|
Post by Karoliina on Mar 22, 2009 17:31:11 GMT 2
22.03.09. Niin pieni, niin surullinen
Mahassani muljusi ikävästi, tuijottaessani Palmin karsinaa. Pieni, turpapilkullinen turpa putkahti kaltereiden lävitse, nuuhkien tallin ilmaa innoissaan. Varovaisesti kuiskutin tervehdyksen pienelle varsalle, joka oli nimetty Kiiraksi. Palmi näytti ikionnelliselta, hiukan väsyneeltä tammalta. Taputin suomiputtea nopeasti kaulalle, hymyillen sille onnellisena.
- Oo ylpee tollasesta helmestä, naurahdin ruunikolle, saaden sen korvat kohoamaan ylöspäin.
Hetken tyttösille rupatellessani, laahustin Flooran karsinalle, jossa neitee jo minua vihaiseen sävyyn odotti. Tänään oli tapahtunut vaikka mitä. Ilmoitustaululla roikkui syyttävän tapainen lappu, joka viritti kaikkien mielet mataliksi, surulliseksi ja vihaisiksi. Eniten säälin Pipsaa. Tyttöä, joka hoiti tunnolla hevosiaan, hoitsujaan..Ja että vielä Bert! Vuonohevonen oli ollut Seppeleen ensimmäisiä yksityisiä, ja nyt sekin olisi pian poissa. Huokaisin raskaaseen sävyyn, vilkaisten lisäsiiven alkupäästä käytävän loppu päähän.
- Floora, et voi tajuta, kuinka nopeasti jokin asia menee ohitse, kuiskasin tammalle, joka seisoi kahden ketjun välissä käytävällä. Ex-ravuri luimisteli sanoilleni tovin, ennen kuin tajusi asian laidan.
Se vaistosi, että kaikki ei ollut mieleeni. Tamma nosti korvansa ylös, päristeli sieraimiaan ja heilautti päätään. Aivan, kuin se olisi kutsunnut minut luokseen ja yrittänyt lohduttaa. Hymyilin sille vaisusti, nappasin takkini maasta ja tiputin sen hoidokkini karsinan turpeille.
- Pieni enkelini, mumisin tummanruunikolle, halaten sitä syvästi. - En menetä sua tai Aksua, jahka jaksan taistella, naurahdin vaisuun sävyyn. - Menetys on kurjaa aikaa. Sen yli kyllä pääsee, jatkoin hössötystäni tammalle. - Joo joo, uskon jo, tokaisin tylyyn sävyyn Floorulle, sen luimistellessa pikkuhiljaa.
Peruutin askeleen taaemmas, vilkuillen ympärilleni. Samassa korviini kaikui nyyhkytystä. Vilkaisin Pampulan karsinan suuntaan, tajuten kuka nyyhkytyksen omisti. Hiljaa askelsin karsinan ovelle, nähden Pipsan pyöreän shettiksen vieressä.
- Pipsa, kuiskasin hiljaa, saaden tytön kohottamaan itkuiset kasvonsa ääneni suuntaan. - Uskon, että Bertin on hyvä olla. Vaikka menetys on suuri, se häviää jonkin ajan päästä, hymyilin varovaisesti.
- N-niin..Bert oli vain ensimmäinen hoitsuni täältä. Se merkitsee minulle enemmän kuin yksikään! Se muistuttaa minua Sikestä. Tulen kaipaamaan sen paksua, tuuheata harjaa. Sen kiiltävää, harmaata karvaa, Pipsa vuodatti.
Kyykistyin tytön vierelle, painaen tämän syvään halaukseen. Seppeleläisten tulisi pitää yhtä tarpeen tullen. Nyt oli sen aika. Floorakin hörähteli käytävältä, saaden minut hymyilemään.
- Koita jaksaa, sanoin Pipsalle, ennen kuin kiiruhdin Flooran luokse.
48HM
|
|
|
Post by Miina on Mar 23, 2009 15:36:05 GMT 2
Hermoheikko??
Tanssahtelin tallipihalle, olin kuullut uusimman uutisen! Saisin oikeasti koiran pääsiäisenä! Olin riemusta sekaisin. Kun tulin tallipihalle, katselin oritarhaa, jossa käyskenteli levoton Leevi.
- Leevi, hei.., mitäs siulle on tapahtunut?? kysyin rapsuttaen orin päätä kunnes Leevi kiskaisi päänsä pois ja lähti laukkaamaan hermostuneena ympäri tarhaa. - Leevi, voi ei siun kanssas, hiuksiaan nyppivä Carkki hölkkäsi paikalle.
- Mitäs Leeville on tapahtunut? katsoin Carkkia kummastuneena. - Etkö oo kuullut, että Bert lähti?? Ja Bert oli Leevin "paras kaveri".., Carkki huokaisi. - Bert lähti?? Minne?? pelästyin. - No, en mä tiedä, mut kumminkin.., Carkki vastasi.
Kiitin tyttöä tiedoista ja juoksin täysiä talliin. Melkein kaikki olivat paikalla. Mutta Johannaa ei näkynyt. Tiesin kyllä miksi. - Mihis Berttu on lähtenyt?? kysyin tytöiltä. - Ei me tiedetä! kaikki vastasivat kuorossa. Siinä oli ainakin Loviisa, Ellady ja Keikki.
Lukaisin kaikkien mielenkiinnon kohteena olevan ilmoitustaulun. Kun olin lukenut nostin käden suulleni ja ryntäsin syvemmälle talliin. Yhdessä karsinassa miuta töllisteli aivan uusi kaveri. - Kukas sie olet?? kysyin mukavan näköiseltä suokkitammalta jonka ovikyltissä luki: Seppeleen Kamuliini, isä: Kamu, emä: Palmikko.
- Vai sellainen hevonen sie olet.., mutisin rapsuttaen tamman kaulaa. Mietin heti, että otetaankohan sille hoitajaa. - Heh, nyt hoitelemaan se hermoheikko.. Kävelin Flooran karsinalle ja sivelin tamman puhdasta karvaa. - Hmm, siuthan on jo hoidettu.., mutisin. - Joo.., mä harjasin sen kun menin sillä tunnilla, koppavan oloinen tyttö ilmestyin nurkan takaa.
- Aijaa.., nohh mie vien sen sitten tarhaan..., murahdin. - Muuten.., aika hermoheikko tuo sun hoitsus, tyttö jatkoi ja esitteli itsensä Helenaksi. - Se on hermoheikko vain jos sitä ei osaa käsitellä, naurahdin. - Vihjaaksä et MÄ en osaa käsitellä hevosii?! tyttö suuttui. En vastannut mitään, vaan nostin Flooran loimen karsinalta ja luikahdin tamman karsinaan.
Puin ripeästi Flooralle loimea ja tyttö mulkkasi miuta vielä pahemmin. Hän nosti raippansa maasta ja napautteli tahallaan ilkeästi hymyillen karsinanoveen. Ääni sai Flooran kavahtamaan pystyyn ja tamma sohi kavioillaan kaikki alle. Yksi potku osui selkääni ja vasta sillon tyttö tajusi tilanteen vakavuuden.
- Ei kai siuun oikeesti osunu tai sattunu?? Helena huudahti pelästyneenä. Makasin hiljaa maassa ja Floorakin oli rauhoittunut ja nuuski nyt tukkaani. Yritin nousta, mutta selkään sattui niin paljon, että päätin jäädä makaamaan siihen. Tyttö livahti paikalta, koska tiesi olevansa syyllinen.
Onneksi Floora oli kiltisti eikä tallonut miuta vielä lisää kun makasin siinä avuttomana maassa. Kuulin Annen äänen tallissa ja yritin huutaa hänen nimeään, mutta kurkustani pääsi vain pieni pihahdus. Yritin huutaa vielä uudestaan, mutta tulosta ei tullut.
Murahdin ja päätin itse yrittää ylös. Sekään ei tuottanut tulosta. Sitten jäin vain makaamaan maahan. Floora alkoi hermostua ja laskeutuipa tamma sitten viereeni. Floora laski päänsä pääni viereen ja huokaisi syvään. Rapsutin sen poskea.
Pian alkoi kuulua Karon ja Marielin ääniä tallikäytävältä, he tulevat Flooran karsinalle! Yritin nostaa päätäni ja sain jotenkin noustua istumaan seinää vasten. Karo avasi iloisesti pölisten karsinanoven ja henkäisi isosti nähdessään miut maassa. - Mitä siul on tapahtunu?? tyttö pelästyi.
Selitin Karolle koko tarinan ja Karo siristi silmiään. - Hmmph.., vai, että Helena.., talutin tyyppiä just alkeis/talutus tunnilla.., ja sattumalta tyttö asuu ihan miun naapurissa, Karo nauroi ilkeästi. - Hyvähyvä! Mariel kannusti.
Tytöt auttoivat miut pystyyn ja pystyin seisomaan itse. Hyvä, ei mitään vakavaa. Floorakin nousi ylös ja yhteistuumin laitoimme loimen loputkin soljet kiinni. Avasin imppauspannan ja laskin sen Flooran karsinan ulkopuolelle. Sitten lähdin taluttamaan tammaa ulos.
Jokeri ja Floora 37HM
|
|
|
Post by Karoliina on Mar 24, 2009 20:47:58 GMT 2
24.03.09. Päivä vailla huolia..Vai onko sittenkään?
Kasvoilleni levisi ivallinen hymy, istuessani oleskeluhuoneen sohvalla puoli maaten. Brenna istui lattialla vanha hevoslehti käsissään, Nana puolestaan hörppi kuumaa kaakaota napaansa ja Sanni ählesi lokerikollaan jotain epämääräistä. Sinne katseeni olikin kiinittynyt. Aksun toinen hoitaja oli puoli touhuksissaan vierittänyt koko kaapin sisällön ulos, joka oli saanut minut tirskumaan pahemman kerran.
- Pärjäätkö?, kerkesin aloittaa, kun Sannin kiljaisu kaikui korviini. - Auta mua! Äläkä virnuile!. - No, ollaan sitten pokerinaamaa, puuskahdin, painaen kädet korvilleni. - Ylös, laiskajaakko, tyttö puuskutti, kiskoen minut hupparinhupusta pystyyn. - Kuka sanoi minua laiskaksi?, Jaakon tiukka äänensävy kajahti ovelta. Jokaisen katse lennähti mieheen, saaden naamalleni vieläkin ilkeämmän hymyn.
- Sannihan se, aina, hihitin, luikahtaen lokerikolleni nopeasti. - Kaaaroo!, Sanni karjui perääni, kun nappasin takkini matkaan ja viiletin alas talliin.
Hiljaa vihellellen maleksin käytävällä, vailla tekemistä. Olin hoitannut vähän aikaa sitten Flooran, joka ei ollut parhaalla tuulella tänään. Sen ratsastajakin oli valittanut, että omisti tätä nykyää valtavan, sinertävän mustelman. Irvistin, ajatellen omaa polveani. Tai selkääni. Se niljakas tamma oli lähes purrut minut verille, saati potkaissut polveani kovempaa..Annen tuskainen huokaisu lähelläni sai minut värähtämään ajatuksistani.
- Mikäs vetää mielen noin matalaksi?, kysyin varovaisesti kireältä naiselta. - Seppele. Kiireet, kaikki!, tämä huokaisi. - Pelkään, että joudun kiireiden takia myymään tämän paikan...ja sitä en halua, brunette vuodatti. - Älä huoli, kyllä sä jaksat, lohdutin naista, taputtaen tätä selkään. - Olisikin niin, Ellilläkin niin paljon kaikkea, ettei kerkeä itsekkään tänne. Jaakko on kyllä suuri apu, mutta naurattaa tyttöjä aivan liikaa, Anne sanoi väsyneesti.
Rupateltuani hetken väsyneen Annen kanssa, kiirehdin takaisin oleskeluhuoneeseen. Toivottavasti Sanni olisi hiukan lempeämmällä tuulella. Aukaistessani oven, kuulin ensimmäisenä tytön äänen. Erotin vain muutamia sanoja, kun oleskeluhuoneeseen menevä ovi sulkeutui kokonaan. Olin erottavanani sanat kosto.. Pienoinen jäynä..Ei vaarallista. Vai sellaista se ketku juoni selkäni takana. Väänsin naamalleni irvistyksen, pyöräytin kolikon limuautomaattiin ja odotin cokiksen tuloa.
Silitin Flooran turpaa, saaden tamman säpsymään, loikkimaan ja ties mitä. Jokeri oli pyytännyt, että ratsastaisin sillä loppuverkat kentällä. Punapäälle oli näköjään tullut kiire, sillä tämän pikkusisko oli niuhottanut koko ajan vanhempiensa niskassa. Sehän passasi minulle hyvin. Hei Jokeri, ota munkin pikkusisko hoidettavaks!, ajattelin naurahtaen, kavuten sitten Flooran selkään. Tamma kulki pitkin askelin eteenpäin, vilkuillen ympärilleen vähän väliä. Se kuitenkin rentoutui hieman, kun ravasimme pienen pätkän.
- Kyllä susta vielä kisakenttien kuningatar tulee, usko pois!, kehaisin tummanruunikkoa, antaen sille sitten pidätteen käyntiin.
Talutin äksyilevän ex-ravurin sen omaan karsinaan, ja huokaisin helpotuksesta. Tamma oli ainakin kerran näykkäissyt minua käteen, luiminnut koko ajan ja astunnut viidesti jalalleni. Joka paikkaa särki vietävästi, kun kiikutin sen kamat takaisin satulahuoneeseen. Haukotellen suunittelin jo tallilta lähtöä, kun Sanni Nanan ja Ilun kanssa pyyhkäisi luokseni.
- Meillä on sulle pieni yllätys, Sanni virnuili. - Kiva. Pääsenkö nukkumaan?, vitsailin rentoon sävyyn. - Vielä parempaa, Ilu säesti. - Saanko uuden sängyn?, jatkoin huoletonta jutustelua, vaikka tiesin noiden juonivan jotakin. - Et, vaan tämän, Sanni tirskahti, kietoi silmilleni pintelin ja talutti minut ulos Nanan ja Ilun kera. - Hauskaa! Saanko ulkomaanmatkan, hihitin hiljaa, tuijottaen mustaa liinaa silmieni edessä. - Törppö! Etkö tajua, ettet lähde mihinkään!, Nana kiljaisi korvani juuressa. - Joo, tajusin..Mutta voitko säätää ääntäs hiljaksemmaks? - Hölmö, Nana pihisi, muttei tarkoittanut sitä.
Tunsin, kuinka lämmin pöllähdys lämähti kasvoilleni. Tytöt taisivat avata jonkinnäköisen oven. Yllättäen nenääni pöllähti lannan tuoksu. Ei kai vaan..?
- Ollaanko me.., aloitin, kun jonkun sormi laskeutui suuni eteen. - Ollaan, ja pääset uimaan!, Ilu kikatti. - Jihaa. Vaikken hyvä siinä olekkaan, mumisin väsyneenä. - 1, 2, 3! Työntäkää!, Sannin kiljahdus täytti lantalan, mutta en liikahtanut senttiäkään, vaikka kolme tyttöä puski minua eteenpäin.
- Ai kun tekee eetvarttia. Pikkusen vasemmalle, mumisin. - Joko lopetetaan tää turhamainen leikki, vai?, hymähdin vakavaan sävyyn, ottaen pintelin silmiltäni ja kohdaten hölmistyneiden hoitajien katseet.
- Et liiku mihinkään!, Ilu pällisteli, tuijottaen lantaröykkiötä hölmönä. - En toki. Katsokaas, Kat suositteli tälläsii, hymyilin, vilauttaen kengänpohjissa olevia piikkejä. - Voihan vattu, Sanni pihisi, mutta ei kauaan.
Tökkäisin koko kolmikon lannan sekaan, saaden nämä kiljumaan rivouksia vaikka koko Jeesuskunnalle. Naurustani ei meinannut tulla loppua, kun tuijotin vedet silmissä ylös räpiköiviä hoitajia. Sannin ilme oli ainakin huvittava, Ilun hiukset ties miten sattui ja Nana olisi voinnut nirhata minut siihen paikkaan.
- Hauskaa, vai mitä?, kikatin, saaden vihaisia katseita kohti.
49HM
|
|
|
Post by Karoliina on Mar 26, 2009 18:39:35 GMT 2
26.03.09. Sisälle pääsyä odotellessaTaas näitä laatukuseejapahasti -tarhakuvia.. 50HM!
|
|
|
Post by Miina on Mar 29, 2009 11:19:07 GMT 2
True LoveJokeri ja Floora 38HM
|
|
|
Post by Miina on Mar 30, 2009 20:07:48 GMT 2
Tervettä ja sairasta..
Kömmin lumesta pystyyn. Vitsin Ilu kamppas mut lumeen! Nohh, nousin ylös maasta ja laahustin Seppeleen tallirakennukseen. Kipusin portaat ylös oleskeluhuoneeseen, jossa Jossu tutkiskeli Seppeleen jotain papereita. - Ai.., Jokkehan siinä! Jossu naurahti kuivasti. - Mitä nyt? kysyin. - Ei mitään, tää tallin omistaminen vaan on rankempaa mitä kuvittelin.., tyttö mutisi. - Joo, ymmärrän, huokasin lysähtäen sohvalle.
- Harmi kun täällä Seppeleessä ei ole mitään koiraa.. Kömpimässä aina syliin jajaja.., no, onneks mä saan pian koiran niin sitten täällä on aina joku touhottaja.., hymyilin. - Hyvähyvä! Olisihan Seppeleeseen mukava hankkia koira, mutta senkin ruokkiminen maksaa.., Jossu huokaisi.
- No mikäs palaveri täällä on menossa?? Katin pää ilmestyi ovenraosta. Hänen mukanaan laahusti Eija. - Huh.., Luy oli vauhdikkaalla päällä tänään.., Eija lysähti viereeni sohvalle. - Aijaa.., hyppäsiksä?? kysyin. - Joo.., rankkaarankkaa.., tyttö huokaisi. - Nohh, mie taidankin tästä mennä Flooran hoitelemaan, nousin ripeästi sohvalta.
Kipitin portaat alas ja menin Flooran karsinalle. Tyhjä. Varmaan Karo on ratsastelemassa, no siivoan karsinan. Hain kottarit ja talikon ja palasin Flooran karsinalle siivoamaan karsinan.
Heittelin lantaa kottareihin hissukseen ja hyräilin mieleen painuvaa laulua mielessäni. Kun kottarit olivat täynnä kuskasin ne lantalaan ja kippasin lannat sinne. Vein vielä kottarit omaan paikkaansa.
Hain Flooran iltaheinät ja heitin ne sen karsinaan. Toin sen ruokakuppiin sen mössöt ja täytin sen vesiastian. Noin nyt Flooralla on hyvät olot yöksi, jätin vielä lapun Karolle mitä olin tehnyt.
Sitten lähdin väsyneenä laahustamaan bussipysäkille.
Jokeri ja Floora 39HM
|
|
|
Post by Karoliina on Apr 1, 2009 17:03:28 GMT 2
01.04.09. Aprillipäivän temput
Silmäkulmastani näin, sinne se siis meni. Väänsin kasvoilleni pienen hymyn, hävittäen sen sitten salamana kasvoiltani. Napitin puun takaa tummaa hahmoa, joka kipitti huolestuneena ympyrää. Muutkin hevoset näyttivät olevan romahduksen partaalla, Jaakon kiikuttaessa tammoille heiniä.
- Näin sut, lehmä!, kiljahdin, Flooran ravatessa puun ohitse, tarhan toisesta päästä kavereidensa perään. - Neitiseni, olenko lehmä!?, Jaako huusi, tapittaessani minua kummastuneen näköisenä. - Öh..Et, selvitin karkeaa kurkkuani, punastuen sitten kokonaan naamastani.
Olin noin vartin ennen 'lehmä!' huutoani paimentanut Flooraa, joka oli ollut tänään 'Aprillia, aprillia!' hihhuloinnin kannalla. Tamma oli spurttaillut loskaista tarhan vierttä pitkin, ampaissut sitten Tiian perään ja luimuillut minulle. Nyt nappasin tummanruunikon nopeasti riimunnaruun, sen ahmaistessa vahingossa Jaakon kengänkärkiä ahneuksissaan suihinsa.
- Vie tuo kopukka pois täältä, Jaakko mörisi, tuijottaessaan kuolaisia kenkiään silmät sirillään. - Selvä selvä, herra hienostelija, kikatin, napaten Flooran riimunnaruun.
Sidoin Flooran kiinni molemmilta puolilta käytävälle, saaden tamman viskelemään päätään ja irvistelemään oikein kunnolla. Tuhahdin sen diivailevalle käytökselle, taputtaen sitten sen likaista kaulaa.
- Koita käyttäytyä, kun haen harjat, mumahdin, lampsien sitten hiljaista tallikäytävää pitkin satulahuoneeseen. Siellä nappasin mukaani harjapakin, kipittäen sitten takaisin hoidokkini tykö.
Harjasin reippain vedoin Flooran tummanruunikkoa karvaa, tamman lupsutellessa luomiaan ja kuopiessaan käytävän kivistä pohjaa. Huokaisin helpotuksesta, kun viimeinenkin kohta oli siistitty. Enään kaviot, hevonen loimitettavaksi, karsinaan ja varusteiden putsaus. Vaihdoin pölärin kaviokoukkuun, alkaen sitten taistelemaan Flooran jalan kanssa aimo tovin.
Lopahti..Ei inspistä tehdä loppuun, ja korvatulehdus vaivaa..Raah!
51HM
|
|
|
Post by Miina on Apr 4, 2009 13:36:12 GMT 2
Maneesi on paras paikka..Kaikki vauhdilla maneesiin!Jikero ja Flaaro 40HM
|
|
|
Post by Karoliina on Apr 6, 2009 12:33:28 GMT 2
06.04.09. Juoksutusta kerrakseenTein toissa päivänä, kun pikkuserkku oli kylässä 52HM
|
|
|
Post by Anne on Apr 6, 2009 14:20:45 GMT 2
Spesiaali Karolle ja Jokrulle ja Margariinille. =D
|
|
|
Post by Miina on Apr 6, 2009 15:54:08 GMT 2
Voi kiitus, Anne! Ihana kuva<333 --------------------------------------------------------------------- Koiruuksia ja hevosruuksia 6.4.
Käänsin koirani Raddan lenkkipolultamme Seppeleeseen vievälle tielle. Lynn käveli ajatuksissaan pää riipuksissa. Ella hölkkäsi tytön vierelle. Radda säikähti Lynnin pelästynyttä kiljaisua ja piiloutui jalkojeni taakse. Murahdin sille ja kävelin tyttöjen luokse.
Lynn katsoi minuun ja kyykistyi raaputtamaan koiraa, joka oli istahtanut maahan odottaen rapsutuksia. Lynn nauroi koiran veikeälle olemukselle. - Sun koira? Nyökkäsin. - Minkä ikäinen? Minkä rotuinen? Narttu vai uros?? Lynn pommitti. - 8 kuukautta, sekarotuinen ja steriloitu narttu, hymyilin.
Lynn nyökkäsi ja lähdimme rupatellen kävelemään tallille. Shinqua ja Jenna ratsastivat Humulla ja Jambolla vieretysten meitä kohti. Nostin arastelevan pennun syliini ja menimme moikkaamaan hevosia. - Katso Radda, siinä on Humu! Humu nuuhkaisi pentua ja Radda sitä.
Avasin tallinoven ja astuin sisään. Sylistäni hypännyt Radda kipitti perässä. Lynn ja Ella tulivat vasta sen jälkeen. Koiran korvat heiluivat iloisesti sen astuessa pimeään talliin.
Nousimme portaat ylös ja vein Raddan oleskelutilaan. Radda hyppäsi sohvalle ja lysähti makoilemaan. Jossu tuli paperipinon takaata ja silitti Raddan päätä.
Jätin Raddan sinne, vaikka se vähän vikisi. - Haukkumatonta laatua tämä verihurttasi?? Jossu kysyi. - Juuhh.., kyllä se vähän haukkuu.., huokaisin. - Karo on muuten alhaalla odottamassa siuu Flooran kanssa.., kouluttaa teidän pitaisi.., Jossu kertoi.
Juoksin portaat alakertaan ja Karon luokse. Karo talutti Flooran karsinasta ja ojensi minulle kypäräni. Painoin kypärän tiukasti päähäni ja lähdimme kävelemään maneesiin. Lunta ei ollut tullut vähään aikaan.., melkein kaikki lumi oli poissa.
Kävelimme kolmisin maneesin lämpöön ja Karo piteli kiinni kun nousin Flooran selkään. Floora kiskoi ja heitteli minkä ehti, mutta Karo piti tamman tiukassa otteessa.
Karo talutti minua kun ratsastimme uraa pitkin.
Jokeri, Floora ja Karo 41HM
|
|
|
Post by Karoliina on Apr 8, 2009 19:11:18 GMT 2
Ihana kuva<33 Floora elementissään ------------------------------------------------------------------------ 08.04.09. HarhaanjohtavaAjatuksissani tartuin Flooran satulaan ja suitsiin, ja raahasin ne ulos satulahuoneesta. Olin ollut koko päivän taivaissa, en siis seissyt ajatuksieni kanssa maankamaralla. Hiljaa hymisten kuljin lisäsiipeä kohti, silmät puoliummessa. Opettajakin oli koulussa sanonnut, että englannin tunnilla olin tuijottanut äidinkielen kirjaa. Koko luokka oli revennyt niin, että olin punaisena hipsinnyt muka vessaan.. - Hei!, kuului edestäni, jonka perään kyljessäni tuntui pehmeä tömähdys. - Sori, Kirsi.., mumisin, luulen edessä olevan tytön olevan Flooralla, tunnilla menevä tyttö. - Jaaha? No moi, Karo.., edestäni kuului. - Moi.., Otatko Flooran kamat, niin mä meen vaikka..hoitamaan Sentin?, hymähdin, tyrkäten kamat tytön käsiin. Ajatuksissani, kädet taskuissani hipsin lisäsiivestä Sentin karsinaa kohti. - Karo! Jotain tolkkua nyt! Ensinnäkin, mä olen Carkki, sä et hoida Flooran lisäksi Senttiä vaan Aksua, ja et tosiaankaan ole lisäsiiven lähellä!, Carkin ääni hiipi ajatuksiini. - Häh?, mumahdin, kääntyen ympäri. - Toistanko uudestaan, vai ymmärsitkö jo?, Carkki karjui korvaani. - Ja nää kamat ei oo Flooran, vaan Jambon.., vaihda ne, tyttö mumisi, työnsi satulan ja suitset käsiini ja käänytti minut satulahuonetta kohti. Varmistin vielä, että kävelinkin satulahuoneeseen, enkä rehulaan. Kun kävelin oikean oven ohitse, uppouduin ajatuksiini. Yleensä olin syvissä ajatuksissa, jos joku painoi mieltäni, tai vaistosin että jotakin jännää tapahtuu. Nyt en vain käsittänyt, mikä sai minut näin uppoutumaan omiin ajatuksiini. Laskin kamat takaisin oikeille paikoille, ja käännyin ympäri. Mumisin jotakin eilisen päivän kokeista, kun yllättäen jokin kova pamahti kasvoilleni. - Ai perkele!, karjuin, hieroen kipeätä nenääni. - Varohan vähän, kuului huvittava ääni. Tuosta äänestä en erehtynyt..se kuului..odotas..Shinqualle. - Shinqua, sinäkö siinä?, tuhahdin, räpytellen silmiäni. - Shinqua? Hommaa rillit, sokea. Pipsahan minä, Pipsa sanoi hölmistyneenä. - Raah! Oon koko ajan ajatuksissani. Voisitko ohjata mut ja Flooran kamat sen karsulle, niin en eksy?, pyysin, tuijottaen ruskeahiuksista tyttöä anelevasti. - Hä? Ei sulla mitään kamoja oo..Sitä paitsi, tuntilistan mukaan hoitsus ei mee tunnilla.., Pipsa pyöritti silmiään kummastuneena. - Ai ei vai?, kysyin, pudistaen päätäni. - Mä meen, nähdään.., mumisin, lähtien vaappumaan lisäsiipeä kohti. Flooran samettinen turpa kutkutti kasvojani, tamman hangatessa sitä poskeani vasten. Hymyillen taputin tummanruunikkoa kaulalle, kunnes yllättäen päätäni alkoi huippaamaan. Jouduin takertumaan hevosen mustaan harjaan, pitäen siitä rystyset valkoisina kiinni. Floora inahti, peruuttaen kivusta taaemmas. Otteeni lipsui, ja lösähdin polvet täristen karsinan pohjalle. Silmissäni pyöri, minua huimasi. Tunsin, kuinka suuri möhkäle kohosi kurkkuuni, ja arvasin oksentavani kohta. Tärisevin käsin kaivoin puhelimen taskustani, näppäillen ruudulle äitini numeron. - Vastaa!, pihisin, puristaen polviani mahaani vasten. - Karita puhelimessa, kuului rauhallinen ääni tuuttauksen jälkeen. - Karo täällä. Viitistkö tulla hakemaan mut tallilta nopeasti? Hiukan huono olo, enkä oikein jaksa..Varmaan kuumetta.., kerkesin aloittaa, kun möhkäle tuntui enemmän ja enemmän kurkussani. - Tietysti. Olenkin juuri tulossa kaupasta. Tule pihalle, menee kaksi minuttia, äitini ääni vakavoitui, ennen kuin puhelu katkesi. - Öitä sulle, Floora, mumisin, sulkien tärisevin sormin karsinan oven. Vaapuin sitten ulos tallista, kupsahtaen melkein matkalla Jaakon päälle. - Sori, hymähdin, hipisen ryminällä ulos tallista. Outoo..En jaksannu keksiä mitään järkevää, joten tein tollasen..53HM
|
|
|
Post by Miina on Apr 10, 2009 19:58:17 GMT 2
Äidin vaaleanpunainen takki ja paaaljon suklaamunia!Tipuset laulelee kun Floora tarhailee. Floora Humun loimea nuuskii innoissaan mitä mahtaa loimen alta kuoriutuakaan, kun pääsiäinen on! Floorakin innoissaan keväistä ilmaa nuuhkii ja jalallaan samalla ilmaa kuopii. Karo istuu aidalla ja kokispulloa suullaan heilauttaa ja Floora hänet alas keikauttaa. Jokke nauraa, Karo ei, Floora häneltä janonkin vei. Floora leikkisästi lähtee pakoon, Joken koira Raddakin innoissaan juostessaan perässä pistää kaiken likoon. Voi ei, Nyt Radda pakoon lähti ja Flooran mukanaan vei!
Lallalalallallalaaaa! Kun kevät tulee on ihanaaaa!
Elkku Epulla kentällä treenaa, mutta Jokke silti Flooran harjoituksiin maneesiin viedä meinaa. Floora toista mieltä on, sen mielestä ilma on verraton! Epunkin seira sitä toki kiinnostaa, mutta tuskin maneesin tunkkainen ilma innostaa. Jokke luovuttaa ja Eppu kentältä lähtee maastoon, meinaakohan Elkku pistää sen pääsiäis paastoon? Tuhdissa kunnossa toki on, mutta paasto ei ole välttämätön.
Lallalalallallalaaaa! Kun kevät tulee on ihanaaaa!
Kentällä treenataaan Jokke ja Floora, ja kentän reunalla seisovat Karoliina ja koira. Musta koira Flooralle tahtia haukkuu ja samalla kuumissaan toivoo, että pakkanen paukkuu. Anne ja Topi lähdössä kisoihin ovat on Topilla jalassa kuljetussuojat. Jossu vielä Annelle kättään heilauttaa ja onnensuukon Topin turvalle muiskauttaa. Floora jatkaa kulkuaan kun kevät tulee on niin hauskaa.
Lallalalallallalaaaa! Kun kevät tulee on ihanaaaa!
Kun treenit lopetetaan niin vielä hetken, kun Jossu pyytää saada pitää heille esteretken. Siis maneesiin rynnätään ja Floora taas innoton, esteillä ei suinkaan himoton. Floora hyppäämisestä nauttii, ja kun he hyppäävät niin maneesiin tulee Liina Koo ja Myntti. Mynttiä juoksutetaan ja me treenit lopetetaan.
Lallalalallallalaaaa! Kun kevät tulee on ihanaaaa!
Jokeri ja Floora 42HM, sori kun on outo runo ja TAAS kuva.. =(
|
|
|
Post by Karoliina on Apr 10, 2009 20:20:32 GMT 2
10.04.09. Illan terveiset
Vieno kevättuuli ravisteli vapaina liehuvia hiuksiani, kun kävelin kädet taskuissani kohti Seppelettä. Hiekkatie oli sulannut aivan kokonaan, lukuunottamatta tien reunassa kököttävää matalaa lumikasaa. Päässäni soi radiosta kaikunnut biisi, jota hyräilin hiljakseen, kävellessäni. Pian Seppeleen punainen tallirakennus kohosi kaljujen koivujen lomasta esiin, ja katseeni nauliutui puiseen kylttiin, johon oli kirjoitettu 'Ratsastuskoulu Seppele'. Hymyillen harpoin vesilätäkön ohitse kohti tallia, jonka pihalamput heijastuivat vetiseen tallipihaan. Ilta oli jo paljonkin hämärtynyt.
Astuin tyytyväisenä sisälle talliin, imaisten keuhkoni täyteen ihanaa hevosen tuoksua. Suuret eläimet liikahtelivat levottomasti karsinoissaan, odottaen iltaheiniään. Anttu kurkisti tuttavallisesti karsinastaan, mutta luimaisi samantien.
- Kova herra, vai mitä?, hymyilin kimolle jätille, kääntyen sitten ovelta oikeaan suuntaan. Moikkasin Humun vieressä asustelevaa Aksua, joka hörisi minulle kuin viimeistä päivää. Pahoittelin kuitenkin welshille, että hoitaisin nyt Flooran, ja vasta sen huomenna.
- Öitä, muruseni, sanoin jo etukäteen Aksulle, ennen kuin jatkoin kävelyäni satulahuoneen kautta lisäsiipeen.
Sera jauhasi iltaheiniään, kun kipitin nopeasti Flooran karsinalle. Ratsuponi tuijotti hetken minua, ennen kuin vetäytyi syvemmälle karsinaansa ateroimaan. Floora sen sijaan yritti imppailla ruokakuppinsa ääressä, mutta imppauspanta esti sen suuret aikeet.
- Pahalla tiellä, neitiseni, naurahdin hiljaa Flooralle, sen viskellessä päätän. Tummanruunikko tuijotti minua korvat luimussa, mutta rentoutui hieman, tunnistaessaan minut.
- Miten olisi iltahoito?, kysyin, ravistaen viininpunaista harjapakkia tamman silmien edessä. Floora pärskähti, joten koin sen hyväksynnäksi. Aukaisin karsinan oven, tartuin riimuun ja sukelsin karsinaan.
Irrotin imppauspannan Flooran kaulasta, ja pujotin riimun sen tilalle. Floora pakitti pari kolme askelta, joutuessaan narun päähän. Kuitenkin reippaasti siirsin tamman käytävälle, sitoen tämän kummaltakin puolen kiinni. Taputin sen pehmeää kaulaa, ennen kuin aukaisin harjapakin. Aloin harjailemaan pitkin vedoin Flooran tummanruunikkoa karvaa, tamman lupsutellessa luomiaan väsymyksen merkiksi.
54HM
|
|
|
Post by Miina on Apr 11, 2009 13:11:57 GMT 2
Kavereita..
- Hiijjop! Eteenpäin! Huudahtivat Ilu ja Sin Tiian paljaalta selältä. Olimme päättäneet tehdä pienellä porukalla kaksoisratsastusmaaston Artsille. Hevosten selät kylpivät auringon keväisessä valossa. Mukana olivat: Elkku, Wire - Eppu, Ilu, Sini - Tiia, Jokeri, Karo - Floora, Brenna, Vertti - Manki ja Pipsa, Dreamer - Blade.
Istuin lähellä Flooran säkää ja silitin tamman kaulaa. Retkestä tulisi hieno, koska sää oli I-H-A-N-A! Aurinko paistoi ja pinkki hupparinen Ilu komensi, meitä liikkeelle. Pipsa nauroi Bladen riehumiselle kun tamma yritti päästä jonon kärkeen. Pienin poni Manki päästi kuuluvan hirnahduksen.
Menimme käyntiä rauhallisesti polkua pitkin ja Floorakin osasi rentoutua ja nauttia keväisestä ilmasta. Ratsastimme aitan ohi ja siellä Pella hirnui iloisesti. Ratsastimme tarhan ohi, jossa riehuivat Leevi uuden tarhakamunsa Jambon kanssa.
Elkku halusi jo laukata, mutta Sini kehotti tyttöä vielä kävelemään. Pian Dreamer nosti päättäväisenä Bladella ravin ja ravasi joukon kärkeen. - Miunhan tässä pitää teitä nuorempia ohjailla! hän ilmoitti. Ilu ei sanonut mitään vaan päästi Driimin ekaksi.
Floora lähti jolkottelemaan muiden perässä. Pian olimme jo laukkasuoralla ja Elkku hoputti Wiren kanssa Epun laukkaamaan. Yksitellen jokainen hevonen yltyi laukkaan. Laukkasimme laukkasuoran.
*
Artsin ravitallin pihassa seisoi Hina Killinsä kanssa. He olivat lähdössä lenkille. Kauenpana Artsi valmistautui lenkille Kopse-suokin kanssa. Ilu laskeutui Tiian selästä ja ohjat siirtyivät Sinille. - Moi, mie oon Ilu tuolta Seppeleestä! Tultiin tänne vähän katseleen.., Ilu ilmoitti. - Okee, mä oon just lähdössä lenkille, öhh, pitäkää hauskaa! Artsi vastasi.
- Varmasti! Karo naurahti. Laskeuduimme hevosten selästä ja laitoimme ne kiinni riimunnaruilla pihalla jököttävään harjauspuomiin. Dreamer jäi vahtimaan hevosia.
*
Pian oli talli katsastettu ja valmistauduimme kotimatkaan. Kaikki hevoset lähtivät löntystämään kotiin, Seppeleeseen.
Jokeri, Floora ja monet muut 43HM
|
|