25.10. Hoitsuttomien halloween-päivä

[Fiia]

Halloweek-tiistaina 25.10. hoitsuttomat, uudet seppeleläiset pääsevät tutustumaan tallin arkeen ja hevosiin viikon teeman hengessä. Luvassa on rento koulutunti, ruokailua ja yhdessäoloa sekä illan huipentava kauhumaasto illan pimetessä. Maastoreissulla pidetään tauko nuotiopaikalla ja paistetaan vaahtokarkkeja. Seppeleen hoitajat ovat myös saattaneet keksiä jotain hyytävää yllätystä maastoreissun varalle! Päivän molemmat ratsastukset mennään samalla hevosella.

Aikataulu
14.00 Kokoontuminen, tutustumista ja tallikierros, hevosten jako
15.30 Fiian kevyt koulutunti kentällä (perusratsastusta, väistöjä)
16.30 Hevosten hoitoa, tallissa auttamista
18.00 Ruokailu
20.00 Lähtö maastoon
22.00 Paluu maastosta, hevosten hoito ja kotimatkalle

Mukaan mahtuu kahdeksan osallistujaa. Seppeleläisten hoitsuttomat subit tervetulleita ilmoittautumaan 23.10. alkaen. Ilmoita osallistuessasi (24.10. mennessä) oma nimi, ikä ja 2-3 hevostoivetta. Myös omasta ulkonäöstä ja luonteesta voi kirjoittaa osallistumisen yhteydessä pienen kuvauksen.

Kuittauksena toimii joko kuva tai pieni tarina päivän tapahtumista tai jostakin sen osasta. Koulutunnista tulee lyhyt pohjatarina ilmoittautumisen umpeuduttua, muuten saa tarinoidessaan käyttää omaa mielikuvitusta!

Osallistujat ja hevosjako
(Maastossa vetohevosena Fiia - Elmo)
1. Heljä - Frank
2. Nella - Rokki
3. Linda - Eela
4. Serena - Aristo
5. Oili - Myntti
(Maastossa peränpitäjänä ja nuotionsytyttäjänä Kasper - Reino)

Koulutunnin rakenne

• alkukäynnit, ohjien keräämisen jälkeen muutamia voltteja ja pysähdyksiä
• kevyttä ravia, voltteja ja ympyröitä; toisella pitkällä sivulla pysähdys ja toisella ratsastetaan ravia eteenpäin
• käyntiväistöjä uralta radan keskustaa kohden ja takaisin
• laukkaa pitkä sivu ja pääty-ympyrä, ravia toinen pitkä sivu ja pääty-ympyrä
• raviväistöjä keskihalkaisijalta uralle, toisella pitkällä sivulla laukkaa
• loppuravit ja -käynnit

Kaikki tehtävät tehdään molempiin suuntiin!

Fiian kommentit
Heljä – Frank
Kaunis istunta ja täsmällistä ratsastamista! Frank oli välillä unessa erityisesti käyntiväistöissä, joten uskalla vaikuttaa hevoseen vielä rohkeammin. Ravissa huomattavasti parempi! Tehtävät tapahtuivat juuri kohdallaan, tarkkaa työskentelyä. Erityiskehut hyvästä ryhdistä ja kevyestä kädestä, jalkaa saat rentouttaa vielä enemmän.

Nella – Rokki
Hienosti pärjätty Rokin kanssa! Perusteissa ei ollut mitään ongelmia, poni meni minne pyydettiin ja reagoi hyvin apuihin. Saatiin käyntiväistöä uralla aluilleen, siinä jo ajatus oikein – muista vain istua suorassa, vaikka liike eteneekin sivuille. Katse pysyi hyvin menosuuntaan ja käsi kannettuna, hienoa!

Linda – Eela
Eela oli tänään aika säpäkällä tuulella, joten sen kanssa sai olla todella rauhallinen ja varma ja istua sitä rennommin, mitä enemmän tamma kuumui. Etenkin jalkojen asentoon ja rentouteen voisit kiinnittää huomiota. Väistöt sujuivat kuitenkin erittäin hyvin molemmissa askellajeissa ja molempiin suuntiin, todella hyvä! Kaunista ratsastusta.

Serena – Aristo
Aristo yritti alkutunnista kujeilla, mutta hyvin sait ponin ruotuun ja keskittymään hommiin napakalla ratsastuksella. Siirtymiset onnistuvat hienosti, väistöt olivat tänään hyviä ja tasaisia vasemmalle, mutta oikealle hieman haastavampia – Ari meinasi vähän kiemurrella. Kiinnitä vielä huomiota omaan suoruuteen, niin Aristokin suoristuu.

Oili – Myntti
Hienosti sait heräteltyä vähän laiskanpulskealla tuulella olleen Myntin. Käyntiväistöt olisivat saaneet olla tarmokkaampia, mutta laukassa sait hevosen hienosti avuille, mikä helpotti raviväistöjä. Istunta oli siisti ja avut täsmälliset, muista vielä kantaa käsi! Myntti taipui ja notkistui lopputuntia kohden ja liikkuikin lopuksi erittäin hyvin.

[Heljä]

Heljä mukaan, hevostoiveina Frank tai Aristo!

Keijukaismainen Heljä on 17 vuotias pitkä ja hiljainen tyttö, joka on harrastanut ratsastusta aiemmin kymmenisen vuotta takaperin naapurinsa vuonohevosilla, mutta ennen Liekkijärvelle muuttoaan hän ei ollut ikinä käynyt ratsastustunneilla. Rakastaa hevosia koko sydämestään, vaikkakin pitää enemmän niiden hoidosta kuin itse ratsastamisesta. 185cm pitkä ja hoikka Heljä on kuvaannollisesti hieman samanlainen kuin vastasyntynyt varsa tai bambi liukkaalla jäällä; sotkeutuu helposti kömpelönä omiin pitkiin raajoihinsa. Ujostelee uusia ihmisiä eikä viihdy suurissa porukoissa sekä nolostuu helposti. Heljällä on pitkät, lantioon yltävät punaruskeat hiukset, joita hän tykkää letittää erilaisin tavoin.

[Nella]

Nella osallistuisi mielellään jollain pikkuisella ponilla, esittely löytyy täältä =D

[Deleted]

Linda, 16.v, ja hevostoiveina olis Eela, Rokki ja Hestia!

Linda on herkkä ja hieman ujo naisenalku, joka kuitenkin tuttujen ihmisten seurassa tuntee olonsa vapautuneeksi. Ystävällisyys ja auttavaisuus on Lindan näkyvimpiä luonteenpiirteitä, vaikka hän tykkääkin aina välillä olla ihan itsekseen. Monet muistavat naisen tämän eikoisista silmistään, sillä hänen vasen silmänsä on sininen ja oikea vihreä. Sävyero ei kuitenkaan mikään huima ole, joten sitä ei edes kaukaa huomaa. Muuten ulkomuodoltaan Linda on normaalipainoinen, ja pituutta häneltä löytyy n.158-162cm paikkeilta. Hiuksistaan nainen on tarkka ja tällä hetkellä ne ovatkin liukuvärjätyt tumman ruskeasta platinablondiin. Myös lävistykset ovat hänelle yksi mielenkiinnonkohde ulkonäössä, joten niitä löytyy, mutta suurin osa on vielä korvissa. Lindan vaatemakuun kuuluu maanläheisiä ja hentoja värejä, mm. armeijanvihreä, valkoinen ja harmaa sekä ratsastuspaidoissa vaaleanpunainen ja -sininen, mutta myös poikkeuksia löytyy! Tallilla nyt syksyisin hänellä näkyy päällä usein toppaliivi, jonka alta löytyy lämmin huppari, lökärit ja kulahtaneet kengät ja ratsastaessa joku mukava, mutta siisti paita ja ruskearuudulliset ratsastushousut mustalla kypärällä, sekä hanskoilla ja saappailla.
Ratsastajana Linda yrittää aina parhaansa ja jaksaa toistaa tehtävää siihen saakka, että on tyytyväinen, tosin aina välillä hän turhautuu ja tahtoisi vähän luovuttaa. Jää usein virheitä märehtimään turhankin pitkään ja ne jäävät vaivaamaan häntä, ehkä pienoisen perfektionismin syytä. Hiottavaa hänen ratsastuksessaan on ainakin usein se, ettei hän tukeudu tarpeeksi jalustimiin, joten ne tipahtavat aina välillä jaloista.
(ajattelin kirjoittaa vähän pidempää sepostusta, kun olen aivan uusi täällä! )

[Serena]

17-vuotias Serena mukaan! Heppatoiveina Aristo ja Fränki 8)

Serena on vähän tuuliviiri, ja kyllästyy nopeasti jos ei pääse kokeilemaan rajojaan: hänet tunnetaan Liekkijärvellä satunnaisesta katoilusta ja karkaamisista. Serenassa piilee sellainen pikkurikollinen, joka ei jaksa aina pelata sääntöjen mukaan. Serena ratsastaa tällä hetkellä Seppeleessä alkeiskurssilla. Pituutta häneltä löytyy 173cm, ja hänellä on paksut platinablondit hiukset, joiden juuresta voi päätellä hiusten oikeaksi väriksi mustan. Hiuksiaan hän tykkää pitää irti tai kahdella ranskalaisella letillä. Naisenalku rikkoo rajoja meikkaamalla joka paikkaan - tallillakaan mattapunainen huulipuna ei ole mahdottomuus. Eniten ihailua herättää Serenan vartalo: muotoja löytyy, mutta niin myös hoikat jalat ja litteä vatsanseutu.

[Oili]

Jos vielä ehtii mukaan, niin Oili listoille hevostoiveinaan Myntti, Windi ja Frank  Jos maksamattomat alkeiskurssin tunnit mietityttää niin tulossa kyllä ovat, hitaasti mutta varmasti irl duunikiireiden takia.  
Ja vähän henkilökuvaa:


Ennen hyvin romanttisiin ajatuksiin taipuvaista, haaveissaan hortoillutta Oili Raiviota ovat 20. ikävuoden ylitettyään kuljettaneet eteenpäin varmat askeleet, seesteinen mieli ja vahva moraali. Tytön koko 165 cm mittainen olemus huokuu rauhallisuutta, itsevarmuutta ja tietoisuutta siitä, mitä hän on tekemässä. Hymy hänen kasvoillaan ei ole onnellinen hymy, jota hymyillään silloin, kun jotain ihanaa tapahtuu. Se on pikemminkin tyytyväinen, hyvin viileä hymy. Silmien katse on arvioiva ja rationaalinen. Ennen kaikkea, tytön ajatus käy ennen suuta.

[Fiia]

Koulutunnin pohja & kommentit tulleet!

[Heljä]

”Jes, mä sain Rokin! Ja sä Frankin!” hihkaisi Nella lukiessaan Fiian kirjoittamaa hevosjakolistaa.
”Jes”, hymähdin hiljaa. Olin toivonutkin Frankia, se oli Nellan mukaan helppo ja kiva hevonen. Ja se oli tarpeeksi isokin mulle.


”Hei, Fiia”, nykäisin ohi viilettävää Fiiaa hihasta.
”No? Etkös sä ollutkin Heljä?” Fiia hymyili.
”Oisko mahdollista saada taluttajaa koulutunnille?” vinkaisin ujosti. Nolotti hiukan, että 17-vuotias meni pyytämään taluttajaa ja vielä Fiialta. Mulla oli muiden tuntilaisten tavoin suuri arvostus Fiiaa kohtaan.
”Totta kai, jos susta siltä tuntuu! Käyn kysäisemässä jonkun hoitajan ylhäältä, Frankin hoitaja Loviisa ei taida olla tänään tallilla, mutta eiköhän joku löydy!” Fiia hymyili. Nyökkäsin kiitollisena. Fiia oli kyllä ystävällinen, se ei edes nauranut vaikka halusinkin taluttajan!


Kun olin hoitanut Frankin valmiiksi tuntia varten, viiletti pieni, punatukkainen tyttö karsinan oven taakse.

”Moro! Sä olet Heljä, etkö vaan?” tyttö hymyili aurinkoisesti.
”Joo?” vastasin hiukan hämilläni.
”Kiva! Mua pyydettiin taluttamaan sua tunnilla! Olen muuten Wilma”, tyttö hymyili. Mä hiukan hämmästyin. Tuon pienen tytönkö ne olivat lähettäneet mua taluttamaan?


Kentällä kiipesin Frankin satulaan ja Wilman avustuksella säädimme jalustinhihnat mun pitkille koivilleni sopiviksi. Sitten lähdimme kiertämään uraa käynnissä pitkin ohjin.

Vaikka Wilma taluttikin, mua yritin silti tehdä kaiken niin, kuin taluttajaa ei olisi. Kun ravasimme voltteja ja ympyröitä sekä teimme pysähdyksiä, sain Fiialta useaan otteeseen kehuja täsmällisistä ja hyvistä teistä. Kun teimme väistöjä, oli Frank vähän unessa. Fiia joutui neuvomaan mua kuinka väistö tehtiin, sillä en ollut tainnut ennen mennä pohkeenväistöjä. Alku oli hiukan haparoiva mutta parani koko ajan, ravissa meidän suoritukset olivat jo oikein hyviä, ja niistä me saimmekin Fiialta roimat kehut!


Kun tuli aika laukata, mua alkoi hiukan jännittää. Frankilla oli kuitenkin kiva laukka ja se laukkasi ihan rauhallisesti.

”Wilma, päästä Heljä vaan laukkaamaan ilman taluttajaa!” Fiia huikkasi hengästyneelle Wilmalle. Wilma nappasi kiitollisena riimunnarun Frankin suitsista, mutta mua alkoi taas jännittää.

Onneksi kaikki sujui hyvin ja selviydyin Frankin kanssa ihan ilman taluttajaakin. Tunnin päätteeksi Fiia jakoi jokaiselle henkilökohtaisen palautteen ratsastuksesta.

”Hienoa Heljä! Sulla on tosi hyvä istunta ja kevyt käsi! Sä selviydyit näistä tehtävistä tosi hyvin, etkös sä ole alkeiskurssilla?” Fiia kysyi kun se tuli antamaan mulle palautteeni.
”Joo”, vastasin hiljaa. Olin aika ylpeä, että Fiia muisti mun olevan alkeiskurssilla.


Olin kyllä tosi tyytyväinen itseeni ja Frankiin. Frank oli tosi kiva hevonen, lempeä ja kiltti, ja se kuuntelu mua ratsastaessa eikä keksinyt omia jekkujaan. Seuraavaksi olisi vuorossa hevosten hoitoa ja sen jälkeen päästäisiinkin syömään! Illalla oli vielä vuorossa maastolenkki, jännää!