|
Post by Anne on Jul 27, 2024 18:18:02 GMT 2
Vakiotuntiryhmä Helppo A - Vaatva B -tasolla. Ryhmään mahtuu 8 ratsastajaa. Jokaisesta tunnista tulee pohja ja automaattiosallistuminen, kun ilmoitat hahmosi kerran tähän topikkiin. Yhdestä maksusta saa 1/3 koulumerkin eli vakiotuntien aikana on mahdollista kerätä 2 koulumerkkiä. Virtuaalisesti tunnit pyörivät aina tiistaisin, aikataulutetuilta tunneilta tulee pohjat ja hevosjaot. Muita tiistaitunteja voi käyttää tarinoissa tai niistä voi tehdä vapaaehtoisia maksuja. Ilmottautuminen päättyy 25.8.24 Hevostoiveita voit halutessasi laittaa syksyn mittaan Annelle Dicordissa tunneista, joista ei vielä ole tehty pohjaa. Tunnit pitää Anne Aikataulu: To 5.9. (kenttä) - Hevoset pohkeen eteen ja reaktiivisiksi To 26.9. (kenttä) - Takaosan aktivointia, muodon säätelyä To 17.10. (kenttä) - Taivutukset Ma 28.10. (maneesi) - Istunta To 21.11. (maneesi) - Taivutukset jatkuu To 12.12. (maneesi) - Tahdin hallinta ja kaarevat urat (joulumusiikki) HeppajaotJusu 1x Bran 1x PikiVilda Mistel Lucia Fiia
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:07:45 GMT 2
To 5.9. (kenttä)
Kauden ensimmäisellä tunnilla lähdettiin hakemaan laidunkaudella pullahtaneita hevosia pohkeen eteen. Ensin haettiin hyvässä ravissa hevosia eteen-alas ja käytiin istunnat läpi. Tämän jälkeen ravi-käynti -siirtymisillä haetiin hevosiin aktiivisuutta ja herkkyyttä. Laukkatyöskentelyssä painotettiin isoon ja hyvätahtiseen laukkaan ja myös siirtymisiä tehtiin. Kun hevoset alkoivat olla liikkuvaisia, haetiin vielä tiiviimpää kokoamisastetta ja ravin sisällä siirtymisiä.
Jusu - Bran Mopeatempoinen hevonen, joka kuitenkin hieman pakenee työskentelyä sähellyksen taakse. Haettiin rytmiä, kuria ja tahtia. Jusu ratsasti hieman letkeästi, joten muutama kehoitus topakkuuden lisäämiseksi.
Vilda - Cindy Cindy oli todella jähmeällä päällä ja Vilda sai työskennellä tosissaan että, tamma lähti suurentamaan ravia ja tuli selän läpi. Tämä johti hieman punnerrusmaiseen ratsastukseen, jota on yhden tunnin aikana vaikea perua, jos se jää päälle. Laukka sujui paremmin, Cindy toimii hyvin oikeassa laukassa. Ravin kokoamiseen ei tänään päästy: Cindy hermoili uusia tehtäviä ja kierre kireän ratsastajan kanssa oli valmis.
Mistel - Kosmos Kosmos oli saanut kesän laiskotella, sen omistajat olivat ilmeisimmin kiireisitä, joten hyvä että Mistel pääsi treenaamaan ruunaa. Ruuna on hyvin purjelaivamainen ja isoilla kaarteilla ohjattavissa. Takajalkoja saa todella aktivoida ja nyt varsinkin laidunheinän vielä sulaessa hevosen vatsasassa, sai Mistel olla pohkeesta nopea ja jämäkkä. Ravi Kosmoksella on loistavaa, kun sinne asti päästään, mutta laukka oli tänään jähmeää ja tahemaa.
Lucia - Halla Lucia sai Hallaan melko hyvän otteen jo heti tunnin alusta. Usein hieman hermoileva ja kipittävä tamma oli yllättävän rentona ja letkeänä. Laukassa se tapansa mukaan hieman kuumui, mutta Lucialla on rento tyyli istua selästä ja antaa edestä tilaa. Ravilisäyksissä myöskin Halla kuumeni ja rauhoittui uudelleen vasta loppuraveissa.
Fiia - Sirius Sirius oli kiireisen kesäkisakauden jälkeen melko vetreässä kunnossa ja Fiia saikin ruunan melko napakkaan moodiin. Isoaskelinen hevonen vaatii ison kevennyksen ja harjoitusravissa todella hyvän istunnan, jotta siirtymistä tulee yhtikäs mitään. Nämä kuitenkin kokeneelta ratsastajalta onnistuivat. Laukassa Siriuksen koulumoodi hieman katoaa, ja Fiia saikin tehdä pieniä siirymisiä laukan sisällä, jotta sai Kosmoksen taas kiinni. Oikein mukavan näköistä työskentelyä kuitenkin!
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:07:56 GMT 2
To 26.9. (kenttä)
Jusu - April Vilda - Nemo Mistel - Pessi Lucia - Maagi Fiia - Paahtis
Illan teema oli takaosan aktivointi. Ensin aloitettiin melko reippaalla eteen-alas ravilla, jotta hevonen alkoi käyttää vatsalihaksiaan. Tämä jälkeen siirryttiin käyntiin ja tehtii syviä kulmaan ratsastuksia, joissa etuosaa väistätettiin seuraavalle uralle ja takaosa polki paikoillaan. Hetken päästä pitkien sivujen alkuun lisättiin käännöksen jälkeen laukannosto ja siirtyminen käyntiin taas puolessa välissä uraa. Samalla teemalla jatkettiin moelmppin suuntiin. Pian vaihdettiin laukannosto siirtymiseen koottuun raviin ja ura jatkui lävistäjälle noin metriä, kunnes väistätettiin ravissa uralle ja ennen kulmaan sirtyminen suorassa käyntiin. Lyhyillä sivuilla ratsastettiin käynnissä muoroa pitemmäksi ja koottiin taas kulmaa kohden. Loppuun vielä reipas laukka- ja ravipätkä.
Jusu - April April oli melko pitkänä ja väisteli takaosalla tuntumaa, edestä melko pehemä.
Vilda - Nemo Nemo kuumenee tämänkaltaisissa tehtävissä ja oli aikamoinen raketti sekä steppaaja.
Mistel - Pessi Pessille vaikeampia tehtäviä ja hevonen nakkeli niskojaan. Mistel onneksi osasi antaa nuorelle hevoselle tilaa.
Lucia - Maagi Maagi oli matelevalla tuulella ja todella jäykkä. Lucian oli vaikea saada tammaa edestä pehemäksi ja taaksekin se potkiskeli kiukkuisena.
Fiia - Paahtis Paahtiksella meinasi mennä jalat solmuun alkuksi, mutta pian se innostoi ja polki pörheänä takaosa päälle.
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:08:09 GMT 2
To 17.10. (kenttä)
Jusu - Halla Vilda - Agi Mistel - Nemo Lucia - Rösti Fiia - Windi
Tänään oli kaikille määräyksenä kannukset tunnille, aiheena taivutukset. Ensin lähdettiin kahdella ympyrällä hakemaan ravissa hevosille hyvää asetusta ja muotoa.
- Windi eteenpäin ja ulko-ohjan tukea voimakkaammin! Saa olla alkuun melko suora, varsinkin noin vanha hevonen, joka on jo hyvin jäykkä.
- Mistel korjaa asentoa enemmän taakse, nyt kippaa eteen. Huomaa, että et ole hetkeen ratsastanut taas pienemmillä hevosilla.
Siirryttiin käyntiin ja lähdettiin hakemaan avotaivutusta urallla ja siitä puolessa välissä uraa voltti ja suorana loppu ura.
- Vilda, Agille vähemmän taivutusta, jalkojen pitäisi liikkua kolmella uralla. Agi lähtee helposti rönsyilemään näissä, joten hyvin pienet avut.
- Lucia, Röstiin liikettä! Nyt se laahustaa. Menet vaikka pari kierrosta käyntiä suoraan, mutta reippaasti. Sitten vähitellen haet etuoaa uran sisäpuolelle.
Harjoitusta jatkettiin ravissa. Ja sitten otettiin välikäynnit.
- Nyt sama tehtävä, mutta sulkutaivutus, joka jatkuu kun tullaan pois voltilta!
- Hallalla rytmi säilyy, hieman pehmeämpi käsi edestä.
- Fiia, korjaa Windin voltti ensin hyväksi , älä anna sen etuilla uralle.
- Lucia, Rösti alkaa jo näyttää ihan kunnon fei-ponilta! Vautsi. Vähän vähemmän kannuksia, kevennä sisäpohjetta ja anna sen nyt liikkua jalkojen välissä. Noin!
- Sitten jatketaan sulkutaivutusta laukassa. Käännetään hevonen pitkille sivuille aiemmin, niin että etuosa on uralla. Sitten laukannosto ja laukaa.
- Kokoa, Jusu, Hallaa hieman enemmän, nyt oli melko lailla normi laukkaa ilman taivutusta.
- Agille tämä on selvästi vaikeaa, joten tee sen verran kuin hevonen pystyy. Taputa ja kiitä, kun onnistuu.
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:08:20 GMT 2
Ma 28.10. (maneesi)
Siirretty maanantaille Halloweenin takia.
Jusu - Piki Vilda - Rösti Mistel - Cindy Lucia - April Fiia - Nemo
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:08:33 GMT 2
To 21.11. (maneesi)
Jusu - Rösti Vilda - Paahtis Mistel - Pessi Lucia - Nemo Fiia - Cindy
|
|
|
Post by Anne on Aug 26, 2024 15:08:44 GMT 2
To 12.12. (maneesi)
|
|
|
Post by Fiia on Aug 28, 2024 20:16:03 GMT 2
5.9.
Syksy on nostalgista aikaa, on aina ollut. Viilenevä pohjoistuuli kuljettaa mukanaan muistoja ensimmäisistä koulupäivistä ja saa olon yhtä aikaa jännittyneeksi ja innostuneeksi ilman syytä. Jotkut sanovat kevään tarkoittavan uudelleensyntymää; minut vasta syksy herättää henkiin.
Syksy Seppeleessä - kuivaheinän ja hevosen tuoksu, ensimmäiset vesilätäköiden täplittämällä tallipihalla pyörivät keltaiset lehdet, maneesista kaikuva Annen ääni - vie minut välittömästi takaisin teinivuosiin. Niihin aikoihin, kun jännitin jatkokurssin hevosjakoa tai harjasin kädet kohmeisina ensimmäisen hoitoponini Pellan kuraisia jalkoja ulkokarsinassa. Tai kun viiletimme hoitajien kesken sänkipellolla emmekä taatusti uhranneet yhtäkään ajatusta kuolemalle, tai kun teimme läksyjä yläkerrassa teekupin äärellä niin, että se joka osasi parhaiten laskea, laski kaikkien matematiikantehtävät, ja joku toinen piirsi oikeat kemialliset yhdisteet ruutupaperille.
Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa vuosiin ratsastuskouluoppilas: saavun paikalle joka torstai harjoittelemaan kouluratsastusta, sillä sen opiskelu ei lopu koskaan, vaikka väitöskirja valmistuisikin. Lydia on luvannut, että saan halutessani lainata tunneille Iisiäkin, mutta syyskuun ensimmäisellä kerralla ratsastan Siriuksella.
Valtteria ei näy, joten laitan Siriuksen valmiiksi itse. Tallin nykyiset teinit ovat ehkä vaihtuneet sitten viime näkemän, tai kasvaneet niin etten enää tunnista niitä samoiksi, ja tavarat ovat vaihtaneet paikkaa, tai minä muistan väärin, mutta saan hevosen satuloitua ja talutettua kentälle. On ihmeellistä, että Seppeleessä minä olen tuplannut ikävuoteni mutta Anne ei ole vanhentunut päivääkään, mietin, kun nainen alkaa ohjeistaa päivän ensimmäistä harjoitusta. Keräilen ohjat käsiini ja Sirius terävöityy, se puhaltaa sieraimistaan nopeasti ulos ilmaa, joka jo höyryää pikkuhiljaa hämärtyvässä illassa.
Olen ratsastanut joskus paremminkin, huomattavasti paremmin, mutta tunnin jälkeen olo on lämmin ja onnellinen. Ratsastaessa ei jää aikaa ajatella muuta: ei töitä eikä tiskejä, eikä ihmissuhteita joille ei pitäisi muutenkaan suoda enää yhtään ajatusta, eikä tulevaa marraskuuta. Ratsastaessa miettii vain seuraava kulmaa, seuraavaa kaarretta ja seuraavaa laukannostoa, tai muuten lämpimänä käyvä Sirius katoaa avuilta välittömästi.
Talutan Siriuksen tallin lämpöön ja alan riisua sen varusteita, kun Valtteri tulee norkoilemaan karsinan ovelle. ”Miten kulki?”
Sirius työntää päänsä hoitajansa syliin ja varmaan heiluttaisi häntää kuin koira, jos osaisi, kun Valtteri rapsuttaa sitä otsan leveimmästä kohdasta.
Minä kyykistyn irrottamaan suojat ruunan etujaloista. ”Aika kivasti”, arvioin. ”Vähän pörheänä ton tuulen takia.”
”Joo, se on välillä vähän herkkis”, Valtteri sanoo, ojentaa pölyharjan ja ottaa suojat toisella kädellä vastaan. ”Kyllä mä voisin toistekin tällä ratsastaa”, hymyilen. Ja ehkä saankin – torstai-iltoja on jäljellä vielä tälle vuodelle kuusitoista, ja niiden jälkeen tulisi uuden vuoden uudet torstait.
|
|
|
Post by Anne on Sept 2, 2024 9:43:49 GMT 2
Mistelin maksutTo 5.9. (kenttä)Kosmos To 26.9. (kenttä)To 17.10. (kenttä)To 31.10. (maneesi)To 21.11. (maneesi) To 12.12. (maneesi)
|
|
Vilda
Uusi ihmettelijä
Posts: 29
Hoitoheppa: Pupu
Koulutaso: vaB
Estetaso: 80-90cm
|
Post by Vilda on Sept 5, 2024 14:54:40 GMT 2
Vildan tuntimaksut
5.9. Vilda - Cindy
Tänään oli ensimmäinen vakioviikkotuntini ja olin odottanut jopa hieman jännittyneenä sitä, kenellä Seppeleen hevosista pääsisin ratsastamaan. Koska Pupu, jonka kanssa kaikista eniten olin puuhaillut, ei varmaan lähtökohtaisesti tulisi tämän tason tunneille, oli ratsu suurella todennäköisyydellä uusi tuttavuus. Olinhan Seppeleestä ratsastanut Pupun lisäksi vain Maagilla ja Rutulla maastossa ja kesäheppa Puhvilla yhden koulutunnin. Kun sitten nimeni perässä luki Cindy, en oikein tiennyt mitä odottaa. Olin nähnyt Cindyn kyllä liikkeessä maastossa, mutta minulla ei ollut hajuakaan millainen se oli koulukentällä.
Harjasin Cindyn melko nopeasti ja laitoin sille varusteet päälle. Hevonen torkkui koko toimituksen ajan ja epäilin saisinko sitä liikkeelle ollenkaan. Toisaalta vaelluksella olin pistänyt merkille, että se paineli menemään hanat kaakossa. Epäilykseni kuitenkin osoittautuivat melko oikeiksi. Cindy ei oikein tahtonut liikkua minnekään, se oli todella hidas pohkeelle ja nojasi ohjaan lavat alhaalla. Tamma ei antanut askeltakaan ilmaiseksi ja hiki virtasi pitkin selkääni. Silloin kun minusta tuntui, että nyt se alkoi nostamaan etuosaa ja selkää ylös ja käyttämään takajalkojaan aktiivisesti niin samassa hetkessä se romahti takaisin jos hetkeksikään itse lopetin ratsastamasta sitä eteen ja ylös. Olin myös kiukkuinen itselleni sillä jäin liikaa puskemaan, joka osaltaan ahdisti hevosta. Miten välillä pystyikin olemaan näin huonoja ratsastuspäiviä ja miten ei saanut omaa kroppaansa hallittua ja rentoutettua.
Laukassa Cindy oli selkeästi parempi ja liikkui omin avuin enemmän eteen, jolloin pystyin keskittymään muihin asioihin paremmin ja hevonen kulki jopa rehellisesti selkä ylhäällä pyöreänä. Onneksi näin sillä olin jo aivan puhki ravityöskentelystä ja en olisi mitenkään jaksanut samaa vääntöä laukassa. Olin oikeasti totaalisen puhki ja myös pettynyt itseeni.
Tunnin jälkeen harjasin hevosen jälleen melko nopeasti läpi ja putsasin sen varusteet melko nopeasti kostealla sienellä ennen kuin vein ne takaisin paikoilleen. Salaa toivoin, että seuraavalla kerralla minulla olisi joku vähän menevämpi kaveri vaikka toki Cindykin oli sitten jo laukassa alkanut olemaan aika kiva ja en nyt mitenkään poissulkenut sitä etteikö meidänkin yhteistyö voisi vielä parantua yhteisten treenikertojen myötä.
26.9. Vilda - Nemo
17.10. Vilda -
31.10. Vilda -
21.11. Vilda -
12.12. Vilda -
|
|
|
Post by Jusu on Oct 10, 2024 19:25:03 GMT 2
Jusun maksut
5. syyskuuta
Josefina pitää Branista. Se on kaiken kaikkiaan aika suoraviivainen hevonen: Bran ei oikuttele, säikähtele eikä sekoile, ja vaikka se on nopea ja vahva, se ei useinkaan ole ylitsekuohahteleva eikä sentään väkivahva. Jollakin tapaa Bran muistuttaa ratsastajaansa Rasmusta. Se menee ja tekee, ei stressaa useinkaan turhista, ja kun sille kertoo selkeästi mitä siltä toivoo, se tekee mukisematta vähintäänkin jotakin sinne päin, jos nyt ei aivan tarkimpien yksityiskohtien päälle ymmärräkään.
Ongelma vain on siinä, että Josefina aliarvioi, kuinka selkeästi Branilta täytyy asioita pyytää. Hän on tottunut herkkään ja asioita hengityksen rytmistä lukevaan Pikiin, ja vielä Pikiinkin verrattuna herkkään Teddyyn, eikä suoraviivainen Bran tulkitse hänen keveitä vihjauksiaan yhtään niin tarkasti kuin hänen omat mustat ratsunsa.
(Josefina ymmärtää kesken tunnin, että hän sortuu joskus aviomiehensä kanssa samaan harhakuvitelmaan: että Rasmus ymmärtää kevyitä, ohjailevia vihjauksia, vaikka miehen äidinkieli onkin suorat pyynnöt.)
"Sitä saat kyllä ratsastaa ronskimmin", Josefina kuulee kehotuksen, ja heti perään selityksen: "Niin, ettei sen tarvitse arvata, tarvitseeko reagoida vai oliko apu ehkä vahinko."
Josefina yrittää, mutta taipumusta pehmeään, kevyeen ja nopeaan paineeseen perustuvaan ratsastukseen on vaikea muuttaa.
Lopputunnista hän ajattelee nöyränä, että tekee ehkä hyvää ratsastaa välillä muillakin kuin tutuimmilla, itse koulutetuilla ja omaan käteen sopivimmilla hevosilla. Jos hän aikoo olla tosiammattilainen, niin kuin tietysti aikoo jätettyään opintonsa kesken, on oltava mukautuvampi ratsastustyyliltään. Josefina alkaa odottaa innolla ja mielenkiinnolla eri tuntiratsujen satulaan pääsyä. Hän aikoo suhtautua niihin avoimin mielin ja kuunnella herkällä korvalla kaikki vinkit, miten kukin parhaiten toimii.
|
|