1.-3.8.2022 Koulukurssi Helppo C - Helppo B

[Anne]

1.-3.8. Koulukurssi Helppo C - Helppo B

• Annen pitämä koulukurssi seppeleläisille
• Harjoitellaan HeC-HeB asioita
• 3 päivää, 2 tuntia/pv = 6 tuntia/ratsukko
• Osallistujat jaetaan tarvittaessa rymiin
• Tunneista tulee pohjat
• Tunnin tarinasta/kuvasta saa kommentin
• Kurssin suoritukseen vähintään 3 pientä tuntitarinaa/kuvaa yms.
• Osallistuminen viimeistään 22.7.2022
• Kurssista saa merkin

Osallistujat

Jasmiina - April OK!
Sisu - Susu
Salma - Bliss OK!
Krista - Gekko OK!

---

Maanantai

Tunti 10-11.15 Perusratsastusta: istuntaa ja ratsasturadan teiden täsmällisyyttä
Tunti aloitettiin käynnissä, kevyt tuntuma ja haettiin hyvää, ryhdikästä istuntaa. Samaa jatkettiin kevyessä ravissa, jossa oli tarkoitus pitää istunta pystyssä ja kouluratsastajamaisena. Pikkuhiljaa lisättiin pääty-pympyrät, joissa kaari oli säntillinen ja niin laaja kuin mahdollista, muut ratsukot huomioiden. Harjoitusravissa jatkettiin pituushalkaisijaa suorana ratsastaen ja tehden pari käynti siirtymistä.
Laukassa pysyttiin ympyröillä, ja istunta oli pääasiassa. Lantio sai joustaa ja Anne kiinnitti huomiota rauhalliseen, rentoon jalkaan ja harjan lähellä pysyviin käsiin.
Kerrattiin vielä käynnissä voltin suuruuksia sekä täyskaartoa. Lisäksi suunnan vaihtoja lävistäjällä ja leikkaavilla teillä.

Tunti 17-18.15 Rentoutta hakemassa
Illan tunti aloitettiin laukalla, jossa hevoset saivat edetä pitkällä ohjalla. Tarkoitus oli hakea päivän istuntajäykistelyn jälkeen rentoutta ja hauskuutta. Ravissa kokeiltiin tempon vaihteluita. Käynnissä haettiin suurta askeltaja hevosia eteen-alas muotoon. Istuntaan haettiin rauhallistuutta, mutta jumppaliikkeitä sai ja pitikin tehdä: hartioiden pyöritystä, yhdellä kädellä ratsastamista, vartalon kiertoja. Lopuksi testattiin ravissa kuinka hevonen kulkee, kun ratsastaja on jännittynyt tai todellä ylirento. Kumpi on parempi?

---

Tiistai

Tunti 10-11.15 Siirtymisiä
Tunti alkoi siirymisillä pysähdyksestä käyntiin ja toisinpäin pitkällä ohjalla, istunnalla vaikuttamalla. Pian siirryttiin samassa harjoituksessa käynti-ravi-käynti -siirtymisiin. Istuntaa treenattiin samalla ja vatsalihasten käyttöä. Lyhennettiin ohjaa ja siirryttiin kahdelle pääty-ympyrälle. Nostettin laukka ja haettiin hyvä, rento laukka. Tästä tehtiin siirtymisiä raviin, ja tarkoitus oli myödätä eteenpäin antamalla hevosen ravata ja ottamalla sitä kiinni taas ennen laukannostoa. Välikäyntien jälkeen tehtiin vielä suoralla uralla käynnistä laukkaan siirymisiä ja takaisin käyntiin hyvin lyhyen ravipätkän kautta vetämättä ja pehmeästi.

Tunti 17-18.15 Pohkeen eteen
Haettiin hevosia pohkeen eteen. Jätettiin turhat avut pois ja kun hevonen teki mitä pyydettiin, sitä kiitettiin olemalla satulassa hiljaa. Sekä ravissa että käynnissä. Kevyessä ravissa jatkettiin isoja ympyröitä, joissa taivuttavat avut pysyivät, ja eteenajavia avpuja käytettiin, vain kun tarvittiin. Lopputunnista suoralla uralla sai tehdä ravista laukkaan siirtymisiä omassa tahdissa, niin että hevonen odotti laukannostoa.

---

Keskiviikko

Tunti 10-11.15 Istuntaharjoittteita siirtymisissä
Jatkettiin rennolla istunnalla ja korostettiin nyt siirymisissä painon siirtoa taakse, kun hevosta laskettiin alaspäin askellajiin. Raviin siirtymisissä jätettiin pohkeet rauhaan ja ravi hakettiin pomputtamalla istuntaa pienesti ravin tahtiin. Laukkasiirtymisissä käytettiin apuna katsetta ympyrällä: laukannostossa katse ulkokorva yli ja leuan nosto, jolloin sisäistuinluu nostaa laukan, sisäohja hyvin myötäävänä ja sisäpohje kevyesti kiinni. Lopputunnista mentiin ravia kevyessä istunnassa säädellen ravia istunnan asennolla: pystyasento, kun hevonen meni haluttua tahita, hieman nojaus taakse, kun haluttiin hiljentaa ja nojaus eteen, kun hevonen sai mennä kovaa.

Tunti 17-18.15 Tasainen paketti
Hevoset haettiin tasaiselle tuntumalle ja istunnalle. Tehtiin perusharjotteita ja ratsasturadan teitä. Tuntuma tasaisena ja edellisten tuntien opit käytössä ratsastaen kevyin, istuntaan pohjautuviin apuihin. Rento reisi ja pohje ja myötäävä käsi.

[Jasmiina]

Maanantai
Sunnuntaina Artsilassa oli ollut bileet, eikä ollut mikään maailman säntillisin olo niiden jälkeen. Onneksi aurinko lämmitti mukavasti ja April kulki reippaasti, joten mun tarvi vain yrittää keskittyä niihin teihin. Anne saattoi kyllä joutua pari kertaa muistuttamaan, että kurssille oli tultu ratsastamaan eikä matkustelemaan... Iltapäivän laukkailu oli tosi hauskaa ja rentoa! 

Tiistai
Tänään olo oli onneksi jo skarpimpi, koska siirtymiset on mun mielestä aika hankalia, mutta Anne antoi tosi hyviä neuvoja. Aprilkin oli tosi keskittynyt, eikä se edes kuumunut niin pahasta kuin pelkäsin. Toka tunti meni kans hyvin, vaikka vähän alko jo puuduttaa satulassa istuminen. Onneks Aprililla on aika kiva laukka. 

Keskiviikko
Vika päivä! Musta tuntuu et siirtymiset alkoi jo sujua paremmin, mut vihaan kevyttä istuntaa. Ihan mahdotonta yrittää tehä mitään ja Aprilin ravi vaan pomputtaa. Vika tunti oli kiva ja musta tuntui et kyllä mä nyt osasin Aprilin kanssa tehdä paremmin kaikki jutut. Annekin kehui et meidän tiet oli paljon parempia, mut ehkei siihen niin paljoa vaadittu... 

[Anne]

Maanantai

Kurssi alkamassa! Gekko alkukäynneissä.

Tiistai

Siirtymisissä Gekon kanssa oli jähmeyttä, varsinkaan käynnistä laukannostot eivät onnistuneet. Krista tuskaili hikisenä ponin selässä ja oli sitä mieltä, että äiti oli valinnut hänelle aivan väärän poni. Gekko oli kiva maastoponi ja esteilläkin joskus hauska, mutta koulussa se teki ihme jähmettymisiä, joihin ei auttanut raippa eikä leppyyttely. Voi sitä häpeän määrää Kristalle, kun äiti tuli pari kertaa taltuttamaan Gekkoa liikkeelle.


Keskiviikko

Istunnan harjoitukset olivat Kristan lemppareita: olihan hän kasvanut suorastaan hevosen selässä ja osasi olla rennosti. Gekkokin hieman rohkaistui ja ravipätkissä nyökytteli jo päätä alaspäin.
Toisella tunnilla Gekko hieman väsähti, mutta Krista oli hyvin ylpeä siististä ratsastuksestaan ja Gekon jotakuinkin pyöreästä muodosta. Aidan takansa moni tuntuikin ihmettelemvän, että Gekko voi liikkua edes nätisti. No, vain taivat ratsastajat saa hevosen muotoon, Krista ajatteli omahyväisenä. Kunnes Gekko teki taas jähmettymisstopin...

[Salma]

maanantai 1.8.

Aamutunti
Olin ottanut Blisin koulukurssille kuunteluoppilaaksi sillä ajatuksella, että ehkä suorittaisimme satunnaisia helpon C:n tehtäviä ja muuten kulkisimme pitkin uraa hakien tasaisia askellajeja ja yhteistyötä, jota muiden ratsukoiden läsnäolo ei häiritsisi. Minkäänlaista erityistä muotoa tai omatoimisuutta en Blisiltä tässä vaiheessa vielä odottanut.

Bliss vaikutti uteliaalta huomatessaan, että kentällä olivat sen lisäksi April, Susu ja Gekko, mutta malttoi keskittyä alkukäyntien ja -ravien aikana kohtuullisen hyvin. Minun onnekseni alkutunnista keskityttiin enemmän ratsastajaan kuin ratsuun ja Bliss sai liikkua allani melko omaleimaisessa muodossa. Vasta pääty-ympyröiden kohdalla alkoi tulla selville, että muiden hevoset olivat kulkeneet ratsun uraa huomattavasti pikku Blisiäni pidempään. Pääty-ympyrät olivat melko kulmikkaita, eivätkä aina niin säntillisesti loppuun asti saateltuja kuin olisi ollut mahdollista, mutta Annekin taisi katsoa nuoren ponin liihotteluja tällä kertaa vielä sormiensa välistä. 

Tunti sopi Blisille mainiosti. Pääsimme käymään kaikki askellajit läpi ja totuttelemaan muiden ratsukoiden läsnäoloon, eikä minun tarvinnut tässä vaiheessa vielä varsinaisesti pyytää Blisiltä mitään. Olin oikein tyytyväinen taluttaessani ponin karsinaansa päivälevolle ennen illan tuntia.


Iltatunti
Bliss oli sanalla sanoen innoissaan siitä, että tunti aloitettiin laukalla. Sain käyttää melko paljon ratsastajantaitojani ennen kuin villi ponini oli samaa mieltä siitä, että kulkisimme uralla ja Kentucky Derby -laukan sijaan tänään riittäisi hillitympi ponioppilaan harjoituslaukka. Vaikka Bliss näennäisesti tyyntyikin, minusta tuntui, että kunnolla se alkoi kuunnella minua vasta, kun hidastimme ravitemponvaihteluiden jälkeen käyntiin. 

Muut ratsastajat tekivät hevostensa selissä jos jonkinlaisia jumppaliikkeitä, joihin Anne jakoi auliisti neuvoja kentän keskeltä. Blisin korvat alkoivat pyöriä ja kaula nousta heti, kun irrotin toisen käteni ohjista, joten tyydyin hakemaan rauhallista istuntaa ja etsimään eteen-alas-muodon ensimerkkejä. Aivan tunnin lopussa kokeilimme miten hevonen reagoi, jos ratsastaja on jännittynyt tai ylirento. Bliss muuttui kipinää etsiväksi pökkelöksi saman tien kun jännityin sen satulassa, mutta kun ylirentouduin, se jatkoikin hötkyilyä ja seilasi avuistani huolimatta melkein Annen kumoon. Pyysin irvistäen anteeksi ja mietin mielessäni, että jatkaisin ääripääharjoitteluja vielä myöhemmin, kun pohjatyö olisi saatu paremmin kuntoon. Loppukäyntien aikana Bliss vaikutti olevan vielä hieman hämillään yllättävästä jännittymisestäni ja sitä seuranneesta rentoudesta, mutta viimeistään tallia kohti kulkiessamme olivat ratsastajien oudot metkut jo kai kaikonneet sen poninmielestä. 

---

tiistai 2.8. 

Aamutunti
Blisille tuotti rutkasti päänvaivaa, kun alkukäyntien jälkeen en ottanutkaan ohjia, vaan pyysin siltä käynti-seis-siirtymiä pelkällä istunnalla. Se hidasti monta kertaa epämääräiseen hiipimiskäyntiin ja suoritti vinon, melkein anteeksipyytävän pysähdyksen puolittain uralle, puolittain sen ulkopuolelle. Kun kannustin ja taputin Blisiä jokaisen siirtymän jälkeen, sen korvat alkoivat kääntyä epämääräiseen tyytyväisyyshöröön, mutta kului monta pitkää minuuttia ennen kuin se vaikutti toden teolla ymmärtävän, mitä siltä pyydettiin. Käynti-ravi-käynti-siirtymät olivat aavistuksen helpompia, ehkä Blisille oli ollut alun alkaenkin vaikea ymmärtää miksi pysähdyimme jatkuvasti katselemaan aidantakaisia ruohonkorsia jäämättä silti syömään.

Ratsastin seuraavassa laukkatehtävässä samalla pääty-ympyrällä Kristan ja Gekon kanssa. Laukannostot sujuivat paremmin kuin muut siirtymät, vaikka Bliss vaikutti innostuvan laukkaamisesta niin, että hidastukset raviin olivat hieman töksähteleviä. 

Käynti-laukka-siirtymät tunnin lopulla jännittivät minua etukäteen, mutta Bliss suoriutui niistäkin melko hyvin. Sen tekniikan ei voinut hyvällä tahdollakaan sanoa vielä olevan täydellinen, ja väliin tulevat raviaskeleet olivat ennemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta poni vaikutti hyväntuuliselta ja kuunteli apuja hienosti. Muutaman kerran se kompuroi käyntisiirtymissä, mutta uskoin asian kyllä korjaantuvan tasapainon paranemisen myötä. 


Iltatunti
Ilta oli yllättävän lämmin, melkein hiostava, ja minua jännitti nousisiko ukkonen tunnin aikana. Ottaen huomioon säätilan olin iloinen siitä, että tunnin yksi päätarkoituksista oli satulassa mahdollisimman hiljaa istuminen. Bliss toimi tunnilla hyvin ja vaikutti olevan tyytyväinen siihen, miten hiljaa istuin sen selässä. Mielessäni kävi, että vastaavia harjoituksia voisimme tehdä useamminkin: poni oli niin nuori (enkä minä ollut ammattiratsuttaja), että väkisinkin uskoin tekeväni virheitä sen kanssa. Aiemmin en ehkä ollut edes huomannut, että Bliss toden teolla osasi itsekin, vaikka en auttaisikaan sitä jatkuvasti. 

Tunnin loputtua kehuin ponia vuolaasti ja letkutin sen tallipihalla. Minä ja Jasmiina kävimme pitkällä, rauhallisella maastotalutuksella hevosinemme ja katselimme, miten elokuinen ilta pikkuhiljaa pimeni sinisenmustaksi. 

---

keskiviikko 3.8.

Aamutunti
Viimeinen kurssipäivä tuli -- kuten aina -- nopeammin kuin olisin kuvitellut. Bliss vaikutti kahden päivän tuntien jälkeen melko väsyneeltä ja päätin jo tunnin alussa, että päästäisin sen tarpeen mukaan vähän helpommalla kuin Bonnien päästäisin. Annekin taisi huomata ponin väsymyksen ja keskittyi koko tunnin ajan ennemmin minun istuntaani kuin Blisin sinnepäin olevaan muotoon. Lopputunnin ravisäätelyharjoitteessa Bliss kuunteli yllättävän hyvin, kun omaa painopistettäni muuttamalla pyysin siltä erityyppistä ravia. Tunnin loputtua olin sekä hikinen että väsynyt, ja ponin hoidettuani suuntasin yläkertaan pienille päiväunille ennen kurssin viimeistä tuntia.


Iltatunti
Vaikka sekä Bliss että minä olimme väsyneitä, oli silti sääli, että kurssi oli lopussa. Tunnin pääharjoitteet keskittyivät siirtymiin ja ratsastusradan teihin, ja vaikka saatoin myös kuvitella, olin huomaavinani että ainakin muutama volttimme oli edes aavistuksen pyöreämpi kuin kurssin alussa. Bliss vaikutti uupuneelta, mutta yhteistyöhaluiselta, ja pari kertaa henkeni melkein salpautui kun se yhtäkkiä myötäsi niskastaan ja liikkui hetken kuin mitä taitavin ratsu. 

Tunnin loputtua annoimme Annelle pienet aplodit, jotka hän otti vastaan yhtä aikaa iloisen ja hieman vaivaantuneen näköisenä. Hevoset hoidettuamme menimme vielä hetkeksi istumaan leirimökkien nuotiolle, jonne Anne oli ystävällisesti tuonut meille pienen korillisen limsaa ja paketin makkaraa -- siitä pystyimme päättelemään, että kurssi oli kai hänenkin mielestään suoritettu hyväksytysti.