Post by liinak on Dec 19, 2008 21:09:27 GMT 2
Tällä kertaa Liina on taas rääkkimässä oppilaita koulutunnilla. Temme paljon siirtymisiä ja keskitymme perusasioihin, viilaamme pilkun sijasta ratsastustaitoja.
Tunnille otetaan vain hevosia ja hevoset päätän minä, toiveita saa toki esittää. Hevosen mitat ovat Jambosta ylöspäin, ei siis poneja tällä kertaa tunnille, viimetunnilla niin monta poniratsukkoa ja tarjotaan nyt uusille tuntilaisille mahdollisuuksia!
Tunnista kelpaa maksuna kuvat ja tarinat, ei runoja ja kuvissa pitää näkyä muutakin kuin seisova hevonen, pääkuva tai pelkät jalat! Toimintaa kehiin ihmiset!
tunnille otetaan 4 ratsukkoa, mielellään ihmiset, jotka osallistuivat koulukiemuroita tunnilleni, eivät osallistuisi tähän, sillä tämä on toinen tuntini ja tosiaan uusia kasvoja olisi kiva saada peliin. (: Tarina tulee viikolla 1, jos kerkeän niin mahdollista tulla myös ennen. Maksut haluan viimeistään 20.1.2009, jos et pysty kykenemään maksamaan, älä edes osallistu!!
osallistujat
- Nana uljaalla Bertillä
- Abby Jambojambolla, maksanut aamutallilla 10.12.
- Hina läikky-Tiialla, maksanut tarinalla
- Mariel ja isopoika Luy, maksanut iltatallilla 25.2.
tarina tullut, tunti täynnä!
Saapastelin maneesiin jo hyvissä ajoin asettelemaan hieman puomeja. Avasin maneesin oven ja huomasin muutaman ratsukon kävelevän maneesissa.
"Heeissan!" tervehdin heitä joksenkin iloisena, sainhan pitää taas tunnin näille innokkaille oppijoille.
"Moro vaan!" kuului maneesista vastaus kaiun kera.
"Miks sä kannat puomeja, nyt on koulutunti?" Hina kysyi kummastuneena kurkatessaan Tiian selästä maan kamaralle.
"Me mennään huolelliset kulmat ja hiotaan teidän tasapainoa.. Ei siis oo tällä kertaa tarkotus ylittää näitä puomeja" selostin suunnitelmiani.
Maneesin ovi avautui jälleen ja sieltä ne loput myöhästelijät tulivat.
"Noniin myöhästelijät, hevosten selkään ja käveltää hetki, muut ravia, rennosti, ei vielä aleta vääntämään niitä hevosia mihinkään asetuksiin, kunnolla eteen!" karjaisin, mutten kuitenkaan ollenkaan vihaisena. Minkäs sille voi jos on tälläinen kuuluva ääni ja kurkkukivun ansiosta kuulostaa aivan Milla Magian apurikorpilta?
"Hina raauhoitu itse, nyt sun pohje heiluu koko ajan ja Tiia menee oikein liitoravia! Onhan se hienon näköistä, mutta his nyt rauhoittaisit sitä tammaa!" huusin Hinalle, joka tyytyväisenä keventeli Tiian lentäessä reilusti maankamaran yläpuolella.
"Abby vähän rennommin itse, nyt hidastat istunnalla Jamboa, muuten hyvä, voit antaa jambolle hitusen ohjaa, noin! Nana ja Mariel voivat alkaa nyt ravailla, samaa kuin muutkin, eteenalas ja reipas tempo ja tasainen tahti! Bertillä heti vähän napakammat avut, Luy menee oikein kuuliaisesti, huhhuh kun se on valtava!" jäin katselemaan Luyta ja Marielia, voi kuinka Mariel näytti niin pieneltä, vaikka todellisuudessa hän oli minua varmasti yli kymmenisen senttiä pidempi!
Kaikki ravasivat hevosillaan reippaasti eteenpäin ja katselin hurjaa menoa hymyhuulin.
"Vaihdelkaa suuntaa ja vielä ravaatte samassa tahdissa kuusen, ei kun kuutisen minuuttia! Hyvä kun osaa puhuakin.." huutelin ratsukoille.
"Siirtäkääs käyntiin ja aloitellaa kulmien ratsastus!" huusin ratsukoille ja vinkkasin heitä lähemmäs.
"Aloitetaas tälläsellä harjoteuksella, että lähetään käynnissä kohti noita puomeja ja tullaan vähän uran sisäpuolelta, hidastetaan ja väistätetään takapää puomin suuntaisesti, kun etupää on jo puomin vieressä. Eli vähän kuin kulma etuosakäännöksenä, kuka ei ymmärtänyt?" ohjeistin ja esitin kysymyksen neljälle lautasen kokoiselle silmäparille.
"Joo, no kokeillaan.." Mariel sanoi vihdoin hiljaisuuden päätteeksi.
"No hienoa, Mariel tulee ekana ja mä avustan teitä vähän. Joo eli siihen puomin eteen etujalat ja tuu ihan hitaassa temmossa, tahti kuitenkin hyvä ja takapää polkee, noin! Sitten alat pohkeella väistättää takaosaa ja asetat sisäänpäin, ettei etuosa lähe alta, toisella ulkopohkeella vastassa ja voilá!" kehuin Marielin hyvin onnistunutta kulmaa.
"Muut samalla tavalla! Ja joka kulmaan samanlainen vänkyrä!" ohjeistin muita, tällä hetkellä vain kolme pullonpohjan kokoista silmäparia katsoi minua epävarmasti.
"Rohkeesti nyt! Mariel on vetänyt kohta kokonaisen kierroksen! Siitä nyt Nana ja Hina ja Abby, kaikki peräkkäin, pitäkää kuitenkin vähän väliä, kun Tiia ei kai tykkää jos joku Jambo on sen persauksissa kiinni!" yritin parhaani mukaan rohkaista ratsukoita.
Vihdoin ratsukot olivat kaikki liikkeellä ja kulmat onnistuivat suhteellisen hyvin tältä porukalta.
"Hienoa, Abby muistaa istua pystyssä, samoin Nana, Mariel kantaa asettavan käden ja Hina pitää temmon rauhallisena! Sitten otetaan ravisiirtymiset kulman jälkeen ja ennen kulmaa hyvissä ajoin käyntiin, että ehditään valmistelemaan taas seuraava kulma" karjuin kulmatehtävän keskipisteessä.
Ratsukot tekivät tyltä käskettyä, mutta Tiialla oli hieman energiaa..
"Hina rauhoittaa sitä Tiiaa, vielä hetki pitää odottaa.. Pian laukataan" yritin tsempata Hinaa.
Kun sanoin sanan "laukataan" Luy nosti korvansa tötterölle ja alkoi hieman tikittämään laukannostoa toivoessaan.
"Sooh, kohta mennään, vielä hetki.." Mariel puhui hevoselleen.
"Hyvin korjattu Mariel, muilla menee myös oikein hienosti, loistavaa!" kehuin ratsukoita, enkä voinut olla huomaamatta ratsastajien omahyväisiä virneitä naamoillaan.
"Antakaa hevosten vähän hengähtää pitkällä ohjalla, sitten lähetään laukkasiirtymisiin!" yritin purkaa energiaani ratsukoihin.
Lässähtäneet ratsukot laahustivat ympäri maneesia puuskuttaen ja silmiään pyöritellen. Annoin niiden hetken levähtää, sillä kukaan ei olisi iloinen seuraavasta tehtävästämme.
"Nyt herättäkää ne hevoset taas, nyt aletaan laukkaamaan! Tehtävä kuuluu näin: Laukka nostetaan itsenäisesti käynnistä kun on valmisteltu nosto hyvin, sitten laukataan harjoituslaukkaa ja päätyyn hevoset koottuna ja taivutettuna kymmenen metrin voltti, voltin jälkeen pitkälle sivulle keskelle käyntiin, jonka kautta seis, jos saa, niin laukasta myös voi ottaa seis, mutta en kattele yhtään repimistä ja takakaarella istumista, ratsastakaa neidit siististi!" tarinoin höröttäville korville.
"Ja sitten voi valmiit aloittaa ja epävalmiit aloittaa, kun on valmiit!" ohjeistin jotenkin sekavalla lauseella ratsukoita, jotka täpinöissään odottivat pääsevänsä tehtävän kimppuun.
Ratsukot aloittivat tehtävän, jokainen omalta kohdaltaan ja tehtävä sujui oikein hyvin jokaiselta, olin aivan yllättynyt. Tosin kun avasin silmäni haaveilusta, näin jokaisessa jotakin korjattavaa.
"Hina hidastaa voltilla, hevosen pitäis olla koottu, eikä liitää kuin länkkärihevonen, nyt vähän rauhoita ja kokoa, hellitä ja taivuta, noin parempi! Marielilla taas kädet vispaa alhaalla, kanna myös taivuttava käsi, ulko-ohjalle parempi tuki, niin kokoaminen on helpompaa. Nanalla hyvä kokoaminen, Bert hakeutuu nyt kuolaimelle hyvin, käyntiin siirtyminen voi mennä pidemmälle, kunhan valmistelet vähän paremmin. Abby, tehdääs sulle tällänen jutsa, tuutko tänne. Eli kun mennän tällästä kokoamisjuttua ja Jambo painaa vähän kädelle, eikä suostu tukeutuu tohon kuolaimeen ja ottaa persaustaan alle, ota tästä lopusta jalustinhihnan pätkästä kiinni ja sun käsi on kun solmuna sen ja ohjan välillä. Pidä tiukasti kiinni ja sitten taivuttelet ja alat ratsastaa sillä! Huomaatko, Jambo kantaa itteään paremmin, kun sä otat vähän enemmän ja annat samalla mitalla takasin!" huomauttelin pikkuvirheistä.
"Suunnan vaihto!" Karjaisin ja huomasin ääneni jo hiipuneen.
Ratsukot vaihtoivat äkisti suuntaa, jokainen eri tavalla. Nana vaihtoi etuosakäännöksen kautta käyntiinsiirtymistä hyväksikäyttäen, Mariel vaihtoi kootulla ympyrällä täyskaartona suuntaa ja teki komean laukanvaihdon. Abby otti ohjat käsiinsä ja lisäsi laukkaa Jambon ottaessa vihdoin takapuolen allensa ja kokorataleikkaan kautta laukanvaihto, Hina sai Tiian vihdoin rauhalliseksi ja vaihtoi kauniisti käynnin kautta laukan. Katsoin ratsukoita ylpeänä.
"Noin, jatkakaas vielä tähän suuntaan ja Abby ottaa sen jalustinremmin toiseen käteen, siihen ulkokäteen taas, jos et vauhdissa saa vaihdettua, niin ota seis ja sitten uus laukka" ohjeistin jälleen.
Ratsukot menivät onnistuneesti tässäkin suunnassa ja jokainen näytti hienolta, olisivat voineet koulukisoissa ratsastaa!
"Sitten ravin kautta käyntiin ja kävelkää hevoset viileiksi!" sanoin viimeiset kommenttini.
"Jokaisella meni tosi kivasti, tosin mun pitää nyt äkkiä lähteä, mulla on karmiva nälkä!" sanoin mahani kurniessa pahaenteisesti.
Kiitos tunnista teille innokkaille tai vähemmän innokkaille oppilaille!
- Liina k.
Tunnille otetaan vain hevosia ja hevoset päätän minä, toiveita saa toki esittää. Hevosen mitat ovat Jambosta ylöspäin, ei siis poneja tällä kertaa tunnille, viimetunnilla niin monta poniratsukkoa ja tarjotaan nyt uusille tuntilaisille mahdollisuuksia!
Tunnista kelpaa maksuna kuvat ja tarinat, ei runoja ja kuvissa pitää näkyä muutakin kuin seisova hevonen, pääkuva tai pelkät jalat! Toimintaa kehiin ihmiset!
tunnille otetaan 4 ratsukkoa, mielellään ihmiset, jotka osallistuivat koulukiemuroita tunnilleni, eivät osallistuisi tähän, sillä tämä on toinen tuntini ja tosiaan uusia kasvoja olisi kiva saada peliin. (: Tarina tulee viikolla 1, jos kerkeän niin mahdollista tulla myös ennen. Maksut haluan viimeistään 20.1.2009, jos et pysty kykenemään maksamaan, älä edes osallistu!!
osallistujat
- Nana uljaalla Bertillä
- Abby Jambojambolla, maksanut aamutallilla 10.12.
- Hina läikky-Tiialla, maksanut tarinalla
- Mariel ja isopoika Luy, maksanut iltatallilla 25.2.
tarina tullut, tunti täynnä!
Saapastelin maneesiin jo hyvissä ajoin asettelemaan hieman puomeja. Avasin maneesin oven ja huomasin muutaman ratsukon kävelevän maneesissa.
"Heeissan!" tervehdin heitä joksenkin iloisena, sainhan pitää taas tunnin näille innokkaille oppijoille.
"Moro vaan!" kuului maneesista vastaus kaiun kera.
"Miks sä kannat puomeja, nyt on koulutunti?" Hina kysyi kummastuneena kurkatessaan Tiian selästä maan kamaralle.
"Me mennään huolelliset kulmat ja hiotaan teidän tasapainoa.. Ei siis oo tällä kertaa tarkotus ylittää näitä puomeja" selostin suunnitelmiani.
Maneesin ovi avautui jälleen ja sieltä ne loput myöhästelijät tulivat.
"Noniin myöhästelijät, hevosten selkään ja käveltää hetki, muut ravia, rennosti, ei vielä aleta vääntämään niitä hevosia mihinkään asetuksiin, kunnolla eteen!" karjaisin, mutten kuitenkaan ollenkaan vihaisena. Minkäs sille voi jos on tälläinen kuuluva ääni ja kurkkukivun ansiosta kuulostaa aivan Milla Magian apurikorpilta?
"Hina raauhoitu itse, nyt sun pohje heiluu koko ajan ja Tiia menee oikein liitoravia! Onhan se hienon näköistä, mutta his nyt rauhoittaisit sitä tammaa!" huusin Hinalle, joka tyytyväisenä keventeli Tiian lentäessä reilusti maankamaran yläpuolella.
"Abby vähän rennommin itse, nyt hidastat istunnalla Jamboa, muuten hyvä, voit antaa jambolle hitusen ohjaa, noin! Nana ja Mariel voivat alkaa nyt ravailla, samaa kuin muutkin, eteenalas ja reipas tempo ja tasainen tahti! Bertillä heti vähän napakammat avut, Luy menee oikein kuuliaisesti, huhhuh kun se on valtava!" jäin katselemaan Luyta ja Marielia, voi kuinka Mariel näytti niin pieneltä, vaikka todellisuudessa hän oli minua varmasti yli kymmenisen senttiä pidempi!
Kaikki ravasivat hevosillaan reippaasti eteenpäin ja katselin hurjaa menoa hymyhuulin.
"Vaihdelkaa suuntaa ja vielä ravaatte samassa tahdissa kuusen, ei kun kuutisen minuuttia! Hyvä kun osaa puhuakin.." huutelin ratsukoille.
"Siirtäkääs käyntiin ja aloitellaa kulmien ratsastus!" huusin ratsukoille ja vinkkasin heitä lähemmäs.
"Aloitetaas tälläsellä harjoteuksella, että lähetään käynnissä kohti noita puomeja ja tullaan vähän uran sisäpuolelta, hidastetaan ja väistätetään takapää puomin suuntaisesti, kun etupää on jo puomin vieressä. Eli vähän kuin kulma etuosakäännöksenä, kuka ei ymmärtänyt?" ohjeistin ja esitin kysymyksen neljälle lautasen kokoiselle silmäparille.
"Joo, no kokeillaan.." Mariel sanoi vihdoin hiljaisuuden päätteeksi.
"No hienoa, Mariel tulee ekana ja mä avustan teitä vähän. Joo eli siihen puomin eteen etujalat ja tuu ihan hitaassa temmossa, tahti kuitenkin hyvä ja takapää polkee, noin! Sitten alat pohkeella väistättää takaosaa ja asetat sisäänpäin, ettei etuosa lähe alta, toisella ulkopohkeella vastassa ja voilá!" kehuin Marielin hyvin onnistunutta kulmaa.
"Muut samalla tavalla! Ja joka kulmaan samanlainen vänkyrä!" ohjeistin muita, tällä hetkellä vain kolme pullonpohjan kokoista silmäparia katsoi minua epävarmasti.
"Rohkeesti nyt! Mariel on vetänyt kohta kokonaisen kierroksen! Siitä nyt Nana ja Hina ja Abby, kaikki peräkkäin, pitäkää kuitenkin vähän väliä, kun Tiia ei kai tykkää jos joku Jambo on sen persauksissa kiinni!" yritin parhaani mukaan rohkaista ratsukoita.
Vihdoin ratsukot olivat kaikki liikkeellä ja kulmat onnistuivat suhteellisen hyvin tältä porukalta.
"Hienoa, Abby muistaa istua pystyssä, samoin Nana, Mariel kantaa asettavan käden ja Hina pitää temmon rauhallisena! Sitten otetaan ravisiirtymiset kulman jälkeen ja ennen kulmaa hyvissä ajoin käyntiin, että ehditään valmistelemaan taas seuraava kulma" karjuin kulmatehtävän keskipisteessä.
Ratsukot tekivät tyltä käskettyä, mutta Tiialla oli hieman energiaa..
"Hina rauhoittaa sitä Tiiaa, vielä hetki pitää odottaa.. Pian laukataan" yritin tsempata Hinaa.
Kun sanoin sanan "laukataan" Luy nosti korvansa tötterölle ja alkoi hieman tikittämään laukannostoa toivoessaan.
"Sooh, kohta mennään, vielä hetki.." Mariel puhui hevoselleen.
"Hyvin korjattu Mariel, muilla menee myös oikein hienosti, loistavaa!" kehuin ratsukoita, enkä voinut olla huomaamatta ratsastajien omahyväisiä virneitä naamoillaan.
"Antakaa hevosten vähän hengähtää pitkällä ohjalla, sitten lähetään laukkasiirtymisiin!" yritin purkaa energiaani ratsukoihin.
Lässähtäneet ratsukot laahustivat ympäri maneesia puuskuttaen ja silmiään pyöritellen. Annoin niiden hetken levähtää, sillä kukaan ei olisi iloinen seuraavasta tehtävästämme.
"Nyt herättäkää ne hevoset taas, nyt aletaan laukkaamaan! Tehtävä kuuluu näin: Laukka nostetaan itsenäisesti käynnistä kun on valmisteltu nosto hyvin, sitten laukataan harjoituslaukkaa ja päätyyn hevoset koottuna ja taivutettuna kymmenen metrin voltti, voltin jälkeen pitkälle sivulle keskelle käyntiin, jonka kautta seis, jos saa, niin laukasta myös voi ottaa seis, mutta en kattele yhtään repimistä ja takakaarella istumista, ratsastakaa neidit siististi!" tarinoin höröttäville korville.
"Ja sitten voi valmiit aloittaa ja epävalmiit aloittaa, kun on valmiit!" ohjeistin jotenkin sekavalla lauseella ratsukoita, jotka täpinöissään odottivat pääsevänsä tehtävän kimppuun.
Ratsukot aloittivat tehtävän, jokainen omalta kohdaltaan ja tehtävä sujui oikein hyvin jokaiselta, olin aivan yllättynyt. Tosin kun avasin silmäni haaveilusta, näin jokaisessa jotakin korjattavaa.
"Hina hidastaa voltilla, hevosen pitäis olla koottu, eikä liitää kuin länkkärihevonen, nyt vähän rauhoita ja kokoa, hellitä ja taivuta, noin parempi! Marielilla taas kädet vispaa alhaalla, kanna myös taivuttava käsi, ulko-ohjalle parempi tuki, niin kokoaminen on helpompaa. Nanalla hyvä kokoaminen, Bert hakeutuu nyt kuolaimelle hyvin, käyntiin siirtyminen voi mennä pidemmälle, kunhan valmistelet vähän paremmin. Abby, tehdääs sulle tällänen jutsa, tuutko tänne. Eli kun mennän tällästä kokoamisjuttua ja Jambo painaa vähän kädelle, eikä suostu tukeutuu tohon kuolaimeen ja ottaa persaustaan alle, ota tästä lopusta jalustinhihnan pätkästä kiinni ja sun käsi on kun solmuna sen ja ohjan välillä. Pidä tiukasti kiinni ja sitten taivuttelet ja alat ratsastaa sillä! Huomaatko, Jambo kantaa itteään paremmin, kun sä otat vähän enemmän ja annat samalla mitalla takasin!" huomauttelin pikkuvirheistä.
"Suunnan vaihto!" Karjaisin ja huomasin ääneni jo hiipuneen.
Ratsukot vaihtoivat äkisti suuntaa, jokainen eri tavalla. Nana vaihtoi etuosakäännöksen kautta käyntiinsiirtymistä hyväksikäyttäen, Mariel vaihtoi kootulla ympyrällä täyskaartona suuntaa ja teki komean laukanvaihdon. Abby otti ohjat käsiinsä ja lisäsi laukkaa Jambon ottaessa vihdoin takapuolen allensa ja kokorataleikkaan kautta laukanvaihto, Hina sai Tiian vihdoin rauhalliseksi ja vaihtoi kauniisti käynnin kautta laukan. Katsoin ratsukoita ylpeänä.
"Noin, jatkakaas vielä tähän suuntaan ja Abby ottaa sen jalustinremmin toiseen käteen, siihen ulkokäteen taas, jos et vauhdissa saa vaihdettua, niin ota seis ja sitten uus laukka" ohjeistin jälleen.
Ratsukot menivät onnistuneesti tässäkin suunnassa ja jokainen näytti hienolta, olisivat voineet koulukisoissa ratsastaa!
"Sitten ravin kautta käyntiin ja kävelkää hevoset viileiksi!" sanoin viimeiset kommenttini.
"Jokaisella meni tosi kivasti, tosin mun pitää nyt äkkiä lähteä, mulla on karmiva nälkä!" sanoin mahani kurniessa pahaenteisesti.
Kiitos tunnista teille innokkaille tai vähemmän innokkaille oppilaille!
- Liina k.