Post by Piritta on Jun 19, 2017 9:27:41 GMT 2
Ennen heppojen laidunlomia tiristetään vielä viimeiset hiet irti ratsastajista. Pirre ja Daniel ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja luoneet yhdessä harjoituksia, joissa joutuvat töihin niin kuskit kuin hepatkin. Sebeläisille avoimia puomi/kavalettitunteja järjestetään kaksi peräkkäin teho-opetusmeiningillä, 5 osallistujaa / ryhmä. Valitse ryhmä, hevosjaon tekee Pirre. Yksi paikka / ryhmä on varattavissa Seben yksäriratsukolle.
Ryhmä 1, klo 13.00
Clara - Gitta
Katsu - Gekko
Emmy - Hestia
Ryhmä 2, klo 14.00
Anni - Kössi
Wenla - Kurbus
Sartsu - Lasse
Cella - Rotta
Tunti aloitettiin itsenäisellä alkuverryttelyllä ja sitten pari kertaa pituushalkaisijalla suoralla linjalla puomien yli ensin kevyessä ravissa ja sitten laukassa, suunta vaihtuen joka kierros tai etäisyyksien mukaan. Hevosten piti olla suoria ja askellajiin löytyä tasainen rytmi ja askelpituus.
Jakauduttiin kahdelle n. 12m voltille ylittämään puomeja ensin ravissa parin kierroksen ajaksi ja sitten laukassa kunnes alkoi sujua. Suunta vaihdettiin ja jatkettiin samaa. Harjoiteltiin kääntämistä, taivuttamista ja tahdin säilyttämistä kaarteessa.
Vaan eipä päästy niin helpolla. Sitten alettiin kääntää ihan toden teolla, kukin omalla voltillaan. Nyt joutui tosissaan jalat töihin, että hevosissa säilyi eteenpäinpyrkimys pienestä kaarteesta huolimatta!
Viimeisessä tehtävässä käännettiin ensin tiukasti ja harjoiteltiin sitten kaarteesta eteeeeen ratsastamista isommalle kaarelle ja sitten suoralle, kiinni lyhyen sivun kulmiin ja taas eteen pitkälle sivulle, kunnes oli aika ottaa takaisin kootumpaan laukkaan pikkuvoltille ja taas eteen isolle kaarelle. Jojottelua, kääntämistä ja suoristamista - todella tarpeellista esteradoilla!
Kommentit:
Clara sai todella Ratsastaa Gittaa, joka oli vähän tahmea ja jähmeä. Gitta otti nokkiinsa ja nakkeli niskojaan ja huiskautteli häntäänsä. Vaadittiin paljon kärsivällistä rohkaisua ja patistamista Pirreltä, jotta Clara uskalsi ottaa niskoittelevaan ratsuun tarpeeksi lujan otteen ja tehtävät alkoivat sujua.
Katsulta välillä unohtui, että Gekko on perusluonteeltaan aika varovainen otus ja se vetäisee liinat kiinni, jos jokin tehtävä on sille liian haastavan tuntuinen. Katsun otteisiin tarvitaan lisää kärsivällisyyttä, jotta Gekon kaltainen poni toimii parhaiten edukseen.
Emmyllä ja Hestialla meni aika mukavasti yksiin, kunhan Emmyn käden paikkaa ja elävyyttä korjattiin. Kun Emmy alkoi kädellä seurata ja tukea Hestiaa paremmin, meno tiukemmillakin kaarteilla sujui aika tasapainoisesti. Vauhtiakaan ei tänään ollut Hestialla hävyttömästi liikaa, kun se joutui keskittymään hommiin pää höyryten.
Annilla varmaan kramppasi pohkeet ja kaikki moneen kertaan tunnin aikana, sillä Kössiä joutui ihan todella ratsastamaan aivan sikapaljon eteen, eteen ja eteen. Eikä siis tietenkään vain kaahottaen eteeneteen, vaan nimenomaan ohjastuntumaa kohden, energiaa takaosalle tarpeeksi, että puomien ylittely pienissä kaarteissa sujui ilman ravirikkeitä.
Wenlalla oli hyvä ote Kurbukseen, mutta toki huojuvan ruunan heikko tasapaino toi tuntiin omat haasteensa. Näillä tehtävillä sitä tasapainoa meinaan tarvittiin, niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. Piritta käski useaan otteeseen Wenlan rentoutua ja hakeutua keskelle istumaan, ei tarvinnut keskittyä puomeihin yhtään vaan siihen, missä oma hevonen on ja istuuko itse sen päällä.
Sartsulle tunti oli todellinen coopperintesti. Hätkähtämätön ratsastaja sopi kuumana kuohahtelevan Lassen selkään, vaikka puuskuttikin jotakin hevosen höykyttävistä askellajeista. Viimeisestä tehtävästä ratsukko selviytyi itse asiassa aika hienosti!
Cellan tärkein tehtävä oli olla yliratsastamatta ja antaa Rotalle aikaa suoriutua ja alkaa luottaa itseensä. Rotan piti saada tehdä vähän virheitäkin huomatakseen, etteivät ne olleet maailmanloppu. Kun pikkuvolttitehtävä selostettiin, Cella näytti vähän epäuskoiselta - näinköhän Rotta siitä suoriutuisi - mutta sitten se menikin aika kivasti.
Ryhmä 1, klo 13.00
Clara - Gitta
Katsu - Gekko
Emmy - Hestia
Ryhmä 2, klo 14.00
Anni - Kössi
Wenla - Kurbus
Sartsu - Lasse
Cella - Rotta
Tunti aloitettiin itsenäisellä alkuverryttelyllä ja sitten pari kertaa pituushalkaisijalla suoralla linjalla puomien yli ensin kevyessä ravissa ja sitten laukassa, suunta vaihtuen joka kierros tai etäisyyksien mukaan. Hevosten piti olla suoria ja askellajiin löytyä tasainen rytmi ja askelpituus.
Jakauduttiin kahdelle n. 12m voltille ylittämään puomeja ensin ravissa parin kierroksen ajaksi ja sitten laukassa kunnes alkoi sujua. Suunta vaihdettiin ja jatkettiin samaa. Harjoiteltiin kääntämistä, taivuttamista ja tahdin säilyttämistä kaarteessa.
Vaan eipä päästy niin helpolla. Sitten alettiin kääntää ihan toden teolla, kukin omalla voltillaan. Nyt joutui tosissaan jalat töihin, että hevosissa säilyi eteenpäinpyrkimys pienestä kaarteesta huolimatta!
Viimeisessä tehtävässä käännettiin ensin tiukasti ja harjoiteltiin sitten kaarteesta eteeeeen ratsastamista isommalle kaarelle ja sitten suoralle, kiinni lyhyen sivun kulmiin ja taas eteen pitkälle sivulle, kunnes oli aika ottaa takaisin kootumpaan laukkaan pikkuvoltille ja taas eteen isolle kaarelle. Jojottelua, kääntämistä ja suoristamista - todella tarpeellista esteradoilla!
Kommentit:
Clara sai todella Ratsastaa Gittaa, joka oli vähän tahmea ja jähmeä. Gitta otti nokkiinsa ja nakkeli niskojaan ja huiskautteli häntäänsä. Vaadittiin paljon kärsivällistä rohkaisua ja patistamista Pirreltä, jotta Clara uskalsi ottaa niskoittelevaan ratsuun tarpeeksi lujan otteen ja tehtävät alkoivat sujua.
Katsulta välillä unohtui, että Gekko on perusluonteeltaan aika varovainen otus ja se vetäisee liinat kiinni, jos jokin tehtävä on sille liian haastavan tuntuinen. Katsun otteisiin tarvitaan lisää kärsivällisyyttä, jotta Gekon kaltainen poni toimii parhaiten edukseen.
Emmyllä ja Hestialla meni aika mukavasti yksiin, kunhan Emmyn käden paikkaa ja elävyyttä korjattiin. Kun Emmy alkoi kädellä seurata ja tukea Hestiaa paremmin, meno tiukemmillakin kaarteilla sujui aika tasapainoisesti. Vauhtiakaan ei tänään ollut Hestialla hävyttömästi liikaa, kun se joutui keskittymään hommiin pää höyryten.
Annilla varmaan kramppasi pohkeet ja kaikki moneen kertaan tunnin aikana, sillä Kössiä joutui ihan todella ratsastamaan aivan sikapaljon eteen, eteen ja eteen. Eikä siis tietenkään vain kaahottaen eteeneteen, vaan nimenomaan ohjastuntumaa kohden, energiaa takaosalle tarpeeksi, että puomien ylittely pienissä kaarteissa sujui ilman ravirikkeitä.
Wenlalla oli hyvä ote Kurbukseen, mutta toki huojuvan ruunan heikko tasapaino toi tuntiin omat haasteensa. Näillä tehtävillä sitä tasapainoa meinaan tarvittiin, niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. Piritta käski useaan otteeseen Wenlan rentoutua ja hakeutua keskelle istumaan, ei tarvinnut keskittyä puomeihin yhtään vaan siihen, missä oma hevonen on ja istuuko itse sen päällä.
Sartsulle tunti oli todellinen coopperintesti. Hätkähtämätön ratsastaja sopi kuumana kuohahtelevan Lassen selkään, vaikka puuskuttikin jotakin hevosen höykyttävistä askellajeista. Viimeisestä tehtävästä ratsukko selviytyi itse asiassa aika hienosti!
Cellan tärkein tehtävä oli olla yliratsastamatta ja antaa Rotalle aikaa suoriutua ja alkaa luottaa itseensä. Rotan piti saada tehdä vähän virheitäkin huomatakseen, etteivät ne olleet maailmanloppu. Kun pikkuvolttitehtävä selostettiin, Cella näytti vähän epäuskoiselta - näinköhän Rotta siitä suoriutuisi - mutta sitten se menikin aika kivasti.
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!