Post by Salma on Aug 3, 2023 13:09:09 GMT 2
U K K O S K I S S A N R I S T I Ä I S E T
Osa Seppeleen väestä kokoontuu Savusalontielle juhlimaan Katti Helenan pentujen ristiäisiä. Samalle illalle sattuu kuitenkin raju ukkosmyrsky. Tässä tiivistelmä sateisen illan tapahtumista.
P A I K A L L A
Iiris
Karen
Ada
Kiri
Eedi
Valtteri
Aleksanteri
Jasmiina
Matthias
Miilo
Sisu
Kiri kutsuu tallilaiset Katti Helenan pentujen ristiäisiin Savusalontielle.
Iiris lähtee Alkoon hakemaan byob-käskystä inspiroituneena vanilijavodkaa. Karen on salaa hieman otettu siitä, että se kutsuttiin. Pari 7 minuutin kakkua pakkautuu nätisti laatikoihin. Se on yrittänyt koristella ne sulasta suklaasta tehdyillä kissoilla ja toivoo, ettei määränpäässä ole vastassa venähtäneitä hellehirviöitä... Ada leipoo kiireessä söpöjä muffinseja kissanristiäisiin, joista on saanut tietää aiemmin samana päivänä Kirin ilmoitettua tapahtumasta ryhmässä. Ilona häärii iloisesti jaloissa ja yrittää kerätä kaikki lattialle tippuvat muruset. Eedi on hankkinut Liekkiksen marketista söpön valkoisen kissapehmolelun täyttämään pentujen lähdön jättämää aukkoa.
Ensimmäiset vieraat vasta lähestyvät Savusalontietä, kun uhkaavina Liekkijärven yllä roikkuvat ukkospilvet jyrähtävät ensimmäisen kerran.
Katti Helenan pennut ovat jo oppineet kiipeämään ylös portaita, joten ne huitelevat saunan sijaan ympäri taloa. Ok, kaikki paitsi Toffo, joka on kiivennyt piiloon Valtterin huoneen kirjahyllyyn. Katti Helena on kenties hiirimetsällä.
Matthias on jo valmiiksi Savusalontiellä -- se on viettänyt yön Antonin huoneessa sen jälkeen, kun sen omaan kämppään iski viime yönä vesivahinko. Iiris lipuu Matthiaksen ohi saapuessaan paikalle. Matthiaksen rintaa painaa hyvin ikävästi. Kukaan ei tosiaan tainnut haluta nähdä sitä, Iiris ja Miilo tekivät sen vain selväksi. Onneksi Eedi tulee juttelemaan Matthiakselle. Matthias kertoo olevansa Savusalontiellä nyt toistaiseksi, se etsii ehkä jonkun toisen paikan mutta jo kyllä jo maksanut Kirille väliaikaisasunnostaan.
Matthias kysyy valmentaisiko Eedi Aleksanteriakin, koska Aleksanterin kisat ovat menneet niin huonosti. Eedi suostuu.
Miilo on ajanut Helsingistä Liekkijärvelle nähdäkseen Kiriä ja saapuu Savusalontielle omilla avaimillaan.
Katti Helena on palannut hiirimetsältä. Se tuonut omat ruoat pentujensa ristiäisiin, ja piilottaa nyt kuolleen päästäisen sohvan alle. Karen seuraa toimitusta kaeumpaa.
Matthias ja Aleksanteri huolestuvat siitä, ettei heillä ole kissoille lahjaa. He menevät ulos ja askartelevat kävystä, tikusta ja kengännauhasta kissanlelun.
Ulkona Matthias kertoo, että Miilo kai vihaa Matthiasta, koska on jättänyt sen ja lähtenyt, kun Matthias vielä asui Ruotsissa. Aleksanteri pelkää ukkosta. Niinpä he päättävät palata sisälle kissanlelu mukanaan.
Miilo ja Kiri etsivät Toffoa. Kesken kaiken sulake palaa ja talon sähköt katkeavat. Karen tiputtaa kuppikakun, josta on ollut antamassa pientä palaa Katti Helenalle. Katti Helena syöksyy kohti tippuvaa kuppikakkua huippumetsästäjän nopeudella sekä tarkkuudella. Sitten raskas hämärä laskeutuu ylle kuin sopimuksesta, ja Katti kiikuttaa kuppikakun kiireenvilkkaa sohvanaluspiiloonsa.
Matthias ja Aleksanteri saapuvat keittiöön. Miilo hiljenee heti Matthiaksen nähtyään ja lähtee Karenin perään, kun tämä alkaa etsiä kynttilöitä. Matthias antaa kissanlelun Kirille.
Kiri ja (ennen kaikkea) Miilo pakenevat Matthiasta kellarin sulaketaulun luo. Miilo pysähtyy heti kellarin oven takana, ei sano mitään, pusertaa vain silmät kiinni ja nojaa seinään kuin siihen sattuisi. Miilo sanoo olleensa paska Matthiasta kohtaan. Kiri kysyy eikö mykkäkoulu ole ekstrapaskaa, jos Matthias kerran haluaisi puhua. Miilo näyttää tuskaiselta, mutta lupaa puhua Matthiakselle. Miilo sanoo tajuavansa miksi Matthias on sille vihainen, onhan Miilo vain häipynyt. Miilo kysyy, onko se liikaa Kirille. Kysy Matthiakselta ennemmin, vastaa Kiri, mutta lisää sitten ettei se ole liikaa -- Kiri ei tiedä, miten se olisi.
Karen, Matthias ja Aleksanteri alkavat keittää teetä olohuoneen takassa. Meowchael Jackson, Maukka Perusjätkä ja Nemesis taistelevat käpykepin herruudesta.
Sisu lähestyy Savusalontietä kaatosateen runtelemana. Sateenvarjo oli kyllä ollut mukana, mutta vanha ja raihnainen varjo oli kohdannut loppunsa myrskytuulen ampuessa sen suoraan ylläolevien puunoksien sekaan. Sisu tuijottaa edessään olevaa täysin pimeää taloa ihmeissään. Oliko bileet sittenkin päätetty järjestää jossain muualla ja sille oli unohdettu kertoa? Onneksi Adan taskulamppu loistaa heikkoa valoa ikkunasta ja Sisu uskaltaa astua sisään.
Iiris oli hengailemassa saunan lauteiden alla kujertelemassa Nemesikselle (automaattisesti suosikkikissalleen) kun valot menivät pois. Niinpä Iiris löi pimeässä pois hakeutuessaan päänsä ainakin viidesti ja kiroilee nyt pimeässä edetessään kohti rappuja, sen puhelin jäi yläkertaan. Se rymyää sulakekaappia tutkivan Miilon ja Kirin luo. Miilo ilmoittaa, että sulake on palanut, eikä tiedä saako sähköjä toimimaan juuri nyt.
Jasmiina loikoilee Valtterin sängyllä käpertyneenä pojan kainaloon. Valtteri on löytänyt jostain muutaman kynttilän ja tunnelma hämärässä huoneessa on ihanan romanttinen, kun ukkonen jyrisee etäisesti ja kaksikko mutustelee keittiöstä salakuljetettuja juhlaherkkuja. Kissabileet ei varsinaisesti ole vielä vaikuttanut kovin kiinnostavilta...
Karen, Matthias ja Aleksanteri jatkavat hyvin kohteliasta ja hitusen vaivaantunutta teenkeittämistä sytyttelemällä tulta takkaan.
Kaikki kokoontuvat olohuoneeseen ja asettuvat mukavasti sohvalle tai takan eteen. Ada on tuonut lisää taskulamppuja. Aleksanteri hakee keittiöstä teekuppeja. Iiris toteaa, että hetkessä olisi potentiaalia kauhutarinoille. Aleksanteri kertoo hyvin lattean version Liekki-Eukon tarinasta*. Moni on pettynyt tarinan vähäiseen karmivuuteen -- paitsi Eedi ja Karen, jotka eivät ole niin innoissaan kauhutarinoista. Kiri jatkaa kertomalla huomattavasti pelottavamman (mahdollisen tosi)tarinan tyypistä, joka asui kaksin kissansa kanssa vanhassa oudossa talossa**. Puusta irronnut oksa lyö ikkunaan. Eedi on jähmettynyt sohvalle. Matthias ja Miilo vilkuilevat toisiaan.
Yläkerrassa kissojen kastejuhla on juuri valmiina alkamaan, kun kellarissa Valtterin ja Jasmiinan kuumankosteaksi kehkeytyvä hetki keskeytyy kun siitä tulee vain kosteaa. Jääkylmä sadevesi laskee kellarin ikkunanpielestä ensin tipoittain, mutta sitten yhä vuolaammin kastellen Valtterin niskaa ja selkää jääkylmällä vedellä. Valtteri vetää farkut jalkoihinsa, ei löydä paitaansa ja kiirehtii yläkertaan keskeyttämään juhlan kertoakseen, että sen seinä vuotaa.
Valtterin selittäessä Savusalontien mahdollisia tuhoja Adalle ja Kirille, pyytää Miilo Matthiaksen mukaansa Antonin tyhjään huoneeseen. Huone on vielä pimeämpi kuin muut, sillä siellä ei ole kynttilöitä. Sadevesi valuu verhotonta ikkunaa vasten. Miilo jää nojaamaan oveen hartiat jännittyneen näköisinä ja sanoo ruotsiksi halunneensa vain puhua, koska tietää tehneensä väärin lähtiessään. Matthias mumisee, että ehkä ei tuntuisi tältä, jos Miilo olisi kertonut miksi lähtee -- tai sanonut edes jotakin. Matthias oli luullut, että Miiloon voisi luottaa. Miilo vastaa, ettei pysynyt sanomaan mitään, koska Matthias olisi vain muistuttanut Miiloa koko ajan siitä.
Matthias sanoo, ettei ole vihainen. Se on itsekin tehnyt saman, eikä Miilon tarvitse pyytää anteeksi tai selittää. Miilosta Matthiaksen pitäisi olla vihainen. Se ei ole ansainnut sellaista käytöstä. Matthias selittää itsekin vain kadonneensa ihmisten elämistä. Siten se päätyi Uppsalaan (siellä Matthiaksella ei ollut mitään muuta syytä olla kuin Miilo ja Miilo-tietää-kuka-toinen, ja kun Miilolta ja Matthiakselta meni välit ja Quintonin otettiin takakisin, ei Matthiaksella ollut enää mitään). Senkin jälkeen Matthias on häipynyt kaksi kertaa, ensin Helsinkiin ja sitten Liekkijärvelle.
Miilo pyytää Matthiakselta anteeksi. Matthias antaa anteeksi. Se sanoo, että siitä olisi kiva tuntea Miilo taas.
Valtteri, Ada, Kiri ja Aleksanteri lähtevät kellariin katsomaan vastasyntyneen vesiputouksen aiheuttamia tuhoja. Olohuone hiljenee.
Iiris ja Eedi makaavat sohvan vastakkaisissa päissä mulkoillen toisiaan. Iiris sanoo mahdollisimman neutraalisti, että nyt kun Eedillä riittää asiakaskuntaa muutenkin, sen tuskin kannattaa enää toimia Iiriksen valmentajana. Sitten Iiris lisää katkerankitkerästi, että vie varmaan muutenkin turhan paljon aikaa erityistarpeidensa vuoksi.
Eedi vastaa hätkähtäen, ettei Iiris vie yhtään sen enempää aikaa kuin muutkaan -- mutta kyllä Eedi ymmärtää, jos on Iirikselle huono valmentaja. Se tietää olleensa tosi epäreilu kaveri Iirikselle, mutta uskoo valmentaja toimineensa ihan oikein eikä ymmärrä miksi Iiris on julkisesti nöyryyttänyt sen koko Sommersolvervin kisayleisön edessä käyttäytyessään niin tylysti Eediä kohtaan. Kaverina se on Iirikselle vihainen ja haluaisi kysyä mitä helvettiä Eedi on tehnyt ansaitakseen Iiriksen kohtelun, mutta valmentajana se yrittää olla asiallinen eikä aio sotkea työhön henkilökohtaisia suhteita. Iiris hymähtää, ettei Eedi ole ollut huono valmentaja. Nyt sillä on kuitenkin palkintohai Roos, johon se voi keskittyä. Eedi sanoo, ettei todellakaan valmenna ketään palkintojen takia. Iiristä alkaa ahdistaa. Se ehdottaa, että ne juttelisivat myöhemmin kahden ja lähtee sohvalta.
Voi olla, että Valtteri on liioitellut hieman valtameriluokan vuotoa ja että ikkunan vanha tiiviste on vain antanut periksi ja päästänyt pienen määrän vettä sisälle. Hämärässä oli vaikea tietää vahingon laajuutta tai oliko niitä yhtään. Valtteri, Ada ja Kiri tutkailevat vahinkoa ja tilkitsevät ikkunan sitten vanhasta pyyhkeestä revityillä paloilla. Ilona on livahtanut Valtterin huoneeseen ihmisten mukana ja litistelee lattian lätäkössä tassujaan.
Ikkunan tiiviste menee sitä pahemmin rikki, mitä enemmän Kiri yrittää sitä tilkitä, sillä pyyhkeenpalaset tunkevat jo valmiiksi heikosti kiinnittynyttä tiivisteenpalasta taaemmaksi. Hiljalleen vesi alkaa kerääntyä kankaaseen ja valua sen kautta sisälle. Valtteri huomauttaa melankolisesti, että sen sänky kastuu. Valtteri värvää Allun siirtämään sänkyä kanssaan. Yksi hetekan jousista irtoaa ja kimpoaa seinän kautta huoneen toiselle puolelle. Valtteri tuumaa kaipaavansa ehkä uutta sänkyä.
Kiri lähtee saunaan etsimään ämpäriä. Se löytää lopulta yhden, joka tuoksuu vahvasti kalalta, vaikka sitä ei ole käytetty perkuuhommissa reilusti yli vuosikymmeneen. Ämpäri asetetaan ikkunan alle. Kun Aleksanteri on käynyt vielä kiinnittämässä jätesäkin ulkoapäin ikkunaan, todetaan vuoto riittävän tukituksi.
Jasmiina näyttää (tai ainakin siitä tuntuu että se näyttää) kurjemmalta kuin suihkussa käytetty kissanpentu. Se on kömpinyt yläkertaan mököttämään, kun pelastuspartio on mennyt kartoittamaan Valtterin huoneen tuhoja. Savusalontien vanhan talon on pakko inhota Jasmiinaa yhtä paljon kuin Jasmiina inhoaa sitä, se mutisee itsekseen dramaattisesti.
Pelastuspartio palaa yläkertaan. Kiri kysyy, haluaako Valtteri edelleen asua kellarissa, vaikka se alkaakin luhistua kasaan. Valtteri kurtistaa kulmiaan Kirin sanoille. Halusiko toinen päästä hänestä eroon? Oliko hän niin paska kämppis, että Kiri oli miettinyt miten saisi ankean kirjastonsa takaisin käyttöönsä? Valtteri on ollut Savusalontiellä niin kotonaan, ettei se ole edes ajatellut hakevansa uutta asuntoa. Se vastaa, että voi kai alkaa selata kämppiä, vaikka ei ollut miettinyt asiaa aiemmin. Kiri sanoo, ettei asialla ole sen puolesta väliä, mutta siitä on reilua antaa varautumisaikaa -- jos Savusalontie alkaa toden teolla hajota, se vedetään maan tasalle, koska korjaamisessa ei kuulemma "ole järkeä".
Feline Dion juo kissankastamisastiasta. Aleksanteri kysyy ei-keneltäkään, onko kuppi vesikuppi. Eedi toteaa, että kyseessä on kasteastia. Aleksanteri on hiljaa vähän aikaa ja kysyy arasti, saako siitä juoda. Siinä on vain vettä, Eedi miettii, toivottavasti ainakin. Kiri huikkaa olohuoneeseen, ettei vettä nyt siunattu ole tai mitään, kyllä sitä voi juoda. Aleksanteria nolottaa. Se istuu takaisin sohvalle häpeissään siitä, että piti kissankastamisvettä liian pyhänä juotavaksi, eikä sano mitään.
Miilo ja Matthias palaa olohuoneeseen, johon muutkin ovat kokoontuneet. Matthias jää nojaamaan ovenkarmiin iloisena. Jokin pieni ääni sen päässä toivoo äskeisen keskustelun olleen hyvä merkki. Miilo kuiskaa Kirille pyytäneensä Matthiakselta anteeksi. Kiri on ylpeä Miilosta.
Kynttilänvalossa olohuoneessa näyttää oikeastaan aika kodikkaalta.
Valtteri tunkee sohvalle Jasmiinan viereen, se on hieman poissa tolaltaan kun Kiri on käskenyt sen etsiä toisen asunnon. Kiri ei lainkaan tajua Valtterin ottaneen sen pessimistisen varoituksen suorana käskynä etsiä uusi kämppä.
Aleksanteri istuu sohvalla yhä apeana siitä, että tuli nolatuksi luullessaan kasteveden olevan pyhää. Matthias katsoo Aleksanteria muutaman sekunnin ennen kuin istahtaa sen viereen. Matthias kaivaa näpyttää Notes-appiin viestin. Se tönäisee allun jalkaa omallaan ja koittaa vaivihkaa näyttää viestiä.
Puhelimessa lukee 'onko kaikki ok? näytät surullisuudelta'. Aleksanteri lukee Matthiaksen viestin ja näyttää heti vähän iloisemmalta. Se ottaa pikkuisen kömpelösti puhelimen ja kirjoittaa: 'kaikki on ok mut luulin t kissojen vesi on ei juotavaa mutsi tä saa juoda'. Matthias ottaa puhelimensa takaisin hämmentyneenä ja kirjoittaa: 'haluatko että haen vettö sulle? Voin hakea kissa vettä jossa haluat juoda sitä?'. Matthias ei tiedä miksi Allu haluaa juoda kissavettä. Aleksanteri lukee Matthiaksen viestin kolme kertaa, kurtistaa kulmiaan ja kuiskaa, ettei halua vettä.
Viimein kissoja päästään kastamaan. Miilo kohottaa Toffoa Kirin edessä ja Kiri pyyhkäisee kastevedessä kastettuja sormiaan halki kissan pienen, karvaisen otsan. Se ristitään Toffo II Helenaksi.
Kattila takassa on tulikuuma ja teevesi kiehunut miltei loppuun. Matthias ja Aleksanteri ovat stressaantuneita, koska muistavat kiehuvan veden vasta nyt, mutta eivät voi keskeyttää kastetoimitusta. Iiris seuraa tilaisuutta tonnin seteli -ilmeellä. Eedi hytkyy pienesti naurusta sohvalla.
Ennen Nemesiksen kastetta Aleksanteri ja Matthias pelastavat kattilan takasta. Vettä on pohjalla ehkä sentti, pari. Aleksanteri ja Matthias lahjoittavat teekuppiin riittäneen pienen lirun Karenille.
Riiniksen kissa puree Kiriä kasteen aikana, mutta kastetaan silti ja se saa nimekseen Nemesis Kaaoskatti Helena-Arokoski. Sylikummi Iiris lisää oman lisänsä nimeen, ei Riiniksen tarvitse tietää. Matthias miettii säikähtäneenä, pitääkö kaikkien kissojen nimessä olla Helena. Ei pidä, vakuuttaa Kiri.
Aleksanteri ristii Antonin kissan Maukka Hannes Perusjätkäksi, koska vitsaili Kirille että kissan nimessä voisi olla lisäke Hannes eikä enää kehtaa perua vitsiään. Matthiaksen kissa ristitään Feline Helena Dioniksi. Sisun kissasta tulee Meowchael Jackson.
Eedi ja Iiris livahtavat ristiäistilaisuudesta juttelemaan kellariin johtaviin rappusiin. Iiris sanoo, ettei halua lopettaa Eedin valmennuksessa koska Eedi olisi huono valmentaja, vaan koska ei jaksa olla kaikille Roosin kakkonen. Eedi vakuuttaa, ettei Iiris ole sille Roosin kakkonen. Eedi oli miettinyt, että tarjoaisi pararatsastusvaihtoehtoa Iirikselle jo ennen kuin lupasi valmentaa Matthiasta.
Iiris on hiljaa ja tuijottaa kellarin pimeyteen. Se miettii, kuinka kauan Eedi on harkinnut pararatsastuksesta puhumista Iirikselle. Kuinka kauan Eedi oli katsonut sitä valmentaessa puutteellisena? Se kysyy ajatteleeko Eedi, ettei Iiris pärjäisi edes alempien luokkien kisoissa. Totta kai Eedi uskoo, että Iiris pärjää. Eedi yrittää selittää, miten sitä kiinnostaa periaatteen tasolla esimerkiksi koulutus, samalla lailla kuin vaikka johonkin toiseen lajiin. Iiris ei usko hetkeäkään, että Eedi oli alun perin ajatellut valmentaa pararatsastajia. Se sanoo, että sillä sekunnilla kun siitä tulee Eedin sääliprojekti tai ajanviete Roosin ohelle, ovat valmennukset ohi. Lopulta Iiris pyytää anteeksi sitä, että oli mulkku Sommereilla. Eedikin sanoo olleensa mulkku. Iiris vastaa kaiken olevan okei, mutta sitä jää kalvamaan Eedin sanat ja sen käytös.
Iiris kysyy onko mahdollista, että Eedi voi olla sen ja Sisun ystävä nyt, kun Sisulla ja Iiriksellä on fwb-suhde. Eedi sanoo, että sille itselleen sen ja Iiriksen tilanne on vähän sama kuin Iirikselle sen ja Matthiaksen tilanne: ihmiset, jotka on pitäneet Eedistä, pitävät myös Iiriksestä, ehkä jopa enemmän. Iirishän oli Eedin jälkeen ensin Marjaanan kanssa ja nyt Sisun. Iiriksellä on vähän (tosi) huono omatunto Marjaanasta, vaikka Marjaana aloittikin. Eedi tunnustaa, että Iiris on ainoa, jonka kanssa se on harrastanut seksiä moneen vuoteen. Marjaana ja Sisu olivat vain kiinnostuneita Eedistä, ja loppujen lopuksi halusivat Iiriksen.
Eedi kertoo eksästään Katasta, joka petti Eediä heidän yhteisen kaverinsa kanssa. Sen jälkeen molemmat vain katosivat. Iiris ymmärtää, miksi Eedistä tuntuu, että Sisun ja Iiriksen juttu on eräänlainen toisinto Katasta.
Iiris kysyy, mitä Eedin ja Sisun välillä tapahtui. Eedi kertoo että niillä oli säätöä, ja että Sisu eräänä päivänä vain lähti Liekkijärveltä. Eedillä oli Sisun koirat, eikä Sisuun saanut yhteyttä, ennen kuin se eräänä päivänä vain palasi, eikä aiheesta koskaan puhuttu. Iiris kuuntelee kulmat kurtussa tarinaa (päättäen selvittää Sisulta, mistä on kyse) ja huomauttaa aiempaan kommenttiin viitaten, ettei Eedi harrasta säätöjä. Se tyrskähtää, että sen jälkeen kun ne kaksi olivat panneet, Eedi ei katsonut Iiristä kuukauteen silmiin. Eedi sanoo tietävänsä, ettei merkinnyt Iirikselle mitään.
Iiris vakuuttaa, että siitä olisi kiva, jos Eedi ja Sisu olisivat yhdessä. Eedi ei usko, että sellaista voisi enää tapahtua: se ei voi luottaa, ettei Sisu jättäisi sitä uudelleen. Iiris ei osaa sanoa mitään. Se on itse sitä ihmisluokkaa, joka olettaa ihmisten jättävän ja lähtevän.
Olohuoneessa Miilo leikkii Toffon kanssa. Kiri katselee hiljaa, miten Toffo yrittää vakavana vaania Miilon pitelemää sulkaa. Se tulee ekaa kertaa kunnolla miettineeksi, kenen kissa Toffo oikeastaan on. Kollektiivisesti koko Savusalontien? Miilon? Kirin? Kirin ja Miilon?
Kirin naamalla on mietteliäs ilme. Miilon kysyessä Kiri tunnustaa miettivänsä, kenen Toffo on. Miilo kysyy haluaako Kiri, että Toffo on niiden kahden. Kiri vastaa epämääräisesti jotain ehkän ja joon väliltä. Miilo vastaa, että se itse haluaa, että Toffo olisi sen ja Kirin. Mut mitä sit kun me erotaan, kysyy Kiri niin ylikevyesti, että ehkä sekin kuulostaa vitsiltä.
Jokin Miilon olemuksessa on muuttunut, ikään kuin sulkeutuu. Se sanoo ettei itse ollut ajatellut, että eroaminen olisi kun. Miilo kysyy onko Kiri ajatellut, että eroaminen on vain ajan kysymys. Kiri sanoo, ettei halua että se on niin, mutta ei osaa olla ajattelematta sitä, koska sillä tavalla ihmiset toimivat. Miilo sanoo vakavana, ettei halua erota Kiristä. Eiväthän kaikki maailman ihmiset eroa. Kirikin on varma ettei halua erota Miilosta, mutta ei tunne ketään, jotka eivät olisi lopulta eronneet tai olleet ihan hiton onnettomia.
Kiri ja Miilo siirtyvät Kirin huoneeseen jatkamaan keskustelua. Kumpikin on itkuinen ja poissa tolaltaan. Kun ovi sulkeutuu niiden perässä, Kiri vakuuttaa uudelleen ääni käheänä haluavansa, että ne pysyvät yhdessä, mutta ettei kumpikaan voi oikeasti tietää. Miilolle on ihan sama, jos muut ihmiset eroavat. Kiri painaa kasvonsa vasten Miilon paidanhartiaa ja tuntee kankaan kastuvan. Miilo vetää molemmat sängylle viltin alle ja sanoo rakastavansa Kiriä. Kuullessaan Miilon sanat Kiri on erittäin lähellä sanoa haista vittu, koska ne saa sen itkemään vain kahta kovemmin. Maatessaan Miilon vieressä sängyllä, rutistaessaan sitä kuin pelkäisi ehkä hukkuvansa muuten, inhottavan tietoisena siitä, miten säälittävältä kuulostaa ja miten märkä Miilon paita varmaan on, Kiri saa sanottua tukahtuneeseen, säröilevään ääneen mäkin rakastan sua.
Hieman aiemmin Sisu on lähtenyt viemään kissanruokatuliaisia keittiöön Meowchael kannoillaan, kun on havainnut kellarin portaikosta kaikuvaa puhetta. Ensin se ajatteli sen olevan vain tallilaisten small talkia, mutta kuullessaan oman nimensä mainittavan epäilyttävän monta kertaa oli se hiippaillut varovasti keittiön kulman taakse kuuntelemaan. Keskustelua hetken seurattuaan Sisu tuntee hengityksensä lamaantuvan lähes yhtä aikaa sydämensä kanssa. Eedi ja Iiris todellakin puhuivat siitä, asiasta jonka se olisi halunnut unohtaa jo kauan sitten eikä todellakaan halunnut leviävän kenenkään muun tallilaisen tietoon, kaikkein vähiten Iiriksen. Jalat tuntuvat pettävän alta, ja Sisu valuu hitaasti seinää pitkin lattialle istumaan tuijottaen tyhjin katsein keittiön pöytää ja siihen kasattuja kissanruokapusseja. Meowchael hyökkää kiinni Sisun käsivarteen potkien sitä vimmatusti takajaloillaan, mutta Sisu ei vilkaisekaan leikkivään pentuun.
* Aleksanterin kummitustarina Liekki-Eukosta:
Aleksanteri kilisyttelee kuppeja vastakkain, kun asettelee niitä pöydälle. ”Liekki-Eukko on niinku Liekki-Eukon suolla”, Aleksanteri sanoo. ”Ja se niinku, öö, jahtaa ja sillä on ne —” Aleksanteri heiluttaa ihan vähän sormiaan, ”— ne kynnet. Ja silleen. Lyhty.” Aleksanteri kohauttaa olkiaan ja kurottaa kaulaansa nähdäkseen, kiehuuko vesi jo.
** Kirin mahdollisiin tositapahtumiin perustuva kummitustarina kissasta, sen omistajasta ja vanhasta talosta:
Kiri vilkaisee olohuoneessa oleilevia ja aloittaa dramaattiseen ääneen: "Okei siis. En tiiä onko tää tositarina vai ei, mut kuulin sen yhdeltä tutuntutulta... Se siis tunsi yhden tyypin, joka asu kaksin kissansa kaa sellasessa vanhassa talossa. Vähän niinkun tällasessa, et seinien välissä aina kolisi ja rapisi ja kuulu kaikkee ihme ujellusta. Ihan perus. Mut sit alko tapahtuun jotain tosi outoa."
Kiri kohottaa kulmiaan ja pitää kohtalokkaan tauon.
"Tai et se tyyppi aatteli, et sen kissa oli ehkä vaan ruvennut vanhuudenhöperöks tai jotain - ne oli asuneet siinä kämpässä jo melkeen kymmenen vuotta yhessä eikä se ollut säikkynyt siellä mitään, mut sit kissa alko yhtäkkiä sähiseen ja vahtaan yhtä tiettyä nurkkaa kämpässä. Tyyppi aatteli, et sinne oli ehkä pesinyt jotain lintuja tai muuta, eikä aluks tehnyt muuta kun yritti vaan saada sen kissan lopettaan sekoilunsa. Mut ei, sitä jatku monta viikkoo. Kun kissa sit alko raapiin sitä seinää ihan kunnolla ja tapetti alko meneen huonoks, se tyyppi toru sitä kunnolla ja päätti sit vaan alkaa ignooraan koko shown, jos se vaikka auttais", Kiri kertoo ja pudistaa päätään. "Ei auttanut. Kissa tuijotti ja sähisi ja säikky, aina vaan samaa olohuoneennurkkaa. Ja sit yks aamu... Se kissa ei tullutkaan herättään tyyppiä aamuruokansa toivossa. Se oli eka kerta ikinä, kun niin kävi. Se tyyppi kierteli ympäri kämppää, mut ei löytänyt kissaa mistään. Sit se tajus kattoo olkkarin nurkasta..." Kiri katsoo muita korostetun vakavasti. "Se löys kissansa. Ihan elottomana, sen saman seinän eestä, jota se oli vahdannut. Se tyyppi oli ihan hajalla, niin hajalla, ettei se heti ees tajunnut seinän takaa pilkistävää aukkoa, jonka päällä aiemmin oli ollu joku taulu. Ja sit..." salama välähtää ikkunasta, ukkonen jyrähtää, "se kuuli raskaita askeleita selkänsä takaa."
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!