13.12.2019 Lucia-kulkue

[Salma]

Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa
viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa

***

Seppele juhlii Lucian päivää perinteisellä Lucia-kulkueella perjantaina 13.12. Hämärä laskeutuu tallipihalle jo puolenpäivän jälkeen - mikä täydellinen hetki sytyttää lyhdyt ja ratsastaa pistelevässä pakkasillassa lumiseen maastoon! Seppele on suorastaan hautautunut joulukuun alun lumikinoksiin, joten ratsukkojen on parasta varautua lämpimään menoon hangessa kahlatessa.

Lucia-kulkue alkaa tallipihalta, jossa ratsautuminen ja jonoon järjestyminen tapahtuu. Talli tarjoaa lyhtyjä, vilttejä ja otsalamppuja. Varsinainen kulkue on kestoltaan noin 1,5 h ja kiertää Seppeleen maastoreittien kautta Liekkijärven kioskille ja takaisin. Kioskilla järjestetään Liekkijärven kylän Lucia-tapahtuma lapsikuoroineen, ja sitä on mahdollista seurata matkan varrelta. 

Lucia-kulkueen varrella halukkailla on mahdollisuus laukkapätkään lumisella pellolla. 

Kulkueen jälkeen tallin satulahuoneessa tarjoillaan Lucia-pullia, piparkakkua ja glögiä. Illalla, pahimman lumipyryn aikaan, yläkertaan tallin heinävintille katetaan illallinen. Illallisella on mahdollisuus tutustua muihin kulkueessa ratsastaviin ja viettää aikaa yhdessä.  

*** 

Aikataulu
17:00 Lucia-kulkue lähtee tallipihalta
17:45 Liekkijärvi juhlii Lucian päivää kioskilla - kulkueesta mahdollisuus seurata juhlaa
18:30 tallilla
20:00 Lucian päivän illallinen heinävintillä
00:00 talli suljetaan

Info
* osallistuminen on mahdollista sekä Seppeleen hevosilla että omalla hevosella (Seppeleen hoitajilla on etuoikeus omaan hoitohevoseensa)
* Seppele tarjoaa päiväkarsinoita niille, jotka tulevat tallin ulkopuolisella hevosella
* illallisen pukukoodi: puku (Seppeleen yläkerrassa on mahdollista säilyttää vaihtovaatteita illallista varten)
* Seppeleen parkkipaikalle on raivattu tilaa trailereille - tallilaiset auttavat autojen parkkeeraamisessa
* tapahtuma on avoinna sekä seppeleläisille että tallin ulkopuolisille

***

Ilmoittautuminen ja maksu

Ilmoittautuminen alle viimeistään 11.12. Kerro ilmoittautuessasi hevonen, jolla haluat osallistua (linkillisenä, jos hevonen on Seppeleen ulkopuolelta). Ulkopuoliset ratsastajat voivat myös halutessaan kirjoittaa lyhyen kuvauksen hahmostaan. 

Tapahtuman maksu on vapaaehtoinen ja se voi olla kuva, tarina, runo jne. Maksun tehneet seppeleläiset saavat tapahtumasta merkin (tulossa). 

***

Kehystarina

Tallipihalla oli jo hämärää, kun Lucia-kulkueeseen osallistuvat ratsukot järjestäytyivät toppatakkeineen, rukkasineen ja loimineen mutkittelevaan jonoon. Emmy ratsasti hetken neuvottelujen jälkeen pärskähtelevän Chicon vetohevosen paikalle. Heidän taakseen kertyvä letka hytisi ja rupatteli lumisateen läpi kuin joukko lämmittelemään kerääntyneitä pingviinejä samalla, kun Salma jakoi lyhtyjä ja kauralyhteitä jonon varrelle. Osa hevosista vaikutti erityisen kiinnostuneilta kauralyhteistä ja luopui niiden perään kurottelusta vasta, kun Salma oli jo ehtinyt ratsautua vielä pulskanoloisen Bonnien selkään. 

Matka Liekkijärven kioskille ratsastettiin käynnissä ja rauhallisessa ravissa. Puiden oksilta suhahtelevat lumikinokset saivat osan hevosista säpsähtelemään, mutta Chicon rauhoittava hahmo edellä piti jonon mitenkuten kasassa koko matkan ajan. Kioskin liepeillä väenpaljous ihmetytti erityisesti vierailevaa tähteä Metsän Hisperiaa. Lapsikuoron väräjävä laulu sai muutaman ratsastajankin liittymään kuoroon. Kännyköiden määrästä päätellen laulava ratsastajarivistö saisi paistatella loppupäivän Liekkijärven puskaradion ihasteltavana. 

Paluumatka tallille sujui rennossa ravissa, jolla ratsastajien sormet ja varpaat pysyivät lämpiminä. Sopivan metsäaukion kohdalla tehtiin pieni sivuloikka polun sivuun ja jätettiin lyhteet metsäneläinten syötäväksi. 

Tallipihalla matkasta riehaantunut letkanpätkä kajautti vielä muutaman Lucianpäivän laulun, jolla tarhassa seisoskelleet Lasse ja Sylva pyräytettiin yllättyneeseen laukkaan. 

*** 

Kulkueessa mukana:
Salma - Bonnie
Emmy - Chico
Saaga - Akka
Pyry - Iita
Saana - Laila
Mistel - Viki
Maya - Metsän Hisperia
Oona - Sinta

[Oona]

Unohdin sit piirtää jalustimen... :-D Jotain runontynkää myös mukana, en ole koskaan aiemmin tehnyt runoa, joten kerrankin poistuin mukavuusalueelta!

Valon ilta

Auringon lähdettyessä nukkumaan
saapui kahdeksan ratsukkoa valoa tuoden.
Ilta tumma kuin syvä vesi,
talven kirpeyden nipistellessä poskipäitä.
Onneksi oli alla lämmin poni,
jolla pehmoinen valkea turkki.

Perhosia vatsassa,
vaikka jo joulukuu olikin.
Tyttö ohjaksia puristaen,
jännitti kolmattatoista perjantaita.
Lapsikuoron laulun raikaessa,
ryhtyi viisuun mukaan.

Hymy huulilla loistaen
jatkoi matkaaansa muiden mukana.
Eivätkä edes varpaat jäätyneet,
kun letkaa vauhditti vaaleanrautias.

[Saana Talvilehto]

Pieni päiväkirjamerkintä Lucia-kulkueeseen liittyen, pahoittelut, että tämä on hieman myöhässä!

Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki 

Ja maa on valkean
verhonsa vanki

13.12.2019

Katselin ympärilleni jännityksenperhoset vatsassani hienoisesti lepatellen, samalla kun puristin sormissani nahkaisia ohjia ja vedin paremmin tummien ratsastushousujeni verhoamien reisieni peitoksi villaloimea, silitellen sitä tasaisemmaksi myös ratsunani toimivan Lashayn lautasten yllä. Satulat narisivat, kun viimeisetkin ratsastajat kipusivat ratsujensa selkään ja hetkisen jälkeen kirjava kulkueemme pääsi lähtemään liikkeelle, kun vetoratsukko saatiin päätettyä. Olin vielä melko uusi tulokas Seppeleessä - ja tuore hevosenomistaja -, mutta koska omistamani angoarabitamma oli vielä kovin nuori, olin saanut tilaisuuden lähteä mukaan Lucia-kulkueeseen Seppeleen omistamalla tuntihevosella, joka sekin oli minulle uusi tuttavuus. Mutta ilta oli kaunis, hämärtyvällä taivaalla alkoivat erottua ensimmäiset tähdet lumisen metsämaiseman yllä ja vaikka pakkanen kipristeli poskilla, oli ihana kuunnella lumen narskuntaa hevosten kavioiden alla ja tasaisia pärskähdyksiä ratsukoiden asetuttua jonoksi. Me jäimme Lailan kanssa enemmän porukan peräpäähän, mutta se tuntui sopivan isokokoiselle puoliveritammalle hyvin, ainakin se kulki korvat hörössä ja askel virkeänä eteenpäin.

Matkan edetessä oli helppo rentoutua, ryhmähenkeä kohottaen kun olimme päätyneet laulamaan yhdessä jouluyö, juhlayö -kappaleen. Metsässä kuusen oksilta alas humahtelevat lumikinokset saivat ensin Lailan säpsähtelemään ja se olikin hypähtää ensimmäisellä kerralla jonosta kokonaan sivuun, mutta onnistuin rauhoittamaan tamman lempeällä äänensävyllä ja kaulan taputtelulla, sillä eihän tässä mitään hätää ollut, ison hevosporukan keskellä. Mustankimoa meinasi silti kovasti jännittää, kun kioskin liepeillä meitä odottikin melkoinen väenpaljous ja lapsikuoro. Puoliveritamman steppailu ei kuitenkaan saanut hymyä katoamaan huuliltani, saatoinhan jatkaa Lailan rauhoittelua joululauluja kuunnellessani. Kainalossani kantama kauralyhde kahisi ja päätin harhauttaa Lailaa antamalla tamman kurotella salaa muutaman kauranoljen suuhunsa, mikä sai puoliverisen huomion hetkeksi pois vieraista, laukaisten turhan jännityksen. Loppumatka sujuikin jo Lailan kannalta huomattavasti rennommissa tunnelmissa ja huomasin itsekin rupattelevani iloisesti takanani ratsastaneen Oonan kanssa. Onneksi ilta jatkuisi vielä yhteisen illallisen merkeissä tallilla - hevosten hoitoa ja rapsuttelua unohtamatta! Ainakin Lailalle olisi luvassa muutama ylimääräinen porkkana, sen verran hienosti se oli käyttäytynyt jännityksestään huolimatta.

[Pyry]

Tallilla satulavyö

hiljaa narahtaa,

viestiä jouluyön

turvasta hörähtää.

Lyhtyjen kirkkaus,

poskien punoitus.

Kynttilät syttyy,

kynttilät syttyy.



Metsiin jo Seppeleen
vaipan luo hanki,

ja talli on valkean

verhonsa vanki.

Heinäisen tuoksun luo,

traktori pelastuksen tuo,

ihanat nastarenkaat,

ihanat nastarenkaat.



Kiteet luo helmivyön

laukkaavaan ratsuun.

Kätköstä heinävintin

luoksemme saapuu.

Lucia pipopää,

juhlista hetki tää,

hoidathan iltatallimme,

Pyhä Lucia.

[Anne]

Maya ja Hissu



Maya ja Hissu Seppeleen pihamaalla enne kulkueen alkua.

[Anne]

Mistel ja Viki jälkikävelyllä kulkueen jälkeen.