Post by Karoliina on Dec 18, 2008 20:29:05 GMT 2
Jooh, elieli...Tunnilla menemme ihan kaiken maailman juttuja, enimmäkseen on vähän leikkituntiin taipuva, mutta koulua muuten menemme. Ja, mukaan vaan poneilla. Rajoittuu Jambosta alaspäin. Messiin väh. 3, max. 8. Mukaan vaan, viettämään riemukasta vuodenvaihdosta Karon tunnin parissa ;D
Ja muistakaa, menemme ilman satuloita, jotta tunnista saadan mahtava XD
Huom! Jos tungosta, niin Kalle ja ehkä Blondikin sopii tunnille
Osallistujat:
1. Nana - Siiri +
2. Abby - Pampula +
3. Shinqua - Humu +
4. Kat - Sera +
5. Hina - Bert
6. Miltsu - Pella +
7. Cindy - Kalle
8. Ilu - Taiga
TUNTI TÄYSI!
[shadow=Blue,left,300]Tuntitarina.[/shadow]
Oli mahtava tunne kävellä suoraan maneesiin, illalla tehtyjen uudenvuoden bileiden jälkeen. Hymyssä suin tervehdin ratsukoita, ja annoin merkin nousta selkään.
- Hyvää uutta vuotta kaikille, ja toivotaan että tästä vuodesta tulee mainio, aloitin lyhyesti.
- Ja ensiksi, Seralle tiukka ote. Tamma on näköjään hiukan fiiliksissä vuoden vaihteen alussa, joten voit Kat ottaa vaikka ohjat käsiin. Muut kulkee ohjat pitkillä, komensin.
Pampula raahusti laiskana Abbyn alla, ja toivoi varmaan olevansa juuri nyt karsinassa heinää syömässä. Siiri oli pirteämpi kuin koskaan, ja yritti saada pientä kipinää ilmaan sivu loikillaan. Päättäväisenä Nana sai kuitenkin shettiksen pysymään uralla. Kalle kulki päätaivaissa, Bertin menessä ihan normaalia vauhtia. Taiga olisi mielellään koko ajan kaahottanut Pellan häntään, josta tamma ei pitännyt.
- Noniin, ottakaa vaan ohjat, ja tehkää verryttelyjä ponien ja hevosen kanssa, naurahdin.
- Aloitetaan tunti ensin pienillä leikeillä, ja siirrytään sitten laukkaympyröihin, ilmoitin, saaden pieniä hihkumisia.
- Ensin tosin ponit verrytellyksi, vinkkasin, ja istuuduin tutuksi tulleeseen tuoliin.
- Cindy, yritä saada Kalle keskittymään voltteihin, nyt se vaan menee pää taivaissa.
- Bertillä välimatkat Humuun, jatkoin.
- Ilu, mahtava voltti! Tee uusi, niin Nana pääsee Siirillä ohitse.
Pian hevoset olivat vertyneet, ja pääsimme aloittamaan. Pyysin kaikki keskelle, jotta jokainen kuuli mikä oli homman nimi.
- Aloitetaan vaikka...viestillä!, ilmoitin.
- Eli hommana se, että kaksi joukkuetta, joissa molemmissa neljä henkilöä. Kaksi toiseen päähän, ja kaksi toiseen. Tarkoituksena on, että pelaajat vaihtavat puolia, ja kuka tekee sen ekana, voittaa, selvä? Sain monta myöntävää vastausta.
- Joukkue yksi: Kat, Cindy, Nana ja Ilu. Toinen joukkue: Miltsu, Hina, Shinqua ja Abby. Asemiin!
Jokainen asettui omaan riviinsä. Abby ja Miltsu näyttivät olevan samassa, kun toisessa joukkueessa Kat ja Nana.
- Paikoillanne, valmiina, HEP!, kajautin ilmoille, Nanan lähtiessä ensimmäisestä joukkueesta ja Abbyn toisesta. Siiri pinkoi johtoon, ja päästi jykevän Kallen ja Cindyn matkaan. Abby ja Pampulakin saapuivat juuri paikalle, ja Humu ja 'Kinkku' lähtivät.
Se oli tiukkaa. Kalle saapui juuri ennen Humua toiseen päähän, ja pyörivä ja säpsyilevä Sera lähti. Kat pihisi ja puhisi, Miltsun pyyhältäessä ohitse Pellalla. Nuareskellen katselin, kuinka Kat taisteli Seran toisten luokse, ja päästi viimeisen joukkuelaisen, eli Ilun matkaan. Hina kuitenkin saapui ensimmäisenä. Ensimmäinen joukkuea tosin hävisi roimasti, ja voitto rapsahtti toiselle joukkueelle.
- Hyvä pelinhenki on tärkein, ylistin.
- Seuraava leikki olkoot hippanen, kajautin.
- Vihdoin minä ja Kallekin saadaan näyttää taitomme, Cindy hihkaisi, saaden muutamat nauramaan.
- Kuka tahtoo jäädä hipaksi?
- Minä, minä!, Miltsu hihkui.
- Ok, Miltsu hippa!
Sähäkkä Pella ja tämän ratsastaja alkoivat piirittämään poloista Pampulaa, joka Abbyn avuista huolimatta laiskotteli minkä kerkesi. Pian Abby ja Pampula joutuivat hipaksi, ja lähtivät jahtaamaan ohitse menevää Seraa. Sera kuitenkin innostui liikaa, ja päästi mojovat pukit. Tähän ei Kat ollut varautunut, joten tyttö löytyi pian maasta.
- Sattukos?, kysyin. Vastaus oli kuitenkin kieltävä.
- Muista tuoda kakku!, Ilu huikkasi.
- Mä tahdon mansikkakakun, Nana ilmoitti.
- Eikun suklaapas, Abby puolusti.
- Noh, noh, katotaan mikä Katin leipomistaidoilla syntyy, naurahdin.
- Jatkuu!, kajautin. Abby kiilasi Pampulan Seran vierelle, ja Kat sekä Sera jäivät.
Hippa oli tullut ja mennyt, joten siirryimme vaihteeksi laukkaympyröihin. Jonka jälkeen ravia ja loppukäynnit. Ilmoitin jokaiselle, että lyhyjen sivujen keskelle laukkaympyrät, mielellään kaksi.
- Jos tungosta yhdessä päässä, mene seuraavaan, ilmoitin.
- Aloittakaa.
Kalle kiisi laukkaympyröitä kuin nuori varsa, ja oli vähällä liiskata edessä menevän Siirin. Shettis kuitenkin kirmasi pakoon, ja kiihdytti uraa pitkin sähäkkää vauhtia. Nana horjui selässä, ja lopulta tarttui liitävään harjaan. Miltsu huomasi kauempaa, että tyttö oli tippumaisillaan, mutta huokaisi raskaasti, kun pysyikin selässä. Bert laukkasi tasaista norjislaukkaansa, jossa Hinan oli mukava istua. Pampulakin pääsi hiukan irrottelemaan, ja nautti täysillä. Vähän liiankin täysillä, nimittäin Abby menetti otteensa tammasta, ja lentää hupsahti maahan.
- Tytöt, luvassa kaksi kakkua, virnistin.
- Jihaa!
Jokainen selviytyi laukasta hyvin, lukuunottamatta Abbya, joka joutui tippumisellaan kuittamaan kakulla. Päivän saldo oli siis kaksi kakkua, jonka uskoin maistuvan jokaiselle. Pyysin ratsukoiden siirtymään käyntiin, ja antamaan hevosille pitkät ohjat.
- Menkää loppukäynnit, ja viekää hevoset talliin. Itse jouduin nyt mennä, nimittäin kotona on jotakin tärkeää, huokaisin, ja avasin maneesin oven.
- Kiitos kaikille tunnista, ja hyviä uusia vuosia!
Ja muistakaa, menemme ilman satuloita, jotta tunnista saadan mahtava XD
Huom! Jos tungosta, niin Kalle ja ehkä Blondikin sopii tunnille
Osallistujat:
1. Nana - Siiri +
2. Abby - Pampula +
3. Shinqua - Humu +
4. Kat - Sera +
5. Hina - Bert
6. Miltsu - Pella +
7. Cindy - Kalle
8. Ilu - Taiga
TUNTI TÄYSI!
[shadow=Blue,left,300]Tuntitarina.[/shadow]
Oli mahtava tunne kävellä suoraan maneesiin, illalla tehtyjen uudenvuoden bileiden jälkeen. Hymyssä suin tervehdin ratsukoita, ja annoin merkin nousta selkään.
- Hyvää uutta vuotta kaikille, ja toivotaan että tästä vuodesta tulee mainio, aloitin lyhyesti.
- Ja ensiksi, Seralle tiukka ote. Tamma on näköjään hiukan fiiliksissä vuoden vaihteen alussa, joten voit Kat ottaa vaikka ohjat käsiin. Muut kulkee ohjat pitkillä, komensin.
Pampula raahusti laiskana Abbyn alla, ja toivoi varmaan olevansa juuri nyt karsinassa heinää syömässä. Siiri oli pirteämpi kuin koskaan, ja yritti saada pientä kipinää ilmaan sivu loikillaan. Päättäväisenä Nana sai kuitenkin shettiksen pysymään uralla. Kalle kulki päätaivaissa, Bertin menessä ihan normaalia vauhtia. Taiga olisi mielellään koko ajan kaahottanut Pellan häntään, josta tamma ei pitännyt.
- Noniin, ottakaa vaan ohjat, ja tehkää verryttelyjä ponien ja hevosen kanssa, naurahdin.
- Aloitetaan tunti ensin pienillä leikeillä, ja siirrytään sitten laukkaympyröihin, ilmoitin, saaden pieniä hihkumisia.
- Ensin tosin ponit verrytellyksi, vinkkasin, ja istuuduin tutuksi tulleeseen tuoliin.
- Cindy, yritä saada Kalle keskittymään voltteihin, nyt se vaan menee pää taivaissa.
- Bertillä välimatkat Humuun, jatkoin.
- Ilu, mahtava voltti! Tee uusi, niin Nana pääsee Siirillä ohitse.
Pian hevoset olivat vertyneet, ja pääsimme aloittamaan. Pyysin kaikki keskelle, jotta jokainen kuuli mikä oli homman nimi.
- Aloitetaan vaikka...viestillä!, ilmoitin.
- Eli hommana se, että kaksi joukkuetta, joissa molemmissa neljä henkilöä. Kaksi toiseen päähän, ja kaksi toiseen. Tarkoituksena on, että pelaajat vaihtavat puolia, ja kuka tekee sen ekana, voittaa, selvä? Sain monta myöntävää vastausta.
- Joukkue yksi: Kat, Cindy, Nana ja Ilu. Toinen joukkue: Miltsu, Hina, Shinqua ja Abby. Asemiin!
Jokainen asettui omaan riviinsä. Abby ja Miltsu näyttivät olevan samassa, kun toisessa joukkueessa Kat ja Nana.
- Paikoillanne, valmiina, HEP!, kajautin ilmoille, Nanan lähtiessä ensimmäisestä joukkueesta ja Abbyn toisesta. Siiri pinkoi johtoon, ja päästi jykevän Kallen ja Cindyn matkaan. Abby ja Pampulakin saapuivat juuri paikalle, ja Humu ja 'Kinkku' lähtivät.
Se oli tiukkaa. Kalle saapui juuri ennen Humua toiseen päähän, ja pyörivä ja säpsyilevä Sera lähti. Kat pihisi ja puhisi, Miltsun pyyhältäessä ohitse Pellalla. Nuareskellen katselin, kuinka Kat taisteli Seran toisten luokse, ja päästi viimeisen joukkuelaisen, eli Ilun matkaan. Hina kuitenkin saapui ensimmäisenä. Ensimmäinen joukkuea tosin hävisi roimasti, ja voitto rapsahtti toiselle joukkueelle.
- Hyvä pelinhenki on tärkein, ylistin.
- Seuraava leikki olkoot hippanen, kajautin.
- Vihdoin minä ja Kallekin saadaan näyttää taitomme, Cindy hihkaisi, saaden muutamat nauramaan.
- Kuka tahtoo jäädä hipaksi?
- Minä, minä!, Miltsu hihkui.
- Ok, Miltsu hippa!
Sähäkkä Pella ja tämän ratsastaja alkoivat piirittämään poloista Pampulaa, joka Abbyn avuista huolimatta laiskotteli minkä kerkesi. Pian Abby ja Pampula joutuivat hipaksi, ja lähtivät jahtaamaan ohitse menevää Seraa. Sera kuitenkin innostui liikaa, ja päästi mojovat pukit. Tähän ei Kat ollut varautunut, joten tyttö löytyi pian maasta.
- Sattukos?, kysyin. Vastaus oli kuitenkin kieltävä.
- Muista tuoda kakku!, Ilu huikkasi.
- Mä tahdon mansikkakakun, Nana ilmoitti.
- Eikun suklaapas, Abby puolusti.
- Noh, noh, katotaan mikä Katin leipomistaidoilla syntyy, naurahdin.
- Jatkuu!, kajautin. Abby kiilasi Pampulan Seran vierelle, ja Kat sekä Sera jäivät.
Hippa oli tullut ja mennyt, joten siirryimme vaihteeksi laukkaympyröihin. Jonka jälkeen ravia ja loppukäynnit. Ilmoitin jokaiselle, että lyhyjen sivujen keskelle laukkaympyrät, mielellään kaksi.
- Jos tungosta yhdessä päässä, mene seuraavaan, ilmoitin.
- Aloittakaa.
Kalle kiisi laukkaympyröitä kuin nuori varsa, ja oli vähällä liiskata edessä menevän Siirin. Shettis kuitenkin kirmasi pakoon, ja kiihdytti uraa pitkin sähäkkää vauhtia. Nana horjui selässä, ja lopulta tarttui liitävään harjaan. Miltsu huomasi kauempaa, että tyttö oli tippumaisillaan, mutta huokaisi raskaasti, kun pysyikin selässä. Bert laukkasi tasaista norjislaukkaansa, jossa Hinan oli mukava istua. Pampulakin pääsi hiukan irrottelemaan, ja nautti täysillä. Vähän liiankin täysillä, nimittäin Abby menetti otteensa tammasta, ja lentää hupsahti maahan.
- Tytöt, luvassa kaksi kakkua, virnistin.
- Jihaa!
Jokainen selviytyi laukasta hyvin, lukuunottamatta Abbya, joka joutui tippumisellaan kuittamaan kakulla. Päivän saldo oli siis kaksi kakkua, jonka uskoin maistuvan jokaiselle. Pyysin ratsukoiden siirtymään käyntiin, ja antamaan hevosille pitkät ohjat.
- Menkää loppukäynnit, ja viekää hevoset talliin. Itse jouduin nyt mennä, nimittäin kotona on jotakin tärkeää, huokaisin, ja avasin maneesin oven.
- Kiitos kaikille tunnista, ja hyviä uusia vuosia!
kiitos tunnista!
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!