Hoitajahaut marraskuu 2015

[Anne]

Marrakuun hoitahauissa etsitään hoitajaa neljälle hevoselle.

Haku on auki kaikille hoitajakurssin suorittaneille sekä nykyisten hoitajien subbareille (sovi subbarista Annen kanssa =))

Mikäli et ole suorittanut hoitajakurssia, voit suorittaa sen täällä:
www.seppele.piirroshevoset.com/hhk11.php



Edi
Mystisten lihasjumien johdosta työkyvyttömäksi joutunut Edi kaipaa silti hoitajaa ja kevyttä treenaajaa. Hoitaja voi osallistua Seppeleen arkeen aktiivisesti ja pääsee kokeilemaan tunneilla ja tapahtumissa eri hevosia.
Hoitajan päättää Anne.
>>tutustu

Harry
Yksityinen, suuri ja mielenkiintoinen tamma. Hoitajan tehtävät keskittyvät hoitamiseen Harryn ohjeiden mukaan, lisäksi hoitaja voi käydä Harryn kanssa Seppeleen tunneilla (ei este).
Hoitajan päättää Harry.
>>tutustu

Huiska
Perussuokki Huiska on melkoinen kaahottaja, mutta myös rauhallinen alkeisratsu. Monipuolinen hevonen taipuu kaikkeen ja tässä riittääkin haastetta juuri siihen, mihin hoitaja päättää ryhtyä.
Hoitajan päättää Anne.
>>tutustu

Lemon
Hauska ja kaunis ex-ravuri kaiken tasoisille ratsastajille ja hoitajille.
Hoitajan päättää Anne.
>>tutustu


Hakemuksia otetaan vastaan 11.11.2015 asti.
Kerro itsestäsi, hahmostasi ja mille hevoselle haluaisit hoitajaksi =)

// hoitajahakuihin saattaa tulla muutoksia ennen hakujen päätyttyttyä.

[Deleted]

                                           
Kaurapusut!
                                                     
                                                                //korjaus, olisi mahtava päästä hoitamaan Huiskaa tai Edii

Olisin uskollinen ja aktiivinen hoitajapaketti, joka ei ikinä jättäisi hoitsuaan edes viikoksi yksin ilman ilmoitusta höpinäboksissa. Panostaisin merkintöihini, ja jos mä oikein innostuisin, niin ei puutyön ope ole kieltänyt, etten saisi tehdä hevosta, joka mun tapauksessa esittäisi joko Ediä tai Huiskaa. Piirtäminen on osa mun elämää, ja mulla on IRL masennusta, ja siihen piirtäminen auttaa aina! Tarinoitten kirjoittaminenkin kuuluu mun sydämeen. En voisi elää ilman virtuaalitalleja, ja varsinkin Seppele on ollut mahtava paikka, mitä mä nyt olen ulkopuolisena menoa seuraillut. Ottaisin tarinoihini muitakin tallilaisia mukaan, mutta mun kirjoitustyyliin ei kuulu se, että kaikki menee riviin ja esittelee itsensä... Käyttäisin tarinoiden ja kuvien suunnitteluun aikaa. Osallistuisin myös tunneille ja muihin tapahtumiin aktiivisesti, osallistuen myös rupatteluun taukotuvassa. Osaisin miettiä aina hevosen puolesta, ja jos Edillä ilmenisi lihasjumeja, me venyteltäisiin, ja liikutus hoituisi Annen ohjeiden mukaan. En mä muutenkaan ole mikään ikuista valmentautumista rakastava, on yhtä kivaa vain makoilla laitumella ja silitellä hevosia. Huiskan kanssa treeni voisi olla vähän tavoitteellisempaa, etenkin laukannostoja ja muita vaikeita asioita harjoiteltaisiin - mukavilla keinoilla, ei pakottamalla. 

Halloweenina, jouluna, pääsiäisenä ja muinakin juhlina tulisi aina jotain teeman mukaista ekstraa, varsinkin hoitsun synttäripäivänä laittaisin jotain kivaa päiväkirjaan.
                                                              
Olen niin IRL kuin URL 16-vuotias teinityttö. Yleisesti ottaen olen sosiaalinen papupata, joka osaa kuitenkin ilmaista mielipiteensä. Aluksi saatan vaikuttaa vähän ujolta, mutta todellisuudessa yritän aina olla pirteä kaikkien kaveri, joka ottaa uudet tallilaiset mukaan meininkiin! Mun kanssa saattaa tuntua vaativalta puhua jostain muusta kuin hevosista, mut sitten kun aiheen saa vietyä pois kauramoottoreista, löytyy mustakin vain vaatetusta ajatteleva teini. Multa löytyy huumorintajua ja energiaa vaikka muille jakaa! Olen pirtsakka ja iloinen lähes aina, ilman mitään ilopillereitä. Oon nimittäin itse se kaikkialle loikkiva ilopilleri... Joskus mä voin tuntua ärsyttävältä, draamailevalta ja temperamenttiselta tyypiltä joka ei välitä yhtään muista kuin itsestään, mutta en mä oikeasti sellainen ole. No joo, kyllä mä myönnän, että joskus tulee hirveitä pahapäiviä, jolloin mikään ei huvita, ja niinä päivinä mut näkee vain nyrpistelemässä nokkaa kaikille ideoille, juoruilusta puhumattakaan! En mä silti kenellekään pahaa halua, kunhan olen vaan teini... Tykkään jekuttaa muita, ja siksi aprillipäivä on suosikkipäiväni vuodessa! Luonteeseeni kuuluu myös ikuinen karkinhimo, ja suorilta diagnosoitu vauhtihirmuus-häiriö. Oon aina menossa mukana, joko ärsyttävästi korville hyppivänä hyttysenä tai riiviömäisenä huumoripläjäyksenä! Oon 160cm pitkä ja 32kg painava. 
                                                                     

Ilo Huiska & Edmund hurmasi mut täysin! Kaikilla on vallottava ja villi katse silmissä, Edi on ehkä rauhallisempi kuin Huiska, mutta silti yhtä ihana. Huiskassa puolestaan on ihanasti vauhtia ja sopivasti haastetta, ei Edikään näyttäisi automaatti olevan! Molemmilla on räsynuken nappisilmät, ja Huiskan kaahotus on vaan hauskaa! Maastoesteet on mun mielessä must, ja ainakin Huiskan kanssa niitäkin päästäisiin ehkä pomppimaan. Edi tuntuisi puolestaan hyvältä vaihtoehdolta mun toiseen painotuslajiin, Working Equitationiin! Siinä Edin lihaksetkin aukeaisi jumeista. Huiska olisi puolestaan sopiva kaveri myös ilman satulaa pellolla karautteluun, jiihaa! Osaan mäkin silti rauhottua vain harjailemaan ja silittelemään poneja. Huiska on söpö jekkutyttö, ihan kuin mä oon jekkuteini (: Mä jaksaisin ylistää näitä hevosia ikuisuuksiin! Huiska on ehkä perinteinen jukurisuokki, mutta mut tamma onnistui silti nappaamaan kaahotusmaailmaan! En mä halua hoitajaksi vain söpöjen pörröharjojen takia, näissä molemmissa ehdokkaissa on muutoinkin jotain hyvää! Etenkin Huiskaa on tullut stalkattua ja ihasteltua ihan heti, kun tamman näin. Edi teki taas "Rakkautta ensisilmäyksellä" - tempun, siis heti kun osasin kiinnittää huomiota söpöön, karvaiseen ja halittavaan poniin, joka piehtaroi söpösti pihatossa piensuokin kaverina. Huiskan kanssa ei tulisi tylsää, ja etenkin lause "Huiskasta riittää haastetta siihen, mihin hoitaja haluaa" - sykähdytti. Edinkään kanssa ei varmasti tulisi tylsää, tallilla viihtyisi puuhailemassa vaikka koko päivän ihan 24/7!

IRL olen lukion pulpetteja kuluttava tyyppi, ja muistutan paljolti mun virtuaalihahmoa, joten mut voi kuvitella eläväksi hahmoesittelyn perusteella. Vain ulkonäkö ja nimi poikkeaa hahmosta - mulla on IRL sileät ja ruskeat hiukset, virtuaalityypillä tuuheat ja blondit, mä oon 175cm pitkä, Henna on 160 senttinen

[Anne]

Haku päivitetty, kurssimatskut jaan maanantaina 2.11. kaikille halukkaille =)

[Anne]

Hoitajakurssi täällä:
www.seppele.piirroshevoset.com/hhk11.php

Tein oikean kurssin, kun halukkaita oli useita =)

[Jutta]

Kuka on Jutta?

Jutta on 16-vuotias junnuratsastaja ja lukiolaistyttö, jolla on pitkä historia koulutuupparina. Maastoilu ja pikkuesteet eivät nekään tosin ole hullumpia, mutta pinteliponit ja kouluradat ovat aina vetäneet puoleensa. Koulutasoltaan helppo B-A, mutta innokas kehittymään tilaisuuden tarjoutuessa. 

Jutta on pieni mutta reipas käytännönläheinen ihminen. Hänelle ratsastusharrastus ei ole ollut itsestäänselvyys vaan sen eteen on aina ponnisteltu. Hyvin luotettava luonteenlaadultaan - tekee sen mitä pyydetään ja välillä myös enemmän. Toisinaan pelottavankin tarmokas ja temperamentikas nuori nainen, jolla myös perfektionistin piirteitä. Lupausten rikkominen ja epäoikeudenmukaisuus saavat suorastaan kiehumaan, mutta vain ylitsepääsemättömät vääryydet hän ilmaisee ääneen. Epäonnistumisen pelko on 16-vuotiaan todellinen heikkous. 

Mistään hongankolistajasta ei ole kyse, sillä Jutta on vain vajaat 165 senttimetrinen urheilullinen tyttö – pienestä koostaan huolimatta peittoaa kädenväännössä peruspojat mennen tullen. Jutalla on kerroksittain leikatut tummanruskeat hiukset ja isot ruskeat silmät. Koulussa ja vapaa-ajalla tulee käytettyä paksusankaisia silmälaseja, mutta tallilla piilolinssit ovat kova sana. 

Jutan kiinnostuksen on herättänyt etenkin kaunis Harry, jonka hoitajaksi mielellään hän ryhtyisi. Hellyydenkipeä tamma olisi juuri sellaista mitä Jutta tarvitsisi elämässään – jotakin halattavaa ja sympaattista raskaiden lukiopäivien ohelle. Lisäksi molemmat todennäköisesti selviäisivät elämän koettelemuksista, kuten vihreistä miehistä ja vesiautomaattien hurjista äänistä, toistensa tuella. 
Ja totta kai söpö omistaja on plussaa vai miten se meni...

Myös sympaattinen eläkeläis-Edi on kakkosvaihtoehtona. Ihastuttava ruuna olisi varmasti erinomainen kaveri kevyeen koulupuksutteluun ja rentoihin hoitohetkiin. Jutalle olisi suuri kunnia päästä ponin liikuttajaksi ja hoitajaksi sen eläkepäiville. 

Kirjoittaja

Ruudun takana kököttää ujonpuoleinen kirjoittamisesta ja piirtämisestä innostunut hevosharrastaja. Olen piirtänyt noin vajaan vuoden verran aktiivisesti, niin perinteisesti kuin piirtopöydällä, ja kirjoittanut jo pitkään. Seppeleen elämää on tullut seurattua jo pidemmän aikaa. Erityisesti tallin upea ilmapiiri ja mielenkiintoiset suhdekiemurat viehättävät. Pyrin olemaan mahdollisimman aktiivinen mutta näkemään myös vaivaa merkintöjen laatuun.  

Tuloksia odotellen! 

[Kuura]

Alkusanoiksi on pakko sanoa, että meinasin ihan oikesti kiljua kun huomasin että Seppeleessä on hoitajahaku. Jo kuukausia olen tarkkaillut tallin meininkiä, mutta en koskaan uskaltautunut mukaan. Vihdoin sitten syyskuussa meinasin laittaa hakemusta tulemaan, mutta kappas vain: unohdin koko jutun. Nyt kiitän ja kumarran tästä mahdollisuudesta! Ja eikun hakemusta kehiin.

Kuura Mallamäki on yltiösosiaalinen tyttö, jonka puheripulilta on lähes mahdotonta välttyä. On puheenaihe sitten villasukat tai rehtori, saa tämä neiti väännettyä siitä ainakin tunnin keskustelusession. Suoraan silmiin poraavasta jäänsinisestä katseesta on hankala paeta, on se sitten miellyttävä tai aivan toisesta päästä. Olkapäille laskeutuvat kiharat platinablondit hiukset, jotka kyllä sopivat tytön talviseen nimeen. Nämä enkelikutrit nähdään monilla eri kampauksilla, mutta yleensä hiukset ovat joko auki, tai kahdella letillä. Iho on tytöllä hyvin vaalea, ja naama näyttääkin lähes virheettömältä. Kuura kuitenkin huomaa aina siitä jonkin punoittavan finni..
        Pukeutumistyyli on hyvin poikkeuksellinen, kun vertaa Kuuraa normaaleihin massateineihin. Boyfriend- ja pillifarkut vaihtuvatkin hameisiin ja sukkahousuihin. Toisinaan Kuura näyttää kuin hänet oltaisiin vedetty suoraan 80-luvulta, ja toisinaan hän on kuin tulevaisuuden agentti. Tietysti löytyy neidin vaatekaapista myös aivan tavallisiakin vaatteita, mutta itse Kuuran päällä ne näkyvät hyvin harvoin. Mustaa ja harmaata näkyy blondin päällä harvoin, nimittäin mitä värikkäämpi vaate sitä parempi!
         Persoonaltaan Kuura on, hmm... persoonallinen. Kovaääninen ja yltiösosiaalinen neitokainen. Kuuralle on todettu lievä adhd, joka ilmentyy ylienergisyytenä ja pakottavalla tarpeella urheilemiseen. Keskittymisongelmat ovat vain hienoisia, mutta koulunumerot luistelevat silti jossain kutosen paikkeilla. Päättäväisyys ja positiivisuus, ovat selvästi näkyviä piirteitä. Kuura tuntee lähes koko Liekkijärven, ja onkin rampannut Seppeleessä, vaikka hänellä ei sielä mitään virkaa olekaan. Ainakaan vielä. 
         Pituutta löytyy 158-cm, joten hevosilla, että poneilla ratsastaminen sujuu hyvin. Kuura onkin ratsastanut yhteensä 12-vuotta, niin esteitä kuin kouluakin. Ongelmaponien ja hevosten kanssa on touhuttu paljon, ja sen takia ei mikään ratsu ole Kuuralle ongelma. Tyttö on kokeillut niin kovaa kisaamista, maastopullailua kuin maastakäsittelyäkin. Kuura on kuitenkin aina valmis oppimaan uutta ja hänen suustaan voi kuullakin:
"Mistään ei voi koskaan tietää kaikkea"

Ilo-Huiska iskeytyi silmään heti ensimmäisenä, monesta syystä. Suomenhevoset ovat ihastuttavia, ja varsinkin tällaiset karvapallerot iskevät kovaa sydämeen. IRL-elämässä tunnen täsmälleen samanlaisen hevosen, jolla on laukannoston kanssa ongelmia. Tämänkin kanssa on ian hyvin pärjätty, joten tulisi Kuura varmasti Huiskankin kanssa. Vauhdin huumaa ei voi vastustaa kukaan, ainakaan Kuura ja sydämeni pohjasta toivon että Kuura tämän karvapalleron hoitsukseen saa. 

Edmund valikoitui kakkosvaihtoehdoksi. Vaikka poni lihasjumeista kärsiikin, pitää Kuura myös maastakäsittelystä. Huiska on hieman mieleisempi vaihtoehto, mutta Edikin sopii oikein hyvin. Eestinhevoset ovat aina olleet suuri heikkous, ja kevyt pullaponeilukin on oikein hyvä vaihtoehto. Tämä seuraa kaipaava poniherra, olisi varmasti se jolle Kuura vuodattaa murheensa aina tarvittaessa.

Sebeen päätymisestä kerroinkin jo hieman. Kun kuulin kyseisestä tallista ihastuin siihen täysin, ja olenkin jo monia kuukausia seuraillut kyseisen tallin tohinaa. Ihanan persoonallinen paikka varustettuina suloisin kuvin, ja lämpimällä yhteishengellä ihastuttaa. Jälkimmäinen merkkaa minulle aina hyvin paljon, ja uuden haun ilmestyessä en epäröinyt hetkeäkään. Kaikinpuolin Seppele on ihastuttava paikka, jolle ei vain kertakaikkiaan voi sanoa ei! Mut pitäisi valita varman aktiivisuuden, ja puhtaan innostuksen perusteilla. Rakastan niin piirtämistä kuin kirjoittamistakin, joten merkintöjä tulisi varmasti monessa muodossa. 

Kulissien takana pyörii jo pari vuotta, virtuaaliheppaillut neitokainen. Innoistuin vihdoin hevosten hoitamista, ja koska piirtäminen on lähellä sydäntä; täällä ollaan! Aikaa ja inspiraatiota riittää loputtomiin, ja hoitohevonen saisi varmasti hyvän hoitajan. Oikeaa nickiäni en aio ainakaan lähiaikoina kertoa, jonka takia näyttöjäkään ei valitettavasti tähän hätään heru. Olisin ikuisesti kiitollinen jos pääsisin Seppeleeseen hoitajaksi! Aktiivinen, mutta mukava yhteisö kiehtoo ja juuri sitä Seppele on! Kuura kiittää, ja jää odottamaan toiveikkaana tuloksia!

[max]

Kerta kiellon päälle. Kun ei sponsoriratsastajan paikka auennut niin koitetaanpa sitten havitella hoitajan pestiä...

Mutta koska musta tuntuu ettei 20-vuotias ratsastuksenohjaaja Max sellaisenaan oikein hoitajan rooliin taivu, niin sain sitten ajatuksen hakea Seppeleeseen Maxin nuoremmalla versiolla, sillä virtuaalimaailmassahan kaikki on mahdollista. (;

Oon ihan täpinöissäni tästä ajatuksesta, koska Max on kummiskin yksi mun rakkaimmista hahmoista, mutten oo ikinä sen erityisemmin hänen nuoruuteensa syventynyt.


Lilli Matrix Metsälampi, 15-vuotias, kotoa karannut, hevosille sydämensä menettänyt ja omaa identiteettiään etsivä poikatyttö.
Mitä tekisit kun saat 15-vuotiaana tietää, että vanhempasi ovat eroamassa, isäsi on muuttamassa australiaan ja äitisi on menossa uusiin naimisiin? Karkaat tietenkin kotoa. Kuten kuka tahansa hukassa oleva teini, joka uskoo vihaavansa vanhempiaan loppuelämänsä.
Eräänä koleana lokakuun päivänä, Max pakkasi reppuunsa, hyppäsi ensimmäiseen junaan ja lähti. Kului pari päivää, sitten viikko ja toinenkin, eikä kukaan tiennyt minne tuo vihainen nuori oli karannut. Kunnes sitten Liekkijärven rannalla mummin ovikello soi ja poikatyttö pyysi saada jäädä yöksi.

Max aloitti Liekkijärven yläasteen yhdeksännellä luokalla ja alkoi rakentaa uutta elämää - yksin. Nyt Max asuu alivuokralaisena erään 18-vuotiaan opiskelijatytön kaksiossa, käy mummolassa syömässä joka sunnuntai ja ottaa vastaan vanhempien lähettämät rahat, vaikkei vielä suostukaan puhumaan kummankaan kanssa.
Ja vaikka tämä tarina ei nyt maalaakaan erityisen mairittelevaa kuvaa nuoresta Maxista, on poikatyttö kuitenkin ihan kunnollinen. Hän suoriutuu koulussa mallikkaasti, tarttuu innolla uusiin haasteisiin, on oma-aloitteinen, itsenäinen ja ystävällinen. Hän on kuitenkin luonteeltaan positiivinen, ja poikatytön näkeekin yleensä aina hymy suupielessä kareillen. Max on aika rauhallinen, ei ole kovin hyvä small talkissa, mutta tulee toimeen kaikkien kanssa eikä hermostu pienistä.

Max oli kotona asuessaan harrastanut ratsastusta muutaman vuoden läheisessä ratsastuskoulussa ja hän oli osoittautunut yllättävän nopeaksi oppimaan. Nyt Max on tasoltaan vahva He:B ja hyppää esteitä 80 senttimertiin asti. 
Poikatyttö aikoo aloittaa taas ratsastuksen, ja lähtikin siksi tutustumaan Seppeleeseen. Hän innostui kuullessaan, että muutama hevonen kaipaa itselleen reipasta hoitajaa.

Max iski silmänsä heti ensimmäisenä silmänsä suureen harmaaseen Harryyn.
Tamma kurkki epäluuloisena karsinansa kalteriden välistä Maxin pysähtyessä sen kohdalle. Poikatyttö otti lapaset pois kädesistään, nousi varpailleen nähdäkseen karsinaan ja tarjosi kättään haisteltavaksi. Puoliverinen käänsi korvansa ensin luimuun, mutta hetken mietittyään se kurotti kaulaansa korvat hörössä ja puhalsi lämmintä ilmaa poikatytön kämmenelle. Max oli myyty.

Kakkoslempparihoitsuvaihtoehto olisi Lemon Drop Huiska.
Musta tuntuu että Max olisi oiva vaihtoehto hoitajaksi ihan kummalle tahansa. Harryn kanssa Max varmasti pääsisi kähettymään koulupuolella, ja Harry varmasti opettaisi Maxille paljon myös mitä hevosmiestaitoihin tulee. Lemonin kanssa sen sijaan varmaan keskityttäisiin enemmän esteille.
Joka tapauksessa Maxista saisi luotettavan hoitajan, joka jakaa rakkautta ja rapsutuksia hevoselle, pesee mukisematta kuraisimmatkin varusteet ja auttaa niin tuntiratsastajia ja/tai hevosen omistajaakin.

Ja niin tosiaan täällä ruudun takana istuu 20-vuotias opiskelija, joka on nyt syventynyt virtuaalihevosteluun opiskelubudjetin tullessa oikean hevostelun esteeksi.
Olen tässä melko tarkkaan kaksi vuotta pyörittänyt Hallavaa ja yrittäisin nyt haukata vähän inspiraatiobuustia omaan kirjoittamiseen uudelta tallilta. Ja mikäs sen parempi paikka kuin (lapsuuden) idolitalli Seppele (;

Vaikka Hallava vie multa paljon aikaa, olisin myös enemmän kuin valmis sitoutumaan myös Seppeleen toimintaan. Multa voi siis odottaa kohtuullisen laadukkaita tarinoita, mutta myös paljon kuvamateriaalia. Olisi aika mahtavaa päästä tän paikan tohinaan mukaan. Odottelen innolla tuloksia (:

[Perla]

Kävelin tallin käytävää pitkin. Pian suuri, musta tamma työnsi päänsä karsinan kaltereiden välistä ulos. Annoin lapasella varustetun käteni hevoselle nuuskutettavaksi. Tamma katsoi mua suoraan silmiin lempeillä silmillään. Mä olin heti myyty. Silitin hauskan näköisen pusumasiinan läsipäätä. Tamman nimikyltissä luki "Harry". Harry yritti pusutella mua jatkuvasti pienen alkuepäröinnin jälkeen. Olin vielä enemmän myyty.

Pernilla Katarina Svensson, tutuille vain Perla, on -98 syntyinen kääpiö räiskyvällä itsevarmuudella ja ikuisella energialla varustettu naisenalku. Perlan voisi luulla tippuneen vaahtokarkkipataan, ja saaneen sieltä sokerin ansiosta ikuisen voiman iloisuuteen. Perlaa ei juuri huonolla mielellä näe! Nuorella on villisti pukitteleva mielikuvitus, ja sen ansiosta Perla löytää itsensä tuon tuosta seikkailujen pyörteistä. Perlalla on pituutta vain 149cm, mutta tyttö on erittäin itsevarma ja rohkea, eikä sen takia karta isompiakaan kaviokkaita. Perla saattaa tuntua joskus vähän sekopäiseltä, ainakin halloweenin aikana. Perla kuvittelee silloin kaikkea mahdollista, eikä aavejahdeilta heinävintillä tuolloin vältytä! Perla on hevosten kanssa rauhallinen ja varma. Mitään turhaa sähläilyä ei varsinkaan arkojen hevosten kanssa nähdä. Perlasta ei ikinä ensinäkemältä voi luulla, että tyttö on hyvä hevosten kanssa, mutta todellisuudessa Perla osaa käsitellä vaikeitakin tapauksia.

Kulissien takana on hevoskuiskaukselle ja ilman varusteita pellolla laukkaamiselle, ylipäätänsä hevosille sydämensä menettänyt tyttö. Aika ei ole kortilla, koska tyydyn vaivaiseen yhteen tallikertaan viikossa. Siksi pikseliponit ja virtuaalitallit on vienyt mut täysin mukanaan, ja nyt tuntuu, että inspiraatio on täysissä, Harryn ja seben ansiosta! Olen vasta aika nuori, mutta jopa hikeksi haukuttu, joten kirjoitustaidoista tai IRL hevostaidoista ei luultavasti ole huono arpaonni kiinni. Saatan joskus olla IRL vähän teinidraamaileva ja erittäin temperamenttinen. Isosta perheestäni ei muut kuin äiti, isä ja sisarukset miellytä, ja tallille pääsen piiloon vain sen kerran/vko, joten aikaa kuluu tietsikalla vähän turhankin paljon. Mut ei se mitään, ainakin riittäisi Harrylle paljon aikaa!

Pian Harry alkoi juoda vesiautomaatista. Olin kävelemässä jo pois ihanan tamman luota, kunnes kuulin säikähtäneen kiljaisun. Hevosen kiljaisun. Käännyin ympäri, ja näkökenttääni ilmestyi säikähtänyt Harry. Tamma vilkuili epäileväisenä vesiautomaattiaan.
"Tarvitko sä apua, Harry?" kysyin hevoselta.
Harry katsoi mua lempeästi. Kävelin lähemmäs hevosta, ja osoitin sen juomakippoa. Harry lähestyi automaattia varovasti. Silittelin puoliverisen jaloa päätä. Harry pystyi juomaan säikkymättä.

                                                                                     harriet v

Ensiksi ajattelin Edin olevan sopiva vaihtoehto minulle, mutta ajateltuani nappisilmiä ja pörröharjaa pidemmälle, valikoitui hoitsuehdokkaaksi Harry. Harryn nähdessäni tuli vaan olo, että me kuulutaan todella yhteen. Kun Harry puhalsi lämmintä ilmaa poskelleni, tuli pakottava tarve hakea hevoselle hoitajaksi. Vaikkei Harrysta sitten esteratsua tullukkaan, se ei minua haittaa! Olisi mahtavaa astua Harryn karsinaan ja hoidella tammaa. Ei Harryn ulkonäössäkään valittamista ole - kaunis väri, söpö nassu, yksisarvisen silkkijouhet, pehmeä karvoitus ja lämpimät silmät! Harry on yksinkertaisesti todellinen sydänkäpy! Olin nähnyt Harrystä kuvia Seppeleen sivuilla, ja jo silloin ymmärsin, että me kuulutaan yhteen. Tamma on yksinkertaisesti todellinen lutunen, joka sulatti mut heti, sillä ensimmäisellä pusulla. Sillä ensimmäisellä, lämpimällä puhalluksella naamaan. Kyllä Harrysta tuntui löytyvän se leikkisä ja hulvaton puoli - sen puoliveritamma onnistui näyttämään viemällä lapaseni ja mutustamalla sitä hellävaraisesti ruokakipon yllä.

Hei ruipelo, se on kohtalo, me kuulutaan yhteen!
Anna mun olla syypää sun hymyyn
Niinku jääpala, mä sulan kun sä katot mua, vaik koetan olla viilee , mun sydän suli, ja rapsutin sua
Me ollaan aina me me ei olla enää me, ostetaan joululahjat toisillemme, lahjana ikuinen ystävyys
Mä tulin tänne hoitamaan Harryy, en anna heinäpaalin seisoo tiellä...

Miksi sitten mä olisin paras valinta? Olisin ainakin hyvä vaihtoehto, koska osaan olla säikympienkin hevosten kanssa, ja osaisin auttaa Harrya juomaan vesiautomaatistakin, ilman säikkymistä. Harryn kanssa olisi mahtavaa osallistua tunneille ja tapahtumiin. Olen sosiaalisuuden multihuipentuma, eli ei mulla olisi varmaan ongelmia Harryn omistajankaan kanssa. Olen kuitenkin vähän alakuloisena hiljainen, joten se, ettei Harry käy tunneilla, ei haittaa. Kyllä minä silti tutustuisin mielelläni muihinkin tallilaisiin, ja auttaisin uusia tallilaisia pääsemään mukaan menoon! En minä ajattelisi vain ratsastusta, rapsuttelu ja yhdessä Harryn kanssa oleskelu on ihan yhtä kivaa! Aktiivisuus, pitkäaikaisuus ja kisoihin, juhliin jne. liittyvät ekstrat on nyt ihan selvää! Harryn päiväkirjassa tultaisiin näkemään myös paljon kuvia. Yrittäisin ideoida kaikkea hauskaa ja jännittävää tarinoihin, ettei lukija nyt ihan kyllästy. Ideoita ja valmiita hoitomerkintöjä on jo valmiiksi kasattu =D Panostaisin merkintöihin parhaan taitoni mukaan. Foorumilla pörräisin joka päivä, päiväkirjaankin tulisi merkintöjä melkein joka päivä. Pidän vauhdista ja esteistä, mutta Harry onnistui viemään mut niin mukaansa, että en enää välittänyt esteistä! En karttaisi todellakaan maailman mutaisimmassa kakkakasassa piehtaroineen Harryn harjausta! Me tutustuttaisiin vain ennen mitään ratsastusta, kehittyisin paljon maastakäsittelytaitojen saralla. Estetunneille en edes yrittäisi rukoilla Harrya, estekammo mikä estekammo.

En vain tarinoisi, vaan piirtäisin myös. Rakastan kaikkea savityön tyylistä, joten rakentelisin Harrysta ehkä savityötäkin.

Harry laski päänsä mun syliin. Silittelin hevosta, ja lähes nuokuin sen päähän nojaten. Rapsuttelin Harrya, ja ihastelin sen herasilmiä. Pian Harrya tultiin ruokkimaan. Tarjouduin avuksi.
                                                 
                                                                                      sebe

Seppele on mahtavan lämminhenkinen paikka, Anne on hyvä piirtäjä, ja etsinyt paljon persoonallisia hevosia tallilaisia ilahduttamaan! Seppeleeseen päädyin luultavasti ht.netin kautta, kun näin ilmoituksen sponsoriratsastajan etsinnästä. Mutta koska kyse oli kouluratsastuksesta ja kisaamisesta, en innostunut. Sebessä on hauskoja hahmoja, joita käyttäisin ilomielin tarinoissani, poni, jonka voi löytää vaikka kauralaarilta. Seppele on todellinen inspiksen lähde! Sebessä on jotain, joka saa tallin erottumaan muista, positiivisellä tavalla.

Kaadoin Harryn rehut sen kaurakippoon. Vedin tumput tassuistani pois, ja äkkäsin ne taskuuni. Katselin Harryn syömistä, ja haaveilin. Unelmoin. Ajattelin. Olisi mahtavaa saada astua Harryn karsinaan, selvitellä estevajan äänien aiheuttajia, kirjoitella Spin-Off tarinoita, ja ennen kaikkea oleskella Harryn kanssa & taukotuvassa. Seben porukkaan päästessä saisi aikaiseksi pitkiä ja tapahtumarikkaita tarinoita.

Tsempit ja tuplatsäänsit kaikille muillekin, olisi mahtavaa päästä puunaamaan Harrya! =) Harry ansaitkoon parasta!

[Deleted]

Bridgette hakuhommissa



Ranskalais-Vienamilais-Suomalainen Bridgette on asunut Suomessa Helsingissä kaksitoista vuotta elämänsä viidestätoista jota ennen Bridgette asui melkein vuoden Vietnamissa jossa syntyi mutta isän ollessa suomessa asuva ranskalainen perhe muutti ranskaan jossa Brillä oli paremmat mahdollisuudet panostaa balettiin joka oli Brin innostus. Eräänä kylmänä päivänä helmikuussa 2015 kaikki meni pieleen. Bridgette oli juuri lähtenyt treenestänsä. Brdgetten huikattua -à plus tard ja kipittäessä muutaman askeleen Bridgette liukastui. Nilkkaa särki ja kipu oli niin kovaa että Bri jäi maahan itkemään eikä päässyt ylös. Nilkassa oli vakava murtuma, lääkäri sanoi että Bridgettestä ei tulisi ammattiballerinaa tuolla nilkalla mutta Bridgette ei päättänyt luovuttaa jalan parannuttua Bridgette jatkoi tanssimista, aluksi kesti aikaa palauttaa kunto ja notkeus mutta sen jälkeen tanssiminen meni hyvin. Tätä ei kestänyt kauan, mutta nilkka alkoi kipeytyä. Bridgette kävi lääkärillä joka sanoi että jalka rasittui liikaa tanssimisesta. Bridgette joutui siis jättämään baletin. Brin käytös muuttui ja arvosanat laskivat Bridgeten tutustuessa uusiin ihmisiin koska Bridgettellä ei ollut aiemmin muita kavereita kun balettiopiston ystävät mutta nyt oli siirtyminen tavalliseen kouluun. Bridgetten uudet ystävät viettivät aikaa ostoskeskuksessa ja ulkona muutenkin myös yöaikaan. Bridgeten vanhemmat kauhistuivat kun heidän täydellinen ballerina tyttönsä oli villi seikkailija joka ei sääntöjä totellut. Bridgette oli tähän elämään tyytyväinen. Mutta vanhemmat eivät tykänneet Bridgetten käytöksestä laisinkaan, eikä Bridgetten käytös ollut hyväksi heidän maineelleen. Siispä äiti ja isä lähettivät villin Bridgetten Suomeen mummin luo ”rauhoittumaan”.



Bridgetten mummi haki Bridgetten Helsinki-Vantaalta. Bridgette tiesi mummin asuvan melko puskassa mutta ei niin kaukana Helsingistä kun Liekkijärvi oikeastaan oli. Siispä Bridgette päätyi yläkerran valoisaan suureen huoneeseen asukkaaksi mumminsa suuressa omakotitalossa. Kesän aikana musta silmämeikki alkoi muuttua useampia sävyjä vaaleampaan ruskeaan. Bridgetten vaatteet ovat suureksi osaksi mustia tai jonkin sortin farkunsinistä sekä paljon merkkivaatteita ja laukkuja ja hulvaton kenkävarasto. Liekkijärvellä Bridgette kiinnostui uudelleen ratsastuksesta jota oli harrastanut vuoden plus viitisen vuotta satunnaisesti. Bridgette päätti siis tutustua Seppeleen talliin. Bridgette vaihtoi päälle tallille sopivat vaatteet. Hän sitoi pitkät puoliksi pinkit hiukset (Kuva) kiinni. Bridgette katsahti peiliin, meikit olivat nätisti hänen hieman kellertävällä iholla, sen että Bri oli puoliksi aasialainen näki niiden piirteiden tullessa selvästi esille vaikka Bridgetten silmät olivat siniset ja nenä hyvin terävä sekä hiusten luonnollinen väri oli tumma ruskea vaikka hiukset olivat hyvin paksut.

- approuvé Bridgette sanoi koska oli tottunut ranskan puhumiseen. Näin Bridgette päätyi Seppeleeseen.



Talliin tullessa Bridgette katsahti ympärillensä. Osa hevosista tallissa oli Bridgetten mielestä liian suuria koska Bridgette ei ollut ikinä ratsastanut hevosella, vain poneilla joiden kanssa oli kehittynyt jopa helppo B tasoon asti. Kierreltyään tallissa tallissa Bridgetten silmiin osui vain kolme ponia. Pienehkö rautias tamma joka vaikutti erittäin ystävällisestä, saman värinen pikkuponi jolla oli paksu karva sekä hieman isompi musta ruuna. Yksikään hevonen ei ollut pistänyt silmään mutta ei Bridgetten vajaalla 150 sentin pituudella koskaan hevosilla ratsastettu. Bridgette halusi kuitenkin tutustua talliin paremmin. Puheliaana ja sosiaalisena houkutteli suunnilleen oman ikäisensä tai hieman nuoremman tuntiratsastajan esittelemään tälle paikkoja. Sen kierroksen aikana Bridgette näki taliin läpikotaisin ja aitan sekä vielä pihatonkin. Siellä pihatossa Bridgette näki neljännen kiinnostavan oloisen ponin. Suunnilleen sen mustan ponin kokoisen mutta vain voikon. Tämän voikkon ponin Bridgetten opas esitteli Edikis. Talliin palattua Bridgette silmäili nopeasti ilmoitustaulua josta köysi kiinnostavan lapun hoitajahauista.

-Marrakuun hoitahauissa etsitään hoitajaa neljälle hevoselle. Luki paperissa. Siinä oli sitten listattu neljän hevosen nimet, paitsi yksi hevosista olikin ponikokoinen Bridgette huomasi ja luki tämän kuvauksen. Tämä poni oli työkyvytön ja kärsi mystisistä lihasjumeista, se oli Edi. Sillä hetkellä Bridgette päätti ottaa osaa näihin hakuihin.

[Randi]

Ja hakemusta kehiin!

Randi on kaksikymppinen naisenalku, jolla riittää huumorintajua vaikka muille jakaa. Randi on melko hillitty ja kohtelias uusille tuttavuuksille, ja häntä voi aluksi luulla ujoksi. Mutta kun Randiin tutustuu, hänestä paljastuu rääväsuinen ja huonoja vitsejä laukova säheltäjä. Hänellä on tapana unohdella asioita, eikä hän ole järin järjestelmällinen ihminen, minkä huomaa usein siitä, miten hän ravaa satulahuoneen ja karsinan väliä hakiessaan miljoonaa eri tavaraa, jotka olisi voinut hakea yhdellä kertaa.
Randi on yksi niistä henkilöistä, jotka tuntuvat aina joutuvan ongelmiin. Suurin syy tähän lienee tytön tapa tunkea nenänsä kaikkialle, myös sinne mihin se ei välttämättä kuulu. Pahaa hän ei tietenkään tarkoita, Randi on yleisesti ottaen suurisydäminen henkilö, joka ei toivo pahaa kellekkään, mutta hän on luonteeltaan hyvin utelias.
Randi rakastaa hevosten kanssa puuhailua kaikessa muodossa, eikä ratsastus ole hänelle tärkeintä. Hänen intohimonsa on luoda hevoseen hyvä suhde ja päästä harrastamaan hevosia omaan tahtiinsa. Randi nauttii maastoilusta ja rennosta humputtelusta, mutta haluaa myös kehittyä paremmaksi ratsastajaksi. Huolimatta siitä, että Randi ei ole koskaan kisannut, hän on hyvin kilpailuhenkinen ja hänet on helppo yllyttää mukaan vetoihin.

Ulkonäöltään Randi on siro ja suhteellisen lyhyt, 162cm, ja omaa hieman normaalia suomalaisihoa tummemman ihon intialaisen isoäitinsä ansiosta. Tyttö on kuitenkin täysin suomalainen, eikä hänen itämaisia sukujuuriaan juuri huomaa muusta kuin ulkonäöstä. Radilla on siniset silmät ja tummanruskea, punasävyinen kuontalo. Tuuhea tukka on Randin ylpeys, ja hän pitääkin sitä usein auki tai sotkuisella letillä.
Vaatetuksessa Randi suosii tiukkoja housuja ja ruutupaitoja. Eriväriset flanellit täyttävät tytön vaatekaapin ja useimmiten hän pukeutuukin värikkäästi ja pirtsakasti. Jalassaan hänellä on joko skeittikengät tai nahkaiset ratsastussaappaat, joihin tyttö säästi rahaa kuukausitolkulla. Talvisin Randi pukeutuu lämpimästi kerroksittain ja pistää päähänsä mustan tupsupipon.

Liekkijärvelle Randi päätyi muutettuaan kaupungista takaisin lapsuudenmaisemiin, vanhempiensa maatilalle, rahapulan vuoksi. Hän päätti kuitenkin jäädä asumaan maaseudulle ja vuokrasi pienen mummonmökin järven läheltä. Tarpeeksi monta kertaa hevosaitausten ohi ajaneena, taukoa hevosharrastuksesta pitänyt Randi alkoi jälleen kaipaamaan takaisin rakkaan harrastuksensa pariin. Ja tästä pääsemmekin nykytilanteeseen:


Hoitohevoseksi haluaisin mieluusti Harry-tamman. Rakastan yli kaiken suuria hevosia, ja ihastuin tamman sympaattiseen luonteeseen. Sydäntäni ovat aina lämmittäneet eniten hassut ja luonteikkaat hevoset, joiden kanssa ei tule tylsää. Randi sopisi varmasti Harryn kanssa yhteen, molemmat ovat omanlla tavallaan sählöjä ja Randilla riittäisi kärsivällisyyttä tamman edesottamusten kanssa. Myös kouluratsastuksessa kehittyminen kiinnostaa, ja Harry vaikuttaa muutenkin sellaiselta hevoselta, jonka kanssa puuhaillessa vierähtää helposti koko päivä. Mikäs sen parempaa!

Toinen hoitohevosvaihtoehto on Edi, joka ihastutti ujolla, herttaisella luonteellaan. Rauhallinen kuntoutus ja puuhastelu sopisi mulle hyvin, ja uskon, että eläkeläishevosella olisi mulle paljon opetettavaa.


Ruudun takana kirjoittelee yliopisto-opiskeluihin hajoava parikymppinen naisihminen, joka rakastaa virtuaaliheppailussa etenkin piirtämistä ja erilaisten tarinoiden ja tapahtumien ideointia. Ratsastusta ja hevostelua olen harrastanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti kymmenen vuotta.
Seppeleen menoa olen seurannut jo pitkään, joskus yläasteelta asti, mutta en koskaan jostain syystä hakenut hoitajaksi. Parilla tunnilla kyllä kävin silloin aikanaan, mutta nyt, kun virtuaaliharrastus on taas räjähtänyt käsiini monen vuoden tauon jälkeen, uskon inspiraation riittävän hoitamiseen.


Päätöstä odotellessa-!

[Megan]

Bettina-Sofia Merike, Becaksi kutsuttu lukiolainen on juuri täysikäisyyden kynnyksen ylittänyt nuori naisenalku, jonka juuret johtavat walesiin. Becca on aluksi ujo ja punastusaltis tyyppi, joka takeltelee sanoissaan ja yrittää kömpelösti peittää epävarmuutensa. Tytössä on hieman nörtin vikaa, tai ainakin sellaiseksi hänet leimattiin yläasteella. Hyvien ystävien seurassa ja hieman tuttavallisemmassa ympäristössä Becasta kuoriutuu kuitenkin hyväntuulinen höpöttäjä, jolla riittää huumorintajua vaikka muille jakaa, ja hänet löytääkin yleensä juttelemassa muille ja heittämässä välillä tosin vähän huonoa läppää. Becan tunnistaa helposti vaaleanpunaisista hattarahiuksista, jotka taipuvat sulavasti luonnonkiharoille. Nenänpäällä keikkuu kirkkaanpunaiset lasit, jotka näkee usein tällä romanttisia nuortenromaaneja kahmivalla tytöllä. Becalla on myös joukko lävistyksiä, ja nenä-napa sekä huulikorut ovat hänelle yleisiä, vaikkakin jättää ne useimmiten tallilta pois. Becca käyttää melko tavallisia vaatteita, mutta tykkää kuitenkin seurata jonkinnäköistä muotia, vaikkei niillä yritäkkään erottua joukosta. Tallivaatteet ovat rennot mutta asiaankuuluvat, vaikka hän joskus sortuukin muutamaan hirvittävään "muotimokaan", jos ei aamutuimaan ole katsonut mitä on saanut päälleen. Tyttö myös meikkaa, mutta melko luonnollisesti ja hiukset hän yleensä nostaa nutturalle tai jättää auki, eikä Becca jaksa välittää jos joku katsoo häntä välillä vähän vinoon, tukan pörröttäessä joka ilmansuuntaan.

Becca kasvoi pienen ikänsä hevosten parissa walesissa. Vanhemmat pitivät pystyssä pientä siittolaa, jonne Becca kiskottiin mukaan auttamaan tilan töissä. Eläinrakkaana ihmisenä Becca ei valittanut ja oppi nopeasti hevosenhoidon salat, mutta ratsastus ei tyttöä kummemmin viehättänyt. Hevoset säväyttivät herkkyydellään ja rehellisyydellään mutta pian Becca joutui muuttamaan 10-vuotiaana walesista tädinsä luokse. Pienen kulttuurishokin jälkeen Becca tottui suomen tapoihin, mutta vieraili silti useasti walesissa. Vanhemmat huomasivat Becan surumielisyyden lähdöstä, joten he päättivät maksaa läheiseltä tallilta tyttärelleen ratsastustunnit. Hevosen selässäkin tyttö viihtyi, mutta varmempi olo Becalla oli karsinassa, jossa sai olla ihan omassa rauhassa toisen olennon kanssa. Muutettuaan omilleen Liekkijärvelle, Becca päätti palata hevosten pariin. Ja vaikka tässä ei kävisi kuin prinsessatarinassa, niin ainahan täytyy yrittää

Juuri nyt Becan harrastaminen kaipaisi luotettavaa ja rauhallista kumppania, jonka kanssa saisi uudestaan opetella hevosten kanssa olemista ja ratsastuksen perusasioita puhtaalta pöydältä. Hän nauttii erityisesti kiireettömästä oleilusta isojen eläinten kanssa, hiljaisista hetkistä karsinassa harjaillen ja rauhallisista kävelylenkeistä metsissä ja poluilla.

Edi sykähdytti heti etenkin suloisuudellaan ja ihanalla luonteellaan. "kaipaa paljon lämpöä ja lempeä, omaa ihmistä, jonka kanssa maailma on vähän turvallisempi paikka", niinkuin sen esittelyssä kirjoitettiin. Juuri sellaista jokatytön halinallea Becca oli kaivannutkin. Ediä voisi kuitenkin liikutella kevyesti, joten se olisi melko otollinen poni Helppo B tasoiselle ratsastajalle, joka on kuitenkin pitänyt reilun hevostelutauon. Edin kanssa ei varmasti tulisi tylsää, ja sen kanssa Becca pystyisi itsensä kuvittelemaan pitkät tallipäivät, joita välivuoden lomassa saisi viettää.

Huiska taas vaikuttaa hauskalta vaihtoehdolta, pörröharjainen suomenhevonen voisikin olla loistava kaveri kiireettömään tutustumiseen ja uudenlaiseen harrastamiseen. Ratsastustakin voisi treenailla useamminkin, ja Huiska tammamaisella luonteella värittäisi varmasti arjen harmautta. Huiska vaikutti otolliselta hoitohevoselta, jonka kanssa voisi touhuilla aika paljonkin, myönnetään, myös treenaamaan lettikampauksia.. () Huiska olisi hauska kumppani, eikä senkään kanssa olisi varmasti koskaan tylsää, joten molemmat ponit olisivat aivan yhtä vertailuarvoisia keskenään. Kummaltakin Becca varmasti oppisi paljon!

Molemmat hevoset ovat hyvin erilaisia, mikä onkin hienoa sillä, niiden hoitamisessa olisi omanlaisensa hienot puolensa eikä parivaljakkoa pystykään laittamaan järjestykseen siitä, kumpi olisi miellyttävämpi harrastuskaveri!

Seppele on ihana ja sopivan aktiivinen paikka, jossa kaikki vuorovaikuttaa keskenään. Toiminta on ihailtavan värikästä, ja hahmot ovat toinen toistaan inspiroivampia! Seben talliporukkaan olisi hienoa päästä tutustumaan. Annen kuvitus on upea ja historia eläväinen. Virtuaalimaailma on muutenkin melko Seppeleen keskittyvää, joten tottakai kaikki haluaisivat päästä mukaan tämän paikan menoon!

Ruuduntakana nököttää vielä koulua käyvä tyyppi, jolla kuitenkin riittää aikaa virtuaalitalleiluun melko säännöllisesti. Irl heppailua takana on kohta nelisen vuotta, hevosten hoitoa ja tallihommia sitä enemmän. Kirjoittaminen on sydäntä lähellä, mutta myös piirtämisen saralla voisi kokeilla siipiään. Mutta luotan aika vahvasti kirjoittamiseen, eli näin alkuun päiväkirja varmasti täyttyisi tekstistä. Mulle saa vinkata piirrustusohjelmia, mutta katsotaan nyt!

Onnea muille, täällä jo jännitetään!

[Anne]

Hoitajahakujen tulokset:

Edi: Britta
Harry: Jutta
Huiska: Kuura

Tervetuloa remmiin! Ja suurkiitos muillekin mahtaville hakijoille! =)