Post by Abby on Jan 17, 2009 18:59:02 GMT 2
Eli pidän koulutunnin, jossa keskitytään erityisesti istuntaa. (johon olen hulluna).. Tälläkertaa otan tunnille vain 3-4 ratsastajaa, sillä haluan keskittyä jokaiseen tarkkaan. Muistahhan ottaa allesi vaativan luokan taitava, että päästään tekemään kunnolla töitä. Eli pollet päätätte itse. Otan mieluusti mukaan uusiakin kasvoja.. Tervettuloa vaan xD
Osallistujat:
Carkki - Palmi $
Kat - Blade $
Sastu - Sentti
Brenna - Manki $
TÄYNNÄ!
Tarina:
Huokaisin hiljaa ja katselin ratsastajia, jotka valuivat kuin pieni vana maneesiin. Tarkkailin heitä ja heidän käyttäytymistään hetken, ennenkuin uskalsin edes hengittää.
- Eli. Tänään en takaa, että menemme käyntiä kovempaa, mutta luulen, että käyntiin asti päästäisiin. Ainakin toivottavasti, aloitin tunnin mahsollisimman ystävällisesti.
- Otatte sitten heti ohjat kunnolla käteen ja pistätte itsenne istumaan siellä kunnolla, sillä ääneni alkaa jo tyrehtyä tässä iänikuisessa puhumisessa, pälätin nopeaa vauhtia ja näin kuinka Kat tirskahti käyttäytymiselleni.
- Ja jo on jotain naurettavaa, niin vaihdan pian silmätikkua, tokaisin tyytyväisenä ja katseeni vaihtui Brennan väliä Kattiin. Hymyilin hetken tyytyväisenä, ennenkuin jaksoi vakavoitua ja näyttää opettajalta.
- Brennalla kantapäät ainakin kolme senttiä alemmas ja katse kokoajan eteen. Pohkeet toimii tahdissa ja laske päässäs sitä rytmiä jos ei muuten onnistu, tokaisin nopeasti Brennaa ja odotin vielä, että hän saisi kaiken korjatuksi.
- Kat, se Blade kulkee nyt mukavast pyöreänä, mutta varo vähän ristiriitaisija apuja ja selkä kokoajan suorana. Tiedän että osaat ratsastaa, joten toimi myös odotuksieni mukaan, huokaisin Katille, joka katsahti minuun hiukan kysyvästi.
- Carkki ylääpitää ton käynnin ja ehkä vähän reippaammin vielä. Pidä katse edessä ja selkä suorana, myötää liikkeitä, nyt se menee juuri hyvin, ohjasin Carkkia, joka teki parhaansa mukaan korjauksia. Silti tuntui että tästä tulisi ikuinen käynti tunti.
- Sastulla se kulkee nyt erityisen hyvin ja askeleet menee hyvin tahtiin. Yritä ylläpitää sitä rytmiä kokoajan ja lyhennä pari milliä vaan sitä ohjaa, että saat kunnon tuntuman, huokaisin vielä Sastulle nopeasti.
- Korjaatte istuntaanne severan mitä itse huomaatte ja nyt siirrytään niin raviin, että pienikin virhe, kaikki kävelee taas, tokaisin lopulta ja kaikki siirtyivät varovasti raviin. Katselin hetken kuinka kaikki istuivat satulassa ja julma virne ilmestyi kasvoilleni.
- Käyntii! Kaikki tekivät nyt saman virheen, eli teidän täytyy rentoutua siellä selässä eikä pelätä minua, tokaisin turhautuneena ja katselin taas ratsastajia pitkään.
- Me ollaan menty jo puoli tuntia kohta ja ollaan edelleen käynnissä, jos kohta onnistaisi, mutta korjaiskaa taas istuntaa. Ette anna siine hevoseten huijata teitä siellä ja keskitytte siihen mitä teette, jatkoin pälättämistä. Katselin taas hetken, kuinka käynnissä istunta näytti sujuvan.
- Raviin, huokaisin lopulta.
Katselin hiljaa ratsastajia, jotka osasivat suht koht istua satulassa niinkuin pitää. Pikkuhiljaa minulla alkoi palamaan pinna itseni kanssa. Miksi olin edes pitänyt tunnin jos olin näin hyvällä päällä, en osaisi vaatia kaikielta tarpeeksi. heräsin unelmistani ja keskityin taas ratsastajiin.
- Koska en osaa olla teille julma, joudun vähän muuttamaan suunnitelmaa, eli kannustatte hevosia liikkumaan reippaammin, myötäätte ohjaa ja otatte taivutuksi pitkillä vivuilla. Katse kokoajan edessa, kantapäät alhaalla ja selkä suorana., huokaisin loppujenlopuksi ja näin Katin naamalla voitonriemuisen ilmeen.
- Kat istuu siellä ni ihan hyvin, niinkuin Sastukin, mutta Brennalla selkä suoraksi ja kantapäät kunnolla alas. Katseet edessä ja Carkki reipastaa hevosen tahtia, sanoin vielä nopeasti ja lopulta luovutin ja istahdin tuolille.
- Käännytään kahdelle suurelle pääty ympyrälle tasan ja rytmissä pohkeet käy. Myödätkää ohjia ja kattokaa että ne hevoset taipuu kunnolla. Pyrkikää istumaan siellä hyvin niin ne hevosetkin rentoutuu ja tottelee paremmin, puuskahdin nopeasti ja valkuilin jo tyytyväisempänä jokaista ratsastajaa vuorotellen.
- Valmsitaudutaan nostamaan vastalaukkaa, tokaisin nopeasti ja katselin, kuinka kaikki valmistautuivat ja kertoivat hevoselle lähdöstä. - Ja laijan nosto, ilmoitin ja kaikki pinkaisivat hurjaan laukkaan. Sastu sai pidellä lujasti kiinni, että Sentti pysyi käsissä, mutta Palmi ja Blade laukkasivat tyytyväisinä rauhassa. Manki oli Manki.
- Sitten takaisin raviin ja valmistaudutaan heti nostamaan myötälaukka, jollloin vaihdetaan ympyröitä, huudahdin nopeasti. Katselin jännityneitä hevosia ja Manki olisi halunnut jo rynnätä hurjaan ja vauhdikkaaseen laukkaan. - Ja nosto, huokaisin lopulta ja taas kaikki nostivat nopean laukan. Lopulta kaikki vaihtoivat ympyröitä ja annoin heidän hetken laukata siinä.
- Sitten takaisin raviin ja jatketaan suoraa uraa. Eiköhän tämänkerran laukat ole tässä ja jokukerta sitten otetaan laukkapainotteinen tunti, huokaisin ja perässäni kuului neljä pettynyttä huokaisua.
- Pikkuhiljaa sitten loppukäyntejä ja ohjat pitkiksi. Annatte niiden hevosten rentoutua, sanoin lopuksi ja salamana kaikki hevoset siirtyivät käyntiin. Hymyilin Sentille, joka venytti tyytyväisenä kaulaansa. Blade käveli tyytymättömänä eteenpäin ja halusi ilmeisesti mennä kovempaa vauhtia mitä enään mentiin. Palmi oli rentoutunut kuten aina, mutta Manki kulki edelleen hurjana eteenpäin.
- Sitte vaan kaartoon ja kiitos tunnista, huokaisin lopulta ja annoin kaikkien luvan vielä tulla alas selästä.
Osallistujat:
Carkki - Palmi $
Kat - Blade $
Sastu - Sentti
Brenna - Manki $
TÄYNNÄ!
Tarina:
Huokaisin hiljaa ja katselin ratsastajia, jotka valuivat kuin pieni vana maneesiin. Tarkkailin heitä ja heidän käyttäytymistään hetken, ennenkuin uskalsin edes hengittää.
- Eli. Tänään en takaa, että menemme käyntiä kovempaa, mutta luulen, että käyntiin asti päästäisiin. Ainakin toivottavasti, aloitin tunnin mahsollisimman ystävällisesti.
- Otatte sitten heti ohjat kunnolla käteen ja pistätte itsenne istumaan siellä kunnolla, sillä ääneni alkaa jo tyrehtyä tässä iänikuisessa puhumisessa, pälätin nopeaa vauhtia ja näin kuinka Kat tirskahti käyttäytymiselleni.
- Ja jo on jotain naurettavaa, niin vaihdan pian silmätikkua, tokaisin tyytyväisenä ja katseeni vaihtui Brennan väliä Kattiin. Hymyilin hetken tyytyväisenä, ennenkuin jaksoi vakavoitua ja näyttää opettajalta.
- Brennalla kantapäät ainakin kolme senttiä alemmas ja katse kokoajan eteen. Pohkeet toimii tahdissa ja laske päässäs sitä rytmiä jos ei muuten onnistu, tokaisin nopeasti Brennaa ja odotin vielä, että hän saisi kaiken korjatuksi.
- Kat, se Blade kulkee nyt mukavast pyöreänä, mutta varo vähän ristiriitaisija apuja ja selkä kokoajan suorana. Tiedän että osaat ratsastaa, joten toimi myös odotuksieni mukaan, huokaisin Katille, joka katsahti minuun hiukan kysyvästi.
- Carkki ylääpitää ton käynnin ja ehkä vähän reippaammin vielä. Pidä katse edessä ja selkä suorana, myötää liikkeitä, nyt se menee juuri hyvin, ohjasin Carkkia, joka teki parhaansa mukaan korjauksia. Silti tuntui että tästä tulisi ikuinen käynti tunti.
- Sastulla se kulkee nyt erityisen hyvin ja askeleet menee hyvin tahtiin. Yritä ylläpitää sitä rytmiä kokoajan ja lyhennä pari milliä vaan sitä ohjaa, että saat kunnon tuntuman, huokaisin vielä Sastulle nopeasti.
- Korjaatte istuntaanne severan mitä itse huomaatte ja nyt siirrytään niin raviin, että pienikin virhe, kaikki kävelee taas, tokaisin lopulta ja kaikki siirtyivät varovasti raviin. Katselin hetken kuinka kaikki istuivat satulassa ja julma virne ilmestyi kasvoilleni.
- Käyntii! Kaikki tekivät nyt saman virheen, eli teidän täytyy rentoutua siellä selässä eikä pelätä minua, tokaisin turhautuneena ja katselin taas ratsastajia pitkään.
- Me ollaan menty jo puoli tuntia kohta ja ollaan edelleen käynnissä, jos kohta onnistaisi, mutta korjaiskaa taas istuntaa. Ette anna siine hevoseten huijata teitä siellä ja keskitytte siihen mitä teette, jatkoin pälättämistä. Katselin taas hetken, kuinka käynnissä istunta näytti sujuvan.
- Raviin, huokaisin lopulta.
Katselin hiljaa ratsastajia, jotka osasivat suht koht istua satulassa niinkuin pitää. Pikkuhiljaa minulla alkoi palamaan pinna itseni kanssa. Miksi olin edes pitänyt tunnin jos olin näin hyvällä päällä, en osaisi vaatia kaikielta tarpeeksi. heräsin unelmistani ja keskityin taas ratsastajiin.
- Koska en osaa olla teille julma, joudun vähän muuttamaan suunnitelmaa, eli kannustatte hevosia liikkumaan reippaammin, myötäätte ohjaa ja otatte taivutuksi pitkillä vivuilla. Katse kokoajan edessa, kantapäät alhaalla ja selkä suorana., huokaisin loppujenlopuksi ja näin Katin naamalla voitonriemuisen ilmeen.
- Kat istuu siellä ni ihan hyvin, niinkuin Sastukin, mutta Brennalla selkä suoraksi ja kantapäät kunnolla alas. Katseet edessä ja Carkki reipastaa hevosen tahtia, sanoin vielä nopeasti ja lopulta luovutin ja istahdin tuolille.
- Käännytään kahdelle suurelle pääty ympyrälle tasan ja rytmissä pohkeet käy. Myödätkää ohjia ja kattokaa että ne hevoset taipuu kunnolla. Pyrkikää istumaan siellä hyvin niin ne hevosetkin rentoutuu ja tottelee paremmin, puuskahdin nopeasti ja valkuilin jo tyytyväisempänä jokaista ratsastajaa vuorotellen.
- Valmsitaudutaan nostamaan vastalaukkaa, tokaisin nopeasti ja katselin, kuinka kaikki valmistautuivat ja kertoivat hevoselle lähdöstä. - Ja laijan nosto, ilmoitin ja kaikki pinkaisivat hurjaan laukkaan. Sastu sai pidellä lujasti kiinni, että Sentti pysyi käsissä, mutta Palmi ja Blade laukkasivat tyytyväisinä rauhassa. Manki oli Manki.
- Sitten takaisin raviin ja valmistaudutaan heti nostamaan myötälaukka, jollloin vaihdetaan ympyröitä, huudahdin nopeasti. Katselin jännityneitä hevosia ja Manki olisi halunnut jo rynnätä hurjaan ja vauhdikkaaseen laukkaan. - Ja nosto, huokaisin lopulta ja taas kaikki nostivat nopean laukan. Lopulta kaikki vaihtoivat ympyröitä ja annoin heidän hetken laukata siinä.
- Sitten takaisin raviin ja jatketaan suoraa uraa. Eiköhän tämänkerran laukat ole tässä ja jokukerta sitten otetaan laukkapainotteinen tunti, huokaisin ja perässäni kuului neljä pettynyttä huokaisua.
- Pikkuhiljaa sitten loppukäyntejä ja ohjat pitkiksi. Annatte niiden hevosten rentoutua, sanoin lopuksi ja salamana kaikki hevoset siirtyivät käyntiin. Hymyilin Sentille, joka venytti tyytyväisenä kaulaansa. Blade käveli tyytymättömänä eteenpäin ja halusi ilmeisesti mennä kovempaa vauhtia mitä enään mentiin. Palmi oli rentoutunut kuten aina, mutta Manki kulki edelleen hurjana eteenpäin.
- Sitte vaan kaartoon ja kiitos tunnista, huokaisin lopulta ja annoin kaikkien luvan vielä tulla alas selästä.