Reimari

[Sastu]

... eli tutummin Rensu kaipailee sellasta puolhoitajaa, joka pitää orin hyvässä lihassa ja liikutuksessa päivinä jolloin itse en käy (eli nyt alkuun ainakin aika reippaasti saa käydä, ja kattoo nyt miten aktiivistun tässä talven aikana)

Ketä tahansa en kelpuuta orin puuhailijaksi, sillä se osaa olla hyvin hyvin hyvin haastava halutessaan. Käsittelijän pitää olla varma mitä tekee, pitää osata komentaa mutta myös antaa asioiden olla. Orista ei nimittäin ikinä voi viedä orimaisuutta

Tehtäviin kuuluisi siis hoitotoimenpiteet sekä jonkunsortin liikutus, mutta selkään ei ole asiaa, ainakaan vielä. Eli kaikenlainen juoksutus, taluttelu, irtojuoksutus, takaaohjastus yms yms on mahdollista. Puuhailija toimii myös kisahoitajana
Jossain vaiheessa ehkä liikutukseen saattaa tulla lisäksi kevyet maastoilupäivät, mutta katsoo nyt miten asia lähtee rullaamaan.

Eli nyt orin elämään aktiivisuutta, hakemusta alle jos uskot pärjääväsi orin (ja sen omistajan) kanssa. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta muista, että kaikki mitä kirjoitat, kaikki näytöt mitä annat, vaikuttaa suuresti.

[Viivi]

Hei.
Haluaisin alkaa hoitamaan Reimaria. Olen ratsastanut 7-vuotta yksityistallilla, mutta nyt päätin siirtyä Seppeleehen. Hoidin entiselläni yksityistallilla (virtuaalitallilla tietenkin) Arabi oria nimeltä Black Star. Työ oli haastavaa aluksi, mutta omistaja auttoi minua. Sitten parin vuoden päästä olimme hyvin läheisiä Starin kanssa, hän luotti minuun täysin. Kunnes meidän piti muuttaa.. Siitä on noin puolivuotta. En ole hoitanut/ratsastanut puoleen vuoteen ja haluaisin yrittää alkaa hoitamaan Rensua. Tässä vähän minusta:-
- Sosiaalinen
- Huolehtivainen
- Kärsivällinen
- Osaan käsitellä vaativiakin hevosia/poneja
- Olen aktiivinen käymään virtuaalitalleilla

Toivoin todella paljon, että saisin alkaa hoitamaan Reimaria. ^^

[Lina]

Heips!
Eli tälläinen neitonen kuin Lina, etsisi nyt hoitsua. Rensu kuulostaisi mukavalta hoitsulta. Haastetta olisi mukavasti, kun hevonen ori on. En tosin mikään täyskahjo hurjapää ole, mutta kuitenkin, jokin oreissa on aina miellyttänyt. Luonteeltanihan olen huumorintajuinen, ehkä hieman arka ulkoa päin. Hevosten kanssa olen vastuuntuntoinen ja huolellinen, joten ei mahdotonta ole, että passitan jonkun tytön satulahuoneesta takaisin pesemään kuoleimet kunnolla. Iältäni olet IRL, 14 ja URL 15. Ratsastusta ja hoitamista olen harrastanut molemmissa maailmoissa kuusi vuotta.

Hevosten hoidotohan on aina ollut lähellä sydäntä. Ratsastuskin mukavaa on, mutta mikä olisi ihanampaa, kun hevosen talutus pitkin polkua, hiljaisuudessa aamukasteen joukossa? No, sitä en jostain syystä ratsastukseksi vaihtaisi. Uskon todellakin pärjääväni Rensulle ja myös sen omistajalle, jos nyt tarve vaatii. Olen oppinut, että hevosten kanssa pitää olla huolellinen ja pitää pää kylmänä. Kärsivällisyyttäkin löytyy jonkun verran. Aktiivinen mieluusti alussa olen, tietenkin virkaani silmällä pitäen.

Näytöt:
Pst: Valikoin mielestäni parhaimmat, jotka eivät valitettavasti pisimpiä ollut.
___________________________________________________
- Sinä päivänä opin, että riimunarusta pidetään tiukasti kiinni -
____________________________________________________
Pieni tuulenvire, vasten kasvojani puhalsi, kun talutin Shacalin ulos tallista. Se nyki päätänsä hieman kohti tarhoja.
" Rauhotu nyt... " tuhahdin, ja hieman oria nykäisin. En suinkaan ollut viemässä hevosta tarhaan. Vaan maastokävelylle.

Kun Shacal ymmärsi mistä kyse oli, tuo rihtomisen lopetti, mutta jännittyneenä askelsi vierelläni pitkin metsätietä. Alkoi jo hieman hämärtää. Talvikin saapuisi aivan pian... Sitten taas joutuisi ratsastamaan toppatakeilla... Hyvästit t-paidalle, tosin oli jo vähä aika sitten annettu.

Hetken mietiskelin minne voisimme kävellä. Vaikka niitylle polun kautta... Näitä maastoja olin ratsastellutkin omalla hevosellani aikoinaan... Nyt Shacalia, Romantican varsaa, väliaikaisesti hoidin, kun en vielä uutta omaa hevosta halunnut. Ainakaan vielä. En tosin haluaisi luutavasti näiden päivien jälkeen Shacaliakaan hylätä... Kyllä aikani luutavasti molempiin riittäisi. Olisi pakko riittää.

Käänsin Shacalin melko ahtaalle polulle, joten hetken kamppalun jälkeen, kävelin itse edellä. Samassa ori pysähtyi, ja tuon korvat eteenpäin lennähtivät. Maiskutin hieman ja nykäisin hevosta hämilläni. Sitten vilkaisin eteenpäin. Sitten minäkin näin sen. Vähän matkan päässä seisoi hirvi! No, sehän vain aprinkymmenen metrin päässä seisoi... Sydämmeni kurkkuun hyppäsi. Hyvä ettei riimunaru valunut käsistäni...

Shacal sitten päästi kimakan hirnahduksen ja repäisi riimunarun kädestäni. Ori samassa tiehensä säntäsi.
" Shacal! Seis! " kiljahdin ja orin perään juoksin. Kylkeen alkoi jo hieman pistää, mutta juoksin silti ravaavan hevosen perässä.

Vasta hiekkatiellä ori hidasti ja viimein hevosen kiinni sain. Tarrasin narunpäästä kiinni, kuin hukkuva oljenkorteen.
" Shacal! Et tee enää ikinä noin! " toruin hevosta. Sydämmeni löi yhä hirveätä vauhtia. Onneksi mitään pahempaa ei silti ollut käynyt. Pelkäsin jo hetken, että se hevonen auton alle jäisi. Mitä hevosen omistajakin olisi sanonut? Ja ylipäätään... Mitä minä olisin sanonut? Olin kuitenkin vastuussa nyt orista.

Talutin rauhallista käyntiä Shacalin takaisin tallille. Tosin nyt pitelin tiukasti riimunarusta kiinni. Päätin kertoa omistajalle tapahtuneesta, kunhan ensin hevosesta olisin huolehtinut. Toivottavasti tuo ei antaisi minulle lähtöpasseja... Talutin hevosen sisään ja kiinnitin sen käytävälle kiinni.
" Varto siinä kiltisti, niin haen harjasi. " mutisin orille, ja lähdin satulahuoneesta tuon harjoja hakemaan. Vielä pitäisi karsina siivota ja ori tarhata... Sitten taluttamaan tunnille. Tekemsitä siis olisi vielä... Voisin kertoa ennen tuntia Shacalista...

________________________________
- Unohtuiko muka jotain? -
_________________________________
Harjasin Shacalia käytävällä. Hyräilin hiljaa ja vedin suuria veroja, tuon valkoisella karvalla. Valmista alkoi tulla. Hevonen todellakin kiilsi. Tyytyväisenä otin askeleen taakse päin, ja vilkaisin hevosta hieman kauvempaa.
" Oletpa upea kerrankin. " hymuilin, ja hevosta taputin.

Harjapakin taas satulahuoneeseen rahtasin, ja hevosen käytävältä irroitin. Sitten talutin orin tarhaan. Avasin laiskasti portin ja irroitin riimunarun. Ori säntäsi tarhaan laukassa.
Hymyillen hetken hevosta katsoin, ja sitten poistuin tarhasta. Portin perässäni sulkin.

Hetken jäin aidalle kiltävää hevsota katsomaan. Sitten huomasin, kuinka Shacal nautinnollisesti maassa piehtaroi. Ensin näylle vain naurhadin, mutta ilmeeni muuttui huomattavasti kun ori nousi ylös. Sehän oli... Aivan kurassa!
" Eikä... Unohdin loimen! " parahdin. Miten sellaisen jutun, kokenut hevostyyttö voisi unohtaa? No, vahinkoja sattuu... Kaikille. Nyt sekin oli toditettu.

Raskaasti huokaisten tarhaan sitten palasin, ja hevosen taas kiinni pyydystin. Joutuisin kai pesemään sen... Talutin sitten Shacalin taas talliin, mutta tällä kertaa se pesuboksiin vein. Uudestaan en sitä nyt harjaamaan alkaisi.

Pesin hevosen huolellisesti. Pesua hankaloitti tosin orin pyörintä ja potkiminen. Olin itsekkin hieman märkä suihkutuksen jälkeen, mutta ainakin Shacal kiilsi. Tyytyväisenä sen sitten karsinaan laitoin, ja loimitin.

Hetkeksi vielä orin talutin mahdollisimman kurattomaan tarhaan. Lopuksi sitten lähdin takaisin talliin putsaamaan tuon karsinaa, ja laittamaan tuolle iltapalan valmiiksi. Muut hevoset jo sisällä olivatkin, mutta kai hetken nyt tuo yksin tarhassa pärjäisi... Ori karsinassa ei ollut nimittäin mukavaa ruokia tuoda, tai siivota karsinaa. Shacal tönäisisi ruuat päälle, hätähousuna...

Viimein hommat tallissa hoidettuani, sitten riimanurun nappasin ja takaisin tarhoille kävelin. Näinkin Shacalin toiselle puolella tarhaa. Raskaasti huokasin ja tarhaan kävelin.

Samassa havaitsin, että Shacal oli aidan toisella puolella! Eli se oli taas livahtanut tarhastaan pois... Miten se aina onnistui? Tosin vasta tarhan toiseen päähän päästyäni huomasin aidan ylimmän lankun rikkoutuneena maassa lojuvan. Niinpä tietenkin. pitäisi ilmoittaa tallimestarille tai tallinomistajalle...

Hevosen nopeahkosti kiinni pyydystin. Tuolla taisi nälkä olla...
" Älä kisko... Prr... Pääset kyllä... " tuota tyynnyttelin ja yritin hevosen vauhtia hidastaa.

Talliin sitten päästyämme, ori alkoi ahnaasi rehujaan syödä. Aikani kuluksi sitten lakaisin käytävää hieman. Sitten huomasin tutun tytön Brucia taluttavan.
" Ai moi Aurora! " hymyilin tytölle.
" Moi. Miten Shacalin kaa on mennyt?" tuo kysyi puolestaan heti.
" Ai sen karkailian? No ihan hyvin... " naurahdin.
" No, täytyy Brucin kaa lenkille lähteä. " tuo sanahti ja kypärän päähänsä pisti. Tuolle nyökkäsin, ja lattiaharjan taas paikalleen laitoin.

Kuvat:
(Tulossa... Koitan jotain näyttökelpoista väsätä... )

[Viivi]

Hmm.. Minä kyllä pyysin hoitsuksi ensimmäisenä ja toivoisin myös saavani sen, paitsi että voitaisiin kokeila hoitaa sitä yhdessä ^^ Jos siis omistajalle käy ^^

[Pipsa]

Virveli, hoitohevoseksi ei hevosta saa ensimmäisenä haun laittanut, vaan se, joka omistajan mielestä vaikuttaa parhaalta (:

Rensu ois kyllä ihana hoitaa, jos ois vaan aikaa :3

[Viivi]

Ai, kiitos tieodosta ^^ En tiennyt. Anteeksi siitä, nyt tiedän että mun mahikset on menny :/

[Lina]

Ei sun mahikset minnekkään menny. Saattaahan ola että silti Sastu sut valitsee... Ei pisimmällä hakemuksella hevosta saada, vaan sillä, jonka sisältö parhainta hevosen omistajan meilestä on. Itse olen hevosta monta kertaa hakenut...

[Viivi]

oi, sehän on kiva sitten ^^ Kiitos paljon tuestasi ^^

[Deleted]

Heipsuli! katselin tuossa Reimaa ja ajattelin että se olisi juuri sopiva hoitsu. Niin oikeastaan olen aika uusi Seppeleessä mutta muuten olen pyörinyt virtuaalimaailmassa aika paljon. Olen hoitanut niin shettiksiä, on sinne mukaan mahtunut tulinen arabi orikin. muuten olen vain tällainen mustahiuksinen ilopilleri. Haluaisin Reiman hoitohevoseksi juuri siksi että siltä ei näytä luonnetta puuttuvan, sillä näyttää olevan sitä vaikkamuille jakaa ja sitten vähän näyttöä "Oli raikas syksyinen aamu kun talsin yksin pientä metsäpolkua. Jostain kuului rapinaa, orava se siellä täydensi varastoaan. Kohta rupesi puiden takaa pilkistämään iso punainen tallirakennus, kun pääsin tallipihaan katsahdin laitumelle siellä kolme suomenhevosta laidunsi kaikessa rauhassa. Jatkoin kävelemistä ja kun astahdin talliin monta uteliasta päätä tuijotti minua karsinoista ja kävelin kunnes tulin karsinalle jonka ovessa luki "Casablanca" Hei Blankka taputin Blankkaa kaulalle ja tein aamutarkastuksen tarkistin huolellisesti Blankan onneksi se oli kunnossa. Ovessa oli harjapussukka josta olin juuri napannut harjan ja katselin kuinka sen harjaksissa ei ollut karvan karvaa. Nautin näystä koska olin eilen kovalla työllä puunannut harjat. Meni 5 minuuttia kun harja näytti 5 vuotta vanhalta. Kun vihdoin Blankka kiilsi olin ihan hiestä märkä, olin ratsastanut tällä viikolla enemmän koska estekilpilut olivat tulossa joten tänään on lepopäivän paikka. Laitoin Blankalle hellästi sen riimun napsautin riimunnarun kiinni ja talutin Blankkaa. Ulkona oli ruvennut satamaan laitoin Blankan tarhaan sen bestiksen Nipo-shettiksen kanssa kun astelin talliin siivoamaan karsinaa huomasin että Reina oli poissa. Kysäisin joltain tytöltä mahtaisiko hän tietää missä ruuna on. Tallityttö vastaa että Reina on eläinlääkärissä mietin hetken ja vastaan "Jaa". Sitten kipaisen hakemaan talikkoa ja kottikärryjä, kun olin hakenut kottikärryt hinasin ne karsinan eteen ja aloin lapioida. Onneksi Blankka on ihmeellisen siisti, kun karsina oli siisiti istahdin heinille kissojen seuraksi syömään eväitäni. Kun olin haukannut viimeisenkin palan kurkkuleivästäni hain riimunnarun ja riensin hakemaan Blankkaa sisälle. Yhtäkkiä kimosta oli tullut rautias, kun vein Blankan tuskissani karsinaan rupesin harjaamaan sitä. Sain harjata sen perusteellisesti, kun Blankka mutusteli iltaheiniään tyttyväisenä minä lähdin kävelemään kotiin päin, hyppelin iloisena taas yksi mahtava päivä hoitohevoseni kanssa." siinä oli näyttöä vähäsen ;D

[henni]

Olen entinen taiga näin hyväksi vaihtaa nimimerkin etten olisi saman niminen yhden hevosenne kanssa =D sori jos hämmentää


KUVA
[/img]

[trace]

Hihh kokeilen onneani.

» Eli olen Tracy tutummin Trace, alunperin Englannissa syntynyt heppatyttö. Reimari on varsin ihanan oloinen heppa jota mielleläni tulevaisuudessa puunaisin. Erikoislemppareitani juuri ovatkin vaikeamman puoleiset orit jolta tämä Reimarikin vaikuttaa ei kuitenkaan onneksi mikään täyshullu ole.
Olen harrastellut hevosia jo pikkulikasta asti ja ikää on 16 vuotta.
Virtuaalitalleilua olen jonkin verran harrastellut mutta pari vuotta se sitten jäi kun sain ensimmäisen oman hevoseni.
Kuitenkin innostuin taas Seppelettä selailemaan ja täällä kerran hoitaja haku oli käynnissä niin innostus taas virtuaalitalleiluun pongahti mittarissa sataan.
Ja Reimari tuntuu juuri sopivalta ensimmäiseltä hoitsulta kahteen vuoteen.

» En ole sellaista hoitajatyyppiä joka heti hoitsunsa saatuaan jättää sen ja rohmuaa vaan lisää hoitohevosia vaan keskityn mieluummin yhteen tai max kahteen hoitohevoseen jonka hoitoon panostan niin paljoin kuin irti lähtee.
Aktiivisuutta lupaan, en kuitenkaan ihan joka päivä ole koneella hillumassa kun on irl elämässä se oikeakin hevonen hoidettavana.
Kuitenkaan Rensua en moneen vuoteen tule jättämään mikäli hänet hoitsukseni saan. (=

» Sitten vielä vähän näyttöä. Tarina on mielestäni paras mitä olen kirjoittanut ja uusin mitä kahden vuoden takaa nyt on kertynyt.

Kellastuneet lehdet rapisivat jalkojen alla kävellessäni laiskanoloinen Jesme vierelläni kohti tarhoja. Syksy tuli väistämättä, sen huomasi jo viilentyneestä ilmasta ja puista, jotka olivat saaneet lehtiinsä vihreän rinnalle muitakin värejä. Syksy ei haitannut, oikeastaan kesän helteet olivat alkaneet jo kyllästyttää, vaikka shortsit ja t-paidat saikin nyt unohtaa, puhumattakaan hellepäivien rennoista biitsi-reissuista. Hymähdin itsekseni ja tarhoille päästyäni päästin Jesmen korviaan höristelevän Lissun seuraksi. Tamma tallusteli Jesmeä vastaan ja hieman hymyillen suljin tarhan ja jäin toviksi katselemaan noita kahta. Vapaapäivät tulivat sopivaan saumaan, tänään ei olisi millään jaksanut seisoskella tiskin takana. Työ rautakaupassa oli varsin jees, mutta toisinaan minun oli pakko kirota se ihminen joka oli keksinyt "asiakas on aina oikeassa" -periaatteen. Enkä minä edes varsinaisesti ollut niitä ihmisiä jotka hermostuivat helposti, vaikka päästelinkin aina vähän väliä vahingossa sammakoita suustani. Pyöritin päätäni hieman huvittuneena ja seisoskelin siinä hetkisen kädet college-housujen taskuissa, kunnes käännyin ja lähdin talsimaan pois tarhalta. Huomasin Alinan saapuneen ja heilautin tallin pihalla kävelevälle tytölle kättäni, kunnes jatkoin hieman haukotellen matkaani.

Myöhemmin kävelin hiljakseen tallille vievää isompaa tietä pitkin ja katselin ympärilleni mietteliäänä. Kädessä palava tupakka muistutti surkeudessaan sitä tosiaan, etten ollut vieläkään löytänyt tarpeeksi itsekuria päästäkseni eroon polttamisesta. Vedin hupparin vetoketjun ylemmäs tuulen puhaltaessa vasten, nostin kaulalla roikkuvat nappikuulokkeet korviini ja puhalsin huteran savurenkaan ilmaan, mutta tuuli hajotti sen ennen kuin se ehti edes kohota ylemmäs. Jossain vaiheessa tajusin palelevani ja kiskoin vielä kevyet sauhut kunnes viskasin sätkän käsistäni samalla kun lähdin takaisin tallille päin. Juuri kun oli kääntymässä tallin pihaan huomasin auton kaartavan ja Niko virnisti ikkunasta heilauttaen kättään rennosti. Vastasin jätkän tervehdykseen ja suuntasin sitten auton perässä takaisin tallin pihalle.

Aiemmin vielä hyvin hiljaiseen talliin oli ilmaantunut hitusen ääntä kun aloin siivota Jesmen karsinaa. Ei ollut oikeastaan kiirettä joten puuhailin aika hiljakseen ja vajosin ajatuksiini. Väsymys meinasi painaa päälle ja kirosin hieman univelkaa joka nosti uhkaavasti päätään. Pitäisi yrittää rajoittaa sitä myöhään valvomista ja mennä edes välillä inhimilliseen aikaan nukkumaan. Varsinkin silloin kun oli aikainen herätys, niin kuin vaikka tänään. Hymähtäen vilkaisin kännykän kelloa ja nojauduin hetkeksi talikkoa vasten laittaen puhelimen takaisin taskuuni. Olin luvannut myöhemmin heittää prätkällä Antonin futistreeneihin ja muuta. Sinällään ihan hyvä, että oli tekemistä, mutta tänään oli juuri niitä päiviä kun ei olisi jaksanut muuta kuin maata sohvalla tekemättä mitään.
- Huhuu, mistä se noin keskittyneenä haaveilee?
Heräsin mietteistäni ja käänsin katseeni Rikuun, joka kohotteli hivenen kulmiaan. Tajusin, että olin vain seisoskellut siinä ja tuijotellut seinille ties miten kauan.
- Omasta huvilasta, rantalomasta, lottovoitosta, maailmanvaltiudesta... selostin kohautellen olkiani vaatimattomasti ja hymyillen sitten hieman vinosti.
- Älä nyt vaatimattomaks heittäydy, noin vähäänkö sä meinasit tyytyä? Riku heitti virnistäen.
- No eihän sitä nyt hirveesti uskalla toivoo, jotain tollasta pientä vaan, vastasin hymyillen rennosti ja lopetin sen talikkoon nojailun. Riku nyökytteli niin kuin me olisimme hyvinkin puhuneet maailmanpolitiikasta tai muusta vastaavasta. Sitten tuo käänsi katseensa uudestaan minuun ja naurahti kevyesti. Kohotin kulmiani ja kundi virnisti leveästi.
- Herra maailmanvalloittajalla on kuraa kasvoissa, tämä valaisi minua ja osoitti poskeani. Nostin käteni ja aloin irvistäen hieroa poskeani, jossa tosian tuntui likaa.
- Mistä täällä puhutaan? tallille ilmaantunut Nelly tupsahti Rikun viereen.
- Eiku Tino päätti kokeilla kasvonaamiota ihan noilla maa-aineksilla tänä aamuna, Riku totesi virnistäen ja Nelly kohotti kulmiaan kääntäen katseensa minuun hieman huvittuneena.
- Juu, sinuna mä olisin ihan hiljaa, mä en sentään päättäny ottaa kylpyä ojanpohjalla, sanoin edelleen poskeani hangaten ja virnistin Rikun irvistäessä. Nelly vilkaisi meitä huvittuneena.
- Ei sillä, että mä olisin teitä niin täyspäisinä ikinä pitänyt, mutta nyt kyllä tuli semmonen olo, etten mä edes halua kuulla enempää, tyttö totesi hieman piruillen ja hymyili. Riku katsahti minuun kohottaen kulmiaan ja mutristin alahuultani niin kuin Nellyn sanat olisivat satuttaneet hyvinkin pahasti. Nelly pyöritti päätään huvittuneena ja Riku virnisti pörröttäen vähän tytön hiuksia, kunnes kaksikko katosi omille teilleen ja minä päätin saada vähän vauhtia työhöni ja jättää sen talikkoon nojailun vaihteeksi pois kuvioista.

» Kuvanäyttöjä
i53.tinypic.com/aox0yf.jpg
(Väritys on nyt mitä on ja TAUSTA on ihan alinta laatua mutta parempaa en jaksanut enää alkaa värkkäämään)

[Sastu]

Dodiin, hakemukset luettu ja onneansa orin kanssa saa koittaa Trace, kiitos kuitenkin muutkin innostuneisuudestansa!

[trace]

Oi mahtavaa! Kirjoittelen jo tänään varmaan jonkilaisen aloitustarinan mutta joo tää viesti taitaa olla vähän turha mutta mitäs tässä innostukseltani kirjottelen. (: