Poppari etsii hoitajaa!

[Anne]

Hassu Poppari-poni on vihdoin kotiutunut talliin ja etsii nyt hoitajaa. Vaellusleirin jälkeen Poppari aloittaa täysipäiväisen tuntiponin työn.


Laittele hakemusta alle, päätös tehdään viimeistään heinäkuun lopussa.

[Nuanda]

Poppari!! ( Eli Piprupaprupopru )


Juu, olen hakemassa itselleni hoitohevosta. Toiveenani olisivat seuraavat hevosen: Poppari (joka on ainoa oikea).

Olen itse siis reipas, maltillinen & iloinen 13 vuotias tyttö, jolla on myös aijempaa ratsastuskomemusta IRL:ssä. En nyt panosta hakemukseen, se on joko huono tai hyvä juttu, mutta en halua kuulostaa siltä että uhraan kaiken aikani tietokoneelle ja olen yliaktiivinen. Olen aktiivinen koneellakäviä ja tykkään myös piirrellä ja kirjoitella tarinoitakin melkoisen hurjasti. Itse piirrän mieluiten käsin raapustamalla.

Url-hahmoni

Niina on huomattavasti Elliä muistuttava, kipakka ja huumorintajuinen 13-vuotias tyttö. Niina tunnetaan myös nimillä Ninni ja Nini. Jotkut läheisimmistä ystävistä kutsuvat minua välillä myös Nenuksi. Punahiuksinen pikku-Ninni on vain 145 senttimetriä korkea, vaikka vanhemmat hoippuvat melkein kahden metrin korkeuksissa.
Rakkaudesta hevosiin Ninni on ollut jo 10 vuotta, ja onkin puuhaillut hevosten kanssa kohta 7 vuotta. Ratsastanut hän on vakituisesti vasta vuoden. Hän taitaa Helpon C'n ja esteitä metriin asti, mutta tarvitsee vielä paljon harjoitusta, jotta välttämättä selviäisi esteistä. Tasapainoa on kehuttu entisessä virtuaalitallissa, ja nykyään taidot ovat hieman lerpahtaneet kun kuvioihin astui eräs tietty poika ;D Mutta ratsastaa hän osaa kuitenkin, ja rakastaa maastoilua.

Hoitajana olisin pitkäaikainen, aktiivinen (miltei joka päivä koneella), luotettava, realistinen ja innokas.

Vaikka oma ratsastukseni on tauolla, rakkaus hevosiin ei ;D

Miks se hullu hirnahtelija?

Eihän se oo nyt hullu sentään! Poppari on vain onnellinen ja inspiroiva poni, juuri sopivankokoinenkin minulle. Vanhempani ja lääkäri sanoo, että jään 145-senttiseksi, jonka takia jään ikuiseksi Popparitytöksi. Popparin monipuolisuus, veijariluonne, hirnahtelut, väri... jopa nimikin ispiroi! Eikö sinustakin?

No mut entäs Seppele?

Hyvä kun muistutit. Uskon olevani todella aktiivinen, ja siksi haluan myös käydä aktiivisissa talleissa, joissa on hyvä henki ja ystäviä. Parhaaksi ystävikseni on osoittautuneet mm. Jennifer (jonka kanssa olen joskus keskustellut viesteillä), Taru (aluksi pientä eripuraa mutta sitten saatiin sovittua, ja nyt jo jonkinmoiset tallikaverit), sekä tietenkin Anne, Josefiina ja Elli, sympaattiset henkilökunnan pääihmiset, jotka kaikki hurmaavat omilla jutuillaan ja ovat aina hyvällä päällä ja osaavat käyttäytyä hyvin myös hallitessa ärsyttävimpiäkin Seppeleen foorumin roskaajia Anne on minulle maan ja taivaan välinen inspiroija, joka piirtää joitakin asioita hyvin, ja toisia lloistavan hyvin! Mutta en hae seppeleeseen hoitajaksi hienojen hevosten tai piirrosten takia - vaan siksi, että saisin olla lähellä asiaa, joka on lähinnä sydäntäni, mutta kuitenkin maksuttomasti, ilman kiusausta ja jopa oman nimikkohevosen merkeissä (ainakin toivottavasti).

Huomasin Pellan hoitajahaun. Ja tietenkin haen Pellalle, jos ei nyt Popparilla onnista. Eli tulen ärsyttämään teitä vielä tulevaisuudessakin ;D

Haluaisin myös kehittää piirustustaitoani.
Tässä vielä kuva ja tarina näytteet. Onnea hakioille. Toivottavasti tärppää : )



.:Tarina- ja kuvanäyttöä:.

Pyöräilin onnellisena kohti Tähtisateen virtuaalitallia. Ohitse hulmahti naapurin Tähtisumu-talli ja sen kesälaitumet täynnä hevosia. Silmiin pisti ensimmäiseksi raudikko täysiverinen ja kaunis appaloosa. Enempää en enää katsellut, sillä tiehen tuli mutka ja mutkan takana olisi tamma- ja varsalaidun. North Star olikin aidalla. Hidastin vauhtiani ja katselin kuinka pienikokoinen shetuvaaveli heitteli hurjia pukkiloikkia ja ärsytti näin suunnattomasti muita tammoja, jotka tulivat aidalle kerjäämään herkkuja. North Star (Ninni?) luimi niille. Kyseessä oli aika topakka pakkaus. Jatkoin matkaani tallille. Nea laidunsi rauhassa nauttien vapaudesta, kun varsa oli juossut toisaalle. Tamma ilmeisesti ahdisti, olihan hän äitinä ensikertalainen.

Tallirakennus oli hieno, ja astuin talliin. Nean ja Ninnin karsinan oveen oli kiinnitetty onnittelukortteja ja kuvia ihanista varsoista. Lisäksi karsinan ovessa oli suuri puinen sydän naulattu kiinni, ja siinä luki ``I'ts a Girl!´´. Lisäksi tietenkin Nean nimi ja muuta nippelitietoa. Katseltuani suurta karsinaa menin satulahuoneeseen. Siellä istui joku tyttö pesemässä satulaa. Tai ilmeisesti rasvaamassa - hänellä oli nahkarasva pöydällä, vieressään.
- Moi. Kuka oot? kysyin hieman töksähtäen. Satulassa luki 'Hani', mutta en muistanut kuin että tamma oli hiljattain saanut oman hoitajan.
- Olen Muru. Oletkos sinä kenen hoitaja? Vai oletko vain joku tuntilainen kenties? Muru kysyi kaarrellen, ikään kuin vältellen, mutta valmiina olemaan ystävällinen uudelle tuttavuudelle.
- Olen Nean hoitaja... sanoin hiljaa katse lattiassa.
- No mutta sittenhän...
- Kyllä, minä hoidan North Stariakin.
- Oho! Menetkö hakemaan siitä ulkoa piakkoin? Muru uteli. Hän alkoi jo olla rennompi ja ystävällisempi.
- No itse asiassa aioin siivota karsinan ensin, mennään sitten hakemaan Hani ja Nea sekä Ninni yhdessä.
- Okei. Laitumen portilla kahdeltatoista, Muru nyökkäsi ja jatkoi satulan rasvaamista.

Minä kävelin Nean karsinalle. Se oli täynnä lantapalleroja, sillä tallitytöt olivat vasta hakusella. Tallin käytävällä kopisi, kun lapioin hiki päässä lantaa. Kipa ja Lottis!
- Menetkö ulos? kysyin.
- Jeps. Oletko Nean uusi hoitaja? Lottis vastasi.
- Olen Jen. Ja vastaukseni on kyllä.
- No sepä mukavaa. Sitten Lottis meni menojaan ja jätti minut hommiini. Siivosin, vaihdoin oljet ja laitoin uutta purua ja turvetta alustaksi. Pehmustin tarhan oikein hyvin ja lähdin laitumelle riimut kädessäni, sillä kello oli pahaa enteilevästi jo minuuttia vaille. Toivottavasti Muru ei olisi kovin tarkka ajasta.

Muru oli laitumen portilla syöttelemässä seurankipeää tammaa Viiviä. Punaruunikot arabit olivat kaikki portilla odottamassa ruokaa, mutta Hani seisoi kauempana. Se tiesi, että Muru tulisi hakemaan sen töihin. Muut katsoivat hölmistyneinä, kun Muru huusi Hania nimeltä ja tamma tuli vastahakoisesti tytön luo. Muru näytti tammalle leivänpalasta ja Hani pureskeli sen ahnaasti. Sitten uskalsin vihdoin huutaa:
- Moi! Tulin jo!
- Ai. Mä sain tän jo kiinni, Muru sanoi perääni ja kiinnitti narun riimuun. Minä juoksin tarhan perälle, missä oli shetlanninponeja. Mutta lauma siirtyi sitä mukaa kun liikuin. Menin aidan ulkopuolelle. Ninni tuli sinne! Kullankeltainen karva kiilsi auringossa, ja pörröinen varsa haisteli minua. Näytin sille pientä riimua, tummanviolettia ostamaani pientä varsariimua. Katselin varsan päätä ja säätelin hihnoja. Sormet sauhusivat töissä ja saivat riimun viisi reikää pienemmäksi. Sitten näytin Ninnille sokeripalaa - se haisteli makeantuoksuista herkkupalaa ja seurasi minua aitaa pitkin portille. Silloin avasin portin ja yritin pujottaa riimua Ninnin päähän. Mutta Ninni ei pitänyt siitä, ja se katseli minua ihmeissään, mutta antoi rapsuttaa. Se alkoi narskutella, mutta niin varsat tekevät kun joutuvat eroon emästään.

Huusin Neaa ja Ninni säpsähti. Hetken kuluttua näin kun hiirakko unelmani laukkasi kohti varsaansa. Silloin Nea tuli ja puri minua käteen - siihen jäi puremajäljet!
- Hyi! sanoin ja otin tamman kiinni. Laitoin Nealle riimun vaikka se vastustelikin - suojeli Ninniä varmaankin. Sitten kiinnitin marhaminnan ja talutin tamman talliin. Kuuliainen Ninni seurasi perässä, ja Muru kulki Hanin kanssa perässämme. Laitoimme hevosemme kätävälle, sillä ulkona satoi. Minä lähdin etsimään harjoja, sillä välin Nea hirnui Ninninsä perään. Ninni oli karsinassa, ettei karkaisi - sadeilma kun raitistaa tallia, niin ovi oli auki. Koko tallin koluttuani Nean harjat löytyivät sen karsinan edestä. Rapsutin Ninniä ja kehuin sitä. Sitten menin ja harjasin äkäisen Nean läpikotaisin. Tamma potki, mutta minua se ei haitannut. Se korahteli äkäisenä ja minä sain torua sitä jatkuvasti. Se antoi kuitenkin minun harjata ja puhdistaa kaviot. Satuloidessa se luimi paljon, mutta ei se viha sen enempää kestänytkään. Suitsia laitettaessa se hössötti kuin iloinen pikkulapsi, eikä kuin silloin aikaisemmin, kun se oli käyttäytynyt kuin väärällä jalalla noussut kauhukakara. Sitten veimmekin hevoset maneesiin. Rowan oli siellä - en tiedä miksi, mutta hän näytti juoksuttavan satuloitua Fairyä. Sitten hän nousi selkään, ja minä noudatin esimerkkiä. Pian uralla oli kolme ratsastajaa - kaksi punarautiasta suurta arabia ja yksi pehmoinen, pieni shetlanninponi harmaine karvoineen. Aioin vain kävellä, koska Nealla oli kuitenkin varsa. Otamme hitaasti hetken.

Silloin Nea veti ilopukin - tai sitten malttamattomuuspukin - ja lensin suoraan Fairyn jalkoihin. Fairy nosti bileet pystyyn ja Rowan sai tietää miltä tuntuu tömähtää maahan kun hevonen meinaa astua päälle. Sitten Fairy jatkoi päätöntä laukkaa ja säikytti ohimennen Haninkin. Pian Muru lensi kaarena maneesin seinää päin. Yhtäkkiä Lottis ja Jane tulivat maneesiin ratsain. Kipa ja Miisa lähtivät tietenkin seuraamaan Hanin ja Fairyn esimerkkiä, mutta Lottiksen ja kokeneen Janen onnistui säilyttää kutinsa, ja hän menivät maastoon, ensin varmistettuaan Rowanin, valittavan Murun ja minun terveyteni hyväksi.

Loppuillasta minä, Rowan ja Muru juttelimme ilmalennoistamme. Murun tarinat kuulostivat tältä: "Ja yhtäkkiä Hani riisti ohjat kädestäni ja se laukkasi villisti Fairyn vierellä. Sitten mä tunsin, että lähtisin lentoon, mutta pian mä kuitenkin osuin johonkin kovaan ja tunsin kivun kohoavan jalkojani myöten selkääni. Ja siinä minä sitten istuin silmät kiinni, jalat maassa, mutta pää pilvissä!". Ja Rowan puheli jotakin tällaista: "Tunsin, kunka Fairy teki syrjähypyn, ja ponnistelin satulassa. Sitten Fairy vaan lennätti minut, mutta laskeudun onneksi pehmeästi Jenin päälle!". Lopuksi hän nauroi kovaäänisesti.
- Minä huomasin, kuinka Nea pukitti ja minä lensin. Sitten kuulin tömähdyksen ja tunsin, kuinka jotakin painavaa iskeytyi päälleni. Kuulin vain anteeksipyyntöjä, kunnes pääni selveni, ja näin Rowanin polvillaan maassa. Fairy, Nea ja Hani olivat irti ja Jane taisteli Miisan selässä. Kipan jalat olivat maassa, mutta se katseli hätääntyneenä ympärilleen, selitin, ja menin hoitamaan Nean ja Ninnin. Ninni ei arastellut. Rohkea varsa, sanon minä. Vein sen ulos Nean kanssa ja annoin niille hyvänyönsuukot. Katselin kelloa. Yhdeksän. Minä halasin ja rapsuttelin tarhan hevosia ja sitten lähdin kotiin.
Minulle tulee ikävä sinua Ninni! Kohta taas tavataan!

Ja sitten tällaista normi jatkotarinaa, kolmeosainen tarina:


Myshi oli tullut jo eilen tänne Tähtisateeseen. Nostin puhelimen yöpöydältä. Sitten naputin Rowanin numeron. Tyttö (vai sanoisinko nuori nainen?) vastasi miltei heti.
- Moi Jen! Tuutsä tallil mun kaa? Mennää maastoo! kuului puhelimesta.
- Okei, tuu bussipysäkil kymmenen minsan pääst ni ootan sua siel, sanoin hätäisesti ja ihmettelin, miksi olin antanut itselleni aikaa vain kymmenen minuuttia. Mutta puin pikapikaa päälleni ja nappasin sämpylän kun ryntäsin hirveätä vauhtia ulos. Lähetin tekstiviestin äidille: "menin tallille. t Jen". Pian puhelin alkoi piipittää. Äiti oli vastannut, mutta en katsonut mitä viestissä luki. Ryntäsin bussipysäkille. Onneksi oli vain sata metriä matkaa. Tervehdimme ja vaihdoimme kuulumisia noin 10 minuuttia. Silloin joku huusi jostain:
- Heii siellä, oottekste Jen ja Rowan? Huomasin suunnilleen Rowanin ikäisen pojan kävelemässä kohti. Rowan kyseli Veetiksi esittäytyneeltä pojalta jotakin ja minulla alkoi olla tylsää.
- Mennään jo tallille, puuskahdin ja valitin: - Ikävä Myshiä! Muut tulivat nauraen perässäni bussiin.

Tallilla suuntasin Myshin luo - ori oli paikallaan tarhassa, jonne olin sen tunkenut kun se saapui. Silitin sen silkinpehmeää turpaa. Myshi luimi viereisen tarhan Kingille. Se ikään kuin sanoi: "Sinä et tammojani vie!". Suuntasin satulahuoneeseen ja löysin sieltä Rowanin iloinen hymy kasvoillaan.
- Kaapo mul.
- No entäs mä? Viitsitkö edes katsoa, kun ihastelit Kaapon nimeä paperissa? kysyin nauraen.
- Menit kai Memellä. kannattaa varmistaa, Rowan sanoi ja meni yksäritarhalle.
Minä ryntäsin varmistamaan. Oikein arvattu. Meme se oli. Nimi oli kirjoitettu punaisella, ja minua alkoi hirvittää. GY Tribal Medal kuulosti kamalan kuumalta ja vaativalta. Energiataso oli tammalla 100, sen tiesivät kaikki. Juoksin tarhalle ja nappasin nopeasti oriini punaisen riimun ja kiinnitin sen Myhsin päähän. Silloin arvasin että jotakin oli pielessä. Riimu oli väärin päin! Oikaisin sen nopeasti ja talutin tarhan portin ulkopuolelle. Katselin Rowania, kun hän mielisteli orittansa ja seurasin esimerkkiä. Puuskahdin kuitenkin pian:
- Tuutsä jo? Myhsi ei jaksa osotella. Silloin tuli nuoreen naiseen vauhtia ja hän oli salamana Vilin kanssa Myshin rinnalla. Myshi oli Viliä suurempi. Pienikokoinen, hentorakenteinen Vili oli jalo ja aristokraattinen, mutta omani oli silti paras! Ainakin niin kauan kun se ei satuta minua tahallaan. Talutimme orit talliin. Pian Muru tuli ihastelemaan orejamme. Vili meni ruokakipolle, ja minä aloin harjata Myshiä, joka oli heittäytynyt piehtaroimaan. Mutta ori jäikin kiinni!



Rowan ei huomannut mitään harjaillessaan Viliä, mutta Myshi ponnistikin yllättäen ja pääsi ylös. Sen pää riippui, ja ilme oli surkea, aivan kuin ori olisi juuri pakkouitettu.
- Oi sinua kultaa, Rowan mutisi Vililleen, joka hirnahteli Myshille ikään kuin lohdutukseksi, mutta ne eivät olleet surullisia vaimeita lohdullisia hirnahduksia, vaan pikemminkin teräviä ja voimakkaita voimaa antavia kiljahduksia. Aloin harjata Myshiä punaisena, mutta en voinut sille mitään, että Myshi oli surkean näköinen. Se ei ontunut, ja antoi putsata kaviot kiltisti. Selässäkään ei ollut kipupisteen kipupistettä, joten ajattelin, että Myshi oli vain uupunut kun joutui itse ponnistelemaan ylös.

Nappasin riimun tuntihevosten tallin seinältä ja juoksin Rowanin perässä Memen tarhalle. Nainen katseli arvioivasti tammaa, vaisusti mutta mutisi välillä sekä negatiivisia että positiivisia väitteitä tamman ulkomuodosta ja käyttäytymisestä. Kun saavuin tarhalle näin tallin tuntiratsuista suosikkini: Fairy ravasi luoksemme ensimmäisenä. Kipa tuli perässä, mutta Meme viimeisenä, vastahakoisesti. Hieroin käsiäni ja vilkuilin tammaa huolestuneena. Kuulin Rowanin lohduttelevan minua sanoin ja teoin, mutta en jännitykseltäni kuullut sanaakaan. Laitoin riimun Memelle ja talutin sen Kaapon tarhalle. Rowan saavutti meidät pian ja haarppoi innoissaan ohitseni ja huusi oriin nimeä. Kaapo laukkasi luoksemme, ja meni Rowanin luo. Se hieroi päätään Rowanin olkaan ja siirtyi sitten Memen kohdalle. Tamma haisteli ilmaa ja nosti häntänsä korkealle arabien tapaan. Kaaponkin häntä alkoi nousta, ja se oli jo innoissaan, mutta rauha rikkoutui kun Rowan pujotti riimun orin päähän ja naksautti narun kiinni. Sitten pienikokoinen maiskautus ohjasi orin tallin suuntaan.

Huomasin käytävällä, kuinka moni ohikulkeva katseli minua siihen tyyliin että "Eikö tuo osaa hallita hevostaa", kun Meme hyppi ylös alas ja väisteli harjaa, satulaa ja kikkea muutakin. Nauroimme Rowanin kanssa hetken ja silloin joku keskeytti meidät. Jane astui talliin sanoien:
- Jaahas, onkos täällä tuntilaisia? Hän meni juttelemaan Rowanille, mutta ohimennen kuiskasi minulle:
- Se voi olla innostunut, mutta näytä sille taivaan merkit, jos se oikuttelee!



Meme jatkoi pukkoilemista, mutta ei antanut periksi minun tahdolleni, vaikka kuinka tarrasin harjasta, manasin ja kirosin tammaa. Lopulta sain satulavyön kiinni ja tamman itsehillintä ei enää heittänyt volttia, joten sen takia Meme lopetti temppuilun ja antoi minun laittaa suitset rauhassa. Sitten talutin tamman kentälle. Jane kehotti minua aloittamaan verkan jo nyt, sillä meme täytyisi lämmittää kunnolla, ettei se tekisi Kaapoa hulluksi. Nousin Memen selkään täristen. Mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni ja ajattelin, että ei, nyt sinä Jen teet parhaasi etkä näytä pelkoasi hevoselle. Keräsin ohjat ja annoin tamman palaa.

Meme ravasi uralla vauhkona, mutta purkakoon energiaa ennen kuin tunti alkaa. Erityisesti esteillä tuli olla varovainen vauhkon hevosen kanssa. Pian ilmassa kajahti kuitenkin korvia halkova ääni, huutoa tallista, tallista söyksyvän hevosen hirnahtelut ja Kaapo, joka oli tullut uralle heitti jättikokoisen pukin. Silloin Jane alkoi ottaa järjestystä kasaan, ja hän huusi vahingossa niin lujaa kuin saattoi:
- SEIS! Se oli Memelle liikaa, ja tamma karkasi pystyyn. Kuuntelin Janen rauhallisia neuvoja, ja nojasin eteenpäin pidellen harjasta kiinni. Jalustimet irtosivat, ja satula kierähti ympäri. Olin tietty unohtanut kiristää satulavyön! Mutta pysyin kuitenkin sylissä. Meme jäi paikalleen seisomaan, joskin steppaili. Kauhun lamauttamana istuin sen selässä odottaen, että tippuisin ja Meme talloisi minut, tai pahempaa. Mutta Meme puuskutti vain kauhuissaan. Jane oli ohjannut Kaapon ja Rowanin voltille, ja he menivät rauhallista käyntiä silmät ymmyrkäisinä katsoen minuun ja Memeen. Rowan taputti käsiään, ja hihkui kun onnistuin pysymään satulassa. Minä istuin itku kurkussa. Lämmin kyynel vieri poskelleni. Meme vain seisoi. Heittäydyin selästä ja juoksin itkien yksäritalliin. Revin Myshin karsinasta, otin harjasta kiinni ja ponnistin selkään ovella. Sitten kannustin orin laukaan maastoreitille pahaa aavistamatta, itkuisena ja kasvot punaisina. Miltei karjuin, kun äkkiä hätäni suureni. Tartuin Myshiä harjasta ja halasin sitä. Sitten jatkoimme tahditonta ravia metsän siimekseen.

Kävelimme kalliolla, kun alkoi hämärtää. Tummat sadepilvet vyyöryivät kohti, ja kuului etäistä ukkosen jyrinää. Myshi etsiskeli tietä kotiin, mutta minä käänsin sen kohti Hevoslaavua, joka kuului Tähtisumun Tallille.
- Toivottavasti sää paranee aamuksi, että voimme aloittaa maailmanympärysmatkan neljän maissa. Kun olemme jo Helsingissä, ne ovat vasta heränneet etsimään meitä. Nousin Myshin selästä, ja muistelin tämän päivän tapahtumia. Myshin aamuinen tervehdys, harjan hankaava ääni, rouskutus. Kiljunta, karannut hevonen, korvia vihlova ääni, Meme. Pysäytin muisteluni kun tunnistin tamman nimen mielessäni, ja menin viemään Myshin laavun yksinäiseen karsinaan, jossa onneksi oli katto. Sitten kävin makaamaan laavun penkille, ja nukahdin heti.

Heräsin keskiyöllä ukkoseen, ja huutoon.
- Jen! Oletko sinä täällä?! Senkin tyhmyri, olimme huolissamme!
- Mmmhh... mumisin vastaukseksi.
- Myshi on karannut, varmaan etsimään sinua! Toimme suitset ja Fálan jotta voit ratsastaa kotiin.
- Se on täällä, sanoin vastahakoisesti ja näytin karsinan. Myshi nukkui. Tunnistin ihmisen lopultakin. Silmäni valahtivat auki, kun huomasin kuka puhuja oli.
- VEETI! kiljaisin ja peräännyin.
- Joo-o, hän naurahti. Katsoimme toisiamme hetken silmiin hymyillen, ja tunsin pienen lämpöisen tunteen kihelmöivän sisälläni. Veeti ojensi minulle Fálan ohjat ja laitoin tamman ohjat kaulalle. Veeti soitti Janelle, että tulisi hakemaan Myshin traikulla. Sitten istuimme laavun penkillä vierekkäin juttelemassa. Ilo alkoi kulpia sisältäni. Sitten jokin pakotti minut tekemään jotakin. Silloin sinkosin Fála, selkään ja maiskutin sen laukkaan. Tajusin vasta kilometrin jälkeen, mitä olin tehnyt. Olin halannut Veetiä!

Talutin Fálan talliin ja harjasin sen. tamma pärski ja nautti.
- Fála rakas, olet ihana! sanoin ja suutelin ratsua turvalle. Silloin tallissa kopisi. Veetikö? Piiloudun äkkiä karsinaan ja kuulin Veetin hyräilevän tallissa. Sitten kuulin jotakin ällistyttävää.
- Onhan se Jen aika mukava, vai mitä Kaapo? Silloin pihahdin. Tiesin että Veeti kuuli minut, koska yhtäkkiä tuli aivan hiljaista. Muutaman hiljaisen sekunnin jälkeen nousin ylös ja avasin karsinan oven. Veeti huomasi jonkun juoksevan ulos, mutta ei lähtenyt perääni. Pingoin yksityistalliin ja tulin parahiksi huomatakseni, että Rowan ja Lottis palauttivat Rayn, Kingin ja Myshin karsinoihinsa.
- Moi Jen! Veeti kertoikin jo mitä sä olit tehnyt... Rowan aloitti. Enempää en kuullut, sillä ryntäsin hakemaan Myshin harjat. Hellin sitä ja syötin monta omenaa ja sokeripalaa. Sitten harjasin sen, ja kävin läpi hikiviilalla, kuivasin vanhoilla pyyhkeillä ja asetin sille uuden riimun päälle. Sitten halasin oria, laitoin sadeloimen ja päästin pihattoon. Myshi tarvitsi rankan lenkin jälkeen paljon ilmaa suuriin keuhkoihinsa.

Lopulta rankkasade hellitti ja poljin kotiin. Jatkossa varmaankin tulen pelkäämään Memeä, ajattelin. Loppu! ;D



Kuvanäyttö - njaa, sitä löytyy Hoitsuttomien yleisleirin galleriasta

Parasta toivoen, Niina
Kesäterveisiä ja onnea myös muillekin hakijoille!

[Selena]

Hei!

Olen Selena, niin irl kuin urlkin 13-vuotias, alakoulun taakseen jättänyt tyttö. Olen puuhaillut hevosten kanssa pienestä pitäen, n. 2-vuotiaasta, hevosia harrastavien siskojeni ja äitini kautta. Ratsastanut olen yhtä pitkään, tosin yleensä sanon, että olen ratsastanut 7-vuotiaasta - koska silloin pääsin pois talutuksesta.
Virtuaalihevosia olen harrastanut myöskin jostain 7-vuotiaasta, ja silloin unelmani oli perustaa virtuaalikenneli, tosin nykyään harrastus on siirtynyt täysipainoisesti hevosten puolelle. Olen hoidellut useilla talleilla, ja tälläkin hetkellä minulla on hoitohevonen Mehtälässä ja Golden Horsessa.

Poppari sulatti sydämeni heti tultuaan Seppeleeseen; erikoinen väri, juuri sopiva koko, monitoimisuus ja ihana luonne tekevät siitä juuri täydellisen ponin minulle. Tasonsa puolesta poni sopii minulle, sillä olen itsekin tasolla helppo B ja esteitä olen kerran hypännyt metriä, eli se 80 cm on aivan passeli. Poniravikurssin olen käynyt, eli voisin aivan hyvin Popparillakin ajella.

Ulkonäöltäni olen aivan suomalaisen näköinen - olkapäiden alle ulottuvat maantienruskeat hiukset, sivuotsatukka, harmaat silmät ja vaalea iho. Olen melko hoikka, ja pituutta löytyy n. 150 cm.

Hevosten kanssa lempijuttujani ovat maastoilu ja maastoesteet sekä leikkimielinen ratsastelu ilman hullua treenaamista. Kouluratsastuksessa on aivan huimaava tunne, kun hevosen saa joskus kulkemaan avuilla peräänannossa. Muutoin en erityisesti koulu- tai esteratsastuksesta välitä. Maastossa paras hetki on ehdottomasti peltolaukat - tai miksei tyhjällä, hiljaisella tielläkin voisi laukata. Maastoesteissä on parasta, kun saa tyhjällä suoralla painella täyttä vauhtia eteenpäin, ja kyllä ne hyppimisetkin ovat mainioita ;)

Seppele on hieno talli, piirrokset ovat upeita, samoin ulkoasu. Palkkasysteemi on hieno, tavalliset virtuaalieurosysteemit ovat tylsiä enkä itse pidä niistä lainkaan. Tasojärjestelmät vielä tylsempiä. Porukka ja yhteishenki Seppeleessä ovat huiput. Lisäksi se ei varmasti tulisi lopettamaan vielä pitkään aikaan - edelliset tallit, joissa olen hoitanut, ovat lopettaneet ennemmin tai myöhemmin.

Tarinanäyttöä löytyy Noran päiväkirjasta ja Binan hoitokirjasta.

Ajankohtaisia piirtonäyttöjä minulla ei ole, sillä en ole pitkään aikaan saanut mitään siedettävää koneelle. (paitsi tietysti sienirojektini, mutta siitä tuskin on hyötyä hoitajahauissa ;))

Hyvää kesänjatkoa ja onnea muillekin hakijoille!

[nappi]

Heips!

Olen Nappi 13-vuotias tyttö.Omistan todella tempperamentikkaan kanin sekä 7 kissaa.
Luonteeltani olen melko itsepäinen,huumorintajuinen ja iloinen.Jos olen päättänyt thdä jonkin asian, teen sen,vei se kuinka kauan tahansa(en tiedä onko se aina hyvä asia).Pyrin aina ajtteleemaan miltä asia tuntuu eläimen näkökulmasta.Olen keskipitkä ja melko hoikka ja minulla on melko pitkät vaaleanruskeat hiukset.Silmäni ovat tylsän harmaat.Tykkän käyttää vaatteita joissa on rento ja hyvä olla.


Rakastan hevosia ja ratsastusta yli kaiken.Paras kaverini omistaa shettis tamman jota koulutamme esteratsuksi sekä 20 vuotiaan monitoimi suokki ruunan.Sekä minä että kamuni pidämme maastoilusta,vauhdista,seikkailuista ja esteistä.Maastoilessamme meille sattuu yleensä hurjiakin kokemuksia mutta aina niistä on selvitty.Ratsastanut olen nyt noin 7vuotta ja suurimapana haaveenani olisi oma hevonen.Tallilla teen kaikkea mahdollista;harjaan,siivoan,putsaan,ratsastan,ajan,ruokin jne.

Eksyin Seppeleen sivuille jokin aika sitten.Etusivulla näin kuvan kirjavasta ponista,ajattelin että tuolla täytyy olla hoitaja.Menin Popparin sivuille ja huomasin että sillä ei ollut hoitajaa! Sen lempeä katse hurmasi minut,etenkin kun pidän poneista niiden luonteen vuoksi.Ne keksivät mielellään hauskoja jekkuja eikä hoitajan elämästä vauhtia puutu.

Miksi minä:
-olen luotettava
-voin käydä tallilla väh.2 kertaa viikossa
-olen valmis sitoutumaan hoitajan työhöni
-olen rento tyyppi joka ei leikistä suutu
-olen innokas ja nopea oppimaan uutta.

Tarinanäyttöä minulla ei entuudestaan ole,tosin piirrän mielelläni ja tässä vähän näyttöä
siitä:

anskuntalli.suntuubi.com/?cat=5&img=7
anskuntalli.suntuubi.com/?cat=5&img=6
anskuntalli.suntuubi.com/?cat=5&img=4
anskuntalli.suntuubi.com/?cat=5&img=5

Onnea kaikille hakijoille!

[Kirsikka]

Heipsan eli tässä kirjoittelee url 15 v. likka Kirsikka (tutummin Kimi) ja tunnelma tietty ihan katossa kun huomasin että vihdoin on Popparin hoitajahaku alkanut! Elikkä ratsastustaustaa semmotteet 7-8 vuotta ja tietty poniratsastaja kun ei semmosta isoa kasvypyrähystä ole sattunut kohalle ja kevytkin olen. Ratsastuksessa löytyy napakkuutta ja herkkyyttä/pehmeyttä tarpeen mukaan. Juureni ovat maalla "maalaisjunttien" keskellä ja siellä oli oma ylläpito ponikin, josta piti luopua kun muutettiin lähemmäs "suur"kaupunkeja. Sieltä maalta on jäänyt puhetapa joka välillä pistää esiin. Ulkonäköä sen verran että pitkät vähän kiharat oranssihtavan ruskeat hiukset, siniset silmät ja kesällä vähän pisamia, sekä pittuutta jotkut vähän päälle 150 cm. Tykkään kyllä laittautua (varsinkin kynnet ovat aina värikkäät ja hienosti laitetut) vaikka sitä maalaistaustaa on, ja hieman ruskettunut kun ollaan kuitenkin ulkoilu immeisiä.

Pysyn varmaan ikuisena poniratsastajana, mutta ei se menoa haittaa! Hevosten ja ratsastuksen lisäksi harrastuksiin kuuluu karate ja mopojen ihastelu (mopokortti tavoitteena), sekä japanin kielen ja kulttuurin opiskelu. Mutta hevoset on nyt (ja aina olleet) se tärkein, joten nyt hoitohepo hakusessa. On jo aikakin kun on parin kolmen viime vuoden aikana käynyt vain ihan perus tunneilla, niin vaihtelu virkistäisi. Olen ehdottomasti este-ihminen, vaikka koulukiemuratkin onnistuu ja kouluhan on ratsastuksen perusta! Minusta on ihanaa tehdä muutakin puuhailua heppojen kanssa kuin ratsastaa. Uittaminen, peseminen, harjailu, rapsuttelu, juoksuttaminen, ajaminen, rauhalliset taluttelut metsässä... Ne ovat hevostelun suola!

Luonteeltani olen rehellinen, huumori on kohdallaan, ahkera enkä helposti hätkähdä ja vaikka ei ensin huomaisi, niin vähän pehmo. Mutta kaiken hoidan loppuun asti ja joskus sorrun pilkun viilaamiseen. Maalaisjuntti löytyy tästäkin tytöstä sieltä jostain ja silloin huumori ja rempseys ja railakas kielenkäyttö ottavat vallan. En haluais pyytää heti apua jos on vähän vaikeeta, vaan yritän ratkasta ongelman ensin itse. En ole ujo, tutustun ihmisiin hyvin, mutta en kuitenkaan paljasta "sisintäni" monelle. Eli kavereita löytyy mutta todellisia ystäviä vain muutama. Huonoja päiviä on harvoin, mutta saatan vaikuttaa vähän hyökkäävältä kun sanon rehellisesti mielipiteeni.

Popparissa minua kiehtoo ensinnäkin sen taidot, koko ja tietty väritys. Siinä on sellaista persoonallisuutta mitä kaipaan. Poppari on risteytysponi ja sillä on tempperamenttia, eli täydellinen koska mitkään uljaat, viehkeät ja hyväsukuiset isot kilpahevoset ei ole mun juttu. Poppari on passelin kokoinen ja se on vielä nuori, eli hastettakin löytyy (sitä kaipaankin). Onhan Poppis aika symppiskin, tuon pörröisen harjansa ja laikkujensa kanssa... Siltä löytyy pilkettä silmäkulmasta ja pidän tuommosista rempseistä poneista niinkuin Poppis.

Vaikka tuota ratsastelua on jo jonkin verran harrastettu, niin Poppari on kuitenkin tasoltaan minua korkeammalla. Kun se ylläpito poni oli siellä maalla sellanen maasto ja köpöttelykoulu poni, niin ei mun taidot siinä paljon kehittyneet kun jo vanhanpuoleinen ponikaan ei oikein mitään osannut. Eikä kerran viikossa ratsastaminen viime vuosina ole edistänyt taitojani taivaisiin.. Joten sen puolestakin Poppari olisi ihana hoitopolle kun voisin sen kanssa edistyä.

Olen seuraillut jo kauan Seppeleen tapahtumia ja talli on persoonallinen, sopivan rento, mutta asiallinen. Seppelettä päivitetään ja täällä on paljon ohjelmaa, eli tylsää ei tule. Kaikki osallistuvat, eikä kukaan jää ulkopuoliseksi. Täällä on hyvät ja selvät säännöt, eli järjestys säilyy. Näiden ominaisuuksien ja Popparin takia haluan Seppeleeseen hoitajaksi.

Lopuksi tiivistys, eli hoitajana olen:

-pitkä-aikainen
-oppimishaluinen ja innokas
-luotettava
-ahkera
-huolellinen

Tässä pari tämmöstä tosi nopeaa tuherrusta (paint + piirtopöytä ):

1. C:\Users\Seppo\Pictures\hevonen1.jpg
(ja Seppo tuossa lukee koska olin isän käyttäjällä piirtelemässä..)

2. C:\Users\Sara\Pictures\preeriaori.jpg

3. C:\Users\Sara\Pictures\varsa1.jpg



Toivottavasti tärppäsi, olis ihanaa nyt pitkän tauon jälkeen saada hoitoponi, että sais lisää sisältöä tähän heppasteluun. Onnea kaikille muillekkin hakijoille! Jos mua ei nyt onnistanu niin Poppis tekee kuitenkin jonkun toisen immeisen tosi onnelliseksi.

[Nomppu]

»Anna»
Anna, tutummin Nomppu on seitsemäntoistavuotias hieman liian pitkäksi venähtänyt tulinen suomalaisespanjalainen neitokainen joka käy ylireippaana maailman ankeutta vastaan! Kerrotaanpa hänestä nyt viellä vähän tarkemmin.
180-senttisenä ei ole kuulemma laisinkaan kiva olla, ehei. Pituutensa hän on onkin perinyt espanjalaiselta isältään jonka ansiosta Nomppu puhuu sujuvaa espanjaa ja omaa tummanruskeat hieman taipuisat ja siksi laineilevat hiukset jotka yltävät juuri olkapäille. Hiilenmustat silmät ovat langettanuttaneet jo monta viatonta ressukkaa. Tuolta kevyesti auringon päivittämältä iholta löytyy nimittäin myös kurveja; niitä Nomppu korostaakin parhaansa mukaan ihonmyötäisillä vaatteilla. Mutta ei sen puoleen neiti todellakaan ole mikään helppo saalis joka paljastaisi kaikki herkkunsa ensi kättelyssä.

Neitokainen pitää kroppaansa kunnossa päivittäisellä kolmen tunnin punttisalin rääkkäyksellä. Ruokakaan ei hänelle näytä maistuvan ja siksi tytön terveys onkin vaakalaudalla, koska lisäksi Nomppu sairastaa vakavamman asteen astmaa. Ja tuollainen rasitus ei tee kyllä todellakaan hyvää, kuten saatattekin aavistaa. Mutta hänelle siitä on turha mainita ellei halua neidon ikuista raivoa osakseen. Nimittäin pitkävihainen hän osaa valitettavasti olla ja rukoilut eivät siinä pisteessä auta.

...Kuten jo aikaisemmin viittasin jossakin vaiheessa Nompun romansseihin voin sanoa, että tuo on todellinen miestennielijä joka yrittää saada joka kärpäsen loukkuun. Muutaman kerran mokoma pirulainen on onnistunutkin ja särkenyt monen pojan sydämmen parin viikon jälkeen. Mutta hevosia Nomppu ei ikinä hylkäisi. Nuorukainen on omistanut joskus unelmiensa hevosen tummanpunaruunikon nimeltään Dara. Tamma valitettavasti menehtyi onnettomuudessa joka jääköön mysteeriksi, koska se on Nompun herkkä kohta.

»Miksi Poppari»
Nomppu rakastaa kenttäratsastusta. Se on ollut hänen sydäntään lähellä jo useamman vuoden ja Popparilla tuntuisi olevan pontentiaalia siihenkin lajiin, kun monipuolinen kuulemma on. Poppari tarvitsee vakaat avut ja rauhallisen ratsastajan ja siihen Nomppu on omiaan ja voisihan hän tähdätä myös pidemmällekkin joskus tällä ruunalla.
Hän ihastui täydellisesti tämän pikku herrasmiehen luonteeseen ja ulkonäköön.
Mutta, ohhoh mikä näky olisi 180-senttinen hujoppi 130-senttisen Poppari nimisen pikkuisen ponin selässä? Minusta nämä kaksi täydentäisivät toisiaan mainiosti. Tuli ja vesi, brunette ja blondi.

»Miksi Seppele»
Nomppu etsi pitkään ja hartaasti ratsastuskoulua jossa olisi pontentiaalia ja tavoitteita. Kunnon haastetta niin kenttäratsastuksen vääntäjälle kuin myös esteratsastuksesta kiinnostuneille, kouluratsastajille, maastoratsastajille... Neiti mieltyi Seppeleen hyvin käyttäytyviin hevosiin ja poneihin jotka selvästikin kunnioittivat ihmisiä enemmän tai vähemmän. Ne eivät ole kentänkiertäjiä jotka päivästä toiseen elävät kahden tunnin ratsastustuntien takia, jotta 9-vuotiaat lapset saisivat paukuttaa niiden kylkiä ja repiä kuolaimia suussa. Jep. Nompun tarkat kriteerit täyttävä talli, todellakin. Sellainen vihdoin löytyi ja, kun neitohan ei uskonut haaveiden toteutumisiin...


Kesäisin tervehdyksin,
Nomppu

[Taru]

Poppari, Poppari, Poppari ja vielä kerran Poppari!

Päätämpä minäkin sitten hakea :) Eli minä, Taru, haen hoitajaksi Popparille. Poppari sulatti sydämeni heti, vaikka vain vilkaisin sitä. Mietin sekunnin murto-osan haenko vai en, mutta päätin tullaa taas onneani koettamaan :) Todella ihana persoona tuo Poppari, kerronkin pari syytä, miksi haluan Popparin hoitsukseni ;) Ennen sitä kerron kuitenkin hieman IRL-minästäni ;)
IRL^{In Real Life} olen luonteenpiirteiltäni melko samanlainen kuin Taru. Olen myös esteratsastaja, ja ratsastusta olen harrastanut sen 5-6 vuotta. Olen IRL-elämässä positiivinen, kohta 13-vuotias tyttö, joka ei pelkää tutustua uusiin ihmisiin. Olen ratsastanut hieman vaativilla tapaksilla, ja pari nuorta polleakin olen päässyt ratsuttamaan (sellaisia 5-6 vuotiaita polleja). Nuoret hevoset pysyvät minulla ihan hyvin hallussa, ja siksi halusin virtuaalitalliltakin hoitopolleksi nuoremman tapauksen :) Minua on usein kehuttu pehmeästä ohjastuntumasta ja hyvästä istunnasta. Tietenkin on aina parantamisen varaa :) Tulevaisuuden haaveeni on päästä jonnekin suureen esteratsastustapahtumaan, kuten Horse Show'hun :D
Hakemukseni siis:

.:Poppari - tuo vallattoman söpö risteytysponi!:.

Ensinnäkin Poppari ihastutti hauskalla ulkonäöllään. Todella veikeä persoona :D Luonnekin kuin kultaa, ei voisi toivoa parempaa luonnetta! Tuo sen hirnahtelutaito nauratti, ja minulla olisi innostusta kirjoittaa kyseisestä ponista. Vaikka poni onkin pieni ja hassu^{ehkä hieman ilkikurinenkin vaativine huuteluineen ;D}, varasti se silti jo sydämeni. Poppiksen kanssa riittäisi inspiraatio pitkälle, ja ponin kanssa voisi tehdä vaikka mitä hauskaa sen kullasta veistetyn luonteen vuoksi. Tuollainen poni olisi unelmahoitsuni, ja sen takia päätinkin hakea. Poppis on monipuolinen ratsastettava, ja sitä on ajetukin, joten tekemistä riittää. Voi mennä koulua kuin esteitäkin, ja maastossakin voi viettää ponin kanssa laatuaikaa. Monitoimiponi, ei voi muuta sanoa. Yksinkertaiset hoitohetketkin luonnistuvat, mutta saahan niihinkin lisää mielenkiintoisuutta, kun lisää Popparin hassutteluja siihen väliin ;D Syitä, miksi Poppari ihastutti, on niin monia, että menisi taatusti koko päivä niitä selittäessä. Yksinkertaisesti ja nopeasti sanottuna, Poppari ihastutti veikeän ulkonäön, kullasta veistetyn luonteen ja monipuolisuuden takia. Ihana poni, oikea symppis! Popparista olisi mukava pästä kirjoittelemaan, ja kuvienkin piirto onnistuisi. Poppari on myös inspiroiva, aivan mahtiponi :) Ellei nyt tärppää Popparin suhteen, niin tapaatte minut vielä tulevissa hoitajahauissa ja ensi vuoden hoitsuttomien leirillä (jos järjestätte, ja ellei minulla siihen mennessä ole hoitopollea) ;)
Poppis olisi myös uusia tavoitteita avaava hoitoponi. Sen kanssa voisi edetä niin esteillä kuin koulussa. Vaikka Poppari ei olekaan mikään Grand Pix luokan kisaponi, niin olisi sen kanssa silti mielenkiintoista edetä. Popparin nuoruus tuottaa toki haastetta, mutta eipähän ole sitten tylsää ja yksitoikkoista hoidella ja ratsastaa ;) Olisi suunnattoman, lähes sanoinkuvailettoman hienoa päästä noin monipuolisen (ja söpön ^^) ponskin hoitajaksi. Vaikka olenkin yleensä kiinnostunut enemmän puoliverisistä, Poppari kyllä on inspiraation lähteeni sekä kuulostaa todella mielenkiintoiselta ponilta.

.:Seppele? Miksi juuri se?:.

Seppele on jo pitkän aikaa ollut yksiä lempivirtuaalitallejani. Seppele on miellyttänyt monipuolisella toiminnallaan, aktiivisuudellaan ja upean persoonallisilla hevosilla. Olen pitkään halunnut tänne hoitajaksi. Nyt, kun Poppari viimein hakee hoitajaa, niin päätin sitten ottaa tuumasta toimeen ja laittaa hakemusta tulemaan. Seppele omaa ihanan yhteishengen ja persoonalliset + mukavat hevoset. Olen hakenutkin jo muutaman kerran, ja nyt päätin panostaa hakemukseeni oikein kunnolla :) Seppeleen pystyttämiseen on käytetty aikaa, sen huomaa. Ei ole vain äkkiä hutaistu, ei todellakaan! Vaikka olenkin ihaillut Seppelettä, olen ihaillut ennen kaikkea yhteishenkeä, jota Seppele onnistuu pitämään yllä. Olin innoissani, kun pääsin mukaan hoitsuttomien yleisleirille :) Oli kyllä hauskaa, ja maksujen väsääminen ei tuota minulle ongelmia. Yritän aina maksaa maksut ajallaan, ettei sitten jää negatiivista muistikuvaa ;)

Kuten jo sanottu, Seppeleen toiminta, hevoset ja aktiivisuus tekevät siitä yhden parhaimmista näkemistäni talleista. Aloitin Seppeleen sivuilla surffaamisen noin 3-4 vuotta sitten, ja tänäkin päivänä olen täällä väsäämässä hakemusta. Seppele on siis kiehtonut minua pitkän aikaa, ja hevoset ovat hurmanneet monipuolisuudellaan, ainakin minut. Toimintakuva on laaja, ja se on ihastuttanut minua jo silloin, kun aloitin sivuilla käynnin. Luen usein hoitajien kirjoittamia hoitotarinoita, ja niitä lukemalla saan lisää tietoa Seppeleestä. Seppele järjestää usein mukavia tapahtumia, joihin minäkin olisin halukas osallistumaan. Sitä minä ihailen suuresti - sitä, kuinka usein järjestätte tapahtumia hoitajien iloksi. Nuo kesäleirit olivat ihan mahtijuttu, varmasti kaikkien mielestä ;) Tunnit ovat myös kiva aktiviteetti, tuo mukavasti ratsastuskoulufiilistä mukaan :) Merkkien suorittaminen kuulostaa todella mukavalta, ei sitäkään ominaisuutta kaikilta virtuaalitalleilta löydy. Merkit olivat todella mukavanoloisia, ja niitä olisi kiva keräillä :) Varsinkaan Seppeleen ihanaa yhteishenkeä, värikästä talliporukkaa ja aktiivista toimintaa ei löydy joka tallilta, olen siitä aivan 100% varma. Siksi olisikin mahtavaa ^{ja kunniallista :D} aloittaa hoitaminen täällä. Seppele on ihan mahtipaikka, kaikki osuu nappiin, kun mietin, mitä tulee ottaa huomioon virtuaalitallia valittaessa. Ainoa suuri kriteeri on, että tallilla, jolla hoidan, pitää olla toimintaa. Täällä sitä on, ja olisi kivaa päästä osallistumaan kaikkiin keksimiinne huvituksiin :) En tykkää tasosysteemeistä yms. ja täällä tallilla ei onneksi sellaista ole ;D Koska minusta hoitajalla pitää olla vapaus tehdä hoitsunsa kanssa mitä vaan, paitsi sen ymmärrän, ettei heti ensimmäisessä hoitotarinassa hypitä esteitä. Tutustuminen omaan hoitsuun on tärkeää, ennen kuin nousee selkään :) Tuo spessusysteemi on mahtava hemmottelutapa :) Hauskan jutun olette tässäkin asiassa keksineet ^^ En nyt keksi enempää syitä, miksi juuri Seppele, mutta toivottavasti saitte kattavan perustelun ;D

.:Miksi juuri minä?:.

Olesi upeaa olla osa tätä värikästä, persoonallista porukkaa, eli Seppeleen hoitajakaartia. Se olisi unelmieni täyttymys, jos pääsisin edes jonkin heposen hoitajaksi. Nyt, kun Poppari hakee hoitajaa, niin tunsin tilaisuuteni tulleen. No, en koe, että minulla olisi mitään etuasemia tässä hommassa, joten kirjoittelen tämän nyt ihan vaan sillä tavalla, kuin osaan. En ole vakuuttava perustelujen/esittelyjen kirjoittaja, mutta tarinat ovat sitten panostetumpia ja jossain määrin huumorintajuisia. Jännittäviäkin tarinoita yritän väsätä aina välillä, että saatte hieman vaihtelua 'tavallisten' hoitotarinoiden ohella :) Seppele vaikutti myös aktiivisuutensa kannalta todella hyvältä ja panostetulta virtuaalitallilta, johon te, Anne ja Josefiina, jaksatte käyttää aikaa ja hoitajat ovat varmasti onnellisia, kun pääsevät hoitamaan näin mahtavaan virtuualitalliin :) Seppele on siis ehdottomasti yksi suosikkivirtuaalitallejani, juuri noiden seikkojen takia.

Olen todella kiinnostunut hoitajan hommista. Popparin kanssa puuhailu kiinnostaa minua ja kirjoittamiseen käyttäisin niin paljon aikaa, kuin mahdollista. Panostaisin täysillä, ja ideoita hoitotarinoihin löytyy vaikka millä mitalla. Voin taata, että Poppari saisi pitkäaikaisen ja aktiivisen hoitajan, jolla on aikaa edetä ponin kanssa, eikä vaan heti hyppää selkään ja hypi mitään tajuttoman korkuisia esteitä. Rauhallisuus on kaiken A ja Ö, siitä ei voi tinkiä. Olisin rauhallinen Popparin kanssa, enkä hätiköisi missään tilanteessa^{kokeilen ainakin ;D} Aikaa ja inspiraatiota löytyy, koska hoidan (tällä hetkellä) vain parilla virtuaalitallilla. Toisella pitää hoitaa vain kerran kuukaudessa, ja toisella silloin kuin huvittaa ;) Tänne suuntaisin kaiken innostukseni, koska olisi niin mahtavaa päästä tänne hoitajaksi :) Se ei tosin haittaa, vaikken pääsisikään, mutta se olisi toki todella kivaa. Odotan aina jännityksestä kankeana tuloksia :D Mutta, olen hieman huono kirjoittamaan perusteluja^{varmaan huomasitte? :D} Lyhyesti sanottuna minut tulisi valita, koska olen aidosti kiinnostunut hoitajan hommista, ja minulla olisi aikaa ja innostusta kirjoittaa. Virtuaaliheppailusta on muutaman vuoden kokemus, ja olen hoitanut monella tallilla.

.:Kuka on Taru ja miltä hän näyttää?:.

Ruotsissa asunut, ratsastusta harrastava Taru, omaa monia luonteenpiirteitä. Sinnikäs, luotettava, hieman itsepäinen, temparamenttinen... Luonteenpiirteitä löytyy Tarulta jos jonkinmoista. Positiivinen ja jokseenkin hieman itsepäinen tyttö on reipas ja elämäniloinen persoona, johon kaikki voivat huoletta turvautua! Taru on nimittäin kaikkien kaveri. Vaikka hän suuttuu joskus, ei hän tallikavereilleen sitä näytä, vaan osaa pitää vihaisuutensa piilossa. Sitten kun Taru näkee henkilön, joka sai hänet vihastumaan, niin viha suorastaan ryöppyy ulos. Taru ei kuitenkaan suutu helposti, ja ei ole yleensä pitkävihainen. Hän kulkee tallilla nimellä "pörris" tuuheine hiuksineen. Paksut, rinnoille ylettyvät hiukset ovat väriltään synkän mustat ja Taru tykkää ottaa niihin raitoja, yleisimmin violettejä. Silmät Tarulla ovat ihanan vaaleansiniset. Taru on temperamentikas - jos hän on iloinen, hän on todella iloinen, ja jos hän on vihainen, hän on todella vihainen. Osaa siis ilmaista tunteensa vahvasti. Joskus Taru on aika häsläri, ja hermostuu joskus erittäin helpostikin, mutta hevosten kanssa pyrkii toimimaan mahdollisimman rauhallisesti. Taru rakastaa haasteita, eikä pistä pahakseen, jos ponskissa on hieman haastetta. Taru on hevosihminen, ollut jo monet vuodet. Hän on 167cm pitkä (tarkalleen sanottuna), hoikanpuoleinen tyttö. Taru ei pienestä hetkahda, ja on ns. oman tiensä kulkija. Tarun löytää yleensä tarhalta, jossa hän puhelee lempeästi hoitohevoselleen. Tarun saattaa löytää vain harjailemasta hevosia, eikä lainkaan ratsastamasta. Tämä tyttö osaa olla hieman itsepäinen, mutta kaveripiireissä erittäin puhelias ja rento persoona. Hymyilevä ja värikkäisiin vaatteisiin pukeutuva tyttö osaa myös pilailla, ainakin tallikavereiden kustannuksella.. Taru on useimpien mielestä positiivinen ja elämäniloinen persoona, jolla aina on jotain päivääpiristävää sanottavaa. Taru ei suutu melkeinpä ikinä, mutta kun suuttuu niin pysykää pois alta... Taru saattaa olla pitkävihainen, mutta se riippuu aika paljon tilanteesta. Taru on määrätietoinen ja topakka, ei mikään tossunalla kulkija. Taru on myös siitä päättäväinen, koska jos hän on päättänyt tehdä jotain, hän tekee sen. Hän hoitaa hevosen aina tunnollisesti loppuun, eikä anna muun mennä hevosten edelle. Todellinen heppahöperö siis. Taru saapuu yleensä tallille joko kävellen tai pyörällä, mutta joskus hänet voi bongata 17vuotiaan isoveljensä, Antin, mopon 'takapenkiltä'.

Ratsastus on tytön mielestä mukavaa, vaikkei olekaan pääasia. Tarun mielestä pääasia on, että saa viettää laatuaikaa ihanan hoitohevosen kanssa. Kun Taru pääsee ratsaille, alkaa hevosilla kuri ja järjestys. Taru osaa olla määräteitoinen, ja Taru omaa huiman rohkeuden ja varmuuden. Vaikka Taru löytäisikin itsensä maasta, ei tyttö siitä hetkahda vaan nousee rohkeana takaisin ratsaille. Taru menestyy hyvin esteratsastuksessa, ja kisaa jo metrin korkuisilla esteillä. Tarun haave on päästä joskus mukaan Helsinki International Horse Show'hun. Kouluakin Taru vääntää mielellään, vaikkei olekaan tämän tytön lempipuuhaa. Taru on maastoihminen, ja nauttii luonnonhelmassa ratsastamisesta ja uittoreissuista. Ratsastaessaan Taru osaa ottaa huomioon hevosen luonteen, esim. jos hevonen on herkkä, niin osaa Taru käyttää kättä ja pohjetta pehmeästi. Pehmeys ja tasaisuus ovat Tarun mielestä ratsastuksen A ja Ö. Taru ei myöskään ikinä luovuta. Ratsastaessa se tuottaa plussaa, koska jos hevonen ei tee sitä mitä pitäisi, niin Taru ei luovutakaan, niin kuin hevonen luultavasti ajattelee. Taru on myös ajanut muutaman kerran, eli Tarun uskaltaa päästää ajo-opetetun hevosen ohjaksiin.

Taukohuoneessa oleillessaan saattaa heittää pari vitsiä, ja on muutenkin huumorintajuinen. Jutustelee mielellään uusien tuttavuuksien kanssa, eikä Tarua voi kuvailla sanalla "ujo". Taruun on helppo tutustua, ja Taru onkin erittäin seurallinen. Taru on saanut eräällä tallilla arvonimen "Tallimme hullu", koska Taru saa välillä päähänsä jos jonkinmoista ideaa, jotka eivät välttämättä ole ihan tervejärkisiä :D

Vuonna 2011 tapahtuneen ratsastusonnettomuuden takia (Tarulla meni käsi poikki) tyttö oli kolme kuukautta ratsastuskiellossa. Sen jälkeen Taru sai ratsastaa, mutta ensimmäisen kuukauden vain kevyesti. Nyt Taru on taas elementissään, ja Tarulle ei jäänyt minkäänlaista ratsastuskammoa. Rohkeasti takaisin selkään vain! ;)

Koska tästä esittelystä tuli pitkä, niin tiivistän sen sitten, jos pääsen hoitajaksi ;)

.:Hoitajana?:.

Hoitajana olisin^{ainakin yrittäisin} aktiivinen, ja ennen kaikkea luotettava ja pitkäaikainen. Olisin myös todella innokas osallistumaan Seppeleessä järjestettäviin tapahtumiin, ja olisin myös kiinnostunut tunneilla käymisestä. Enpä nyt muuta osaa tästä osuudesta sanoa, mutta yrittäisin olla hyvä hoitaja, ja kirjoittaa pitkiä/melko pitkiä tarinoita :) Kuviakin yrittäisin väsätä, ja kuvanäyttöä voin laittaa tähän vielä. Olisin myös innokas tarinoitsija, ja jos innostun kirjoittamisesta, niin tarinoista voi tulla oikeita novelleja ;) Tarinani ovat yleensä melko kirjoitusvirheettömiä, koska kirjoitan ne yleensä ensin Wordiin ja sieltä sitten kopioin. Yritän kirjoittaa mahdollisimman pitkiä tarinoita, ja kuvailulla yritän sitä saada. Sovitan tarinaani usein myös muista henkilöitä, ja täällä Seppeleessähän niitä muita henkilöitä löytyy :) Olisin myös mahdollisimman pitkäaikainen, koska niin pitkään olen halunnut jo olla Seppeleessä hoitajana. Kun tämä haave joskus (ehkä) toteutuu, niin olen päättänyt olla tunnollinen ja vastuullinen hoitaja. Pääasiahan ei ole suosio, vaan se, että saisin näin ihastuttavan upeasta tallista noin ihanan hevosen hoitsuksi.

.:Tiivistelmä:.

• Aktiivinen (yritän olla)
  
• Kirjoitan virheetöntä ja mukavalukuista tekstiä (yleensä)
  
• Tarinat ovat joltain osin jännittäviäkin
  
• Innokas osallistumaan Seppeleen tarjoamaan toimintaan
  
• Kirjoitan suht' pitkiä tarinoita
  
• Poppari tarjoaa minulle inspiratiota kirjoittaa
  
• Olisi mahtavaa päästä Seppeleeseen hoitajaksi
  
• Aika ja innostus riittää pitkäksikin aikaa
  

.:Tarina- ja kuvanäyttöä:.

Tarinat ovat minun kirjoittaminani yleensä suht' pitkiä, jotkut vielä pitempiä :D Hoidan hevosia yleisimmin hoitotarinoin, mutta joskus piirrän kuviakin vaihtelua antamaan ;) Kirjoitan siis yleisimmin tarinoita.
Kuvat ovat minun piirtäminäni yleensä aika 'tavallisia'. Siis sellaista laidun- karsinameininkiä on yleisimmin ;) Joskus vaan ihan pääkuvia, joskus ratsastuskuvia. Piirrän kuitenkin monipuolisesti siinä määrin, että en esim. piirrä kahta pääkuvaa peräkkäin, ja yritän aina piirtää panostetusti, että te jaksatte sitten katella tuherruksiani ;)

Tämän hevosen päikystä löytyy muutama merkintä :)
Täällä on ihan normeja hoitotarinoita (Zarien kirjoittamat tarinat) :)
Tästä linkistä löytyy hevosen pää, joka ei esitä ketään hevosta :D Tai kyllä se ehkä jotain esittää, mutta piirsin vain ;) En jaksanut värittää, väritän joskus :DD
Täällä vielä yksi kuva :)

HUOM! Piirrän hevosille yleensä aika isot silmät, joten ei kannata välittää hevosten jättisilmistä ;D

PS. Nuo tarinat saattavat olla joltain osin melko lyhyitä, mutta täällä Seppeleessä olisi intoa kirjoittaa pitempiäkin tarinoita, koska olen niin kauan halunnut Seppeleeseen hoitajaksi, eikä kukaan hevonen ole 'tylsä' :)
PPS. Yleisleirin^{hoitsuttomille} maksuista löytyy lisää näyttöjä ;)
PPPS. Toivottavasti hakemuksesta tuli kattava. Tuli pitemmänpuoleinen hakemus, koska innostuin nyt tästä... Toivottavsti kuitenkin jaksatte lukea tämän, koska teksti saattaa jossain määrin olla aika 'tylsää' luettavaa :D

.:Muuta:.

Eipä oikeastaan, paitsi ei kai haittaa, että hakemuksesta tuli 'hieman' pitkä :D Poppiksella olisi kiva päästä osallistumaan Seppeleessä järjestettäviin tapahtumiin (kun aloittaa tuntiponin hommat), mutta toki olisi mielenkiintoista ratsastaa myös muilla hevosilla :) Kaikki hevoset ovat niin ihania, että on vaikea valita suosikkiaan ;) Popparihan sen ykkössijan vei :D

Toivottavasti tärppäsi :) Mutta oli miten oli, Poppari saa kuitenkin hyvän hoitajan, vaikken se olisikaan minä :) Toki jään toivomaan parasta, ja suurin osa varmaan tietää, mitä se paras tässä hommassa tarkoittaa ;)

Kiitos! Aurinkoiset terkut ja onnentoivotukset kaikille hakijoille!

[Deleted]

Täällä olisi tyttönen joka myös mielellään tulisi Poppari-ponin hoitajaksi!

Miksi juuri Pop & Corn?
Poppari vastaa juuri minun ihanteitani: arvostan niin kovasti hevosia joilla on kuuliainen luonne ja rutkasti omanlaistaan persoonallisuutta. Poppari sulatti heti sydämeni suklaasilmillään ja kiharaharjallaan, sekä tietysti muutenkin koko suloisella olemuksellaan. Minulle hevosen rotu ei ole merkinnyt ikinä paljoakaan, vaan se mitä on sen sydämessä. Olen kantapään kautta oppinut, että rodulla ei ole mitään merkitystä luonteen tai suorituskyvyn kanssa, ja siksi juuri Poppari on minun mieleeni. Muutama aikaisempi hoitsuni on ollut tulisia kavereita, ja minusta tuntuu hyvältä vaihtaa nyt vähän tasaisempaan otukseen.
Siksi juuri Pop & Corn.

Miksi juuri Seppele?
Seppele on yksi parhaimmista näkemistäni virtuaalitalleista. Olen useammin kuin kerran käynyt Seppeleen hevosia haaveilevasti silmäilemässä: "Noista kun jonkun saisi hoitsukseen!".
Siksi juuri Seppele.

Miksi juuri minä Popparin hoitajaksi?
Olen reipas ja tunnollinen tyttö, ja lupaan sitoutua Poppariin pitkäksi aikaa. Lupaan myös kirjoittaa tarinat kaikella panostuksella ja pyrin olemaan mahdollisimman aktiivinen. Mikäli hyvän piirrustusohjelman puute ei käy liian suureksi esteeksi, voin myös piirtää Popparista kuvia ja ehkäpä pieniä sarjakuviakin. Pääpaino olisi kuitenkin tarinoissa. Rakastan hevosia koko sydämestäni ja minulla on myös IRL-hoitoponi, joten en usko että idoiden puute iskisi kovin usein. Minulla on mielikuvitusta ehkä hieman liikaakin, ja pystyn mainiosti purkamaan sitä tietokoneen näppäimistölle
Siksi juuri minä.

Linkki:

Blogiin kirjoittamani tarina vadelmapensas.wordpress.com/

Onnea muillekin hakijoille, Poppari saakoon parhaan mahdollisen hoitajan!

[Deleted]

Heissan! Täällä kirjoittelee 15vuotias Karoline, tutummin Karo. Neitokainen on melko lyhyt, mutta päättäväinen kuin mikä. Pituutta tuolta löytyy vain 160cm, ja tämän pituiseksi taitaakin jäädä. Yleensä rakastaa suuria hevosia, mutta ajatteli vaihtelun vuoksi hakea pienehkön ponin hoitajaksi. Hevosia ja poneja on tullut hoideltua jo monen vuoden ajan. Perheellä ollut aina hevosia ja Karo on ratsastellut ihan pikkutytöstä asti.

Miksi Poppari?
Poppariin ihastuin heti, kun näin sen. Se on ylisuloinen pieni poni, jolla on mahtava luonne. Tuon hoitaminen olisi minulle suuri kunnia ja melko varmasti hoitelisin suhtkoht aktiivisesti.

Millainen hoitaja olen?
Olen rauhallinen ja itsevarma. Hoidan vastuuntuntoisesti aivan sopimuksien mukaan, eikä minulla ole hirveää kiirettä päästä esimerkiksi heti hyppimään esteitä. Hoidan tarinoin ja kuvin. Tarinani ovat keskipitkiä. Eivät lyhyitä, mutteivat kuitenkaan mitään raamattuja. Pidän kirjoittamisesta, ja eteenkin piirtämisestä. Piirrän sekä käsin että koneella. Hoitaisin ainakin 2kertaa kuukaudessa ja melko varmasti useamminkin. Olen monta kertaa ollut mukana Seppeleen hoitajahauissa ja nyt sitten taas oli aivan pakko osallistua, kun on Poppari kyseessä.

Miksi Seppele?
Olen aina ihaillut Seppeleen sivuja, ryhmähenkeä ja aktiivisuutta. Toimintaa löytyy paljon ja kavereita löytyy. Tallilla ei ole tietääkseni mitään aktiivisuusrajoitetta, kunhan joskus hoitelisi ja osoittelisi olevansa "hengissä".

Kokemukseni virtuaalimaailmassa?
Virtuaalimaailmassa olen pyörinyt luultavasti lähes kolme vuotta. Omia virtuaalitalleja on ollut paljon, samoin hevosia. Seppeleen elämää olen seuraillut ja toista vuotta. Olen lähes joka päivä käynyt lueskelemassa täällä uusia hoitotarinoita ja toivonut aina kuuluvani porukkaan. Piirtelen paljon ja kirjoittelenkin. Tällä hetkellä en ole kovinkaan monessa paikassa hoitajana tai muutenkaan joten aikaa luulisi löytyvän ainakin kesällä ja miksei muulloinkin. Koulu vie tietenkin hieman aikaa, mutta iltapäivisin olen koneella jonkin verran että hoidan hoitohevosiani.

Pientä tarinanäyttöä löytyy täältä: www.freebok.net/books/niittypurohoito/view.html (tarinani siis nimimerkillä Karo)

En nyt viitsi kirjoittaa tämän enempää, mutta todellakin toivon tätä hoitajanpestiä. Kaikki tietenkin toivovat ja toivotan heillekkin onnea. Jos en pääse hoitajaksi, toivon Popparin kuitenkin saavan hyvän hoitajan.

[Deleted]

Heips! Olen 15-vuotias, pesunkestävä hevostyttö. Olen jo kauan seuraillut Seppeleen toimintaa. Talli vaikuttaa mukavalta, ja kuvat sekä ilmapiiri ovat ihania! Olen myös odottanut Poppari-ponin hoitajahaun tuloa siitä asti, kun se tuli. Teen parhaani, aikoisin varmasti aikaa saadessani piirtääkin välillä (sarjis/piirtokisoihin, tai muuten vaan hoitotarinoihin) ja kirjoittaa pitkiä tarinoita. Kertoilen nyt hieman itsestäni ja luonteestani...

Ulkonäkö: Minulla (Jenniferillä, tutummin Jen, Jenskunakin tunnetaan), on vaaleat hiukset, olen melko lyhyt ikään nähden, ja pidän yleensä rentoja vaatteita. Tallivaatteina (ratsastus-) housut, saappaat/kengät, kypärä, hanskat, sukat ja takki/huppari/paita. Tallilla en välitä liata uutta tallihupparia, töihinhän sekin on tarkoitettu...?

Luonne: Olen iloinen, innokas, vauhtia ja korkeuksia rakastava, eläinrakas, välillä hieman villi, hauska, ystävällinen, helposti ystävystyvä, parhaansa tekevä, ja joskus myös hieman ujo.

Hevoset? Minulla on hevosten kanssa rautahermot. En ikinä lankeaisi mäiskimään pikkuista poninpyörykkää raipalla tämän ylittäessä laiskiaisen tavoin esteitä - vaikka käynnissä. Hermoista on myös muissa tilanteissa apua. En pelkää istua shiren- tai jyllanninhevosenkaan selässä, vaikka lyhyt olenkin, päinvastoin. Pidän kuitenkin myös pikkuponeista, ja paljon pidänkin. Välillä himoitsen päästä shettiksen selkään, mutta aina, kuhan saa vain istahtaa ilman satulaa myös pienen ponin selkään, sekin auttaa... (: Rakastan hyppäämistä ja vauhtia, ties jos mottonikin olisi: kovaa ja korkealta!

Miksi Poppari? Niin kuin jo kerroin, olen Popparin talliin tulosta asti himoinnut ponia hoitsukseni, käynyt sivuilla peräti joka päivä, ja katsonut foorumin läpi; "Olisikohan Popparin hoitajahaku jo tullut...?" Nyt viime käynnistäni on jo hieman aikaa, mutta kun vihdoin ja viimein huomasin ilmoituksen ponin hoitajahausta, olin haukkana paikalla. Popparin sivuille päästessäni, tiesin sen olevan hyvä. Se oli nimittäin juuri oikeanlainen minulle. Enkä nyt tarkoita, että heti kun edes jonkun ponin/hevosen uusi hoitsuhaku avautuu, kertoisin saman asian. Poppari on erityinen, pieni poni - minulle, siis!

Hoitotarinat yms. Niiden eteen aion tehdä paljonkin. Kun olen ehtinyt, piirrän, kun on aikaa, teen pitkiä hoitotarinoita. Ainkoisin panostaa eniten ratsastamiseen, ja siinä lajissa juuri eniten siihen, mihin Poppari eniten taipuu. Kaikkea kannattaa kokeilla!
Kirjoitustyylini on yksinkertainen:
- laitan uuden/toisen puhujan lauseen seuraavalle riville.
- käytän tavuviivoja
- erotan kappaleet väleillä (yksi rivi)
- kerron uuden tapahtuman aina seuraavalle riville (ellen laita riviväliä)

Miksi juuri minä? Asioita:
- olen kokenut
- rakastan kaikkia poneja/hevosia
- olen aktiivinen
- pidän hoitsustani huolta
- keskityn hoitsuni tarpeisiin ja ajattelen sen parasta
- osallistun innokkaasti toimitaan
- kohtaan uudet asiat rauhallisesti
- olen pitkäaikainen hoitaja
- sitoudun hoitsuuni

Muuta: Juu, eli toivon tämän hoitajahaun irtoavan, haluaisin todella Popparin hoitajaksi. Seppele on minusta talli, johon on panostettu niin paljon kuin uskonkaan. Piirrokset ovat mahtavia, ja ulkoasu ja kaikki muu aktiivinen toiminta - hienoa! Kertaan vielä: Aion välillä piirtää, kirjoittaa pitkiä hoitotarinoita, osallistua toimintaan, olla mukana tallin touhuissa, ja tehdä parhaani siinä missä pitää. Kiitos!

Onnea myös kaikille muille hoitajaksi hakeville!

Jännittynein odotuksin - Jennifer

[dragon97]

Heido!

Tulin nyt laittamaan hajemuksen kun tälleäinen komistus hakee hoitajaa=)

Miksi Poppari?

Poppari on hullun hauska poni johon ihastuin kun näin sen ensimmäistä kertaa. Sen katse teki sydämmestäni sulaa vahaa. Sen kaunis väri ja ihana luonne saivat sen aikaan ja ajattelin että kun Poppari hakee hoitajaa minä ainakin yritän!

Miksi Seppele?

Seppeleen tallia on tullut ihailtua monia vuosia, mutta hoitajahaut ovat menneet ohi tei en ole vain päässyt. Seppeleen iloinen ja aktiivinen tallia on kuin mangneetti joka vetää minua puoleensa. Osallistuisin tietenkin mahdollisimman paljon kaikkiin kisoihin sun muihin Popparin kanssa=)

IRL ihminen?

Olen 15 vuotias tyttö joka on harrastanut ratsastusta puolitoista vuotta. Ei siis hirmupaljon, mutta tiedän hevosista kaiken tarvittavan. Olen kuitenkin polven mittaisesta asti pyörinyt serkun kanssa tallilla ja päässyt ratsastamaan ja jopa ajamaan kärryillä.

Ulkonäköni

Minun eli Dragonin ulkonäkö. Omistan melkein alaselkään ulottuvat kullanruskeat hiukset ja minulla on oikea silmä sininen ja vasen ruskea. Olen ollut aina tyytyväinen silmiini vaikka ne ovatkin eri väriset, mutta se tuo minulla vain itseluottamusta olla erillainen. Olen 16 vuotias ja minä olen ratsastanut 9 vuotta ja kokemusta minulla on kaiken maailamn hevosista.
Olen noin 176 cm pitkä mutta voin mennä kaiken kokoisilla hevosilla( paitsi shetukoilla)
Virtuaalimaailma?

Olen harrastanut virtuaali talleilua kohta puolitoista vuotta. En kuitenkaan siis ihan hirmu kauan, mutta kuitenkin. Olen aktiivinen, mutta kesäloman jälkeen kun koulu alkaa niin en ehdi kuitenkaan kuin kerran kuussa kirjoittaa. Olen siitä hyvin pahoillani ja toivon ettei se vaikuttaisi tilanteeseeni. Tällä hetkellä hoidan kahdella tallilla, mutta toinen on lopetusuhan alla joten senkin takia uskaltauduin tulla kurkkimaan tänne. Minulla on kaksi omaa hevosta virtuaali maailmassa ja yksi hoitohevonen. Tällä hetkellä kuitenkin yksityiset hevoset ovat lomalla, kun talli on kaatumassa nurin.

Luonteeni?

Olen aika samallainen URL:n ja IRL:n eli itsevarma, iloinen, kunnioitan kaikkia, olen puhelias ja minua voi tulla tökkimään olakpäästä jos on asiaa. En ole pitkävihainen eli jos suustutat minut en ole sinulle kauan viheinen, paitsi jos et pyydä anteeksi!

Hevoset?

Eli olen aina itsevarma hevosten kanssa ja voin käsitellä vaikka mitä hevosia enkä koskaan löisi hevosta. En alentuisi siihen. Jos kuitenkin hevonen on aikeissa purra korotan hiukan ääntäni ja toivon että hevonen kuunteli sen. Olen työskennellyt 9 vuotisen ratsastus urani aikana kaikkien hevosten kanssa. Laiskojen, ilkeiden, innokkaiden, unisten ja niin edelleen.

Hoitohevonen?

Hoitohevosen kanssa etenen ruahallisesti ja tutustun siihen hyvin ennen kuin esim hyppään tai edes menen selkään. Haluan tunte hevosen jonka selkään kapuan. Aluksi pari kertaa tutustuisin siis Poppaiin ja toisella kerralla taluttelisin kentällä. Ehkä kolamannella kerralla menen jo selkään ellen jos toisella kerralla. Maastoon ja hyppimiseen odotan kuitenkin tovin, mutta tulen kyllä tekemään sitäkin!

Tarina pätkän löydät täältä: vtpinteli.suntuubi.com/?cat=31&lang=fi
Ensimmäisenä tulaa Ashleyn tarina, mutta sitten tulee minun=D

Jos valitset minut lupaan kirjoittaa vähintään kerran kuussa!! Koska sen päätöksen olen tehnyt aina ja se tulaa pitämään. Kerran kuussa siis saisit lukea Popparin tarinoita.

En oikein osaa enää muuta sanoa.

Onnea kaikille jotka myös hekevat Poppari hoitsuksi!

Jään odottamaan jännittyneenä tuloksia:)

♥:Dragon

[dragon97]

P.S. Yritän opetella piirtämään vielä niin saisit jotain kuviakin, mutta suurimmaksi osaksi kirjoitan tarinoita

[iisa]

Hei,Olen Iisa ja haen Popparia,ihanaa omalaatuista hevosta hoitohevosekseni.

Miksi hän?
Olen seurannut Seppeleen sivuja jo noin vuoden. Lukenut kaikki kirjoitukset hoitopäiväkirjat, katsellut kaikki kuvat, seurannut erityisesti Popparia. Olen ajatellut aina siitä lähtien, kun Poppari tuli: " Kunpa joskus onnistaisi ja saisin hoitohevosen Seppeleestä, kunpa se olisi Poppari!". Poppari vaikuttaa täydelliseltä, ja uskon, että se olisi juuri oikea minulle.

Miksi minä?
Olen iältäni 13. vuotta. Minun hiukseni ovat melkein yhtä paksut, kuin hevosen häntä. Väriltään ne ovat tumman ruskeat, ne toimivat, kehyksinä minun sydämen muotoisille kasvoilleni. Olen itsepäinen, en hermostu helpolla, ja kun päätän jotain, minun päätäni ei voi kääntää helpolla.Olen kohtelias, ja aina pyrin olemaan luotettava. Osaan käsitellä herkkiä sekä itsepäisiä hevosia. Olen noin 160cm pitkä. Rakastan hypätä esteitä. Hyppään paremmin korkeempia, kuin pieniä kavaletteja. Yritän aina säännöllisesti ratsastaa esteratsastusta, maastossa pyrin aina ratsastamaan säännöllisesti, samaten koulua sekä maastakäsittelyä yritän aina harjoittaa, kun mahdollista. Lupaan olla aktiivinen, sillä teen kaikkeni, että saisin Popparin. Jos en saa sitä nyt, jatkan aina yrittämistä, seuraavalla kerralla, sitä seuraavalla ja aina uudestaan. En koskaan satuta tai laiminlöi hevosia.
Haluaisin koko sydämestäni Popparin hoitsukseni,olen jo menettänyt Popparin sydämmelleni.

Virtuaalitalli elämä?:

Poppari olisi ensinmäinen hoitohevoseni virtuaalitalli ”maailmassa”. Olen odottanut vain sitä. Joten toivon, että siitä tulisi hoitohevoseni, vaikken ole ennen ollut kenenkään hoitaja, ajattelen, ettei sillä ole merkitystä.

Kirjoitusnäyte:
En ole ollut ennen missään virtuaalitallilla, joten kirjoitusnäytteet puuttuvat. Kirjoitan ahkerasti, ja piirrän aika paljon.Tämä teksti on esimerkki, kirjoituksestani.Mutta laitan pikku pätkän:

”Tuuli humisee korvissani, Se on kuin, joku huutaisi minulle kovempaa, kovempaa! Naurahdan sen vuoksi, koska tunnen olevani onnellinen. Naurahdukseni ei kuulosta, kuitenkaan kun hymähdykseltä, tuulen henkäyksiä vasten. Lehdet ovat muuttaneet värin jo punertaviksi. Tunnen hevosen voiman allani. Se huutaa kunnioitusta itselleeni. Ohi menevät puut vilahtavat ohitseni. Sora lentää kavioiden jyskeestä. Kuka ei voisi nauttia tästä? Hevosen laukkaaskeleet kovenevat, kun lähestymme maastoestettä. Hetken päästä kaikki hiljenee, kun hyppäämme esteen. Tämä tunne, joka kiehuu sisälläni, kunpa se pysyisi aina minussa!”

Miksi Seppele?:
Ajelehdin katselemassa virtuaalitalleja, toiveena oma hoitohevonen, vaikken nyt koskaan päässytkään pitemmälle, kuin Seppeleen tallille. Seppele oli ensinmmäinen virtuaalitalli millä oli käynyt.Seppeleessä näytti ja kuulosti siltä,että siellä on hyvä "ilmapiiri". Mutta jos en nyt, päässytkään tähän ihanaan virtuaalitalli elämään, jatkan sivustolla käymistä. Seppele kuitenkin on ja tulee olemaan aina mielessäni.


Joten toivon, että saisin Popparin hoitohevosekseni. Kunpa tämä mahdollisuus ei karkaisi minulta.

Iisa

[iisa]

Iisa tässä vielä. Unohdin kertoa, että olisin myös pitkäaikainen. Ja yrittäisin piirtää kuvia, aika paljon. Olen myös ratsastanut vuosia, joten kokemusta on kertynyt. Olen myös suorittanut Irl-elämässä Perushoitomerkin.

[iisa]

Iisalla on myös sinivihreät silmät. Hän pitää tumman sinisestä, harmaasta ja pikkuisen punaisesta. Siksi usein hänellä on päällään tummansiniset farkkuratsastushousut, kaunis tumman harmaa huppari, jossa punainen nauha kiertää huppua. Iisa omistaa kolme 2 ihanaa koiraa, jotka ovat tietysti harmaita. Iisalla on täyteläiset huulet jotka ovat punaiset, kuin ruusun terälehdet. Huulet kaartuvat pieneen hymyyn. Olen vastuuntuntuinen, hoitaisin Popparia, noin kerran viikossa. Ehkä useamminkin, jos kerkeän. Varaisin ratsastuksiin noin. 50 minuuttia sisältäen alku-ja loppukännit. Riippuu millainen on silloin... Hoitaisin, joka päivä Popparin kunnolla. Maastakäsittelisin tai juoksuttaisin aina välillä. Ehkä etenisin Popparin kanssa pidemmällekkin...Mutta minä lupaisin hoitaa Popparia kunnolla ja hyvin. Olisin myös aina luotettava. Ja ratsastaisin kohtuullisesti Popparilla.