Post by Jutta on Jul 4, 2009 19:04:00 GMT 2
Elikkä kun Veronica piti sen talutus tunnin ja ehdokkaita oli paljon, joten ajattelin pitää vähän saman tyylisen tunnin. Eli osallistujia otan seitsemän ja tunnille taluttelemaan otan niin hoitajia myös hengaajia eli oikeastaan vain nopeimmat pääsevät mukaan. Esittäkää toiveita hevosten suhteen. Mukaan tulevat ainakin shettikset, poneja ja kilttejä hevosia. Itse johdan maastojoukkoja Luylla. Ja... no ei kai tässä muuta eli ei kun vaan ilmoittautumaan!
Taluttajat: Talutettava-Hevonen-Osallistuja.
Julia-Maiss-Pampu$
Tiia-Seri-Pella$
Sonja-Roosa-Floora
Tomi-Jokke-Humuliini$
Tatu-Sophie-Cassu $
Miia-Meku-Pikku
Amanda-Kata-Tiia$
Tarina osio
Noo nythän on jo kello 1.01 että tarinan voi kai kirjottaa.. XD
Yllättävyyksien tunti
Avasin seppeleen tallin oven tottuneesti ja astelin verkkaisesti sisään. Oleskelu huoneessa lokoilikin jo muutamia hoitajia. Myös pari aloitteliaa oli paikalla ja he rynnivät heti paikalle lämäyttäessäni listan seinälle. Lapset olivat arviolta noin 5-10 vuotiaita misä noista nyt tietää. Laskin pikkuisia
-yks kaks kolme neljä... viisi, kaksi puuttuu, totesin ja tarkastin vielä uudestaan.
-ketkä, Jokeri kysäisi. Tunnin alkuun oli kuitenkin enään vain vartin verran.
-ööö... nuo Tomi ja Tatu, katsoin listaa ohimennen.
Silloin ovesta saapasteli sisään kaksi poikaa. Pojat olivat varmasti tuntilaisia, sen näki heti, mutta poikien ikä oli ikähaitarilla noin 13-15 vuotta. Katsoin hetken kahta hieman nolona seisovaa olentoa ja purskahdin sitten nauruun.
-Mitä ihmettä te poat teette täällä, rääkäsin huvittuneena.
-No Luna ku tota me lyötiin vetoa kavereden kanssa ja tota niinku hävittiin ja siks meiän on pakko tulla ra-ratsastamaan, poikaystäväni selitti nolon puoleisena. Katsoin poikia hetken huvittuneena.
-No lista on tuossa, Jokeri ja Sophie ovat teidän taluttajanne. He neuvovat kaikessa, virkoin sitten ja hain Luyun satulan.
Pian kentällä seisoi seitsemän ratsukkoa. Tytöt auttoivat aloittelioita hevosten selkään. Tiian ratsastaja Amanda nousi ilman jakkaraa ratsunsa selkään Katan pienellä avustuksella. Kun taas toisaalla kaksi noin 175 senttstä miehenalkua vaikeroi noustessaan ratsujensa selkään.
Lopulta kaikki olivat turvallisesti tai ei selässä ja matka saatettiin aloittaa. '
-järkkä on tämä ekana Humu sitten Tiia ja sit on Floora, Cassu,Tiia, Pella, Pikku, ja Pampu selostin Luyn selästä.
Perääni kaartoi suuri joukko ratsuja.
-Pampu on tosi kiltti poni, kuulin Maissin kertovan Pienelle lettipäiselle Julialle.
Monilla menikin oikein hyvin kun taas jotkut olivat todella kankeita ja pelokkaan näköisiä hevostensa selässä.
-Tomi ja Tatu, yrittäkää pikkusen rentoutua siellä hevosten selässä, kun sen hevosenkin on vaikeampi liikkua jos te olette tommosia tikkuja siellä, kerroin pojille.
Pojat yrittivät rentoutua mutta se vain näytti olevan mahdotota.
Pian olimme kulkeneet jo hyvän matkaa.
-Sitten lähdetään ravaamaan, jos ei ole ikinä ravannut niin sitten taluttajat selittää, Selostin joukolle ja käänsin Luyun tiellä sivuttain.
Tiellä kuului aikamoinen puheensorina kun tytöt neuvoivat lapsille ravaamisen jaloa taitoa.
Purskahdin nauruun katsellessani Mekua tämän opettaessa tytölle kevennystä. Pikku miia nauroi juuri sitä hieman jännittynyttä pikkutytön naura mitä minäkin aina silloin nauroin ollessani pieni.
-Ja sitten lähdetään ravaamaan, kiljaisin ja hopuin Luyn ravaaman.
Ravitahtimme oli hidasta ja rauhaisaa. Käänyin taakseni katsomaan lapsia. Pienet tytöt kevensivät jo oikein mallikkaasti taluttajien puuskuttaessa vierellä. Kun taas kaksi miehenalkua pyristeli tippumisen ja selässä pysymisen rajamailla, jaa tumps. Tatuksi kutsuttu poika oli tippunut ratsunsa selästä ja Sophiella oli täysi työ pitää Cassu kurissa. Maassa makava poika voivotteli äänekkäästi. Hän oli tippunut ojaan jonka pohjalla oli iljettävää liejua. Pidättelin naurua Tatun kömpiessä ylos vihainen irve kasvoillaan. Myös Sophien syy nyki erityisellä tavalla. Tomia taas ei naurattanut sitten yhtään. Hän istui aina vaan tiukemmin satulassa.
-ei-ei kai sattunut sopersin, nauruni lomasta mulkoilevalle pojalle.
-Ei, kuulin hiljaista muminaa.
Pian Tatu oli taas hevosensa selässä ja matka saattoi jatkua. Ravasimme vielä hetkisen ilman suurempia ongelmia. Pienet tytöt poniensa selässä ravasivat oikein mallikkaasti keventäen. Hiljensin Luyn käyntiin.
-Eikö me laukata, Roosan selässäistuva tyttö kysyi.
-Noo ei ainakaan täällä maastossa mutta voihan halukkaat kokeilla vähän kentällä, suunnittelin.
-Se Flooru ei laukkaa niin helposti että saat Sonja sitten laukata vaikka Humulla,ehdotin tytölle.
-Joo käy, Sonja vastasi.
Pian olimmekin jo tallin pihassa ja pojat hyppsivät hevostensa selästä huojentuneena.
-Jaa te ette siis taho laukata, kysyin päätään pudistelevilta pojilta.
Roosa vei Flooran talliin ja Sonja nousi Humun selkään.
-Okei ja sitten aikka Pampula tulee ekana, huusin tytöille.
Muut kävelivät uralla. Kiinnitin Pampulan kiinni liinaan ja nappasin raipan kaikenvaralta. Neuvoin laukan-noston avut ja tyttö yritti. Nosto onnistui mainiosti ja Pampu laukkasi ympyrää. Kehuin tyttöä ja kutsuin seuraavan. Myös muilla tytöillä laukka sujui ongelmitta.
-Kiitos taluttajille maastosta, kiittelin vielä tallissa.
Kökkö kehyskertomus on saapunut!
Taluttajat: Talutettava-Hevonen-Osallistuja.
Julia-Maiss-Pampu$
Tiia-Seri-Pella$
Sonja-Roosa-Floora
Tomi-Jokke-Humuliini$
Tatu-Sophie-Cassu $
Miia-Meku-Pikku
Amanda-Kata-Tiia$
Tarina osio
Noo nythän on jo kello 1.01 että tarinan voi kai kirjottaa.. XD
Yllättävyyksien tunti
Avasin seppeleen tallin oven tottuneesti ja astelin verkkaisesti sisään. Oleskelu huoneessa lokoilikin jo muutamia hoitajia. Myös pari aloitteliaa oli paikalla ja he rynnivät heti paikalle lämäyttäessäni listan seinälle. Lapset olivat arviolta noin 5-10 vuotiaita misä noista nyt tietää. Laskin pikkuisia
-yks kaks kolme neljä... viisi, kaksi puuttuu, totesin ja tarkastin vielä uudestaan.
-ketkä, Jokeri kysäisi. Tunnin alkuun oli kuitenkin enään vain vartin verran.
-ööö... nuo Tomi ja Tatu, katsoin listaa ohimennen.
Silloin ovesta saapasteli sisään kaksi poikaa. Pojat olivat varmasti tuntilaisia, sen näki heti, mutta poikien ikä oli ikähaitarilla noin 13-15 vuotta. Katsoin hetken kahta hieman nolona seisovaa olentoa ja purskahdin sitten nauruun.
-Mitä ihmettä te poat teette täällä, rääkäsin huvittuneena.
-No Luna ku tota me lyötiin vetoa kavereden kanssa ja tota niinku hävittiin ja siks meiän on pakko tulla ra-ratsastamaan, poikaystäväni selitti nolon puoleisena. Katsoin poikia hetken huvittuneena.
-No lista on tuossa, Jokeri ja Sophie ovat teidän taluttajanne. He neuvovat kaikessa, virkoin sitten ja hain Luyun satulan.
Pian kentällä seisoi seitsemän ratsukkoa. Tytöt auttoivat aloittelioita hevosten selkään. Tiian ratsastaja Amanda nousi ilman jakkaraa ratsunsa selkään Katan pienellä avustuksella. Kun taas toisaalla kaksi noin 175 senttstä miehenalkua vaikeroi noustessaan ratsujensa selkään.
Lopulta kaikki olivat turvallisesti tai ei selässä ja matka saatettiin aloittaa. '
-järkkä on tämä ekana Humu sitten Tiia ja sit on Floora, Cassu,Tiia, Pella, Pikku, ja Pampu selostin Luyn selästä.
Perääni kaartoi suuri joukko ratsuja.
-Pampu on tosi kiltti poni, kuulin Maissin kertovan Pienelle lettipäiselle Julialle.
Monilla menikin oikein hyvin kun taas jotkut olivat todella kankeita ja pelokkaan näköisiä hevostensa selässä.
-Tomi ja Tatu, yrittäkää pikkusen rentoutua siellä hevosten selässä, kun sen hevosenkin on vaikeampi liikkua jos te olette tommosia tikkuja siellä, kerroin pojille.
Pojat yrittivät rentoutua mutta se vain näytti olevan mahdotota.
Pian olimme kulkeneet jo hyvän matkaa.
-Sitten lähdetään ravaamaan, jos ei ole ikinä ravannut niin sitten taluttajat selittää, Selostin joukolle ja käänsin Luyun tiellä sivuttain.
Tiellä kuului aikamoinen puheensorina kun tytöt neuvoivat lapsille ravaamisen jaloa taitoa.
Purskahdin nauruun katsellessani Mekua tämän opettaessa tytölle kevennystä. Pikku miia nauroi juuri sitä hieman jännittynyttä pikkutytön naura mitä minäkin aina silloin nauroin ollessani pieni.
-Ja sitten lähdetään ravaamaan, kiljaisin ja hopuin Luyn ravaaman.
Ravitahtimme oli hidasta ja rauhaisaa. Käänyin taakseni katsomaan lapsia. Pienet tytöt kevensivät jo oikein mallikkaasti taluttajien puuskuttaessa vierellä. Kun taas kaksi miehenalkua pyristeli tippumisen ja selässä pysymisen rajamailla, jaa tumps. Tatuksi kutsuttu poika oli tippunut ratsunsa selästä ja Sophiella oli täysi työ pitää Cassu kurissa. Maassa makava poika voivotteli äänekkäästi. Hän oli tippunut ojaan jonka pohjalla oli iljettävää liejua. Pidättelin naurua Tatun kömpiessä ylos vihainen irve kasvoillaan. Myös Sophien syy nyki erityisellä tavalla. Tomia taas ei naurattanut sitten yhtään. Hän istui aina vaan tiukemmin satulassa.
-ei-ei kai sattunut sopersin, nauruni lomasta mulkoilevalle pojalle.
-Ei, kuulin hiljaista muminaa.
Pian Tatu oli taas hevosensa selässä ja matka saattoi jatkua. Ravasimme vielä hetkisen ilman suurempia ongelmia. Pienet tytöt poniensa selässä ravasivat oikein mallikkaasti keventäen. Hiljensin Luyn käyntiin.
-Eikö me laukata, Roosan selässäistuva tyttö kysyi.
-Noo ei ainakaan täällä maastossa mutta voihan halukkaat kokeilla vähän kentällä, suunnittelin.
-Se Flooru ei laukkaa niin helposti että saat Sonja sitten laukata vaikka Humulla,ehdotin tytölle.
-Joo käy, Sonja vastasi.
Pian olimmekin jo tallin pihassa ja pojat hyppsivät hevostensa selästä huojentuneena.
-Jaa te ette siis taho laukata, kysyin päätään pudistelevilta pojilta.
Roosa vei Flooran talliin ja Sonja nousi Humun selkään.
-Okei ja sitten aikka Pampula tulee ekana, huusin tytöille.
Muut kävelivät uralla. Kiinnitin Pampulan kiinni liinaan ja nappasin raipan kaikenvaralta. Neuvoin laukan-noston avut ja tyttö yritti. Nosto onnistui mainiosti ja Pampu laukkasi ympyrää. Kehuin tyttöä ja kutsuin seuraavan. Myös muilla tytöillä laukka sujui ongelmitta.
-Kiitos taluttajille maastosta, kiittelin vielä tallissa.
Kökkö kehyskertomus on saapunut!