Post by Anne on Aug 2, 2009 18:35:41 GMT 2
Eli Helppo C-B:tä mennään. Ratsut määrään minä. Mukaan mahtuu 5 ratsastajaa, jotka ovat tuolla tasolla. Eli jos olet osallistunut vaativimmille tunneille, ei sinua tänne kelpuuteta. =)
Tervetuloa!
Liisa - Tiia
Sini - Blade
Jenna - Floora
Maiss - Humu
Seri - Palmikko
BTW. Maksuna kunnon tarina tai tilannekuva, jokin kaakin/ihmisen ruuminosa ei kelpaa.
Tarina:
Oli sunnuntai-extran aika, pitkästä aikaa. Istuskelin toimistossa ja hörpin väljähtynyttä kahviani. Naputtelin iBookkiini tulevan tunnin runkoa. Kyllä, jatkokurssin tasoisille ratsastajille olisi saatava hiki pintaan ja veren maku suuhun. Jotain olisi tylleröisten opittava. Tulostin ratsukkolistan ja kiinnitin sen ilmoitustaulun seinään. Luotin siihen, että nämä vakiotallilaiset osaisivat lappusen lukea ja saapuisivat kentälle ajoissa. Sen jälkeen kaarsin tallin uudelle puolelle ja moikkasin Seraa. Tamma oli hikinen ja verkkoloimitettu.
- Ai, sutkin on jo Kat treenannut. No, hyvä, eipähän tarvitse siitäkään huolehtia, silitin siron tamman kaunista päätä.
Tamma mulkaisi minua hyytävästi, eikä suotta: olinhan laiminlyönyt sen täysin viipeltäessäni kesän riennoissa.
Talsin ulos tallista vanhan kotitaloni ovelle. Koputin puista ovea varovasti.
- Jossu! Oletko täällä! huusin.
Pian vaaleaverikkö tuli ovelle froteepyyhkeeseen kietoutuneena.
- Huomenta, tyttö yritti sanoa pirteästi, mutta suusta tuli vain kummallista aamuista örinää.
- Huomenta, huomenta, sanoin. - Ei sulla sattuisi olla kahvia? Toimistosta ja olkkarista on loppu kokonaan.
- Joo, oota sekunti, Jossu katosi ovelta keittöön kolistelemaan ja katselin sillä aikaa ympärilleni. Tallin piha näytti siistiltä ja paikkaan oli tullut uutta loistoa, kun aidat oli maalattu valkoisiksi.
Hetken kuluttua Jossu työnsi kahvipaketin käteeni ja lähti saman tien aamutoimiinsa. Menin toimistoon keittelemään kahvit, ja pian ensimmäiset tuntilaiset saapuivatkin tallille.
- Ei oo totta! kuului ilmoitustaulun luota. – Mä sain Palmin. Eihän se läski varmaan jaksa edes yhtä kiekkaa kentän ympäri.
Tyttö oli Seri.
- Hei, eipäs haukuta mun hienoa, kantakirjattua tammaa, komensin kurkaten ulos toimistosta. – Palmi kaipaa liikuntaa, ja se n oikein taitava hevonen koulussa.
Seri luimisteli hetken, mutta väistyi sitten satulahuoneeseen hakemaan Palmin kamoja.
Muutkin ratsastajat saapuivat ja menivät valmistelemaan hevosiaan. Kaadoin kahvia termosmukiin ja menin kentälle, jonne ratsukot saapuivatkin. Tunnin runko olisi seuraava:
- Alkuverryttely 10min: kevyttä ravia, voltteja, suunnanvaihtoja, istunnan katsomista.
- Raviosuus 10min: harjoitusravia. Pohkeenväistöjä ja siirtymisiä käyntiin. Lisäksi pari tempon vaihtoa.
- Laukkaosuus 20min: laukkaa keskiympyrällä aluksi. Hevosen hallintaa ja taivutusta laukassa. Lopuksi kiitolaukkaharjoituksia pitkillä sivuilla, kevyessä istunnassa.
- Käyntiosuus 10min: pitkillä sivuilla avotaivutuksen alkeet ja avut.
- Jäädyttelyt 10 min: kevyttä ravia.
- Maastossa loppukäynnit n. 20min.
Jokainen ratsukko on käsitelty tässä erikseen.
Liisa – Tiia
Tiia oli peruslaiskalla tuulella ja Liisalla oli vaikeuksia pitää tammaa liikkeessä.
- Tee pari pientä näpäytystä raipalla! Herättele, Liisa, hevonen puolipidätteillä. Nyt annat vai pohjetta ja ohjaa, mutta ohjassa täytyy olla tukea, johon Tiia voi vastata!
Liisa keräsi ohjat paremmin käsiin ja teki puolipidätteitä. Samanaikainen eteenajo kuitenkin unohtui ja Tiian tempo laski heti.
- Muista, puolipidäte ei ole sama kuin pidäte. Sen tarkoitus on herättää ja valmistaa hevosta. Eteenajo istunnalla ja pohkeilla voimistuu sen hetken ajaksi, kun ohjilla pidätetään!
Liisa teki työtä käskettyä ja Tiia kuuntelikin paremmin ratsastajaa. Harjoitusravissa työskentely jatkui samanmoisena. Pohkeenväistössä Tiia karkaili hieman Liisan alta, mutta neuvoin Liisaa ottamaan selkeän puolipidätesarjan ennen väistöä ja tarkistamaan painoavun, niin Tiiakin kulki hallitummin.
Laukassa Liisalla oli vaikeuksia istua satulassa.
- Hinkkaa pepulla satulaa, anna alaselän joustaa! neuvoin.
Laukannostot sujuivat hyvin keskiympyrälle siirryttäessä. Kiitolaukkaan Tiia hieman rynni, mutta meni pikkupätkän sujuvaa neliä.
Sini – Balde
Blade oli herkällä päällä. Vaikka tamma peruskiltti onkin, pärski se tänään vaukona. Sini istui jännittyneenä mustan hevosen selässä, ja siitähän Leidi vasta riemastuikin.
- Ota kevyt ohjastuntuma, Sini! kehotin, kun olin käskenyt keräämään ohjat. – Anna Bladen venytellä kaulaa ja selkää, myötää kädellä. Se on hyvin herkkä hevonen ja toimii pelkillä paino- ja pohjeavuillakin helpoissa liikkeissä.
Sini myötäsi ohjilla, mutta hänen hartiansa olivat silti hyvin jännittyneet.
- Ok. Ota seis!
Kävelin ratsukon luo. Neuvoin päästämään ohjat vapaaksi ja pidin Bladea kiinni.
- Rentouta hartiat! Kääntele ympäri ja ravistele. Noin. Sitten pidät rentouden ja keräät ohjat. Kaikki tuo jännitys kulkeutuu muuten Bladen suuhun ohjia pitkin.
Sini istuikin jo rennommin. Kevyessä ravissa tamma rauhoittui ja Sini sai sen kaartumaan kauniisti volteilla. Pohkeenväistö ja laukka sujuivat hyvin.
- Oletkos ennen mennyt avotaivutusta? kysyin Siniltä.
Vaalea tyttö vastasi kieltävästi.
- Avotaivutus eli avoväistö kuulosta vaikeammalta mitä se onkaan. Hevonen kävelee uraa pitkin taipuneena niin, että sen jalat kulkevat kolmea uraa pitkin. Helpointa on kuvitella, että käännät hevosta voltille, mutta sitten jatkattekin suoraa pitkin, hevonen koko ajan taipuneena. Ratsastajan paino pysyy kuitenkin koko ajan molemmilla istuinluilla, katse uraa pitkin menosuuntaan. Ulko-ohjalla voi tehdä ohjaavan liikkeen, jos hevonen on hyvin jäärä, Bladella riittää ihan pieni ohjaava liike.
Sini kääntyi lyhyeltä suoralta pitkälle ja asetti Bladen etuosan pois uralta. Hevonen steppaili helposti kolmella uralla koko suoran ajan. Hieman oli jäykkyyttä liikkeessä, mutta se johtui Sinin kehon jäykkyydestä, kun tyttö mietti apujaan.
- Hyvä! Ensi kerralla rennommin, mutta tämäkin meni jo todella hyvin!
Jenna – Floora
Jenna oli selviytynyt Flooran selkään. Tamma oli jo tottunut elämän peruskuvioihin, eikä enää pakoillut heti ratsastajan alta.
- Kevyttä ravia! huusin.
Floora lähti kovaan, tökkivään, ravurin jäykkäselkäiseen raviinsa. Jenna poukkoili ylös keventämään roikkuen ohjissa.
- No niin, Jenna ja Marksu keskiympyrälle siitä!
Jenna sai ohjattua laihan ruunikkotamman ympyrälle. Flooran taipumiset olivat niin ja näin. Takaosa pakeni ympyrältä. Mietin, että Floora pitää ottaa kyllä tehokoulutukseen.
- Tee, Jenna, puolipidätteitä! Tai ihan reippaita pidätteitä, jos Floora ei muuten tottele. Sellaista lievästi sahaavaa liikettä. Tiedän, että siellä selässä on vaikea olla, mutta keskitä painoasi enemmän sisälle, jolloin Floora hakeutuu allesi. Samalla saadaan se taipumaan paremmin. Noin juuri!
Jennan sahausliike tuotti ulosta, Flooran ravi lyheni ja selkä pyöristyi hieman. Jenna sai tasapainon haettua ja Floorakin taipui paremmin. Pohkeenväistössä jouduin avittamaan Flooran takaosan kanssa. Hevonen kyllä asettui oikein, mutta takaosa jäi jälkeen.
- Jes, päästäänkin sitten laukkaan, myhäilin. – Tee tiukka pidät, ennen kun ohjaat Flooran keskiympyrälle. Selkeät laukka-avut. Hyvä eteenajo istunnalla ja pohkeilla, mutta pidätä reippaasti ohjilla, ettei Floora ryntää kiitoraviin!
Ensimmäinen laukannosto ei tuottanut tulosta, vaan tamma säntäsi tyypilliseen juoksuunsa. Toisella kerralla Jenna teki paremmat pidätteet, ja Floora nosti kuin nostikin laukan. Eihän sitä kauaa kestänyt, mutta kuitenkin.
- Kiitolaukan voitte jättää väliin, menkää sen sijaan suorallakin normaalia laukkaa. Yritä saada laukka hallituksi, opastin.
Avotaivutustakaan ei Flooralla yritetty, se korvattiin pohkeenväistöllä pitkää sivua pitkin. Kokonaisuudessaan Floorasta aisti jo ratsuhevosmaisuutta, ja Jenna oli hyvä, jämpti ratsastaja tälle hevoselle.
Maiss – Humu
Maiss vaikutti oikein sopivankokoiselta ratsastajalta Humulle. Tammahan oli peruskiltti tuntiponi, mutta se oli surullisenkuuluisa pompottavasta ravistaan. Kevyessä ravissa Maiss pärjäsikin hyvin, mutta kun tuli harjoitusravin vuoro, tyttö oli pulassa.
- Otapa jalustimet kaulalle, Maiss! Keskity vain istumaan rentona siellä ravissa. Anna alaselän myödätä ja ajattele, että olet yhtä Humun kanssa! Lantio rentona ja istu painavasti istuinluiden päälle.
Tyttö teki työtä käskettyä. Kun jalustimet eivät häirinneet, Maiss istui selvästi syvemmällä.
- Sitten keskityt viemään Humun hyvin kulmiin. Valmista ennen kulmaa puolipidätteellä, sitten selkeät kääntöavut.
Hiki valui Maissilta tämän joustaessa alaselästä ja ratsastaessaan ponia kulmiin.
- Ja Maiss ja Humu laukkaan ympyrälle! Selkeät avut ja pidä Humu taipuneena koko ympyrän ajan. Vaikka tuntuu, että Humu kaatuu sisään päin, älä korjaa painopistettä ulos. Ei se mihinkään kaadu, se on oikein taipunut ja laukan tempo on hyvä!
Humu laukkasi innoissaan ja Maisskin näytti nauttivan menosta. Avotaivutuksessa Humun kärsivällisyys petti täysin. Se lähti koko ajan voltille ja pakeni Maissin alta.
- Muista, Maiss, paino tasaisesti koko ajan keskellä. Jos siirrät painoa kuin voltille lähdettäessä, lähtee Humukin voltille. Riittävä ulko-ohjan ohjaava liike lisäksi! huusin.
Kun Humu vaan karkaili ja karkaili, menin maasta käsin avittamaan. Otin ulko-ohjasta kiinni ja käsikin Maissia katsomaa uraa pitkin. Saimme Humun näin liikkumaan puoli suoraa kaunista taivutusta, ja olin tyytyväinen.
Seri – Palmikko
Palmikko oli todellakin kasvattanut kunnioitettavan heinämahan kesän aikana. Se hyllyi uraa pitkin Serin keikkuessa sen selässä.
- Harjoitusravissa harjoitellaan askeleen lyhennystä ja pidennystä muutaman kerran! Ota ensin lyhyt suora kootumpaa ravia. Istu, Seri, raskaammin satulaan, jännitä ristiselkää ja työnnä lantiota himpun verran eteen päin. Pohjetta sentti pari taakse ja pieniä pidätteitä. Ei, ei! Ei siirtymistä käyntiin, ota uudelleen ravi ja sitten pidät ravin. Palmikon askel ja vauhti hieman lyhenevät ja saat hevosta koottua. Nyt meni jo paremmin! Tämä on oikein hyvä tapa herätellä tuollaista ihrakassa kuten Palmi!
- Sitten otetaan lisäystä lävistäjällä! Nyt pohkeet puolestaan liikkuvat hieman eteen. Ennen lisäystä puolipidäte ja voimakas eteenajo. Sitten myötää ohjasta ja anna Palmikon venyttää kaulaa!
Palmikko lisäsi tempoa. Ei se ihan lisättyä ravia ollut, mutta oikein hyvin Seriltä kuitenkin. Laukannostoissa oli tahmeutta ja Seri jouti käyttämään raippaa usein. Kiitolaukkaa Palmi kulki mallikkaasti. Seri meinasi tippua selästä, kun hänen tasapaino ei ollut kunnossa kiitolaukan aikana. Palmikko oli koko tunnin jähmeä, mutta suoritti kaiken joten kuten.
Lopettelin tunnin ja ajoin tuntilaiset maastoon. Lähdin kotiin viettämään sunnuntai-iltapäivää.
Sori hyvin kökkö tarina!
Tervetuloa!
Liisa - Tiia
Sini - Blade
Jenna - Floora
Maiss - Humu
Seri - Palmikko
BTW. Maksuna kunnon tarina tai tilannekuva, jokin kaakin/ihmisen ruuminosa ei kelpaa.
Tarina:
Oli sunnuntai-extran aika, pitkästä aikaa. Istuskelin toimistossa ja hörpin väljähtynyttä kahviani. Naputtelin iBookkiini tulevan tunnin runkoa. Kyllä, jatkokurssin tasoisille ratsastajille olisi saatava hiki pintaan ja veren maku suuhun. Jotain olisi tylleröisten opittava. Tulostin ratsukkolistan ja kiinnitin sen ilmoitustaulun seinään. Luotin siihen, että nämä vakiotallilaiset osaisivat lappusen lukea ja saapuisivat kentälle ajoissa. Sen jälkeen kaarsin tallin uudelle puolelle ja moikkasin Seraa. Tamma oli hikinen ja verkkoloimitettu.
- Ai, sutkin on jo Kat treenannut. No, hyvä, eipähän tarvitse siitäkään huolehtia, silitin siron tamman kaunista päätä.
Tamma mulkaisi minua hyytävästi, eikä suotta: olinhan laiminlyönyt sen täysin viipeltäessäni kesän riennoissa.
Talsin ulos tallista vanhan kotitaloni ovelle. Koputin puista ovea varovasti.
- Jossu! Oletko täällä! huusin.
Pian vaaleaverikkö tuli ovelle froteepyyhkeeseen kietoutuneena.
- Huomenta, tyttö yritti sanoa pirteästi, mutta suusta tuli vain kummallista aamuista örinää.
- Huomenta, huomenta, sanoin. - Ei sulla sattuisi olla kahvia? Toimistosta ja olkkarista on loppu kokonaan.
- Joo, oota sekunti, Jossu katosi ovelta keittöön kolistelemaan ja katselin sillä aikaa ympärilleni. Tallin piha näytti siistiltä ja paikkaan oli tullut uutta loistoa, kun aidat oli maalattu valkoisiksi.
Hetken kuluttua Jossu työnsi kahvipaketin käteeni ja lähti saman tien aamutoimiinsa. Menin toimistoon keittelemään kahvit, ja pian ensimmäiset tuntilaiset saapuivatkin tallille.
- Ei oo totta! kuului ilmoitustaulun luota. – Mä sain Palmin. Eihän se läski varmaan jaksa edes yhtä kiekkaa kentän ympäri.
Tyttö oli Seri.
- Hei, eipäs haukuta mun hienoa, kantakirjattua tammaa, komensin kurkaten ulos toimistosta. – Palmi kaipaa liikuntaa, ja se n oikein taitava hevonen koulussa.
Seri luimisteli hetken, mutta väistyi sitten satulahuoneeseen hakemaan Palmin kamoja.
Muutkin ratsastajat saapuivat ja menivät valmistelemaan hevosiaan. Kaadoin kahvia termosmukiin ja menin kentälle, jonne ratsukot saapuivatkin. Tunnin runko olisi seuraava:
- Alkuverryttely 10min: kevyttä ravia, voltteja, suunnanvaihtoja, istunnan katsomista.
- Raviosuus 10min: harjoitusravia. Pohkeenväistöjä ja siirtymisiä käyntiin. Lisäksi pari tempon vaihtoa.
- Laukkaosuus 20min: laukkaa keskiympyrällä aluksi. Hevosen hallintaa ja taivutusta laukassa. Lopuksi kiitolaukkaharjoituksia pitkillä sivuilla, kevyessä istunnassa.
- Käyntiosuus 10min: pitkillä sivuilla avotaivutuksen alkeet ja avut.
- Jäädyttelyt 10 min: kevyttä ravia.
- Maastossa loppukäynnit n. 20min.
Jokainen ratsukko on käsitelty tässä erikseen.
Liisa – Tiia
Tiia oli peruslaiskalla tuulella ja Liisalla oli vaikeuksia pitää tammaa liikkeessä.
- Tee pari pientä näpäytystä raipalla! Herättele, Liisa, hevonen puolipidätteillä. Nyt annat vai pohjetta ja ohjaa, mutta ohjassa täytyy olla tukea, johon Tiia voi vastata!
Liisa keräsi ohjat paremmin käsiin ja teki puolipidätteitä. Samanaikainen eteenajo kuitenkin unohtui ja Tiian tempo laski heti.
- Muista, puolipidäte ei ole sama kuin pidäte. Sen tarkoitus on herättää ja valmistaa hevosta. Eteenajo istunnalla ja pohkeilla voimistuu sen hetken ajaksi, kun ohjilla pidätetään!
Liisa teki työtä käskettyä ja Tiia kuuntelikin paremmin ratsastajaa. Harjoitusravissa työskentely jatkui samanmoisena. Pohkeenväistössä Tiia karkaili hieman Liisan alta, mutta neuvoin Liisaa ottamaan selkeän puolipidätesarjan ennen väistöä ja tarkistamaan painoavun, niin Tiiakin kulki hallitummin.
Laukassa Liisalla oli vaikeuksia istua satulassa.
- Hinkkaa pepulla satulaa, anna alaselän joustaa! neuvoin.
Laukannostot sujuivat hyvin keskiympyrälle siirryttäessä. Kiitolaukkaan Tiia hieman rynni, mutta meni pikkupätkän sujuvaa neliä.
Sini – Balde
Blade oli herkällä päällä. Vaikka tamma peruskiltti onkin, pärski se tänään vaukona. Sini istui jännittyneenä mustan hevosen selässä, ja siitähän Leidi vasta riemastuikin.
- Ota kevyt ohjastuntuma, Sini! kehotin, kun olin käskenyt keräämään ohjat. – Anna Bladen venytellä kaulaa ja selkää, myötää kädellä. Se on hyvin herkkä hevonen ja toimii pelkillä paino- ja pohjeavuillakin helpoissa liikkeissä.
Sini myötäsi ohjilla, mutta hänen hartiansa olivat silti hyvin jännittyneet.
- Ok. Ota seis!
Kävelin ratsukon luo. Neuvoin päästämään ohjat vapaaksi ja pidin Bladea kiinni.
- Rentouta hartiat! Kääntele ympäri ja ravistele. Noin. Sitten pidät rentouden ja keräät ohjat. Kaikki tuo jännitys kulkeutuu muuten Bladen suuhun ohjia pitkin.
Sini istuikin jo rennommin. Kevyessä ravissa tamma rauhoittui ja Sini sai sen kaartumaan kauniisti volteilla. Pohkeenväistö ja laukka sujuivat hyvin.
- Oletkos ennen mennyt avotaivutusta? kysyin Siniltä.
Vaalea tyttö vastasi kieltävästi.
- Avotaivutus eli avoväistö kuulosta vaikeammalta mitä se onkaan. Hevonen kävelee uraa pitkin taipuneena niin, että sen jalat kulkevat kolmea uraa pitkin. Helpointa on kuvitella, että käännät hevosta voltille, mutta sitten jatkattekin suoraa pitkin, hevonen koko ajan taipuneena. Ratsastajan paino pysyy kuitenkin koko ajan molemmilla istuinluilla, katse uraa pitkin menosuuntaan. Ulko-ohjalla voi tehdä ohjaavan liikkeen, jos hevonen on hyvin jäärä, Bladella riittää ihan pieni ohjaava liike.
Sini kääntyi lyhyeltä suoralta pitkälle ja asetti Bladen etuosan pois uralta. Hevonen steppaili helposti kolmella uralla koko suoran ajan. Hieman oli jäykkyyttä liikkeessä, mutta se johtui Sinin kehon jäykkyydestä, kun tyttö mietti apujaan.
- Hyvä! Ensi kerralla rennommin, mutta tämäkin meni jo todella hyvin!
Jenna – Floora
Jenna oli selviytynyt Flooran selkään. Tamma oli jo tottunut elämän peruskuvioihin, eikä enää pakoillut heti ratsastajan alta.
- Kevyttä ravia! huusin.
Floora lähti kovaan, tökkivään, ravurin jäykkäselkäiseen raviinsa. Jenna poukkoili ylös keventämään roikkuen ohjissa.
- No niin, Jenna ja Marksu keskiympyrälle siitä!
Jenna sai ohjattua laihan ruunikkotamman ympyrälle. Flooran taipumiset olivat niin ja näin. Takaosa pakeni ympyrältä. Mietin, että Floora pitää ottaa kyllä tehokoulutukseen.
- Tee, Jenna, puolipidätteitä! Tai ihan reippaita pidätteitä, jos Floora ei muuten tottele. Sellaista lievästi sahaavaa liikettä. Tiedän, että siellä selässä on vaikea olla, mutta keskitä painoasi enemmän sisälle, jolloin Floora hakeutuu allesi. Samalla saadaan se taipumaan paremmin. Noin juuri!
Jennan sahausliike tuotti ulosta, Flooran ravi lyheni ja selkä pyöristyi hieman. Jenna sai tasapainon haettua ja Floorakin taipui paremmin. Pohkeenväistössä jouduin avittamaan Flooran takaosan kanssa. Hevonen kyllä asettui oikein, mutta takaosa jäi jälkeen.
- Jes, päästäänkin sitten laukkaan, myhäilin. – Tee tiukka pidät, ennen kun ohjaat Flooran keskiympyrälle. Selkeät laukka-avut. Hyvä eteenajo istunnalla ja pohkeilla, mutta pidätä reippaasti ohjilla, ettei Floora ryntää kiitoraviin!
Ensimmäinen laukannosto ei tuottanut tulosta, vaan tamma säntäsi tyypilliseen juoksuunsa. Toisella kerralla Jenna teki paremmat pidätteet, ja Floora nosti kuin nostikin laukan. Eihän sitä kauaa kestänyt, mutta kuitenkin.
- Kiitolaukan voitte jättää väliin, menkää sen sijaan suorallakin normaalia laukkaa. Yritä saada laukka hallituksi, opastin.
Avotaivutustakaan ei Flooralla yritetty, se korvattiin pohkeenväistöllä pitkää sivua pitkin. Kokonaisuudessaan Floorasta aisti jo ratsuhevosmaisuutta, ja Jenna oli hyvä, jämpti ratsastaja tälle hevoselle.
Maiss – Humu
Maiss vaikutti oikein sopivankokoiselta ratsastajalta Humulle. Tammahan oli peruskiltti tuntiponi, mutta se oli surullisenkuuluisa pompottavasta ravistaan. Kevyessä ravissa Maiss pärjäsikin hyvin, mutta kun tuli harjoitusravin vuoro, tyttö oli pulassa.
- Otapa jalustimet kaulalle, Maiss! Keskity vain istumaan rentona siellä ravissa. Anna alaselän myödätä ja ajattele, että olet yhtä Humun kanssa! Lantio rentona ja istu painavasti istuinluiden päälle.
Tyttö teki työtä käskettyä. Kun jalustimet eivät häirinneet, Maiss istui selvästi syvemmällä.
- Sitten keskityt viemään Humun hyvin kulmiin. Valmista ennen kulmaa puolipidätteellä, sitten selkeät kääntöavut.
Hiki valui Maissilta tämän joustaessa alaselästä ja ratsastaessaan ponia kulmiin.
- Ja Maiss ja Humu laukkaan ympyrälle! Selkeät avut ja pidä Humu taipuneena koko ympyrän ajan. Vaikka tuntuu, että Humu kaatuu sisään päin, älä korjaa painopistettä ulos. Ei se mihinkään kaadu, se on oikein taipunut ja laukan tempo on hyvä!
Humu laukkasi innoissaan ja Maisskin näytti nauttivan menosta. Avotaivutuksessa Humun kärsivällisyys petti täysin. Se lähti koko ajan voltille ja pakeni Maissin alta.
- Muista, Maiss, paino tasaisesti koko ajan keskellä. Jos siirrät painoa kuin voltille lähdettäessä, lähtee Humukin voltille. Riittävä ulko-ohjan ohjaava liike lisäksi! huusin.
Kun Humu vaan karkaili ja karkaili, menin maasta käsin avittamaan. Otin ulko-ohjasta kiinni ja käsikin Maissia katsomaa uraa pitkin. Saimme Humun näin liikkumaan puoli suoraa kaunista taivutusta, ja olin tyytyväinen.
Seri – Palmikko
Palmikko oli todellakin kasvattanut kunnioitettavan heinämahan kesän aikana. Se hyllyi uraa pitkin Serin keikkuessa sen selässä.
- Harjoitusravissa harjoitellaan askeleen lyhennystä ja pidennystä muutaman kerran! Ota ensin lyhyt suora kootumpaa ravia. Istu, Seri, raskaammin satulaan, jännitä ristiselkää ja työnnä lantiota himpun verran eteen päin. Pohjetta sentti pari taakse ja pieniä pidätteitä. Ei, ei! Ei siirtymistä käyntiin, ota uudelleen ravi ja sitten pidät ravin. Palmikon askel ja vauhti hieman lyhenevät ja saat hevosta koottua. Nyt meni jo paremmin! Tämä on oikein hyvä tapa herätellä tuollaista ihrakassa kuten Palmi!
- Sitten otetaan lisäystä lävistäjällä! Nyt pohkeet puolestaan liikkuvat hieman eteen. Ennen lisäystä puolipidäte ja voimakas eteenajo. Sitten myötää ohjasta ja anna Palmikon venyttää kaulaa!
Palmikko lisäsi tempoa. Ei se ihan lisättyä ravia ollut, mutta oikein hyvin Seriltä kuitenkin. Laukannostoissa oli tahmeutta ja Seri jouti käyttämään raippaa usein. Kiitolaukkaa Palmi kulki mallikkaasti. Seri meinasi tippua selästä, kun hänen tasapaino ei ollut kunnossa kiitolaukan aikana. Palmikko oli koko tunnin jähmeä, mutta suoritti kaiken joten kuten.
Lopettelin tunnin ja ajoin tuntilaiset maastoon. Lähdin kotiin viettämään sunnuntai-iltapäivää.
Sori hyvin kökkö tarina!