Koulupainotteinen kurssi 15.-17.10. 2010

[Anne]

Viikonloppukurssi kouluväännöstä innostuneille. Ratsastamme jonkun tunnin myös maastossa.

Kurssille mahtuu 8 henkeä, jos innokkaita on yli, valitsen vähän aktiivisuuden, inspiraation ja entisten tunti-, leiri- yms. kokemusten perusteella.

Ilmoittautuminen päättyy 30.9.2010.

Ohjelmassa paljon heppailua, yritän myös keksiä jotain muuta kivaa. =)

Osallistujat:

Reega - Myntti
Jokeri - Floora
Emi - Palmi
Ros- Blondi
Johku - Sera
Sara - Aksu

Olin tiukkana tällä kertaa osallistumisten kanssa, joten kuuden ratsukon voimin mennään.

[Anne]

Perjantain tunti tullut:

www.virtuaalitalliseppele.com/tapahtumat/koulukurssi01.htm

[emi]

Jepp Emillä on punaruskeat pörröiset hiukset, jotka menevät lapaluiden yli. Yllään useasti sininen tai rusehtava ratsastustakki. Ruskea, uutta muotia oleva kypärä ja musta turvaliivi, ainakin maastossa ja esteillä. Vihreät tai ruskeat kokopaikkaiset ratsastushousut ovat tytöllä yleensä jalassa. Emi ei käytä saappaita, vaan omistaa mustat ratsastuskengät, ja ruskeat minichapsit.

Luonteeltaan Emi on usein hieman villi ja kokeilee mielellään uusia asioita.
Emi on n. 160cm pitkä ja painaa lähemmäs neljäkymmentä kiloa.

<3 : ))Ja vielä, et saako siun tekemiä kuvia, missä itse olen, niin laittaa esim. avaksi?

[Anne]

Seppeleen foorumilla voi laittaa, muualla ei =)

[Anne]

Kiitos maksusta, Emi!

Loput materiaalit tulevat ensi ja sitä seuraavalla viikolla! Syyslomaa tässä viettelen, enkä piirrustuskoneella istu. Lisäksi ensi viikolla pitäisi tehdä rästikouluhommia, joten kärsivällisyyttä pyydän. =)

[Johku]

Olin viikon Kiinassa, niin en päässyt koneelle mutta kuvausta laitan nyt.
Eli n. 160cm pitkä, hoikka tyttö ja 14v. Ruskeat hiukset, jossa vähän vaaleita raitoja. Käyttää vapaa-ajalla kapeita farkkuja, tai harmaita verkkareita ja yleinsä jonkun sinistä/turkoosia tms. hupparia. Paitana toimii vaihdellen toppi, lyhyt hihanen t-paita tai pitkähihanen. Yleinsä ne on kirkkaan värisiä.

Ratsastaessa käyttää sinisiä, kokopaikkasia farkkuridahousuja. Käyttää myös tummansinisä, ihon myötäisiä ratsastushanskoja. Kypäränä (talvella/syksyllä) samettinen, tummansininen ja takaa (rusetti) timanteilla rajattu;). (CO wellington-tyyppinen) Maastoesteillä Johku käyttää tummansinistä palaturvaliiviä. Jalassa on tyylikkäät ja sirot mustat nahkasaappaat joissa nauhat. (myös pienet timantit siellä ylhäällä)

Luonteeltaan Johku, on sosiaalinen, mutta välillä vähän pomottava. Kuitenkin hän tajuaa asian itse ja osaa lopettaa ennen pahinta myrskyä. Hän on yleinsä energinen, joka auttaa mielellään, jos joku tarvitsee sitä.

Tulevalla viikolla tulee maksuja, nyt ku ku koulu ei paina nii pahasti enään päälle, onneks!

[Sara]

Lauantai-aamu

Oli hauskaa lähteä tunnille raunioille. Itse en ollut koulua käynyt koskaan siellä vääntämässä. "Niitty" oli pian edessämme, kun viimeiset rennot ravipätkät oli tehty. Kävin läpi istuntaani kun aloitimme tunnin. Anne kehui kuinka olin oppinut ratsastamaan hyvällä tuntumalla, hoitoponillani. Tunsin sen itsekkin, olihan se parempi kuin ennen.
Harjoittelimme myös laukasta käyntiin siirtymisiä. Meillä tuli siemaus turhia raviaskeleita väliin, mutta suoritus parani loppua kohti. Ravissa Aksu karkaili kuolaimelta. Muuten se kulki hyvin muodossa.

Tunnin loputtua kuului Annen käsky:
- Lähdetään tallia kohti. Teillä on vielä illalla tunti kentällä, ennen illanviettoa. Harjaatte hepat hyvin ja hikisille voi laittaa talliloimet päälle. Illalla tulee sitten olemaan kunnon rääkkiä, varautukaa. Ennen illan tuntia, kaikki voisivat kerrata istuntaa, piirtäkää vaikka paperille miten teidän kuuluisi istua siellä hevosen selässä.
- Sama järjestys kuin menomatkallakin, eli kaikki vaan jonoon ja talleja kohti. Taputukset heposille..!

Kävelimme samaa reittiä kuin olimme tulleetkin. Aksu oli vieläkin ihmeissään siitä, että puissa ei enää ollut herkullisia vihreitä lehtiä. Kesän muistot olivat silläkin vielä päässä. Aloimme pian saapua Seppeleen maille. Kaikki nousivat uupuneina ja reidet kipeinä hevosten selistä, ja nostivat jalustimet ylös. Peräkanaa lähdimme talliin, jossa aamukiireet eivät pahemmin piinanneet muita hevosia; muutama seisoskeli karsinassaan kun loput temmelsivät tarhassa. Voi sitä hevosen elämää! No, olihan niillä töitä arkisin..
Aksu mussutti heinää karsinassaan kun olin saanut siltä varusteet pois. Asetin vielä loimenkin ponin selkään ja tarkistin kaviot, sitten oli poni valmis. Jätin satulahuovan roikkumaan väärinpäin satulasta, että hiki kuivuisi pois ennen iltaa. Suitset oli nätisti ristitetty ja kuolaimet pesty, nyt lähtisin kertaamaan istuntaani leirimökkeihin.

vähän lyhyehkö, jatkuu varmaan vielä viikonlopun aikana.. (:

[Anne]

Jepsan jee eli kaikki materiaali omsta puolestani valmista! Toivottavasti viihdyitte kurssilla! =)

[Ros]

Perjantai-ilta

Kipusin möhköfantin mittoihin paisuneen tammani selkään vaivoin. Satulassa tuntui kuin koivet lähtisivät nivusista, mutta purin hammasta yhteen ja säädin jalustimet. Blondi möllötti paikallaan korva erisuuntiin lerpallaan.. Great.. Ratsuni näytti siis motivaationsa tuntia kohtaan jo tässä vaiheessa.

Maiskautin ja ohjasin Blondin uralle. Tamma lampsi kuin sirkuksen talutusaasi ja sain painaa pohkeeni kipeiksi jo alkutunnista. Raipan näpäytykset olivat kuin hyttysen silittelyjä mamman hyllyvässä arsenaalissa.

Anne kehotti meitä reippaampaan käyntiin ja mulkaisin naista "arvaa vaan yritänkö?"-ilmeellä ja nainen loi pirullisen virnistyksen takaisin. Huokaisin syvään ja kumautin jälleen raipalla tamman persposkea.

Raviin siirryttäessä sain läväyttää uudelleen neidon kannikkaa ja tällä kertaa Blondi luimisti ja lähti lönköttämään omaa rauhallisen pitkäaskelista raviaan.

- Hieno tyttö.., kuiskasin hiljaa tammalle, joka käänsi korvansa taaksepäin kuunnellakseen.

Kokorataleikka oli vuorossa ensimmäisenä. Blondi lönkytti jo ihan hevosmaista askellusta ja kun vielä tuli käsky lisätä ravia ajattelin meidän olevan polvia myöten nesteessä. Tamma kuitenkin totteli pohjetta hyvin ja lisäsi kuin oikea kouluratsu, saaden tantereen tömisemään kavioiden alla.

Mamma meni hienosti muotoon ja Annekin kehaisi neidin ryhtiä, tosin antoi myös kannuskehotuksen. Pitäisi kaiketi kaivaa ne jostain auton kontista..

Lopputunti meni loistavasti, vaikka Blondi alkoi aivan lopussa jo aavistuksen nojata kuolaimeen ja tiesin sen silloin olevan väsynyt. Raukka harvemmin tällaista rääkkiä saikaan.. Onneksi kuitenkin tunti oli ohi ennenkuin huomasimmekaan ja pääsimme ulos.

Blondi suorastaan kiskaisi itselleen ohjaa päästessään ulos. Taputin sen hikistä kaulaa ja annoin sen roikottaa päätään samalla kun puin itselleni heijastinliivin. Blondia ei onneks voinut häärimiseni vähempää kiinnostaa, joten johtoasemamme ei häiriintynyt ja pääsimme johtamaan ratsukot pihatien suuntaan..

[Reega]

15.10. 2010 – Perjantain iltatunti

Perjantai-ilta, kolea lokakuinen sää, hämärä maneesi ja intoa puhkuva puoliveritamma – näin alkaisi minun ensimmäinen ratsastuskurssini. Olihan minulla kokemusta hieman räväkämmistä polleista, kuten myös ratsuni emästä, mutta siitä huolimatta toivoin jotain enemmän kuin selässä pysymistä. Kietaisin vaaleat hiukseni ponnarille ja heitin kypärän päähäni. Anne talsi maneesiin jotenkin kiireisen näköisenä joten nousin ratsuni selkään ja ohjasin sen kaartoon.

Ensimmäinen ohjeemme oli säätää jalustimet oikean mittaisiksi, olin niitä jo hieman omatoimisesti pidentänytkin, mutta päätin pidentää vielä muutaman reiän lisää, kuten Anne neuvoi. Yleensä kun ratsastan, menen maastoon tai esteitä, joten tuntui hieman hassulta kun jalustimet roikkuivat niin pitkinä. Tosin olin tyytyväinen että sain raahattua itseni koulukurssille, koska muuten pääsisi taidot hieman ruostumaan, jos niitä nyt on koskaan ollutkaan.

Annoin Myntille kevyesti pohkeita ja tamma lähti reippaaseen käyntiin uralla. Pidätin hieman ettemme olisi ajaneet kiinni edelle menevän Palmin takamukseen, vaikka tuskin se laiskan letkeää suokkitammaa olisi kamalasti haitannutkaan. Kuuntelin samalla korva tarkkana Annen huutelemia ohjeita, ja tein parhaani noudattaakseni niitä. Myntti ei kyllä tehnyt hommastani kovin helppoa, ja sain jatkuvasti keskittyä tamman pidättämiseen.

Raviin siirryttäessä alkoi olla vähän helpompaa, Anne kuitenkin muistutti minua vielä siitä puolipidätteestä. Vahvoja puoliani ei ole monen asian yhtä aikaa tekeminen, joten sain kunnolla keskittyä. Hetken kuluttua totuin kuitenkin Myntin askeleeseen ja hetken aikaa tuntui kuin olisimme tamman kanssa puhaltaneet samaa hiiltä.

Takaisin käyntiin siirtymisestä Myntti ei ollut kovinkaan innoissaan vaan olisi halunnut jatkaa reipasta raviaan. Pistin tamman kuitenkin hidastamaan eikä se voltteja tehdessä ollut mitään kamalan vaikeaa. Anne neuvoi meitä hyvin yksityiskohtaisesti ja minusta tuntui että me jopa opimme jotain. Myntistä en tiedä, mutta yleensä ainakin oma kalloni on niin kova, että kaikki informaatio mikä aivoihini kohdistuu, tuntuu vain kimpoavan takaisin.

Vihdoin pääsimme laukkaan jota energinen nuori ratsuni oli jo varmasti odottanut. Myntillä oli todella miellyttävä pyörivä laukka johon oli helppo mukautua. Anne ohjasi meitä vetämään kulmat suoriksi… eiku tekemään kulmat kunnolla, joka oli sinänsä haaste koska Myntti tuntui jotenkin kauhean jäykältä. Muutaman kulman jälkeen sain sen kuitenkin käymään kulmassa niin että se näytti siltä mitä meidän olisi pitänyt tehdä.

Suorilla sivuilla Myntti hieman kiihdytti laukkaa, joten jälkimmäinen kulma oli aina helpompi ratsastaa. Lopuksi otimme loppuravit ja taputin tammaa reippaasti kaulalle. Se oli työskennellyt hyvin ja miellyttävästi. Anne patisti meidät tekemään vielä pienen kierroksen ulkona ja tyrkkäsi jokaiselle heijastinliivit päälle.