19.5.2018 Maastoestetunti hevosille

[Anne]

Hevosratsukoille maastoestetunti, mukaan mahtuu 6 osallistujaa. Tunnin pitää Anne.

Treenattiin pääasiassa hietapohjalla matalia tukki/lautaesteitä, bankettia ylös ja alas sekä muutamaa tarkkuuestettä, yksittäin ja pienenä ratana.

Pyry - Charlie
Charlie: Löysä apujen välttelijä, joka kuitenkin teki tehtävät. Ratsastaja ei päässyt helpolla.

Emmy - Punkku
Punkku: Punkulle edelleen uutta ja ihmeelllistä, paljon kytättävää, jännittynyt hevonen.

Anni - Laila
Laila: Kevätkiima sai herkistymään ja otti pukkeja lakannostoissa ja menohaluja olisi ollut.

Leeni - Sepi
Sepi: Ihmetteli menoa, mutta myöntyi pian kohtaloonsa ja hyppäsi ihan hyvällä motivaatiolla, vaikka mietti jalkoja.

[Pyry]

Muutama onnistunut hyppy saatiin, mutta ne olivat aika työn ja tuskan takana...

[Emmy]

Punkku oli maastoesteillä melkoinen koheltaja ja sätky. Aluksi tuntui, ettei se osannut innostukselta ja/tai vaan hirveältä jännitykseltä keskittyä mihinkään, eikä saanut pitkiä koipiaan esteillä järjestykseen. Anne katseli meidän itsemurhamenoa kauhun ja häpeän sekaisin tuntein ja välillä oli itselläkin sellainen fiilis, että voisi vajota maan alle, kyllähän minun ratsastaa pitäisi osata!

Kun Punkku kolmannen kerran pelästyi omaa varjoaan koivuesteen jälkee ja me mentiin melkein nurin sen sotkeuduttua omiin jalkoihinsa, olin ihan valmis heittämään suitset kehään ja kävelemään takaisin tallille. Anne kuitenkin, turhautumiseni huomaten, kannusti, että Punkkua vaan jännittää ja vähän pelottaa kiinteät erilaiset esteet, ja minun tulisi vain pysyä rauhallisena ja olla selässä tasainen, varma ja kannustava. Pienen epätoivon pilven livuttua pois pääni päältä, otin uutta puhtia hommaan ja yritin parhaani mukaan kestää Punkun pöllöilyä ja olla vain rauhassa selässä ja tukea honteloa koikkelehtijaa. Saatiin me jopa pari ihan säädyllistä hyppyä ja jännityksestä huolimatta Punkulta ei yritystä puuttunut.

Banketeilla ylöshypyt onnistuivat jopa hyvin ja alashypyissäkin Punkkua vain vähän jännitti. Vaikka alkuun koko homma oli vähän haparointia ja jokaisen oksan kahaduksen säikkymistä, löytyi sympaattiselta Punkulta paljon yritystä ja niitä onnistumisiakin saatiin. Kyllä minä tästä hevosesta todella tykkäsin.

Kiitos tunnista!