|
Post by Nana on Dec 22, 2008 15:23:59 GMT 2
~Nanan muistelmia 22.12.08 (Runo)
Ehtii myöhemmin murehtia todistustaan tyttö tuo, hoitaja ponin. Talliin kun astuu, melska mielen valtaa oma hoitsu on kurainen, mutta muut kimaltaa. Ei auta muu kuin puurtaa ja puhdistaa, jotta edes tunnille kelpaa mennä. Karsinastakin kakkaa pitää lappaa, mutta aikainen hoitaja kottarit nappaa.
Juoksee ilmoitustaululle, parahiksi saapuu joululaululle. Alkeistunti kohta alkaa, nosta kiireen vilkkaa jalkaa!
Vermeet päälle ja riimu kiinni, juoksujalkaa maneesiin.
Kun on tunnin verran säntäilyä ohi, huokaista kerran saattaa. Mutta varo, Nana, hoitajahuoneen liukasta laattaa!
Kaatua tyttö lattiaan mätkähtää, Sitten sohvalle rötkähtää. Kuuluu nauru iloinen, Tallissa ihmettelee koni 300-kiloinen.
Eikä päivä ollut vielä tässä, on Anne karsinansiivouksista päättämässä. ''Alina tuonne ja Nana tänne'', nainen keksii.
minä ihrakasa rupesin runoilemaan. sry. : <
14hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 23, 2008 16:23:56 GMT 2
|
|
|
Post by Nana on Dec 24, 2008 9:07:20 GMT 2
~ Hyvää joulua! 24.12.08
Suuri, meluisa aura-auto lähestyi uhkaavasti takaapäin. Pinkaisin juoksuun, enkä vain sen onnettoman sattuman takia, että tämä auto oli tullut luokseni, vaan myös siksi, että tänään selviäisi kuka onnellinen tallityttö oli saanut tallipaikan Seppeleen tallilta.
Matkalla huomasin lihaksista jännittyneen Pipsan, jonka hampaat kalisivat ja tyttö puri pelokkaasti huultaan. Saman tein minä, meidän lähestyessä tallia askel askeleelta.
Pian oli kuitenkin jo juostava. Hengitys höyrysi kun jalat vispasivat ympyrää muutamien kymmenien senttejen lumikerroksessa, josta oli miltei mahdoton päästä yli kastelematta sukkiaan, - ellei sitten omistanut saappaita, jota itse en millään halunnut.
Jo kaukaa erottui ilmoitustaulun lappu; tallipaikan saaja valittu! Silloin kiirehdin lapulle, ja luin nopeasti Annen valinnan tärkeät perusteet. Peitin käsilläni lapun Pipsalta, ja sitten hyppäsin tämän syliin innokkaasti. ''Sä teit sen! Me tehtiin se! Se paikka on Siken!'' kiljahdin, meidän ryhtyessä tanssimaan ripaskaa ympäri tallikäytävää. Pipsa miltei pillahti ilon itkuun, mutta tyytyi jorailemaan ja nostamaan sitten puhelimen taskustaan soittaakseen Annelle.
Siiri makaili kyllästyneesti suurelta tuntuvassa ponikarsinassa. Sen harjapehkoon oli sotkeutunut kauraa ja turvetta, ties mitä. ''Höpsö.'' sanoin, alkaen maanitella shetlanninponia nousemaan. ''Täällä on lahja..'' sanoin tökkien siniseen joulupukkipaperiin käärittyä yllätystä.
Pian tamman uteliaisuus voitti, se nousi pystyyn ja käveli hitaasti luokseni. Sitten sen suuret sieraimet pullistuivat – olisiko siellä jotain ruuaksi kelpaavaa?
''Avataan.'' kuiskasin ja revin pakettia auki. Siiri teki osansa kuopien turvetta sanoen samalla: ''nopeammin, nopeammin!''. Paketista paljastuikin suuri pussi omenoita, sekä aivan uusi harjakori harjoineen ja muine sisältöineen. ''Kyllä nyt kelpaa, vai mitä?'' naurahdin rapsuttaen ponia varovasti uteliaiden korvien takaa.
Tallissa oli hiljaista, vain minä ja Pipsa Pampulaa rapsuttamassa. Pian kuitenkin Yuff pyyhälsi sisään. ''Ryhmäkuvan otto klo 9.00, muut on ulkona..'' Yuff kertoi järkevän rauhallisesti, mutta järjestelmällisesti. ''Nana, laita Siiri nätiksi, sie istut sen selässä ja Pipsa halaa sua.'' Yuff huokaisi. 'Halaa?' naurahdin mielessäni ja tartuin sitten reippaasti kumisukaan.
Kun oli poni puhtoinen ja kaikinpuolin kuvaan kelpaava, laitoin viellä tammalle oikein kauniin kaulurin – voilå! Talutin Siirin ulos ja istahdin sen selkään. Pitkät ihmiset tulvivat taaksemme, mutta istuin rauhallisesti – en sentään joutunut pitämään mitään Seppele-08 kylttiä, kuten yleensä koulussa, eturivin keskellä kun joutui olemaan kyltin pitäjä.
Otsahiukseni roikkuivat silmien edessä, ja kuulin iloista käkätystä. Yuff kulautti ison kupillisen mustaa kahvia, ja Irene tarjoili leipomiaan possupipareita.
''Sanokaa muikku!'' huusi Elli, Pipsan keskeyttäessä. ''Entä wear?'' tyttö kysyi kurtistaen kulmiaan. ''Tosiaan..'' Elli mietti. ''Noh, kysytään wertsulta kun hän tulee!'' Elli huusi sitten, räpäten kirkkaan kuvan, kuitenkin ilman salamavaloa.
Pian kuvan oton jälkeen parveili talliin porukkaa. Nostin pääni korkealle taivaisiin, miettien sitä, että minulla oli nyt kaksi aivan upeaa hoitsua. Siiri, pulleahko shetlanninponi ja Sikke, hauska norjanvuonis.
Kiristin varovasti pompulaani, ja talutin Siirin tallin läpi ulos. Istuin takaisin pehmeään ja valmiiksi lämmittettyyn selkään, huudellen mukaan lupautuneita ystäviäni.
Pian suuri joukko, johon oli kerätty vain ne parhaat ystävistäni, vaelsi pitkin loputtomiin jatkuvaa hiekkatietä. Mukaan lukeutuivat: Pipsa & Pampula Josefiina & Hilla Wear & Taiga Fiia, Alina & Pella Sastu & Anttu
Hevoset pärskivät innosta. ''Hyvää joulua!'' Aloitin, painaen pohkeeni Siirin kylkiin. ''Nyt mennään!'' Sastu huusi viellä ennenkuin suuri, kimo ruuna nosti pehmeän ja lennokkaan laukkansa. Allani oleva poni kiihdytteli sydämensä kyllyydestä turvallisen pehmeällä lumikerroksella.
Siirin iloinen ilme näkyi, kun kaviot löivät rytmiä maahan yhä kovempaa vauhtia. En kannustanut shettistä laukkaamaan, vaan se teki sen itse. Joulun taikaa?
''Hyvää joulua, kaikki!'' sanoin aamuauringon noustessa vihdoin kunnolla, meidän kävellessä rauhassa mahdollisimman pitkää tietä kohti Seppelettä. Puut lipuivat ohi rauhallisessa vauhdissa. Oli ehkä ihanin joulu kaikista niistä jouluista, jota olin koko elämässäni viettänyt. ''Mie meen nyt kinkkua syömään!'' huusin ja huidoin vimmatusti kädelläni koko Seppeleen porukalle.
Nana <3 Siiri
16hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 25, 2008 10:22:02 GMT 2
~ Tavallinen torstai 25.12.08
Jo aikaisin herätyskelloni rätisi niin että talon muut asukkaat paiskasivat kiukussaan ovensa kiinni – kuka hullu heräisi joulupyhinä ennen yhdeksää? Keplottelin Dakinen reppuun vähän evästä, lähinnä eilisessä lahjojenjaossa saamaani suklaata. Nappasin valmiiksi sidotut lenkkarit, joihin piti vain astua saadakseen ne jalkoihin.
Poskeni punersivat omenanpunaisina ja kirkas aurinko häikäisi silmiäni. Kirpeä pakkanen tuntui mukavalta, kun päällä oli lämmin toppatakki ja ratsastushousujen alla pitkät kalsarit.
Purin huultani varovasti – kuka tallissa itki?
Nurkassa kyyhötti Wear itkuisine kasvoineen. ''Mitä nyt?'' kysyin varovasti, laskien käteni tytön olkapäälle. Muutamat hoitajat vain nauroivat, mutta minä rutistin Wearia oikein olan takaa ja menin sitten shetlanninponin karsinalle.
Kimeä hörähdys nauratti minua. ''Shhh.. on aamu.'' kuiskutin shetlanninponille, sillä tuo ääni kantautuisi varmasti kilometrien päähän. Uutukaisesta harjapakista olikin nyt hyvä ottaa banaaninmuotoinen harja, joka oli pehmeä kädessä ja tuntui ainakin Siiristä erittäin hyvälle.
''Tänään saat vapaapäivän, kun lähen reissuun.. mutta hypättäiskö huomenna?'' kysäisin, tamman näyttäessä minulle erittäin pitkää naamaa. Aika vilahtikin ohi meidän hassutellessa.
Kova lattia tömisi minun kantaessa harjapakkia satulahuoneeseen. ''Täytyy mennä.. mut huomenna liidellään ja PISTE.'' väläytin, juosten ulos ja napaten laitumilla haaveilevaa Pipsaa olkapäästä. ''Bussi odottaa!'' kiljaisen.
-------------------- Ollaan tässä lähössä niin en ehtinyt huolella juuri kirjoittaa.. mutta luultavasti kelpaa.
Nana <3 Siiri
17hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 26, 2008 15:02:28 GMT 2
tuolta taivaasta laskeuduttiin 45cm esteen jälkeen. : DD Jaakko todistaa että ei ole kalavale että taivaassa käytiin Siirin sivuloikan kautta (onkohan meihin uskominen?).. otin kaulasta kiinni kun kakaran hypyt on niin lennokkaita että.. en maistellut kentän hiekkaa!18hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 27, 2008 12:08:09 GMT 2
~ Aattoratsastus maksu
Jo kukonlaulun aikaan olin pinkaissut ylös vuoteestani, heittänyt kuteet niskaan ja pakannut eväät reppuun. Nyt, kun kello näytti 7:51, olin jo hyvässä vaiheessa matkaa kohti Seppelettä.
Oli satumaisen ihanaa kulkea notkottavien puiden viereltä, sillä joka paikassa olisi vain sitä ihanaa jota rakastan – pehmeää, untuvaista lunta! Kohta kuitenkin saavuin Seppeleelle ja morjenstin Annea suuren lahjakorin kera. Kori sisälsi sitä kaikkea mitä touhu-Anne tarvitsisi; fazerin sinistä, kynttilöitä sekä hyvän kirjan.
Pää kolmantena jalkana rynnistin ponikarsinalle. ''Mitäs tamman jouluun kuuluu?'' naurahdin ja nostin satulahuoneesta varusteet karsinalle. Rennosti repsottava harja sai olla niinkuin oli. Pian ruskea satula oli epäkypsän ponin selässä ja suitset saatu vaivalla päähän.
Taluttaessani Siiriä ulos, haistoin lievästi sanottuna hirvittävän hajun. ''Yh.. mitä tää on?'' irvistelin Hinan ja Jaakon räkätellessä kovaan ääneen. ''No saatte olla varmoja että minä en tuota litkua suuhuni pistä!'' karjaisin, ja juoksin muiden luokse kentälle valmistautumaan.
Kohta iloinen joukko käveli pitkin loputtoman pitkää ja lumista polkua. Anne ratsasti yllätyksekseni suurella Rensulla, Sastu taas istui kimon hoitsunsa selässä. ''Ihmissyöjä-Anttu..'' Shinqua supisi. Kurtistin kulmiani ikäänkuin kysyäkseni, mitä tyttö tällä tarkoitti?
Kohta ravasimme, minun yrittäessä istua mahdollisimman rentoutuen tikittävään raviin. Pimeä alkoi laskeutua yllemme, Annen käskiessä meidän laukata pareittain. ''Kohta mennään.. ootteko valmiita kohtaamaan mestarit?'' uhosin, kun Manki lähti reippaaseen laukkaan suoraan edestämme. Pidätin Siiriä, ja Annen näyttäessä merkkiä annoin tamman laukata täysin vapaasti. Istuin kevyeeseen istuntaan, ja nautin hetkestä.
Nyt pimeä oli hiipinyt yhä lähemmäksi, ja Yuff jakoi kaikille lyhtyjä. Siiri osoitti kummastuksena moiseen valokapineeseen hermostuneella korvien heiluttelulla.
Ihanan raikas ilma, korkeat lumikinokset, parhaat ystävät, kaikki oli niin satumaista. Yhtäkkiä Siiri pomppasi korkealla loikalla pusikkoon, ja ääneni katosi sysimustaan iltaan. Pampula seurasi täysin sinisilmäisenä shettisystäväänsä.
Kun kömmimme ylös kuusikosta ponien kanssa, oli Anne jo tullut meitä etsimään. ''Minne te oikein jäitte?'' Anne kysyi tiukasti, minun alkaessa selittää nolosti tapahtunutta.
Pian kolme punaposkista ratsastajaa tepasteli hiljaisessa yössä tallilla lämmintä glögiä juomaan. ''Ei kannata juoda, siinä on jotain pontikkaa..'' kuiskutin Pipsalle.
19hm kohta saavutetaan jo kakskymmentä. (:
|
|
|
Post by Nana on Dec 28, 2008 20:25:24 GMT 2
~ Ei niin kiltti miltä näyttää 28.12.08 20hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 29, 2008 22:02:12 GMT 2
~ Kaikki on mullin mallin, hopsulaheisula hopsansaa. 29.12.08
Iltapäivä oli alkanut kaikin puolin hyvin; oli kohtuullisen lämmin sää ja leuto pakkanen teki lumesta pehmeää ja tiivistä. Pyöräytin pehmeiden lapasieni välissä lumipallon, ja heitin sen lähimpään pylvääseen. Samalla liiskasin maassa lojuvan pillimehupurkin.
''Kohta on vuosi ohi..'' huokaisin, enkä tiennyt, pitäisikö itkeä, nauraa, raivota vai ihmetellä.
Pihapiiri häämötti jo, minun napatessa repustani salmiakkikuvioinen riimunnaru. Siihen oli kiinnitetty lappu: ''Nanan riimunnaru! Tällä talutetaan vain Sikkeä ja Siiriä.''
Kun rimpuileva Siiri oli sisällä, oli hälinä ja pälinä vienyt kaikki ajatukseni. Seppeleläisiä oli nykyään niin paljon, että maksoi aikaa ja rahaa moikata kaikki ja kertoa päivän kuulumiset.
En huomannut, kun Siiri riuhtaisi riimunnarun irti komeassa kaaressa ja pomppasi sitten takasilleen, juosten pihalle. ''Heii! Ottakaa Siiri kiinni!'' huutelin, heilutellen käsiäni villisti ympäriinsä ja yrittäen juosta ponia kiinni.
Vähän matkan päästä tamma löytyikin syömässä kuivunutta kuusenoksaa oikealla intohimolla. ''Herkkusuu.'' naurahdin, nähden samalla kurasta likaisen riimunnarun.
''Nyt siinä on siun jälet.'' juttelin ja talutin karvapalloa takaisin tallia kohti. ''Nanskuukkeli! Siirin selkään vaan, me lähetään hiihtoratsastamaan. Josefiina tulloo siun kaa!'' Pipsa huuteli innostuneena, minun nyökätessä.
Pian kaikki tepastelimme nauraen kohti pelloa, jossa Josefiina pääsisi lumikylpyyn.
|
|
|
Post by Nana on Dec 30, 2008 13:23:51 GMT 2
~ Katin koulutunti22hm
|
|
|
Post by Nana on Dec 31, 2008 13:29:37 GMT 2
Mä sorruin kahteen kuvaan peräkkäin. : << Noh, oon tähän tyytyväinen, enkä halunnu valoja tai varjoja.
Kiitos kuluneesta vuodesta (vaikka en ollutkaan koko aikaa mukana) kaikille Seppeleläisille!23hm
|
|
|
Post by Nana on Jan 1, 2009 15:21:16 GMT 2
~ Uusi vuosi, uudet kujeet. 1.1.09
Kylmä takatuuli piiskasi ohuesti varustettua selkääni. Musiikki pauhasi ja tie alkoi loppua allani lähestyessä tutuin, varmoin askelin kohti Seppeleen pihaa.
Siiri irvisti hiukan minun tunkiessa käteni sen turvan lähistölle. Pian shetlanninponi kipittikin täyttä vauhtia karkuun liukastakin liukkaammalla lumella. Pampula seurasi kylki kyljessä ystäväänsä.
Rankka lumipyry sai minut hiipimään äkkiä sisään Siirin kera. Tamma törötti hiljaa ja rimpuilematta paikallaan, mutta eihän se ollut mikään ihme; poni oli kiinni riimunnarulla karsinassaan. Hipsin satulahuoneelle ja nappasin harjakorin kainalooni.
''Kuka on söpöin?'' lepertelin Siirille, rapsuttaessani tätä niin että alahuuli alkoi lerpattaa melkein koskien turpeita.
Kun poni oli puhdistettu, lähdin viemään harjakoria takaisin ja huolimattomana unohdin laittaa kiinni oven toisen lukon. Palatessani satulahuoneesta oli tietenkin pieni vekkuli jo käytävällä ravaamassa, villiten muita hevosia.
Nappasin Siirin kiinni ja nauroin sen kepposelle, toruen samalla hiukan 'tuhmaa tyttöä'. Hupaisa Kristian hihitytti Pipsaa, kun minä yritin pidätellä räkätystäni.
Iloinen nauruni pääsi lopulta valloilleen, Pipsan mulkaistessa minua vihaisesti hetken pilaamisesta. Tukahdutin hihittelyn Siirin tuuheaan harjaan.
''Ai niin, meillä on tuntikin.'' sanoin ryhdistäytyen ylpeästi ja heittäen varusteet lennosta Siirin selkään. ''Kaikki valmiina?'' Karo huusi, minun vastatessa pienellä huikkauksella.
''Oo sit kunnolla.'' kuiskasin Siirille.
24hm
|
|
|
Post by Nana on Jan 2, 2009 21:41:49 GMT 2
~ Maastonhajuinen lomahoitelu 2.1.09
Tamma käyskenteli iloisesti tarhassa kavereidensa kanssa. Vihelsin kimeästi ja tammalauma ravaili luokseni iloisesti. ''Moi Taiga.. no terve Pampula..'' tervehdin poneja yrittäen haalia käsiini kauhukakaraa, tai siis anteeksi, Gp-tason unelmaratsuani Siiriä.
''Arvaa kuka?'' sanoi minulle tuttu tyttöhahmo, joka laittoi karvalapasensa silmieni eteen. ''Wertsu! Sie vaihteeks täällä.'' sanoin hymyillen vaisusti, Wearin napatessa ruskean Taigansa kiinni. Wearin vaalea hiusjuova liukui silmien eteen tämän taluttaessa Taigaa aittaan. ''Weari, piäni yölenkki ois paikallaan!'' huudahdan vinkiksi, juosten sitten sisälle lämmittelemään perässä roikkuvan Siirin kera.
Pienet hyytävästä kylmästä aiheutuvat värähdykset kehossani saivat Siirin hätääntymään. ''E-ei, ei hätää.'' rauhoittelin ja painelin yläkertaan hakemaan tallille jääneen toppatakkini. Siiri paukutteli jalkojaan pitkin seiniä, hirnuen kimeästi. ''Noniin. Kohta pääset purkamaan niitä energioitas!'' ärähdin, nostaen ääntäni selvästi käskevämmälle tasolle, lähtien hakemaan satulaa ja suitsia.
Suoristin huopaa niin, ettei siinä ollut rypyn ryppyä. Wear istui jo odottavan Taigan selässä, joka meinasi lähteä liikkumaan väkisten. Wear pidättää hallitsevasti risteytysponia, tämän rauhoittuessa seisomaan paikallaan.
Pian taivallamme hiekkatietä pitkin, jalusimet jalassa. Siirrän varpaitani niin, että jos, tai kun putoan, en jää jalustimeen kiinni. Hiljaa Taiga käveli Siirin vierellä, meidän pulistessa niitä näitä.
Hetken kuluttua ennen tienhaaraa, jossa valitaan takaisintuloreitti, näkyy horisontissa tumma hahmo. ''Wear?'' kysyn varovasti, tuntien ihoni nousun kananlihalle. Siiri lähtee nopeaan laukkaan, enkä voi jarrutella tammaa, vaikka kuinka yritän. ''Eii!'' kiljaisen, Siirin tehdessä nopean päänvetäisyn, minun pysyessä kyydissä.
Lähempää erotan tutun hahmon, sen aina niin ystävällisen Pipsan, Siirin parhaan kaverin Pampulan kanssa. ''Weari! tuus tänne!'' huudan tytölle, ja samalla hetkellä tämä myötää Taigaa ohjista, tamman pinkoessa satanen lasissa ystäviensä luokse.
''Kuka eka Seppeleellä?'' huudan, nostaen lennokkaan shetlanninponilaukan.
|
|
|
Post by Nana on Jan 5, 2009 16:43:50 GMT 2
Abbyn kurssilta.
Ensimmäinen tunti.
Siiri paljon pullistaa, sillä maailman mullistaa. Viimein tiukalla satulavyö, sentään ennen kun tuli yö.
Istun Siirin selkään, Leevin riehumista pelkään.
Ohjaan ponia voltille, ettei lähde holtille.
Esteen yli tamma pomppaa, shinqua perässä komppaa.
Taputan kaulaa, kun Abby ohjeita laulaa.
Kohta tunti jo päättyy, laskeudun alas. Siiri alkaa hirnua, kuin hermostunut valas.
Toinen tunti.
Laine-este on edessä, laukka-aika takana.
Siiri hiukan temppuilee, mutta ainahan shettikset velmuilee.
Carkki mönkii Palmilla, Elkku Epulla, kukaan ei viellä maneesiin koskenut pepulla.
Kinkku taas Humulla, Siirin kaverilla.
Luimaisee tamma tää, Tiia kauas taakse jää.
Kohta loppukäynnit alkaa, nosta hiukan hitaammin jalkaa.
27hm
|
|
|
Post by Nana on Jan 6, 2009 23:55:51 GMT 2
Katse kohti tulevaisuutta.
28hm
|
|
|
Post by Nana on Jan 7, 2009 17:00:47 GMT 2
~ Mellestävät nuoret 7.1.09
Mopot pärisivät ja kaukana kuului jopa vaimeaa ambulanssin ääntä, - oli sitten kouluunlähtöä näin paljon pitänyt juhlia? Takaani vierelle juoksi Jenna, jolla oli kädessään suurikokoinen Prisman pussi täynnä kadulta kerättyjä alkoholista tyhjennettyjä pulloja. ''Ajattelit rahaakin saada?'' kysyin ivallisesti, mulkoillen 'pant – 20cent.'-merkintöjä.
''No mitenkäs muuten?'' Jenna ihmetteli, meidän jatkaessa reipasta kävelyä. Muovipussi ratisi ja tuuli tunki kaulaliinan sisään. Jenna värisi, mutta eihän se ollut ihmekkään; ei edes pipoa päässä.
Seppeleen pihalle oli rikottu monia kaljapulloja, ja sitäkin useampia limpparitölkkejä oli tallottu ympäri ämpäri. Jaakko kerää pipo kerrankin päässä tölkkejä täysin viattoman näköisenä.
Astun sisälle, jossa Siiri odottaa hellyyttävästi nukkuvana. Hiljaa poni hörähtää, sulkien sitten pienenpienet silmänsä.
Nuku, nuku lapsukainen nuku maailman tappiin Makaa alustalla mukavalla, lämpimällä jossa ei oo vaikeeta nukkua uinua
Kun käväisen satulahuoneella, on shetlanninponi huomannut ruokakuppiin sujauttamani herkkupalan. Rauhattomana tamma kolistelee ovea, saaden sen melkein auki.
Rynnistän paikalle ja huokaisen helpotuksesta. ''Kyllä nuoriso on villiä porukkaa tänään'' huikkaan Jennalle, katsellen samalla Topin villiä pukkihyppelyä kentällä Ros selässään.
''On.'' Jenna vastaa, haroen varovasti Jambon etuharjaa pois tämän silmiltä. Harjaan rauhassa Siiriä, tämän nauttiessa intohimoisesti.
''Diipadaapa.. millekkäs tunnille meet?'' sanon rynnäten ilmoitustaululle. Katsoessani Siirin myöhään alkavan tunnin, rynnin oleskeluhuoneeseen, jossa on ilmeisesti kaakaonjuontikisa. ''Weear! Weear! Wear!'' kannustaa Pipsa, muiden taputtaessa käsiään rytmikkäästi yhteen.
29hm
|
|