|
Post by Anne on Aug 15, 2012 18:09:52 GMT 2
Estevalmennus (kesä ja kenttä) Jos olet suorittanut koulupuolen valmennuksen, niin tätä ei ole pakko maksaa. Ansqu - Reino Inkeri - Siiri (Merkki ok) Pipsa - Edi Riella - Laila Britta - Janus Anthon - Taiga (Mirri - Tiia) - Harjoittelemme tällä kertaa lähestymisiä ja radan hallintaa. Lämmitellään ensin kuitenkin hevoset hyvin. Keräillään ohjia tuntumalle ja valmistellaan oikean laukan nosto. - Antakaa hevosten laukata puolipitkällä ohjalla koko selän läpi, voi nousta kevyeen istuntaan. - Britta, tarjoa enemmän ohjaa, että Janus hakeutuu eteen-alas. - Anthon, polvia irti satulasta, anna painon valua kantapäälle ja jousta laukan tahtiin. Kun hevoset lämpenivät, oli aika aloittaa esteiden hyppely. - Tullaan tämä neljän esteen rata niin, että jokaista estettä edeltää 15-metrinen voltti hyvissä ajoin. Hevonen täytyy saada pohkeelle ja kuuntelemaan ratsastajan apuja. Ansqu aloittaa! - Ulko-ohja voimakkaammin voltilla. Ratsasta voltti loppuun. älä anna Reinon oikoa esteelle. Puolipidäte, ja voimakkaampi pidäte, sitten annat hypätä. Reinon hyppäsi oiken vauhdikkaasti. Se olisi halunnut tosin oikoa koko radan ja Ansqu sai tehdä todella kovaa töitä, että hevonen pysyi pohkeiden välissä. - Pispa ja Edi! Ratsasta enemmän eteen ja Ediä hieman ylös. Raipa valmiina, jos se meinaa rikkoa raviin voltilla. Sisäpohje voimakas volteilla, sitten suoristus ja kunnolla ajat sitä esteelle. Viimeisellä esteellä Edi kielsi. - Uudestaan. Laaja laukkaympyrä ja katse esteen yli! Hienoa! - Sitten Riella! Kyyärpäät kylkiin ja lopetat sen roikkumisen hevosessa! Noin parempi! Sitten joka askeleella puolipidäte, Laila kuumenee helposti ja nyt se tarvitsee tasoittavaa ratsastusta. Ratsastat voltit voltteina ja sitten vsata keskityt esteeseen. Riella ja Laila suorittivat tehtävä tasapainoisesti. Laila pärski radan loputtua innoissaan. - Anthon ja Taiga! Nämä on Taigalle mieluisia tehtäviä. Se nauttii esteistä ja radalla työskentelystä. Haet hyvän rytmin ja ohjastuntuman ja mukaudut liikkeeseen. Tasainen pohjetuntuma! Kun poni on herkistyneessä tilassa, on ratsastajan apujen oltava selkeät. Anthon ja Taiga viipeltivät radan tyylikkäästi läpi. - Britan vuoro. Jos tuntuu, että Janus kuumenee likkaa, voit parilla voltilla siirtää sen raviin. Kevennät rauhassa, nostat taas laukan ja rauhassa hyppäät esteiden yli. - Keskemmältä esteen yli! huusin, kun Janus hyppäsi ristikkoa miltei tolpan vierestä. - Sisäpohje on voimakas voltilla ja ohjaa sen takaisin radalle, vaikka nostatkin laukan samalla! Muuten hyvä vauhti ja hallittu meno! Laskin paria estettä pienemmäksi Siiriä varten. - Inkeri, voit pitää koko ajan aika ilamavan kevyen istunnan. Siiri tarvitsee selälleen tilaa, että se saa jalat kunnolla alle ja suoriutuu radasta. Ja pidä huoli, että laukka vaihtuu radan puolessa välissä. Vaikka ravin kautta, jos ei muuten, ne on tosi haasteellisia Siirille. Siiiri kohelsi innokkaasti radan läpi, puomit kolisten. - Hyvä, nyt lisään pari estettä ja tullaan ilman voltteja. Rento, rytmikäs laukka, huolehditte myötälaukasta. Ja voi keskittyä vaihtamaan laukan jo esteellä. Ratsukot menivät kukin radan parisen kertaa läpi. - Hienoa! Sitten loppuraveille maastoon. Riella ja Laila kärkenä. Palatkaa parinkymmenen minuutin päästä! Ja onnea kisoihin!
|
|
|
Post by anthon on Jan 12, 2013 13:20:05 GMT 2
19.8.2012 ~ RKM – valmennus: esteet
Nousen ponin selkään. Taputan sitä kaulalle ja kiristän satulavyön, sekä säädän jalustimet sopivan mittaisiksi. Taigan ja minun ensimmäiset yhteiset kisat lähestyvät. Kävelen alkukäynnit ja otan ohjat. Siirrän ponin raviin, taivuttelen hyvin ympyröillä ja pidän tamman reippaassa ravissa. Poni hidastaa, joten napautan pohkeillani tamman kylkiin. Siirrämme käyntiin kumpaakin suuntaan ravailtuamme ja annamme hetkeksi pitkät ohjat.
Kerään ohjat tuntumalle ja annan napakat laukka-avut. Taiga nostaa hieman löysästi oikean laukan ja laukkaa hitaasti. Napautan pohkeillani uudestaan, josta tamma siirtyy reippaampaan tahtiin. Anne huomauttaa minulle: - Anthon, polvia irti satulasta. Anna painon valua kantapäälle ja jousta laukan tahdissa, irrotan polviani hieman ja siirrän kantapäät alemmas joustaen laukan tahdissa. Anne kehuu korjauksesta. Laukkaan myös volteilla ja pääty-ympyröillä. Hetken laukattuamme siirrän tamman käyntiin ja annan sille pidempää ohjaa, jotta se voi venyttää kaulaansa. Taputan ponia kaulalle.
- Seuraavaksi tullaan tämä neljän esteen rata. Jokaista estettä ennen tehdään noin 15m voltti hyvissä ajoin. Hevoset pitää saada kuuntelemaan hyvin ratsastajan apuja, eivätkä ne saa vetelehtiä. Ansqu aloittaa, muut voivat kävellä niin, etteivät tule tielle, Anne kertoo. Kävelen reunoja pitkin ja väistellen, että en tule muiden ratsukoiden tielle. Kun vuoroni tulee kerään ohjat taas tuntumalle ja nostan laukan. Laukka on hieman lässähtävä, joten annan napakat pohkeet uudestaan. Anne neuvoo minua ennen rataa. Haen hyvän rytmin ja siirryn tehtävään. Myötään joka esteellä sopivasti ja Taiga kuuntelee apujani hienosti. Radan tultuamme siirrän ponin ravin kautta käyntiin ja annan sille ohjaa samalla taputtaen kaulalle. Suoritimme radan mallikkaasti.
Kun kaikki olivat tulleet radan, anne kertoo, miten rata muuttuu hieman. Pari estettä lisää ilman voltteja. Anne neuvoo pitämään koko ajan myötälaukan, jotteivat hevoset kaadu jyrkissä mutkissa, jos niitä sattuu tulemaan. Kuitenkin pääasia on tulla hyvällä tiellä. Odottelen taas vuoroani ja vuoroni tullessa nostan rytmikkään laukan. Kolmannen esteen jälkeen joudun nostamaan ravin kautta myötälaukan, kun ei esteen päällä onnistunut nostamaan, sillä en itse johtanut tarpeeksi. Muut laukanvaihdot tapahtuvat mallikkaasti. Sujahdamme radan läpi ja taputan ponia taas kaulalle.
- Hienosti Taiga! sanon ponille ja siirrän jälleen ravin kautta käyntiin antaen ohjaa. Kaikkien tultua rata läpi lähdemme loppuraveille maastoon Riellan ja Lailan johdolla. Kehun tammaa hyvän tunnin johdosta ja olen itse tyytyväinen suoritukseemme. Nyt vain pitää katsoa miten kisat menee.
~ Anthon & Taiga
|
|
|
Post by Pipsa on Jan 13, 2013 12:15:57 GMT 2
19.8.2012 RKM estevalmennus
Olin jo hyvissä ajoin saapunut Edin kanssa kentälle, jotta saisin enemmän aikaa tutustua siihen. Rauhallisesti se seisoo aloillaan, kun säädän jalustimet itselleni sopivan mittaisiksi. Varovaisesti nousen selkään, kiristäen vyötä vielä reiällä. Ohjaan ponin uralle, antaen sen kävellä pitkällä kaulalla.
Vähitellen kentälle alkaa ilmestymään muitakin, Edin katsellessa muita hevosia tylsistyneesti. Aurinko paistaa korkealta, oloni alkaa tuntumaan jopa hieman tukalalta kiitos pukemani hupparin. Kiskottuani hupparin yltäni ja ojennettuani sen kentänlaidalla istuskelevalle Fiialle, alan keräilemään ohjia. Aloitan ratsastamaan voltteja aktiivisessa käynnissä, varmistaen ponin kuuntelevan hyvin apujani. Pian siirrymme jo raviin, jatkaessani ponin taivuttelua. Hetken ravailun jälkeen siirrän ruunan käyntiin ja keskityn katselemaan kentälle ilmestynyttä Annea.
- Harjoittelemme tällä kertaa lähestymisiä ja radan hallintaa. Lämmitellään ensin kuitenkin hevoset hyvin. Keräillään ohjia tuntumalle ja valmistellaan oikean laukan nosto, ruskeahiuksinen nainen ohjeistaa.
Hieman laiskasti Edi siirtyy laukkaan, minun patistellessa sitä reippaammin eteenpäin.
- Antakaa hevosten laukata puolipitkällä ohjalla koko selän läpi, voi nousta kevyeen istuntaan, Anne vielä jatkaa. Keskityn säilyttämään reippaan laukan, ruunan kuitenkin hieman vastustellessa.
Kohta hidastamme jälleen käyntiin, odottaen seuraavaa tehtävää.
- Tullaan tämä neljän esteen rata niin, että jokaista estettä edeltää 15-metrinen voltti hyvissä ajoin. Hevonen täytyy saada pohkeelle ja kuuntelemaan ratsastajan apuja. Ansqu aloittaa!
Nopeasti mietin tehtävän mielessäni, valmistautuen jo omaan vuorooni. Siirrän ponin jälleen laukkaan, suunnaten kohti ensimmäistä estettä. Voltilla Edi hieman hidastaa tahtiaan, painaen samalla hieman ohjalle. - Pipsa ja Edi! Ratsasta enemmän eteen ja Ediä hieman ylös. Raipa valmiina, jos se meinaa rikkoa raviin voltilla. Sisäpohje voimakas volteilla, sitten suoristus ja kunnolla ajat sitä esteelle, kuulen Annen ohjeistavan kentän laidalta. Näpäytän eestinhevosen kaulaa kevyesti raipalla, sen kiihdyttäessä hetkeksi vauhtiaan. Kuitenkin ennen viimeistä estettä keskittymiseni herpaantuu, ruunan kieltäessä esteelle. Ilman sen suurempia ongelmia onnistun säilyttämään tasapainoni, ohjaten ponin pois esteen edestä. Annen ohjeiden mukaisesti teen suuren laukkaympyrän, suunnaten uudestaan esteelle. Tällä kertaa hevonen ylittää esteen ketterästi, ja ojentaudun taputtamaan kevyesti sen kaulaa. Hidastan nyt Edin ravin kautta käyntiin.
Pian kaikki ovat suorittaneet tehtävän kerran.
- Hyvä, nyt lisään pari estettä ja tullaan ilman voltteja. Rento, rytmikäs laukka, huolehditte myötälaukasta. Ja voi keskittyä vaihtamaan laukan jo esteellä, opettajamme esittelee seuraavan tehtävän. Taas olen vuorossa toisena, heti Ansqun ja Reinon jälkeen.
Tällä kertaa Edi liikkuu jo huomattavasti paremmin eteenpäin, jolloin voin rauhassa keskittyä laukan vaihtamiseen. Rata sujuu osaltamme varsin hyvin, joskin jälleen viimeisellä esteellä vauhtimme alkaa hiipumaan. Toisella suorituksella yhteistyömme sujuu jo varsin hyvin, suoritamme radan varsi mallikelpoisesti.
Anne ohjeistaa meidät loppujäähdyttelyjen ajaksi maastoon, minun ja Edin kulkiessa Britan ja Januksen perässä. Oloni alkaa vähitellen tuntumaan varsin luottavaiselta, ehkä kisatkin sujuisivat hyvin.
|
|
|
Post by Britta on Jan 13, 2013 13:02:09 GMT 2
Maksu[/u]
Talutin innoissaan pärskähtelevää connemaraa kentälle. Pyyhkäisin etuhiuksiani pois silmieni tieltä ja astuin portista sisään. Oli ratsastuskoulumestaruuksien valmennuksen aika, ja me molemmat taisimme olla hieman jännittyneitä asiasta. Käänsin Januksen kentän keskelle ja pysäytin sen. Laitoin ohjat kaulalle ja pujautin ohjat käsivarrelleni. ”Ihanan lämmin ilma”, Inkeri sanoi vierestäni. ”Siihen asti, kun ruvetaan oikeasti työskentelemään”, naurahdin ja kohensin turvaliivini asentoa. Säädin vasemmalta puolelta jalustimen luultavasti ihan sopivaksi ja kävin tekemässä saman toisella puolella. Kiristin vielä satulavyötä parilla reiällä ennen kuin nousin selkään. Tartuin satulan etukaaresta ja takakaaresta kiinni ja asetin jalustimen jalkaani. Ponnistin selkään ja heilautin jalkani toiselle puolelle. Jalustimet tuntuivat hieman pitkiltä, joten lyhensin molempia reiällä. Jo paljon parempi. Kiristin vielä satulavyötä reiällä, ja lähdin kiertämään kehää innokas poni allani – sekin taisi ymmärtää, että nyt päästäisiin hyppäämään esteitä. Ponin käynti tuntui tahdikkaalta allani ja minä keskityin pitämään asentoni hyvänä ja mahdollisimman rentona.
”Harjoittelemme tällä kertaa lähestymisiä ja radan hallintaa. Lämmitellään ensin kuitenkin hevoset hyvin. Keräillään ohjia tuntumalle ja valmistellaan oikean laukan nosto”, kuului Annen käsky. Keräsin ohjia ja tunsin, kun Janus valpastui kuolaimen päässä. Sen pää nousi ylös ja käynti rivakoitui. ”Antakaa hevosten laukata puolipitkällä ohjalla koko selän läpi, voi nousta kevyeen istuntaan.” Annoin Janukselle puolipidätteet ja painoin sen kylkiin laukka-avut. Poni ampaisi pikkuruiseen laukkaansa, ja annoin sille lisää pohjetta saadakseni laukkaa pyörimään paremmin. ”Britta, tarjoa enemmän ohjaa, että Janus hakeutuu eteen-alas”, Anne neuvoi minua ja minä annoin ponille lisää ohjaa ja pienet puolipidätteet pohjeapujen seurana. Janus venytti kaulaansa ja pyytäessäni siltä parempaa muotoa, poni totteli hyvin. Hymynkare hiipi suupielilleni ja käänsin voikon keskiympyrälle. Taivutin ponia mahdollisimman hyvin ja painoin sisäpohkeella, jolloin Janus teki hienon ja oikein pyöreän ympyrän. Taputin ruunaa pikaisesti kaulalle, ja poni tiputti raviin. Rauhoittelin ravia ja nostin sitten uuden laukan pienen pukin säestämänä. Janus kiihdytti laukkaansa ja minä en edes kerennyt miettiä, mikä minuun iski. Annoin ponille puolipidätteitä ja se suostui hieman hidastamaan laukkaansa. Ainakin nyt tiesin, että ponilla oli virtaa. Nousin kevyeeseen istuntaan ja annoin ponin päästellä höyryjään pienen matkan, ja sain taas pienen pukkirodeoesityksen osakseni. Onneksi en tippunut, hämmästyin vain.
”Tullaan tämä neljän esteen rata niin, että jokaista estettä edeltää 15-metrinen voltti hyvissä ajoin. Hevonen täytyy saada pohkeelle ja kuuntelemaan ratsastajan apuja. Ansqu aloittaa!” Siirsin Januksen käyntiin ja siirryin pois tieltä. Janus nyki päätään, mutta annoin sille puolipidätettä ja pohjetta saadakseni sen kuuntelemaan ja tulemaan enemmän eteen-alas. Katselin kun ratsukko toisensa jälkeen suoritti radan, ja Anthonin ja Taigan jälkeen olikin meidän vuoro. ”Britan vuoro. Jos tuntuu, että Janus kuumenee likkaa, voit parilla voltilla siirtää sen raviin. Kevennät rauhassa, nostat taas laukan ja rauhassa hyppäät esteiden yli”, Anne ohjeisti. Nostin laukan hallitusti ja ohjasin Januksen voltille. Se rauhoittui hetkeksi, mutta kun käänsin ponin voltilta esteelle, laukka kiihtyi. Nousin esteen kohdalla kevyeen istuntaan ja Janus hyppäsi hyvin, reunasta vain. Tein toisen voltin, jolla siirsin Januksen kevyeen raviin. Voltilta kääntyessäni nostin laukan ja ohjasin Januksen esteelle. Jäin hieman jälkeen, mutta sain itseni mukaan alastuloon. ”Keskemmältä esteen yli! Sisäpohje on voimakas voltilla ja ohjaa sen takaisin radalle, vaikka nostatkin laukan samalla! Muuten hyvä vauhti ja hallittu meno!” Viimeiset voltit ja esteet sujuivat jo paremmin, ja Janus malttoi hypätä esteet keskeltä. Radan jälkeen siirsin Januksen vauhdikkaaseen raviin, poni oli innostunut. Jarruttelin ponia vielä ja se siirtyi käyntiin. Taputin ja silittelin ponin ruunivoikkoa kaulaa ja pyyhkäisin sitten hikikarpalot otsaltani. Täällä tosiaan oli kuuma.
”Hyvä, nyt lisään pari estettä ja tullaan ilman voltteja. Rento, rytmikäs laukka, huolehditte myötälaukasta. Ja voi keskittyä vaihtamaan laukan jo esteellä”, Anne huusi Siirin suorituksen jälkeen. Olin saanut Januksen tulemaan mukavaan muotoon, eikä sen käynti ollut enää niin nopeatempoista. Siirsin ponin laukkaan ja pyrin säilyttämään saman muodon. Hyppäsimme esteet samassa järjestyksessä ja me olimme Anthonin jälkeen. Janus hyppäsi innokkaasti kaikki esteet, ja minä harjoittelin johtamista. Pari kertaa se ei onnistunut, mutta muuten meni todella hyvin molemmat hyppykerrat. Lopuksi lähdimme kohti maastoja, Riella ja Laila kärkenä. Valmennuksen jälkeen tunsin itseni vahvaksi – kyllä me niistä esteistä kisoissa selviäisimme.
Kiitos valkasta! =)
|
|
|
Post by Ansqu on Jan 20, 2013 20:22:31 GMT 2
RKM Valmennus - esteet
Talutin Reinon maneesiin. Se tuntui virkeältä, joten odotin Reinon hyppäävän myös kelpoisesti.
Pysäytin ruunan keskelle kaartoon. Laskin jalustimet ja säädin niitä lyhyemmiksi, jotta pääsen paremmin kevyeeseen istuntaan. Kiristin myös satulavyötä ennen selkäännousua. Laitoin vasemman jalkani jalustimeen ja nousin selkään. Painoin pohkeeni Reinon kylkiin ja lähdimme rauhallista käyntiä uraa pitkin.
Anne saapui maneesiin ja kertoi valmennuksesta. Olimme jo ehtineet kävellä useamman minuutin ajan, kun Anne käski ratsastajia keräilemään ohjia ja valmistelemaan oikean laukan nostoa.
Tein puolipidätteen. Reino tuntui valpastuvan ja käänsi korvansa minuun päin. Pyysin Reinoa nostamaan laukan. Laukkasimme puolipitkillä ohjilla. Nousin hieman kevyeeseen istuntaan ja sain ruunaan hieman enemmän vauhtia, se kun on aina aluksi vähän jähmeähkö.
Kun hevoset olivat lämmenneet, oli aika aloittaa hyppääminen. Aikomus oli hypätä neljän esteen rata, ja tehdä voltti ennen estettä. Reino valpastui, kun se huomasi, että hyppäämme. Oli minun ja Reinon vuoro aloittaa.
Nostin laukan. Ennen ensimmäistä estettä käänsin voltille. Reino tuntui niinkin innokkaalta, että se oikaisi. Anne ohjeistikin minua käyttämään ulko-ohjaa voimakkaammin voltilla. Esteen lähestyessä Annen pyynnöstä tein puolipidätteen, sitten voimakkaamman pidätteen, ja ylitimme esteen mallikkaasti.
Rata meni sujuvasti. Jouduin kuitenkin ratsastamaan paljon pohkeilla, koska Reino pyrki oikaisemaan niin paljon.
Ratsastin pois radalta, jotta seuraava ratsukko pääsi hyppäämään. Sillä välin kävelin ja vähän ravailin rauhallisesti. Katselin Reinon selästä muita ratsukoita. Kaikkien meno näytti hyvältä ja vauhtiakaan ei puuttunut.
Seuraava rata oli pidempi ja voltit jätettiin ratsastamatta. Nostin jälleen laukan Reinolla ja aloitimme. Reinon laukka oli eteenpäin pyrkivää ja se laukkasi korvat hörössä. Pyrin vaihtamaan laukan esteen päällä. Se onnistuikin muutaman kerran, mutta välillä Reino vaihtoi sen vasta esteen jälkeen. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä muuten olin tyytyväinen.
Jokainen hyppäsi radan hyvin pari kertaa. Lopuksi jokainen ratsukko, Riella ja Laila kärkenä lähti ravailemaan maastoon. Ravasimme lumista tietä pitkin ja paluumatkalla kävelimme takaisin tallille.
Minusta valmennus oli hauska, ja toivoa oli pärjätä kisoissa. Ja uskoin, että niin muutkin ajattelivat!
Kiitos Annelle valmennuksesta =)!
|
|