Perlen Hoitokirja

[Anne]

Perlen Hoitokirja


>>Sivulle
Hoitajana Sartsu

[Anne]

Seppele Cup 2020


Kesän osakilpailu
Helppo C 6/20 || 50cm 5/20 || Tuotospisteet: 8




Joulun osakilpailu
Helppo C 16/18 || 50cm 2/20 || Tuotospisteet: 8


§

Kokonaissijoitus Tutustumissarja: 2/56

[Anne]

7.10.2020

Sartsu vilkaisi tuskastuneena ulos oleskeluhuoneen ikkunasta. Hän ei ollut paikalla yksin. Hurja tuuli ulvoi ulkona ja loppupäivän tunnit oli siirretty maneesiin. Perle menisi vielä istuntatunnin illemmalla, mutta tulisi talliin välillä. Säästä johtuen hoitajien olisi hyvä mennä maneesille auttamaan tuntien välissä: heppasethan saattoivat olla vaikka miten kahjoja. Lisäksi maantien ylitys maneesille mentäessä toi aina jännitysmomenttia, moni kuski ei todellakaan välittänyt hevos- ja ratsukkovaroituksista, joita oli kylvetty Liekkiväylän varteen huolella.

Opiskelut Saaristossa jatkuisivat edelleen ja siitäkin syystä Sartsu oli iloinen, että pääsi hoitamaan Perleä nyt enemmän jakson ollessa hänelle helpompi. Ja vaikka Saariston mökkielämä saattoi kuulostaa romanttiselta, parin vuoden kököttely talven yli kuolleessa kylässä ei Sartsua miellyttänyt. Lisäksi hän oli tavannut miehen Liekkijärveltä ja siksi parin sadan kilometrin matka saaristoon ei joka viikko kiinnostanut.

Estetekniikan tunti alkoi loppua ja paikalla olevat Saaga, Kurre ja Inkeri lähtivät maneesille auttamaan. Inkeri käski vielä päättäväisesti sohvalla loikoilevat Mannyn ja Aleksanterin mukaan. Tuuli huojutti koivukujan koivuja ja sai pienen matkan maneesille tuntumaan iäisyydeltä. Maneesilla Pirre oli tuskastunut, ilmeisesti tunnista ei juuri ollut mitään tullut hevosten säikkyillessä ja estetekniikka oli kuulemma luisunut selässäpysymistekniikaksi.

Helppo seeläiset valuivat maneesille, kun esteläiset lähtivät kohti tallia. Perle-parka oli harvinaisen säpäkkänä, yleensä ruuna oli vaan löysä ja kohmelo, mutta nyt se tuntui reagoivan kaikeen. Sartsu sai ruunan karsinaan ja tunnin ratsastaja lähti helpottuneena kohti kotia. Perle ei kauaa saisi hengähtää, puolen tunnin päästä sitä taas varustettaisiin. Sartsu taputti ruunaa, heitti sille kevyen loimen ja meni satulahuoneelle odottelemaan seuraavaa tuntia. Tuuli ulvoi yhtä entistä kaameammin ja tuntui, että koko talli lähtisi lentoon minä hetkenä hyvänsä.

[Anne]

19.3.2021

Sartsu suuntasin katseensa kevätaurinkoon ja tiivisti istuntaansa Perlen selässä. Maastolenkki teki loppuaan, Perlessä oli ollut virtaa. Sartsu oli kuitenkin onnellinen siitä, että kokeneena ratsastajana ei välttämättä tarvinnut kaveria maastoretkille, vaikka hevosen kannalta se yleensä parasta olisikin ollut.

Kevät teki tuloaan. Naisen ankara kevätdieetti oli lopahtanut jo muutaman päivän jälkeen ja ratsastushousut tuntuivat kiristävän vyötäröltä vielä enemmän kuin aiemmin. Välillä ratsastuskin otti jo liikaa hengenpäälle ja Sartsu mietti, selviäisikö hän Perlen kanssa Seppele Cupiin tänä vuonna. Ensimmäiseen osakilpailuun olisi enää pari kuukautta ja koko talvi oli mennyt Perlen laahustaessa tunneilla ja Sartsun sitä silloin tällöin vieden maastoon. Viime kesän jälkeen kertyneet Perlen treenauksen pullistamat lihakset olivat osittain kadonneet taas perustuntsarin lommompaan olomuotoon.

"Toinen lihoo, toinen laihtuu", mumisi Sartsu puoli ääneen ja hellästi vielä yritti pidätellä kotiin kiirehtivää kimoa ruunaa.

Sartsu päätti katsoa vielä pääsiäisen yli, oltaisiinko kisakunnossa, vai olisiko tiedossa pelkästään toimitsijan paikka. Ei sekään huono vaihtoehto ollut, varsinkin Trophy-paivänä linjakkaat miesratsastajat olivat silkkaa euforiaa naisen silmille. Eikä kisakahvilan tarjoilujen suhteenkaan mitään moittimista ollut.

[Anne]

Kisakausi avattu - Ilvessuo ja Tie Tähtiin 1. osakilpailu Hartroof Areena

Kaikista omista kisakykeneväisyysepäilyistäään huolimatta Sartsu saatiin houkuteltua Tie Tähtiin-mittelöihin Seppeleen Ratsastusjoukkueeseen. Ilmeisesti joukkue kaipasi jonkin sortin hengenluojaa, näin Sartsu ajatteli. Oli Allu (no Allu), melko hiljainen Liinu ja etäinen Mistel. Sartsu tunsi itsensä tässä porukassa jopa reipashenkiseksi ja eräällä lailla joukkueen liimaksi. Joten Sartsu sai kisakauteen aivan uudenlaista motivaatiota ja puhtia: pitää joukkuetoverit kasassa, raahata heitä ratsastuksenjälkeisille ja siinä sivussa näyttää maalaiskodista perittyä, rehevää hevosnaistaitoa.

Ennen Tähti-kilpailuita Sarianna lähti kokeilemaan kisausta Ilvessuolle. Maalaistallimiljöö sai Sartsun sydämen sykkimään ja karsinnassa hän enemmän keskittyi seuraamaan upeiden nuorten lupausten finaalia kuin omaa suoritustaan. Ja eihän se hyvin mennyt, Perle jolkotteli helppo B-ohjelman kaula pitkänä ja muoto ohjelman läpi epätasaisesti vaihdellen. Sartsun oli pakko keventää ohjelman ravipätkillä, kun Perle ei ollut yhtään selästään läpi. Koko meno näyttikin lähinnä siltä kuin humalainen kameli olisi kuskannut Jabba the Huttia Tatooinen aavikolla. Helmi-hevonen ja Sartsu eivät siis edenneet finaaliin, mutta jäivät hostelliin yöksi odottamaan Kurren ja Mistelin suoriutumista lauantain koitoksista.

Tästä sitten lauantaina lähdettiin kohti pääkaupunkia, jossa Iso Areena odottaisi. Ilta oli jo hämärtymään päin, kun kuskaamaan palkattu Evgeni kaarsi hevoskuljetusauton jäähallin pihalle. Perle vaikutti väsyneeltä ja siirtyi väliaikaiskarsinaansa lotkauttamatta korvaankaan ympäröivien liittymäteiden vilinälle. Ilvessuon nuupahtanut kisaporukka tapasi hotellilla Allun ja Liinun sekä Seben Söböistä muutakin porukkaa. Yhdessä huoneessa oli jo kisaetkot käynnissä, mutta Sartsu otti varmanpäälle ja sulkeutui jo varhain huoneeseensa katsomaan Putousta sekä ammentamaan minibaarin suklaakätköjä (ei sillä, etteikö Sariannalla olisi ollut omatkin suklaat mukana, mutta ne alkoivat olla jo vähenemään päin).

Areenan kisa-aamu valkeni aikaisin. Aamupalalla oli niitä, joille mikään ei maistunut ennen jännityksen hetkiä. Sartsu tottuneesti lappasi isot annokset pekonia, sämpylöitä ja tuoremehua. Kun hotellissa oltiin, niin silloin syötiin. Näitä hetkiä oli Sartsun elämässä liian vähän, hänen mielestään.

Tämän päivän luokat olisisvat nyt helpommat: helppo C ja simppeli 60-sentin rata. Koululuokassa konkelo Perle sai ilmeisesi buustia isosta katsomosta ja ympäröivästä jännittyneestä tunnelmasta. Lämmittelyssä se kuopi ilmaa ja pärskähteli orimaisesti. Kaula hakeutui kaarelle ja ruunaan tuli aivan uudenlaista potkua, kun se sieraimet laajentuneina liikkui Sartsun alla ilmavin askelin. Sartsu sai Perleä hieman rauhoittumaan kisasuorituksessa, mutta yllättävä vireys ja herkkyys kiidättivät ratsukon voittoon! Sartsu ei olisi voinut olla ylpeämpi. Esteluokassa taas sijoitus oli neljäs, nyt Perlessä oli vieläkin enemmän virtaa ja se ei kuunnellut vaihtoapuja esteiden päällä, vaan tyylikkäästi mentiin muutamat kaarteet vastalaukassa.

Ensimmäiset kisat olivat tästä sarjasta siis ohi. Sartsun mahanpohjassa kupli, kun hän vain ajattelikin tulevia kisapaikkoja, suorituksen jälkeistä adrenaliinivirtaa ja kisasäpinään liittyviä seikkailuja. Hän kiinnitti ylepänä ruusukkeet Perlen hoitolaatikkoon ja hymyili lakkaamatonta hymyään auton suunnatessa takaisin kohti Liekkijärveä.


406 sanaa

Helppo C Easy: 1/8
60cm Easy: 4/8

[Anne]

Tie Tähtiin jatkuu

2. Osakilpailu Savenmaa

Helppo C Easy: 1/8
60cm Easy: 6/8

---

3. Osakilpailu Kuukkeli

Helppo C Easy: 5/8
60cm Easy: 6/8

---

4. Osakilpailu Ridklubben Vårön

Sartsu ja Lyyti ratsuineen rentouttavalla aamykävelyllä satamakylässä. Sympaattinen kahvila iskeytyi heti Sartsun silmiin.

Helppo C Easy: 5/8
60cm Easy: 5/8

[Anne]

Tie Tähtiin Finaali su 13.6.2021

Tehtävänanto 9.Tee digitaalinen piirros käyttäen vain yhtä tasoa eli layeriä.

Sartsun ja Perlen lauantain aamukävely johti rantaan, jonka yhdestä kolkasta avautui näkymä Kaukaan tehtaille ja osin Lappeenrannan keskustaankin.

Tehtävänanto 1: Kilpailutunnelmia

Kilpailutunnelmia – kilpailumuistoja:
Ensimmäisessä osakilpailussa Hartroof Areenalla reipasta ilottelua luokkavoiton jälkeen.

Sijoitukset luokista:
Helppo C Easy: 1/8
60cm Easy: 6/8




Koknaissujoitus:
Koulu: 1/8
Este:6/8
Seppeleen Ratsastusjoukkue 6/9

---

Seppele Cup 2021

18.06.2021 Seppele Cup 2021 - Kesän osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 50cm 1/15
18.06.2021 Seppele Cup 2021 - Kesän osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 Helppo C 11/15
01.10.2021 Seppele Cup 2021 - Syksyn osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 50cm 10/15
01.10.2021 Seppele Cup 2021 - Syksyn osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 Helppo C:2 17/20
17.12.2021 Seppele Cup 2021 - Joulun osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 50 cm 4/10
17.12.2021 Seppele Cup 2021 - Joulun osakilpailu Villlit - Seppele Cup 2021 Helppo C:2 20/20

[Sisu]

18.11.2022 Ratsastussuunnistus

Mä harjaan ruunikonkimoa karvaa hellin, vähän epävarmoin ottein. Mä en oo koskaan ennen ratsastanu Perlellä vaikka oon mä sitä pari kertaa kuskannut pihalta talliin ja takaisin. Nyt se ruuna yhtäkkiä seisoo mun edessäni kärsimättömästi steppaillen ja samalla vilkuillen muhun päin siihen malliin et nainen sais laittaa vähän vauhtia siihen kädenliikkeeseen tai muuten se lähtisi ihan oma-aloitteisesti kirmaamaan Horses in Fire -kaupan etuovia kohti. Mä pakotan itseni rohkaistumaan ja alan kiskoa Perlen satulaa sen selkään. Samalla mä toivon kuumeisesti että mun ratsastussuunnistukseen määrätty pari - joku täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva Antti - olis tervejärkinen tyyppi eikä mun pitäisi vieraan hevosen lisäksi alkaa lassoamaan jotain vierasta teiniä Liekkijärven kyläteiltä.

Meidän ensimmäiset sata metriä tallin pihasta sujuu täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Mä en tiedä kuka Antti on eikä Anttia kiinnosta valaista mun tietämystäni itsestään, vaikka koitan kohteliaasti avata jotain keskusteluntynkää sen kanssa. Mä tyydyn parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen tuijottamaan Muhkun paksua takapuolta mun ja Perlen edessä, kun meidän hepat hölkkää laiskaa ja keikkuvaa ravia pitkin lumista tietä.

Perle on selkeesti vähän menevämpää sorttia, sen liikkeet on rajumpia ja mä joudun toden totta hommiin sen kanssa. Sen pää kääntyilee puolelta toiselle kun tuuliviiri, kun me päästään vihdoin Liekkijärven keskustan liepeille ja kävellään hetki kadunviertä et päästään vähän nopeampaa reittiä hevostarvikekaupalle. Mä en ite oo niin innoissani siitä et me ratsastetaan hevosilla jossain autojen ja betonin seassa, mut Antti kuulema tuntee huudit, joten mä olin päättäny vaan hyväksyä sen ehdotuksen mukisematta. Kun meidän ohi ajaa eka auto ja Perle tekee näyttävän väistöliikkeen jalkakäytävää kohti, mä alan toden totta katua meidän reittivalintaa. Helppohan Antin on olla, kun alla on Seppeleen kaikista pomminvarmin ratsu...

Me selvitään kadunpätkästä hengissä, ja mä huokasen helpotuksesta kun me siirrytään ison tien vierestä takasin leveälle hiekkatielle. Varustekauppa siintää jo ihan parinkymmenen metrin päässä, ja mä alan vihdoin tuntea itteni vähän rennommaks Perlen selässä. Kun me päästään puisen, kauniisti kalligrafioidun mut kuluneen ja lumipäällysteisen "Horses in Fire" kyltin alle, mä yritän jälleen aloittaa jotain pientä small talkin tynkää kehumalla Antin ja Muhkun yhteistyötä. Virhe.
"Tää nyt on tämmönen tyttöjen poni, ei täs mitään ihmeellisii temppui tarvita", Antti vastaa mulle kylmästi ja alkaa jo säätää puhelimensa kameran kulmaa ennen kuin mä oon edes ehtiny kuvaan mukaan. Perle miltei törmää Muhkun takamukseen kun mä hoputan sitä eteenpäin tamman viereen.

Kuvan keskellä näkyy selvästi Antin ilmeetön pärstä ja osa varustekaupan sisäänkäynnistä, vasemmalla puolella on heilahtanu kuvajainen, joka muistuttaa Perlen korvia ja mun päätä sulautuneena yhdeksi epämääräiseksi möykyksi. Se saa luvan kelvata, koska Antti kääntää samantien Muhkun takasin meidän tulosuuntaan.

Mun tekisi mieli läksyttää sitä pojankloppia sen äskeisestä kommentista, mut paluumatkalla alan olla samaa mieltä siitä et on molempien mielenterveyden kannalta parempi ettei me tutustuta toisiimme enempää kuin yhden ratsastussuunnistustunnin verran.

[Anne]

Seppele Cup 2022

Kevät oli Sartsun mielestä tullut liian aikaisin. Treenit olivat jääneet Perlen kanssa melko vähälle, mutta silti Annen kehoituksesta Sartsu oli ilmoittanut ratsukon helppo B-luokkaa kisaamaan. Esteet saisivat jäädä väliin, nyt keskityttäisiin kouluun!


Ensimmäiset kisat keväällä veivät Sartsun ja Perlen yllättäen toiselle sijalle! Ja olihan Perle liikkunutkin tuona päivänä tavallista pehmeämmin.

Kesän osakilpailussa elokuun lopulla menestystä ei niin paljoa ropissut, sade puolestaan sen teki. Mutta ei sija 6/20 huonokaan ollut, Perlestä oli kuitenkin tullut oma itsensä: koulukentällä hyytyvä hömelö.

Joulun alla kimo innostui taas, tällä kertaa maneesissa. Sijana jälleen 2/20!






Ei siis hullumpi cup! Tutustumissarjan rankingissa Sarsu pääsi sijalle 4 ja Seppeleen rankingissa sijalle 3! Nainen oli tyytyväinen itseensä ja erityisesti ratsuunsa.

[Anne]

19.12.2022 Cupin loppu - uuden ajan alku

Hannes oli varovaisesti yrittänyt puhua siitä Sartsulle. Ja tiesihän Sartsu sen, Perle lähtisi. Sennutäti oli ostanut kimon hevosen itselleen ja veisi sen nyt pois yksityistallille asustamaan.

- Hei, älä murhedi, Sartsu oli naurahtanut Hannekselle. - Mä oon tottunut, että hevosia tulee ja menee. Ja onhan se Perlelle hienoa, että pääsee yksityiseksi.

Hannes oli mutissut jotain ja mutissut sitten vielä lisää, miten kisasarja olisi hyvä kisata loppuun ja tuntien jäädessä joululomalle, olisi Perlen sopiva aika muuttaa.



Nyt oli se viimeinen maanantai. Sartsu katseli hieman haikeana, kuitenkin, hänen ja Perlen ruusukerivistöä. Se oli yllättävän pitkä ja Sartsu oikein hämmästeli, että miten he olivatkaan ehtiseet kisata kahden ja puolen vuoden yhteistaipaleen aikana niinkin paljon. Oliko Sartsusta tulossa kilparatsastaja? Toki filminauhan tavoin naisen silmissä välähteli muistikuvia lukemattomista arkisista tallipäivistä, hubertusratsastuksista, keväisistä maastolenkeistä ja kimon hevosen kuuraamisista. Se olisikin ainakin varmaa: Sartsun seuraava hoitohevonen ei olisi kimo. Iitan kaltainen ruunikko toiseksi hoitohevoseksi voisi olla passeli.

Sartsu harjasi Perlen viimeisen kerran, tarjosi sille porkkanan ja jätti hevosen rouskuttamaan sinne tyytyväisenä. Pian uusi omistaja tulisi pukemaan ruunan uudenrouheisiin kuljetussuojiin ja pehmoiseen loimeen. Perlen olisi varmasti hyvä olla uudessa kodissaan.