Post by Johanna on May 17, 2008 13:35:22 GMT 2
Heräsin aamulla auringon säteisiin kasvoillani. Haukoittelin oikein syvään ja nousin ylös. Katsottuani kelloon, huomasin sen olevan viisi aamulla. Tiesin, että tallilla aamu alkaisi kuudelta ja olin eilen päättänyt hoitavani sen aamuisen aamutallin.
Kävellessäni portaat alas ja keittiöön, vatsaani kipristeli ja minua jännitti hirveästi. Tänään olisi ensimmäinen kerta, kun ratsastaisin Sentillä. Olin pyytänyt Annelta luvan saada orin hoitohevoseksi Kamun ohella. Sentti kestäisi enemmän kulutustakin. Söin kaksi leipää ja otin muutaman sokerinpalan pojalle. Puin hiljaa ratsastussaappaani ja muut hösselit ja lähdin kotoa vähin äänin. Pujahdin pyöräni satulaan ja kiirehdin tallille. Kello oli jo varttia yli viisi.
Saapuessani tallille ei minua olisi vähemmän voinut jännittää. Hengitin hiljakseen ja pysähdyin rentoutumaan. En voinut mennä tälläisenä Sentin luo. Huokaisin syvään ja suljin silmäni hetkeksi. Pian tunsin jännityksen katoavan ja uskalsin avata silmäni. Hevoset katselivat minua kummissaan tarhoistaan. Minua nauratti puolestaan niiden ilmeet. Avasin tallin ovet ja tarkistin, että kaikki oli kunnossa. Hain kaksi riimunarua ja suunnistin ulos.
Ensimmäisenä hain Sentin ja Bertin. Molemmat näyttivät olevan hyvin kiinnostuneita minusta, kun talutin ne talliin. Ensiksi jätin Sentin ja sitten vein Bertin. Seuraavaksi oli Leidin ja Marin vuoro. Kumpainenkin katseli minua hetken, kunnes päättivät seurata pitemmittä puheitta minua talliin. Huokaisin helpotuksesta. Kävelin vielä hakemaan Antun ja Kamun. Molemmat käyttäytyivät mallikelpoisesti. Lopulta hain pikkuponit ja yksityiset.
Kun hepat oli sisällä ja tarkistettu haavojen varalta, minä lähdin hakemaan ruokaa niille. Ensin vein väkirehut niitä tarvitseville, jonka jälkeen oli heinien vuoro. Jokainen näytti ilahtuvan ruoastaan. Heinien jälkeen vielä kaurat hepoille ja ruokintavälineet pois. Nyt menin yläkertaan merkkaamaan, että olin tehnyt tehtäväni sinä aamuna. Tein myös vähän muita tallin paperitöitä ja luin sarjiksia antaakseni heppojen syödä rauhassa.
Kun olin tunnin oleskellut hoitajien huoneessa, lähdin tekemään vielä kierroksen tallilla. Useimmat hevosista olivat jo syöneet. Myös Sentti oli saanut ruokailunsa tehtyä. Hain sen harjat ja vein ne käytävälle orin karsinan eteen. Laitoin Sentin käytävälle kiinni ja aloitin harjaamaan sitä. Jokaisen harjan kohdalla utelias Sentti kävi nuuskimaan ja minua hymilytti väkisinkin. "Senkin pikku nuuskukoira", sanoin sille lempeästi. Se hörähti minulle. Hymyni ulottui varmasti korviin asti.
Kun Sentti oli kiilloitettu viimeistä jouhea myöten, kaivoin taskustani kamerani ja napsisin siitä muutaman kuvan. Kun selailin kuvia, näin, että yhdessä sillä oli ihan koiranpentu ilme ja minua nauratti taas. "Olen tainnut saada hoitsukseni koiran", kerroin sille nauraen ja talutin sen takaisin karsinaansa.
Menin satulahuoneeseen ja nappasin mukaani Sentin satulan ja suitset. Suuntasin jälleen yläkertaan ja aloin hinkkaamaan satulaa. Saatuani molemmat valmiiksi, vein ne takaisin paikoilleen ja katsahdin kelloon. Se oli viisi minuuttia vaille kymmenen. Oli aika viedä Sentti ja Bert ulos. Molemmat innostuivat kovin, kun pääsivät jälleen ulos. Muutkin hevoset vietiin ulos ja minä suuntasin kottikärryjä hakemaan.
Sentin karsina oli melkoisen likainen ja minulla kesti melkein tunti sen kanssa. Hyräilin hiljaa itsekseni sitä tehdessäni. Saatuani karsinan valmiiksi, käväisin ilmoitustaululla tarkistamassa, olisikos Sentillä mitään sinä päivänä. Ei sentään ollut ja huokaisin helpoituksesta.
Kello tuli kolme ja oli aika hakea hepat jälleen sisälle. Sentti oli aika puhdas, mutta Bert oli nauttinut tarhan mutakuopissa. Hymyilin Bertille,sillä Pipsalle tulisi aika kuraiset paikat. Sentin jätin käytävälle ja heitin sen loimen pois siltä. Hain vielä harjat ja pikaisen puhdistuksen jälkeen se seisoi aika puhtaana käytävällä. Vein harjat pois ja hain sen satulan ja suitset. Ensin laitoin satulahuovan sen selkään. Sen jälkeen satula sai paikkansa huovan päältä. Laitoin satulavyön kiinni ja kiinnitin tarvittavat narut satulahuovan ja satulan välillä. Sitten oli pinteleitten vuoro. Sentti vähän koitti nostella jalkojaan, mutta muutaman minuutin jälkeen pintelit olivat paikoillaan. Tässä vaiheessa hain kypäräni.
Nopeasti vielä laitoin suitset sen päähän ja kaikki remmit kiinni. Kävimme Sentin kanssa toimistolla ja huikkasin sisällä olevalle Annelle meneväni kentälle Sentin kanssa.
Kävelimme reippaasti kentälle ja vein orin kaartoon. Kiristin varovasti sen satulavyön ja mittasin jalustimet sopiviksi. Tarkistin vielä suojat ja satulavyön. Nostin vasemman jalkani jalustimeen ja ponnistin itseni Sentin selkään. Se koitti lähtä heti käyntiin, mutta olin onneksi varautunut ja pidätin päättäväisesti ohjista. Sentti pysähtyi.
Mittasin vielä jalustimet ja lyhensin molempia reiällä. Annoin Sentille pitkät ohjat ja kevyet pohkeet. Se käveli kaula pitkänä, reippain askelin. Koitin ottaa sen askeleen rytmin itseeni ja pian mukauduin jo vähän liikkeisiin. Lämmiteltyämme keräsin ohjat ja painoin kevyesti pohkeeni orin kupeisiin. Se lähti vähän reippaampaa käyntiä.
Kokeilin sen kuuliaisuutta ensin tekemällä pohkeenväistöjä puolikenttää leveyssuunnassa ja palaamalla takaisin samalle pitkälle sivulle. Sentti askelsi selkeästi ja varmasti, vaikka jokseenkin nopeatempoisesti. Seuraavalla sivulla pidätin enemmän ja nyt se sujui jo paremmin. Seuraavaksi nostin ravin. Pidätin muutaman kerran, sillä halusin tehdä selväksi sille, että nyt ei oltu todellakaan raviharjoituksissa. Sen askel oli vielä vähän liian pitkä ja koitin pienentää sitä asettamalla Sentin muotoon. Kesti hetken, ennen kuin se laski vähän päätään ja lähti kulkemaan vähän ponnekkaammin. Taputin sitä nopeasti kaulalle ja kehuin ääneen. Sen korvat kääntyivät puoleeni.
Tein ravissa ympyröitä ja suunnanvaihdoksia. Koitin myös pohkeenväistöä ravissa, joka ei sujunut ihan parhaan mukaan, mutta en minä sitä odottanutkaan. Kun olin mennyt suunnilleen puolituntia ravia, hidastin välikäyntiin. Annoin pitkät ohjat ja päästin sen hetkeksi oma valitsemaan tahtiin.
Kuljettuamme jälleen hyvän matkaa käynnissä, kokosin orin ja nostin ravin. Ravailimme hetken ja teimme käynti-ravi siirtymisiä. Vihdoin päätin olevani valmis laukkaan. Vähän ennen seuraavaa kulmaa istuin alas harjoitusraviin ja lönkyttelimme kulmaan. Laitoin vasemman jalkani vähän eteenpäin ja painoin kevyesti pohkeella. Sentti lähti kiihdyttämään raviaan ja vein sen voltille. Voltin jälkeen siirsin vasemman jalan lisäksi oikean vähän taaemmas ja puristin päättäväisesti. Annoin myös ääniavut ja Sentti nosti laukan. Kiitin sitä saman tien. Laukka oli ihan erilaista kuin Kamulla - siinä oli vaikeampi istua ja se oli paljon ilmavampaa. Mutta ihanaa.
Kun olin ratsastanut jo hyvän aikaa, hidastin käyntiin ja annoin Sentin jäähdytellä. Samalla taputtelin sitä ja kiitin kauniisti. Se oli ollut todella hienosti. Vihdoin vein sen kaartoon ja hyppäsin alas. Löysensin satulavyön ja nostin jalustimet ylös. Halasin oria ja se katseli minua tyytyväisenä. "Hieno jätkä", sanoin vielä ja talutin sen talliin.
Tallissa otin Sentiltä varusteet pois, putsasin kuolaimet ja vein Sentin pesulle. Pestyäni siltä hiet heitin sille loimen päälle ja vein karsinaan. Hetken päästä se piehtaroikin siellä jo nautinnollisesti. Kun se pääsi ylös, menin karsinaan ja kaivoin sokerinpalat taskuistani. Sentti mutusteli ne sekunnissa ja pyysi heti lisää. Minä taputin sitä kaulalle, sanoin hyvät yöt ja suljin karsinan oven. Lähdin tallilta todella onnellisena. Sentti oli ylittänyt odotukseni.
Kävellessäni portaat alas ja keittiöön, vatsaani kipristeli ja minua jännitti hirveästi. Tänään olisi ensimmäinen kerta, kun ratsastaisin Sentillä. Olin pyytänyt Annelta luvan saada orin hoitohevoseksi Kamun ohella. Sentti kestäisi enemmän kulutustakin. Söin kaksi leipää ja otin muutaman sokerinpalan pojalle. Puin hiljaa ratsastussaappaani ja muut hösselit ja lähdin kotoa vähin äänin. Pujahdin pyöräni satulaan ja kiirehdin tallille. Kello oli jo varttia yli viisi.
Saapuessani tallille ei minua olisi vähemmän voinut jännittää. Hengitin hiljakseen ja pysähdyin rentoutumaan. En voinut mennä tälläisenä Sentin luo. Huokaisin syvään ja suljin silmäni hetkeksi. Pian tunsin jännityksen katoavan ja uskalsin avata silmäni. Hevoset katselivat minua kummissaan tarhoistaan. Minua nauratti puolestaan niiden ilmeet. Avasin tallin ovet ja tarkistin, että kaikki oli kunnossa. Hain kaksi riimunarua ja suunnistin ulos.
Ensimmäisenä hain Sentin ja Bertin. Molemmat näyttivät olevan hyvin kiinnostuneita minusta, kun talutin ne talliin. Ensiksi jätin Sentin ja sitten vein Bertin. Seuraavaksi oli Leidin ja Marin vuoro. Kumpainenkin katseli minua hetken, kunnes päättivät seurata pitemmittä puheitta minua talliin. Huokaisin helpotuksesta. Kävelin vielä hakemaan Antun ja Kamun. Molemmat käyttäytyivät mallikelpoisesti. Lopulta hain pikkuponit ja yksityiset.
Kun hepat oli sisällä ja tarkistettu haavojen varalta, minä lähdin hakemaan ruokaa niille. Ensin vein väkirehut niitä tarvitseville, jonka jälkeen oli heinien vuoro. Jokainen näytti ilahtuvan ruoastaan. Heinien jälkeen vielä kaurat hepoille ja ruokintavälineet pois. Nyt menin yläkertaan merkkaamaan, että olin tehnyt tehtäväni sinä aamuna. Tein myös vähän muita tallin paperitöitä ja luin sarjiksia antaakseni heppojen syödä rauhassa.
Kun olin tunnin oleskellut hoitajien huoneessa, lähdin tekemään vielä kierroksen tallilla. Useimmat hevosista olivat jo syöneet. Myös Sentti oli saanut ruokailunsa tehtyä. Hain sen harjat ja vein ne käytävälle orin karsinan eteen. Laitoin Sentin käytävälle kiinni ja aloitin harjaamaan sitä. Jokaisen harjan kohdalla utelias Sentti kävi nuuskimaan ja minua hymilytti väkisinkin. "Senkin pikku nuuskukoira", sanoin sille lempeästi. Se hörähti minulle. Hymyni ulottui varmasti korviin asti.
Kun Sentti oli kiilloitettu viimeistä jouhea myöten, kaivoin taskustani kamerani ja napsisin siitä muutaman kuvan. Kun selailin kuvia, näin, että yhdessä sillä oli ihan koiranpentu ilme ja minua nauratti taas. "Olen tainnut saada hoitsukseni koiran", kerroin sille nauraen ja talutin sen takaisin karsinaansa.
Menin satulahuoneeseen ja nappasin mukaani Sentin satulan ja suitset. Suuntasin jälleen yläkertaan ja aloin hinkkaamaan satulaa. Saatuani molemmat valmiiksi, vein ne takaisin paikoilleen ja katsahdin kelloon. Se oli viisi minuuttia vaille kymmenen. Oli aika viedä Sentti ja Bert ulos. Molemmat innostuivat kovin, kun pääsivät jälleen ulos. Muutkin hevoset vietiin ulos ja minä suuntasin kottikärryjä hakemaan.
Sentin karsina oli melkoisen likainen ja minulla kesti melkein tunti sen kanssa. Hyräilin hiljaa itsekseni sitä tehdessäni. Saatuani karsinan valmiiksi, käväisin ilmoitustaululla tarkistamassa, olisikos Sentillä mitään sinä päivänä. Ei sentään ollut ja huokaisin helpoituksesta.
Kello tuli kolme ja oli aika hakea hepat jälleen sisälle. Sentti oli aika puhdas, mutta Bert oli nauttinut tarhan mutakuopissa. Hymyilin Bertille,sillä Pipsalle tulisi aika kuraiset paikat. Sentin jätin käytävälle ja heitin sen loimen pois siltä. Hain vielä harjat ja pikaisen puhdistuksen jälkeen se seisoi aika puhtaana käytävällä. Vein harjat pois ja hain sen satulan ja suitset. Ensin laitoin satulahuovan sen selkään. Sen jälkeen satula sai paikkansa huovan päältä. Laitoin satulavyön kiinni ja kiinnitin tarvittavat narut satulahuovan ja satulan välillä. Sitten oli pinteleitten vuoro. Sentti vähän koitti nostella jalkojaan, mutta muutaman minuutin jälkeen pintelit olivat paikoillaan. Tässä vaiheessa hain kypäräni.
Nopeasti vielä laitoin suitset sen päähän ja kaikki remmit kiinni. Kävimme Sentin kanssa toimistolla ja huikkasin sisällä olevalle Annelle meneväni kentälle Sentin kanssa.
Kävelimme reippaasti kentälle ja vein orin kaartoon. Kiristin varovasti sen satulavyön ja mittasin jalustimet sopiviksi. Tarkistin vielä suojat ja satulavyön. Nostin vasemman jalkani jalustimeen ja ponnistin itseni Sentin selkään. Se koitti lähtä heti käyntiin, mutta olin onneksi varautunut ja pidätin päättäväisesti ohjista. Sentti pysähtyi.
Mittasin vielä jalustimet ja lyhensin molempia reiällä. Annoin Sentille pitkät ohjat ja kevyet pohkeet. Se käveli kaula pitkänä, reippain askelin. Koitin ottaa sen askeleen rytmin itseeni ja pian mukauduin jo vähän liikkeisiin. Lämmiteltyämme keräsin ohjat ja painoin kevyesti pohkeeni orin kupeisiin. Se lähti vähän reippaampaa käyntiä.
Kokeilin sen kuuliaisuutta ensin tekemällä pohkeenväistöjä puolikenttää leveyssuunnassa ja palaamalla takaisin samalle pitkälle sivulle. Sentti askelsi selkeästi ja varmasti, vaikka jokseenkin nopeatempoisesti. Seuraavalla sivulla pidätin enemmän ja nyt se sujui jo paremmin. Seuraavaksi nostin ravin. Pidätin muutaman kerran, sillä halusin tehdä selväksi sille, että nyt ei oltu todellakaan raviharjoituksissa. Sen askel oli vielä vähän liian pitkä ja koitin pienentää sitä asettamalla Sentin muotoon. Kesti hetken, ennen kuin se laski vähän päätään ja lähti kulkemaan vähän ponnekkaammin. Taputin sitä nopeasti kaulalle ja kehuin ääneen. Sen korvat kääntyivät puoleeni.
Tein ravissa ympyröitä ja suunnanvaihdoksia. Koitin myös pohkeenväistöä ravissa, joka ei sujunut ihan parhaan mukaan, mutta en minä sitä odottanutkaan. Kun olin mennyt suunnilleen puolituntia ravia, hidastin välikäyntiin. Annoin pitkät ohjat ja päästin sen hetkeksi oma valitsemaan tahtiin.
Kuljettuamme jälleen hyvän matkaa käynnissä, kokosin orin ja nostin ravin. Ravailimme hetken ja teimme käynti-ravi siirtymisiä. Vihdoin päätin olevani valmis laukkaan. Vähän ennen seuraavaa kulmaa istuin alas harjoitusraviin ja lönkyttelimme kulmaan. Laitoin vasemman jalkani vähän eteenpäin ja painoin kevyesti pohkeella. Sentti lähti kiihdyttämään raviaan ja vein sen voltille. Voltin jälkeen siirsin vasemman jalan lisäksi oikean vähän taaemmas ja puristin päättäväisesti. Annoin myös ääniavut ja Sentti nosti laukan. Kiitin sitä saman tien. Laukka oli ihan erilaista kuin Kamulla - siinä oli vaikeampi istua ja se oli paljon ilmavampaa. Mutta ihanaa.
Kun olin ratsastanut jo hyvän aikaa, hidastin käyntiin ja annoin Sentin jäähdytellä. Samalla taputtelin sitä ja kiitin kauniisti. Se oli ollut todella hienosti. Vihdoin vein sen kaartoon ja hyppäsin alas. Löysensin satulavyön ja nostin jalustimet ylös. Halasin oria ja se katseli minua tyytyväisenä. "Hieno jätkä", sanoin vielä ja talutin sen talliin.
Tallissa otin Sentiltä varusteet pois, putsasin kuolaimet ja vein Sentin pesulle. Pestyäni siltä hiet heitin sille loimen päälle ja vein karsinaan. Hetken päästä se piehtaroikin siellä jo nautinnollisesti. Kun se pääsi ylös, menin karsinaan ja kaivoin sokerinpalat taskuistani. Sentti mutusteli ne sekunnissa ja pyysi heti lisää. Minä taputin sitä kaulalle, sanoin hyvät yöt ja suljin karsinan oven. Lähdin tallilta todella onnellisena. Sentti oli ylittänyt odotukseni.