siis tässähän voi jalat kastua ja meill on kylmä ja korvaa kutittaa… Sastu mutisi jotain aika rankkaa ja komensi ruunaa raipalla eteen, mutta kimo ei ollut kuulevinaankaan, potki vain kiukkuisesti taaksepäin.
”Ei noi tuosta yli tule kuin tuomiopäivänä. Me jatketaan matkaa, niin katsotaan, jos ne ottaisivat vähän toisen linjan”, tokaisin ja lähdin reipasta ravia polkua pitkin. Missaisimme loput kaksi estettä, mutta tärkeämpää oli saada Blade ja Anttu yli. Hetken kuluttua kuuluikin lupaava kirkaisu, hämmentynyt hirnahdus ja sitten kovempi rääkäisy, joka taisi kuulua Marielille. Tytöt saavuttivat muun joukon, märkinä mutta tyytyväisinä ja ottivat paikkansa jonossa. ”Ja sitten laukkasuoran kautta kotiin!”
Lauantai-iltapäivä
”Damdidam. Koulujalustimet, toivottavasti en joudu huomauttamaan toista kertaa. Pitkät ohjat ja vapaata käyntiä vasempaan. Oisitko Pipsa halunnut mennä kangilla? Kerta toi ori sen taitaa ja siekin oot ollut sillä Annen tunnilla. Käys Ilu hakemassa Bertin kankisuitset niin vaihdetaan, muut sitä käyntiä. Humulle ja Pellalle ottakaa kouluraipat. Muiden varusteet taitaa olla kondiksessa.
Ja nyt kun Berttukin saanut suuhunsa lisää tavaraa niin vaihdetaan suunta ja ravia. Tehkää paljon kaarevia uria, aluksi loivempia ja sitten pienempiä voltteja. Eteenpäinpyrkimys on kaiken a ja o. Tänään on siis aiheena pysähdys, peruutus ja etuosakäännös, saatetaan käyttää vähän puomeja apuna ja ehkä mennään kavaletteja, niitä ei siis hypätä täydessä laukassa vaan haetaan kontrollia, kontrollia ja kontrollia, eteenpäinpyrkimystä ja isompaa tai pienempää liikettä, takajalkoja ja niiden hallintaa. Bertin kanssa kankiohja löysemmälle ja nivel paremmin tuntumalle, Bladella parempi taivutus, Shinquan käsi on nyt hyvin mutta jalka voisi olla aktiivisempi, jotta poni vähän etenee. Hillan kanssa pikkuisen pidemmät ohjat, niin että voit kääntää kyynärpään kunnolla siihen kulmaan, missä sen pitäisi olla. Nyt sun hevonen juoksee alta pois niska vinossa ja sinä yrität antaa sille tilaa työntämällä käden korviin. Ei hyvä. Pellan kanssa eläväisempi käsi! Sekin myötää kun sinä taivutat ja myötäät, taivutat ja myötäät.
Ja sitten aloitetaan katsomaan sitä pysähdystä. Tässä minun kohdalla ravista seis, neljä sekuntia aloillaan, käyntiin, kulmasta laukannosto, R –kirjaimella laukkaympyrä ja seuraavassa kulmassa käyntiin. Muualla omat kuviot! Seuraava saa tulla, kun edellinen on tehnyt laukkaympyränsä. Voit aloittaa, Dreamer ja sitten muut vapaassa järjestyksessä, kaikki tulee kolmesti.
Bladen kanssa selvempi jarrutus, nyt tuli aika paljon kävelyä ja ohjaa vasten painamista ihan syyttä suotta. Laukannostoa ennen tee selkeä puolipidäte, niin se tule just eikä melkein. Mutta laukka sillä on tosi hyvä ja kevyt ja voltti täsmälleen symmetrinen ja kaunis. Pipsa vähemmän kankea pysähdyksessä ja anna sen seisoa hiukan pidempään. Laukannosto oli kaunis, mutta voltti saisi olla hiukan isompi. Hilla hitaammin, soo… Josefiina, jarruta. Muista kädet. Pysähdys oli tosi nätti, mutta tamma voisi olla aloillaan heilumatta noin paljon. Hengitä. Laukannosto ihan okei, voltti liian pieni. Pellan ravi saisi olla paljon tahdikkaampaa ja pysähdys napakampi. Laukannosto oli hyvä ja laukka pyörii hienosti! Humun kanssa käsi todella herkästi ja pohkeella eteen. Pysähdyksessä voisi huolehtia siitä, että se seisoo tasajaloin eikä vaan jämähdä niille jalansijoilleen. Laukka ihan kelvollista.
Nyt tehdään niitä etuosakäännöksiä. Ideanahan on, että ne polkevat etujalkojensa ympäri 180 astetta. Käännös tehdään siis tosi lyhyestä käynnistä, mutta me aloitetaan harjoittelu ihan pysähdyksestä. Eli kaikki seis, uralle pitkin välimatkoin! Ja sitten se seinän puoleinen pohje astetta taaksemmas ja tehokkailla painalluksilla ponit ympäri. Ohjilla pikkuisen jarruja ja hiukan voin johtaa, jos ne ei näytä älyävän. Etteköhän te osaa? Tehkää omaan tahtiin kaksi-kolme käännöstä. Ihan hyvältä näyttää kaikilla, pikkuisen voisi olla aktiivisuutta, mutta näinkin käy.
Nyt sitten viimeiseksi niitä puomeja. Mennään ympyrällä niin, että tänne päätyyn Humu, Bert ja Pella, tuonne toiseen Hilla ja Blade. Laitan kavaletit neljään kohtaan per ympyrä tasaisin välimatkoin, ja kerta menette sitä ympyrää, ne ylitetään. Ensin ravissa, matkaan vaan. Hilla hitaammin, samoin Blade, Pellaa voisi vähän työstää sisäpohkeella, Bertin kanssa tehokkaampi ulkopohje ja Humu iloisempaa ravia. Pipsa, älä nyi sitä ponia sisäohjalla, vaan käytä ulkopohjetta! Välimatkat, Shinqua ja Alina! Noniin. Sittenpä laukkaan. Uusi nosto Hilla ja Humu, kummatkin on nyt väärässä laukassa, Blade vaihtoi laukan tuossa kavaletilla, Bert ja Pella hyvin.
No, eiköhän tämä nyt tältä erää riitä. Menkää reipasta ravia jokunen kierros, lavat liikeelle, sitten rauhallisemmin ja paljon taivutteluja. Voitte käydä maastossa kävelemässä, jos tahdotte. Kiitos, huomenna jatkuu!”
Sunnuntain tunti
”Noni huomenta, tytöt. Estejalustimet siis ja liikkeelle. Mennään tää alkuverkka aika nopeasti, teidän tehtävänä on ratsastaa niitä eteen ja tehdä paljon kaarevia uria. Tämä meidän rata on aika helppo, joten voidaan nostaa esteitä sinne aika ylös, ihan ponien tason mukaan. Olin ajatellut että Shinqua menee seittämääkymppiä, Dreamer yhdeksääkymppiä, mutta sille nostan ton pystyn metriksi, Pipsa myös yhdeksääkymmentä, Jossu kuuttakymmentä, samoin Alina, mutta laitan ton pystyn seitenkympiksi.
Ja sitten ravia. Paljon voltteja ja ympyröitä, testatkaa jarrut ja kaasu. Blade vähän rauhallisemmin, Bert voisi olla pikkuisen aktiivisempi. Shinqua ja Alina muistakaa taivutella niitä kunnolla. Josefiina tee pysähdyksiä välistä jos se ei kuuntele muuten. Vähän kaahottaa nyt. Dreamer kulma kyynärpäihin ja Shinqua kanna itse kätesi. Näyttää ihan hyvältä. Nostakaa laukkaa ja siinä kans etsitte sellaisen sopivan vireystason. Pohkeita, Alina!
No niin ja nytten sitten verryttelyeste. Se on meillä toi okseri korkeudelta 60 cm. Hypätkää kaikki kerran, sitten aloitetaan tämä rata!”
Shinqua & Humu:
Humu oli aika hitaalla päällä ja aloitti radan laiskan näköisesti, päätään viskoen. Shinqua piti kyllä kädet aloillaan ja ratsasti muutenkin hyvin, mutta tamma ei suostunut oikein yhteistyöhön. Ensimmäinen hyppy oli laiska ja lyhyt, joten este tipahti. Mutta sitten Shinqua kiristi tahtia ja toinen hyppy oli kaunis. Kolmannelle asteelle tuli iso ja laaja hyppy ja laskeutumisessa pieni horjahdus, jonka takia vauhti hidastui ja Humu kielsi trippelille. Shinqua pamautti pohkeet ponin kylkiin ja uusintayritys olikin varsin vauhdikas. Vika hyppy oli sitten erittäin hyvä. Shinqualla oli koko radan hyvä myötäys, mutta pohkeet tuppasivat valahtaa vähän taakse.
Dreamer & Blade:
Ensimmäinen este oli se isoin, joten Blade hiukan epäröi siinä, mutta Dreami ratsasti tammaa eteen ja sai sen hyppäämään. Vauhti alkoi kiihtyä vähän liikaa ja kaarre kakkosesteelle meni pitkäksi, joten hevonen joutui tekemään paljon työtä, että pääsi yli. Okseri ja trippeli sujuivat hyvässä laukassa ilman ongelmia, samoin viimeinen este ylittyi hyvin. Tamma meni hiukan liian lujaa ja se vaikeutti ohjaamista, mutta Dreamer hoiti homman olosuhteisiin nähden hyvin.
Pipsa & Bert:
Bert oli tavanomaisen hyvällä tuulella, kulki korvat hörössä ja teki tasaisen varmaa työtä. Ykkös- ja kakkosesteet menivät kuin vettä vain, mutta kolmosella poni joutui hyppäämään aika läheltä eikä Pipsa päässyt mukaan hyppyyn. Trippelille juttu korjaantui ja viimeinenkin este sujui ongelmitta. Pipsa ratsasti erinomaiset tiet niin, että hyppääminen oli Bertille mahdollisimman helppoa, mutta myötäys olisi saanut olla selvempi.
Josefiina & Hilla:
Hilla kävi hiukan kierroksilla jouduttuaan yksin maneesiin, joten otimme Pellan nurkkaan seisomaan sen seuraksi. Tamma aloitti todella kovassa temmossa, ykköshyppy meni pitkäksi ja kaarre oli hankala, mutta kakkosen jälkeen Josefiina otti laukkaa kiinni ja sai hevosen vastaamaan pidätteisiin. Trippelille eivät askeleet ihan sopineet ja Hilla kielsi kuten Humukin, mutta uusintayrityksellä ylitys oli tasapainoinen ja viimeinenkin este meni ihan putkeen. Josefiina hoiti hommansa hyvin mutta saisi yhä kontrolloida laukkaa hiukan enemmän.
Alina & Pella:
Pella oli ihan unessa aloittaessaan, mutta Alinan komennettua sitä raipalla poni löysi normaalin hyppyvaihteensa ja alkoi porhaltaa eteenpäin tukka putkella. Ensimmäinen este ylittyi varmasti, kaarre oli Pellallekin hankala, mutta Alina ohjasi sen tarkasti keskeltä yli. Okserista tamma tykkäsi ja teki oikein ison ja laajan hypyn. Trippeliä poni katsoi kahdesti, mutta hyppäsi kuitenkin. Viimeinen este mentiin yli vähän haparoiden väärässä laukassa. Pella teki normaalia sujuvaa työtä, Alina samoin, mutta hän olisi saanut tehdä enemmän ja selvempiä puolipidätteitä, niin poni olisi ehkä pysynyt vähän paremmin reitillä.
Eli nyt olen päättänyt järjestää kurssin, jossa mennään niin esteitä kuin kouluakin. Lisäksi yksi tunti vietetään maastoesteiden parissa.
Kurssi alkaa perjantaina ja kestää sunnuntaihin. Pe ja su ratsastetaan yksi tunti, la kaksi. Lisää ohjelmasta alempana. Kurssille mahtuu mukaan viisi henkilöä ja tästä en jousta, koska ratsastusryhmiä on vain yksi! Olkaa siis nopeita.
Kirjoitettavaa jokaiselle tulee neljän normaalin tuntitarinan verran. Kuvalla saa maksaa, mutta pelkkiä hevosen korvia tai jalkoja ei hyväksytä. Kuvalla saa maksaa maksimissaan kaksi tuntia kurssista, joten kirjoitettavaa tulee 2-4 tarinaa ja kuvien piirtämistä 0-2.
Kaikkien maksujen tulee olla valmiina marraskuun loppuun mennessä!
Tämä ei ole leiri, joten muuta ohjelmaa kuin ratsastusta ei ole järjestetty! Saa nukkua joko Seppeleessä leirimökissä tai kotonaan, ihan miten vaan.
Pe: 1 h koulua - aiheena mm. siirtymiset ja pohkeenväistö
La aamupäivä: 1-1½ h maastoesteitä - hypätään Seppeleen maastoesteet ja käydään kelin mukaan vähän pidemmällä lenkillä
La ilta: 45 min "kavalettikoulua" - aiheena pysähdys, peruutus ja etuosakäännös, kavaletit ja puomit
Su: 1 h esteitä - yhteinen verryttely ja radan ratsastus yksi kerrallaan, loput kentällä
Toivon, että hoitajat menevät hoitohevosellaan ja jos yleisiä hengailijoita tulee, he menisivät niillä joilla ovat menneet eniten ja tuntevat hyvin. Näin pystytään viilaamaan vähän pilkkua ja hyppäämään suhteellisen isojakin esteitä.
1. Shinqua + Humu (4/4)
2. Dreamer + Blade (4/4)
3. Pipsa + Bert (4/4)
4. Josefiina + Hilla (4/4)
5. Alina + Pella (4/4)
+ maastotunnilla Sastu & Anttu (maksettu), Carkki & Leevi (maksettu)
Itse vedän maaston Kallella.
Tervetuloa!
Perjantain tunti
”Moikkamoi! Aloitetaan nyt ihan koulutunnilla tämä kurssi. Saatan olla aika tiukka ope nyt, mutta haluan tosissaan nähdä yrittämistä ja tuloksia. Älkää siis pahastuko, olkaa hyvät. Käyntiä, vasen kierros, pitkät ohjat, Shinqua pidemmät jalustimet, samoin Alina, nyt on ihan todellista koulua eikä mitään puomien yli koikkelehtimista.
Okei, suunnanmuutos ja sitten alkakaa keräilemään pikkuhiljaa ohjia. Samalla hiukan pohkeilla eteen, niin se rento vauhti ei hidastu pikku kipitykseen. Bert enemmän eteen, Dreamer hellempi tuntuma, Josefiina kanna kädet. En tiedä oikein mitään issikoista, mutta olisi kiva jos se ravaisi eikä tölttäisi tän tunnin ajan. Maastossa sitten ihan yksi hailee.
Sitten raviinsiirtyminen. Nyt ei mitään pohkeilla paukutusta ja raipalla hakkaamista, vaan valmistelette kunnolla: puolipidäte, jotta ne keskittyvät ja kokoavat takaosan hetkeksi alleen, sitten pohjemerkki ja ohjalla tilaa edetä. Näin tulee tasapainoinen ja hyvä siirtyminen. Se vaatii vähän harjoittelua, jotta tietää miltä sen tulis tuntua. Kokeilkaa. Ja kun on hyvä ravi, niin voltteja ja taivutuksia. Shinqua käsi ihan hiljaa, jos se hiukan vähentäisi Humun pään viskomista. Ja vaikka sillä on tylsä ravi, niin yritä pitää jalat aloillaan ja varpaat menosuuntaan, niin et töki sitä varpailla vahingossa. Dreamer jarruta, Blade juoksee alta karkuun eikä varmana kuuntele laukassa pätkän vertaa. Käyntiin, rauhoita ja uusi ravi. Kiitä! Bert kulkee hyvää ravia nyt, Pipsa, joten voit alkaa taivuttelemaan sitä. Kulma kyynärpäissä, äläkä levitä ulkokättä sivuun. Sit Hilla… se voisi olla vähän rauhallisemmassa ravissa. Kevyt käsi ja jalka! Anna pikkuisen ohjaa, siis anna ohjaa, äläkä työnnä kättä eteen. Vielä Pella, joka voisi mennä tuplasti lujempaa. Alina kuule, pohkeita! Se ei koskaan suostu taipumaan ja työskentelemään jos se nyt saa ravata kuin etana tervassa. Oikein!
Sitten takas käyntiin, etsikää hyvä vireä tempo ja sitten valmistelkaa laukannosto. Nostakaa suoralta uralta ja jääkää sitten kahdelle pääty-ympyrälle. Tänne päähän Pella, Humu ja Bert, toiseen Hilla ja Blade. Alina, älä anna Pellan kiihdyttää kiitoraviin, vaan reilu jarrutus, myötäys, puolipidäte ja uusi yritys, nooin. Humu väärässä laukassa, valmistele tuplasti kauemmin ja selkeämmin. Bertillä pyörii laukka nyt tosi hyvin, mutta käytä vähän hellemmin ulkoapuja käännöksissä. Niitten pitää olla napakoita mutta ei mitään sen kummempaa. Hilla raauhassa, ei ole pakko tykittää noin lujaa. Jos se löytäisi sellaisen rennon pyörivän laukan ja laskisi päänsä jonnekin muualle kuin Saturnukseen niin se riittää. Blade kulkee ihanasti. Sun vaan pitää istua ihan alas satulaan. Nyt näkyy koko kaupunki sun ja satulan välistä, Dreamer!
Sitten takas käyntiin. Rauhoitelkaa reippaita ja kiittäkää laiskoja, jos ne on nyt vähän aktiivisempia. Sisäkäsi saa elää mutta ulkokäsi ei saa tehdä mielellään mitään ylimäärästä – Pipsaa… Niin ja nyt sitten pohkeenväistöä niin, että siinä ympyrällä takajalkoja työnnetään ulospäin. Pitäkää hevoset suurin piirtein suorassa. Shinqua, panosta nyt siihen käden rauhallisuuteen. Jos hevonen on hermoheikko, sun pitää olla viilipytty. Sama Josefiina, vaikka Hilla näyttääkin nyt ihan kivalta. Enemmän ja lyhyempiä puolipidätteitä, Dreamer! Alinalla reilumpi väistö. Pidätä vähän ulko-ohjasta, tönäse sisältä.. hyvä. Bert kulkee hyvin, mutta Pipsa, ryhdistäydy ja pyöräytä hartiat taakse.
Sitten suoristus, taputukset ja hetkeksi pitkät ohjat. Aletaan tekee siirtymisiä niin, että tulee viisi laukkaa, käyntiä kahden kirjaimen väli, viisi laukkaa, käyntiä ja niin poispäin. Pyrkikää jättämään kaikki ravi pois. Pitäkää hyvät etäisyydet kontrolloimalla käyntiä ja laukkaa, yhtään volttia ei saa kääntää! Menoksi sitten.
Pellalla uusi laukkannosto, hyvä, nyt taputa sitä sisäkädellä, sitten ryhdistäydy ja aloita työskentely. Pipsa saa käyttää hiukan terävämpää ohjasotetta, niin tulee viisi eikä viisitoista laukka-askelta. Hilla alkaa selkeästi rauhoittumaan ja kokoamaan itseään, niin että älä nyt Jossu häiritse sitä, rauhallinen käsi ja hiukan tukea pohkeella. Dreamer! Älä kisko sitä Bladea ylös, se menee nyt peräänannossa, herranjestas! Ei sitä silloin saa nyppiä suusta. Äläkä vaan katso sen kaulaa nähdäksesi miten nätisti se on. Se polkee nyt alleen, on kevyt ja vastaanottavainen, joten jatka samaan malliin. Humun laukka rullaa tosi hyvin, mutta käynti vähän nykii, pikkuisen hellempi ohjasote ja hiukan varmempi pohje. Nyt näyttää tosi hyvältä, kaikki! Antakaa niiden laukata vähän vapaammin yksi kierros, sitte ravi, muutama taivutus ja loppukävelyt.
Tänään meni tosi hyvin. Muistakaa huomenna mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Hoitakaa ratsut kunnolla, ne on sen ansainneet!”
Launtai-aamupäivä
Nousin Kallen selkään kevyellä ponnistuksella, lyhensin jalustimet ja vilkuilin sitten ympärilleni. Tytöt odottivat ratsujensa selässä innosta puhkuen, ja mukana olivat myös ylimääräiset möngertäjät Carkki ja Sastu. ”Turvallisuus on tärkeintä”, aloitin, ”joten pitäkää pitkät välimatkat, älkää päästäkö hevosia koskaan täyteen vauhtiin älkääkä koskaan päästäkö niitä ohittelemaan, tai tulee ruumiita. Jos joku ei saa koniaan millään pysymään aisoissa, lähtee kotiin heti paikalla. Mun jälkeen tulee Carkki ja Leevi, sitten Sastu ja Anttu, Pipsa ja Bert, Shinqua ja Humu, Dreami ja Blade, Alina ja Pella ja vikana Hilla ja Jossu. Tää ei ehkä ole se paras järjestys joten vaihdetaan, jos ei onnistu. Mars matkaan!”
Käänsin Kallen pikkuruiselle polulle, joka veisi meidät leveämmälle tielle ja sitten maastoesteille. Innokkaasti pulisevat tytöt antoivat ratsujensa kävellä rauhassa kinttupolkua pitkin. Leevi kulki lähestulkoon poikittain ja ehkä olisi ollut viisaampi ratkaisu laittaa se viimeiseksi, mutta ajattelin, että oli parempi, jos se villiinnyttäisi vain Kallen eikä koko poppoota. Hilla sen sijaan oli nyt elementissään ja uskomattoman rauhallinen. Humu ja Pella kulkivat pitkin askelin korvat hörössä, samoin Bert nautti, mutta Anttu luimi ja inhosi selkeästi hiukan kosteahkoa keliä. Luotin siihen, että Sastu pitäisi ruunan kurissa, niin ettei se aiheuttaisi vahinkoa.
Kun polku tasoittui hiukan leveämmäksi, nostin ravin ja aloin keventää Kallen menevien askelten tahdissa. Ruuna tuntui niin kivalta, että saatoin vilkuilla taakseni ja kommentoida ratsukoita: ”Leevi ihan iisisti, siis jarruta, Carkki. Napakammin. Ota Pipsa Bertin kanssa ohjat käteen ihan kunnolla, se on kuitenkin vielä oripoika. Pellalla paljon puolipidätteitä, niin se kuuntelee sua paremmin. Hilla ja Anttu hyvin. Shinqua käsi rauhassa jälleen. Dreamer loistavaa.” Sitten käännyin jälleen menosuuntaan ja nostin käteni ylös tulevan laukan merkiksi. Kalle kiihdytti raviaan ja porhalsi sitten vauhtiin, mutta rauhoittui nopeasti. Vilkaistessani taakseni panin merkille, että Carkilla oli täysi työ pidätellä ratsuaan, että Pella painoi sata lasissa ja että Bert oli aika lähellä Anttua, joka alkoi näyttää melko kypsältä tähän touhuun. Nostin käteni uudemman kerran ylös ja aloin jarruttaa ratsuani, joka onneksi vastasi nopeasti ja pysähtyi.
”Kuulkaas, tiedän että ne ovat innoissaan, mutta olisi tosi hyvä, jos eivät painaltaisi ihan kaula ojossa. Maastossa saa käyttää vähän kovempiakin otteita, jos ne eivät muuten kuuntele. Mutta mahdollisimman paljon puolipidätteitä ja heti käsi aloilleen, kun ne vastaavat. Ja nyt sitten tehdään niin että muut menee ihan tien laitaan ja Sastu ratsastaa Antun vikaksi. Ihan senkin viihtyvyyden vuoksi! Nyt mennään käyntiä loppumatka esteille asti.” Niine hyvineni käänsin Kallen takaisin ja annoin sille muutaman pykälän ohjaa. Ruuna puhalsi onnessaan ja tuntilaistenkin ratsut näyttivät hiukan tasoittuneen laukan jälkeen. Pian esteet jo siinsivätkin edessämme. Pysäytin jälleen kerran Kallen ja tein etuosakäännöksen, jotta pääsin tuntilaisiin päin. ”Nyt jokainen hyppää nämä seuraavat viisi estettä tuonne mutkaan saakka. Pitäkää tasainen tuntuma ja pohkeet tosi lähellä, niin vältetään kieltoja. Saa myödätä ihan reilusti mutta laukkaa pitää ottaa myös takaisin. Etteköhän te pärjää. Hypätkää esteet ja ratsastakaa ravia takaisin niiden viertä.”
Annoin ensimmäiselle luvan lähteä. Leevi ponnisti hirmuiseen vauhtiin ja suorastaan lensi yli tukkiesteiden ja kaatuneen puun. Autonrengasesteelle hevonen epäröi pahoin ja meinasi suorastaan pysähtyä, mutta Carkki käytti raippaa ja sai orin säntäämään vauhdilla yli seuraavankin esteen. Seuraava Bert lähti aika tahmeasti liikkeelle ja oli vaikeuksissa kaatuneella puulla, mutta sitten Pipsa kiristi tahtia ja ratsasti hienosti yli loppujen esteiden. Humu hyppäsi varmasti ja tasaisesti, mutta viskoi päätään alituiseen esteiden välissä. Blade loikki innostuneena niin, että esteiden välit meinasivat käydä pieniksi – Dreamerilla ei ollut oikein mitään sananvaltaa, kun tamma niin kovin intoili. Pella tykitti ihan täysiä, eikä Alina pysynyt ihan mukana hypyissä, mutta russ ei epäröinyt kertaakaan. Hilla eteni melko varovasti ja tuskin kosketti maata, mutta hyppäsi siististi, joskin hiukan jännittyneesti. Anttu teki hienon suorituksen, vaikka heittikin takajalkojaan mielenosoituksellisesti ilmaan esteiden jälkeen.
”Okei, Carkki. Paljon varmempi tuntuma niin jaloilla kuin käsilläkin. Hyvä että komensit sen yli, mutta huono että se epäröi alkuunsakaan. Mutta joka tapauksessa sinnikäs ratsastus. Pipsa hyvin. Pikkuisen napakammin eteen jo ennen ekaa hyppyä, niin sitten voit rentoutua ja antaa sen rullata yli ilman mitään tappelua. Shinqua, anteeksi että toistan itseäni, mutta käsi eteen harjaa pitkin ja ihan hiljaa. Tiedän että se viskoo päätään aika herkästi, mutta sun pitää olla vielä herkempi! Bladen pitää mennä puolet hiljempaa. Dreamer huomasi sen kai itsekin. En oikein voi antaa muita ohjeita kuin että jarruta. Älä kisko vaan jarruta. Alinan pitää ottaa varmempi esteistunta ja vauhtia pois. Käytä pohkeita aika tunnustellen, ja myötäys tulee pidätteen jälkeen. Hillan kanssa voisit itse rentoutua pikkuisen enemmän, Jossu, ja olla vähän paremmin sen tukena ja apuna hypyissä. Sastu saa ratsastaa Anttua tiukemmin eteen juuri esteen jälkeen, niin se ei tee noita ihmeloikkiaan. Muuten tosi hyvä suoritus.”
Kommenttisession jälkeen ohjasin tytöt vielä kerran yli esteiden, jotta pääsimme jatkamaan matkaa. Kalle painoi innoissaan yli esteiden, mutta se oli onneksi melkoisen varma hyppääjä ja näytti hyvää esimerkkiä. Näiden viiden esteen jälkeen tuli mutka ja sitten vielä neljä estettä. Johdatin letkan yli ponikokoisten tukkien yli, että kaikki varmasti onnistuisivat. Vesiesteellä pysäytin jonon, pyysin heitä odottamaan ja ratsastin sitten Kallen yli matalan lammikon. Ruuna oli onneksi hyvin suopealla tuulella ja näytti hyvää esimerkkiä. Sitten pyysin tytöt kahteen riviin harvoin välein, niin että ensin ylitysvuorossa olivat Carkki, Pipsa ja Shinqua ja heidän takanaan Dreamer, Alina, Jossu ja Sastu. Näin hevoset saisivat ehkä hiukan tukea toisistaan veden ylityksessä. ”No niin, tyttäret. Pohkeilla lujaa eteen, ette anna niitten lähteä kiertämään, tai te törmäätte toisiinne. Heti kun liikkuvat niin suuri kiitos ja sitten taas eteen. Sekin on nähty että marraskuussa eräs poni kävi selälleen veteen kun sitä ketutti komentaminen. Voitte tulla.”
Leevi kiskaisi päänsä taivaisiin, pyöräytti silmiään ja juurtui paikalleen Carkin käyttäessä jalkojaan ahkerasti. Bert rohkeana ulkoilmaponina nykäisi turpansa maahan, hörppäsi vähän vettä ja marssi sitten Kallen luo. Pipsa taputti ylpeänä oria ja antoi sen kiskoa havuja viereisestä kuusesta. Humukin tuli loppujen lopuksi ihan mielellään yli ja sen perään lähti sitten Leevikin, tosin loikattuaan keskelle vettä se nosti laukan ja hurautti vauhdilla toiselle puolelle. Seuraavassa ryhmässä Pella ja Hilla tulivat yli ensi käskyllä, mutta hoikat puoliverisemme pyörittelivät häntiään sen näköisinä, että piip piip ja että vissiin tullaan sinne, siis tässähän voi jalat kastua ja meill on kylmä ja korvaa kutittaa… Sastu mutisi jotain aika rankkaa ja komensi ruunaa raipalla eteen, mutta kimo ei ollut kuulevinaankaan, potki vain kiukkuisesti taaksepäin.
”Ei noi tuosta yli tule kuin tuomiopäivänä. Me jatketaan matkaa, niin katsotaan, jos ne ottaisivat vähän toisen linjan”, tokaisin ja lähdin reipasta ravia polkua pitkin. Missaisimme loput kaksi estettä, mutta tärkeämpää oli saada Blade ja Anttu yli. Hetken kuluttua kuuluikin lupaava kirkaisu, hämmentynyt hirnahdus ja sitten kovempi rääkäisy, joka taisi kuulua Marielille. Tytöt saavuttivat muun joukon, märkinä mutta tyytyväisinä ja ottivat paikkansa jonossa. ”Ja sitten laukkasuoran kautta kotiin!”
Lauantai-iltapäivä
”Damdidam. Koulujalustimet, toivottavasti en joudu huomauttamaan toista kertaa. Pitkät ohjat ja vapaata käyntiä vasempaan. Oisitko Pipsa halunnut mennä kangilla? Kerta toi ori sen taitaa ja siekin oot ollut sillä Annen tunnilla. Käys Ilu hakemassa Bertin kankisuitset niin vaihdetaan, muut sitä käyntiä. Humulle ja Pellalle ottakaa kouluraipat. Muiden varusteet taitaa olla kondiksessa.
Ja nyt kun Berttukin saanut suuhunsa lisää tavaraa niin vaihdetaan suunta ja ravia. Tehkää paljon kaarevia uria, aluksi loivempia ja sitten pienempiä voltteja. Eteenpäinpyrkimys on kaiken a ja o. Tänään on siis aiheena pysähdys, peruutus ja etuosakäännös, saatetaan käyttää vähän puomeja apuna ja ehkä mennään kavaletteja, niitä ei siis hypätä täydessä laukassa vaan haetaan kontrollia, kontrollia ja kontrollia, eteenpäinpyrkimystä ja isompaa tai pienempää liikettä, takajalkoja ja niiden hallintaa. Bertin kanssa kankiohja löysemmälle ja nivel paremmin tuntumalle, Bladella parempi taivutus, Shinquan käsi on nyt hyvin mutta jalka voisi olla aktiivisempi, jotta poni vähän etenee. Hillan kanssa pikkuisen pidemmät ohjat, niin että voit kääntää kyynärpään kunnolla siihen kulmaan, missä sen pitäisi olla. Nyt sun hevonen juoksee alta pois niska vinossa ja sinä yrität antaa sille tilaa työntämällä käden korviin. Ei hyvä. Pellan kanssa eläväisempi käsi! Sekin myötää kun sinä taivutat ja myötäät, taivutat ja myötäät.
Ja sitten aloitetaan katsomaan sitä pysähdystä. Tässä minun kohdalla ravista seis, neljä sekuntia aloillaan, käyntiin, kulmasta laukannosto, R –kirjaimella laukkaympyrä ja seuraavassa kulmassa käyntiin. Muualla omat kuviot! Seuraava saa tulla, kun edellinen on tehnyt laukkaympyränsä. Voit aloittaa, Dreamer ja sitten muut vapaassa järjestyksessä, kaikki tulee kolmesti.
Bladen kanssa selvempi jarrutus, nyt tuli aika paljon kävelyä ja ohjaa vasten painamista ihan syyttä suotta. Laukannostoa ennen tee selkeä puolipidäte, niin se tule just eikä melkein. Mutta laukka sillä on tosi hyvä ja kevyt ja voltti täsmälleen symmetrinen ja kaunis. Pipsa vähemmän kankea pysähdyksessä ja anna sen seisoa hiukan pidempään. Laukannosto oli kaunis, mutta voltti saisi olla hiukan isompi. Hilla hitaammin, soo… Josefiina, jarruta. Muista kädet. Pysähdys oli tosi nätti, mutta tamma voisi olla aloillaan heilumatta noin paljon. Hengitä. Laukannosto ihan okei, voltti liian pieni. Pellan ravi saisi olla paljon tahdikkaampaa ja pysähdys napakampi. Laukannosto oli hyvä ja laukka pyörii hienosti! Humun kanssa käsi todella herkästi ja pohkeella eteen. Pysähdyksessä voisi huolehtia siitä, että se seisoo tasajaloin eikä vaan jämähdä niille jalansijoilleen. Laukka ihan kelvollista.
Nyt tehdään niitä etuosakäännöksiä. Ideanahan on, että ne polkevat etujalkojensa ympäri 180 astetta. Käännös tehdään siis tosi lyhyestä käynnistä, mutta me aloitetaan harjoittelu ihan pysähdyksestä. Eli kaikki seis, uralle pitkin välimatkoin! Ja sitten se seinän puoleinen pohje astetta taaksemmas ja tehokkailla painalluksilla ponit ympäri. Ohjilla pikkuisen jarruja ja hiukan voin johtaa, jos ne ei näytä älyävän. Etteköhän te osaa? Tehkää omaan tahtiin kaksi-kolme käännöstä. Ihan hyvältä näyttää kaikilla, pikkuisen voisi olla aktiivisuutta, mutta näinkin käy.
Nyt sitten viimeiseksi niitä puomeja. Mennään ympyrällä niin, että tänne päätyyn Humu, Bert ja Pella, tuonne toiseen Hilla ja Blade. Laitan kavaletit neljään kohtaan per ympyrä tasaisin välimatkoin, ja kerta menette sitä ympyrää, ne ylitetään. Ensin ravissa, matkaan vaan. Hilla hitaammin, samoin Blade, Pellaa voisi vähän työstää sisäpohkeella, Bertin kanssa tehokkaampi ulkopohje ja Humu iloisempaa ravia. Pipsa, älä nyi sitä ponia sisäohjalla, vaan käytä ulkopohjetta! Välimatkat, Shinqua ja Alina! Noniin. Sittenpä laukkaan. Uusi nosto Hilla ja Humu, kummatkin on nyt väärässä laukassa, Blade vaihtoi laukan tuossa kavaletilla, Bert ja Pella hyvin.
No, eiköhän tämä nyt tältä erää riitä. Menkää reipasta ravia jokunen kierros, lavat liikeelle, sitten rauhallisemmin ja paljon taivutteluja. Voitte käydä maastossa kävelemässä, jos tahdotte. Kiitos, huomenna jatkuu!”
Sunnuntain tunti
”Noni huomenta, tytöt. Estejalustimet siis ja liikkeelle. Mennään tää alkuverkka aika nopeasti, teidän tehtävänä on ratsastaa niitä eteen ja tehdä paljon kaarevia uria. Tämä meidän rata on aika helppo, joten voidaan nostaa esteitä sinne aika ylös, ihan ponien tason mukaan. Olin ajatellut että Shinqua menee seittämääkymppiä, Dreamer yhdeksääkymppiä, mutta sille nostan ton pystyn metriksi, Pipsa myös yhdeksääkymmentä, Jossu kuuttakymmentä, samoin Alina, mutta laitan ton pystyn seitenkympiksi.
Ja sitten ravia. Paljon voltteja ja ympyröitä, testatkaa jarrut ja kaasu. Blade vähän rauhallisemmin, Bert voisi olla pikkuisen aktiivisempi. Shinqua ja Alina muistakaa taivutella niitä kunnolla. Josefiina tee pysähdyksiä välistä jos se ei kuuntele muuten. Vähän kaahottaa nyt. Dreamer kulma kyynärpäihin ja Shinqua kanna itse kätesi. Näyttää ihan hyvältä. Nostakaa laukkaa ja siinä kans etsitte sellaisen sopivan vireystason. Pohkeita, Alina!
No niin ja nytten sitten verryttelyeste. Se on meillä toi okseri korkeudelta 60 cm. Hypätkää kaikki kerran, sitten aloitetaan tämä rata!”
Shinqua & Humu:
Humu oli aika hitaalla päällä ja aloitti radan laiskan näköisesti, päätään viskoen. Shinqua piti kyllä kädet aloillaan ja ratsasti muutenkin hyvin, mutta tamma ei suostunut oikein yhteistyöhön. Ensimmäinen hyppy oli laiska ja lyhyt, joten este tipahti. Mutta sitten Shinqua kiristi tahtia ja toinen hyppy oli kaunis. Kolmannelle asteelle tuli iso ja laaja hyppy ja laskeutumisessa pieni horjahdus, jonka takia vauhti hidastui ja Humu kielsi trippelille. Shinqua pamautti pohkeet ponin kylkiin ja uusintayritys olikin varsin vauhdikas. Vika hyppy oli sitten erittäin hyvä. Shinqualla oli koko radan hyvä myötäys, mutta pohkeet tuppasivat valahtaa vähän taakse.
Dreamer & Blade:
Ensimmäinen este oli se isoin, joten Blade hiukan epäröi siinä, mutta Dreami ratsasti tammaa eteen ja sai sen hyppäämään. Vauhti alkoi kiihtyä vähän liikaa ja kaarre kakkosesteelle meni pitkäksi, joten hevonen joutui tekemään paljon työtä, että pääsi yli. Okseri ja trippeli sujuivat hyvässä laukassa ilman ongelmia, samoin viimeinen este ylittyi hyvin. Tamma meni hiukan liian lujaa ja se vaikeutti ohjaamista, mutta Dreamer hoiti homman olosuhteisiin nähden hyvin.
Pipsa & Bert:
Bert oli tavanomaisen hyvällä tuulella, kulki korvat hörössä ja teki tasaisen varmaa työtä. Ykkös- ja kakkosesteet menivät kuin vettä vain, mutta kolmosella poni joutui hyppäämään aika läheltä eikä Pipsa päässyt mukaan hyppyyn. Trippelille juttu korjaantui ja viimeinenkin este sujui ongelmitta. Pipsa ratsasti erinomaiset tiet niin, että hyppääminen oli Bertille mahdollisimman helppoa, mutta myötäys olisi saanut olla selvempi.
Josefiina & Hilla:
Hilla kävi hiukan kierroksilla jouduttuaan yksin maneesiin, joten otimme Pellan nurkkaan seisomaan sen seuraksi. Tamma aloitti todella kovassa temmossa, ykköshyppy meni pitkäksi ja kaarre oli hankala, mutta kakkosen jälkeen Josefiina otti laukkaa kiinni ja sai hevosen vastaamaan pidätteisiin. Trippelille eivät askeleet ihan sopineet ja Hilla kielsi kuten Humukin, mutta uusintayrityksellä ylitys oli tasapainoinen ja viimeinenkin este meni ihan putkeen. Josefiina hoiti hommansa hyvin mutta saisi yhä kontrolloida laukkaa hiukan enemmän.
Alina & Pella:
Pella oli ihan unessa aloittaessaan, mutta Alinan komennettua sitä raipalla poni löysi normaalin hyppyvaihteensa ja alkoi porhaltaa eteenpäin tukka putkella. Ensimmäinen este ylittyi varmasti, kaarre oli Pellallekin hankala, mutta Alina ohjasi sen tarkasti keskeltä yli. Okserista tamma tykkäsi ja teki oikein ison ja laajan hypyn. Trippeliä poni katsoi kahdesti, mutta hyppäsi kuitenkin. Viimeinen este mentiin yli vähän haparoiden väärässä laukassa. Pella teki normaalia sujuvaa työtä, Alina samoin, mutta hän olisi saanut tehdä enemmän ja selvempiä puolipidätteitä, niin poni olisi ehkä pysynyt vähän paremmin reitillä.
Sen jälkeen Fiia nosti käden ja antoi laukkamerkin. Annoin Humulle napakat laukkapohkeet , ja Humu nosti sievän innostuneen laukan. Kun tuli stoppi merkki , istuin satulaan ja pidätin. Humu siirtyi käyntiin ja pöristeli hiukan.
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!