Post by Ellady on Mar 30, 2009 14:12:19 GMT 2
Elikkä sain just maksettua osan tuntimaksuista ja sain sitten luvan pitää 4.4 ponimaaston.. Johon tulee 5 ratsukkoa..
Ponit ovat Humu, Pampula, Pella, Aksu ja Siiri (Palaa ennen sitä tunneille)
Johtelen maastoa Pikulla ja kartta tulee..
Osallistujat 5/5
- Sone
- Keikki
- Emily
- Siiri
Täynnä!
Ratsukot ja järjestys
Ellady - Pikku
Emily - Humu
Keikki - Aksu
Sone - Pella (söpö kuva)
Ruu - Siiri
Siiri - Pampula
Poppoo koossa!
REITTI, KLIK!
Sinine = Laukka
Keltane = Käynti
Ruskee = Ravi
Wikke// Liian myöhäistä sry.. Meinasin Jambon mukaan ottaa muttei se kuitenkaan kannattanut kun se herra voi Pikun jyrätä :S
Stoori
- Nonniin sitten voitte mennä laittamaan koneille varusteita! Neuvoin malttamattomia ratsastajia jotka odottivat että saisivat mennä laittamaan hevosiaa. Minulla oli ollut kiire joten en ollut päässyt hoitamaan Pikkua. Tämän takia tulin vain pitämään tuntini ja putsaamaan karsinan. En yksinkertaisesti kerennyt. Kun tuntilaiset olivat hajaantuneet kymmeneen eri ilman suuntaa niin lähdin talssimaan harjapakille.
- Terve poju, sanoin Pikulle lässyttäen. Tämä nuolaisi minua ja pyyhin kuolat käteeni. Otin sitten sinisestä ihanasta harjapakista juuriharjan. Olin lukenut illalla miten hevonen harjataan kunnolla.
Juuriharjalla kävin läpi jokaisen paikan toiselta puolelta. Siirryin sitten toiselle puolelle. Onneksi tämä ei ollut kovin likainen mutta kyllä siinä harjattavaa oli. Laitoin juuriharjan takaisin ja otin pölyharjan. Herra-Pikku tuijotti minua tylsistyneenä ihan kun se sanoisi:
"Plääh! kuka jaksaa tollasta?"
Painoin vähän kovempaa. Herra nosti päänsä ylös ja laittoi silmät kiinni. Nautin siitä että sain olla Pikun kanssa ja poju taas piti siitä että harjasin tätä. Pöly leimahtelivat irti molemmilta puolilta. Talssin harjapakille josta kaappasin vielä harjauskiven jolla saisin paljon ylimääräisiä karvoja irti. Näinpäs siinä kävikään. Perästä lähti huima määrä karvoja. Pitkin vedoin sain tämän melkein kaljuksi en nyt ihan mutta melkein.
Lopulta sain vielä harjallakin harjattua tylsistyneen herran läpi.
- Syö vaikka suola kiveä pönttö! Tokaisin haukottelevalle Pikulle ja putsasin takakaviota.
Toisen puolel kaviot olivat yhtä muussia ja kiveä. Onneksi ei ole tullut haavoja.
Kävelin satulahuoneeseen missä kaikki etsivät hevostensa kamppeita.
Kaappasin Piccolon satulan ja kiikutin sen tämän selkään.
Pikku nuolaisi kasvojani kun kiristin täman vyötä. Se ei halunnut etta laittaisin sille varusteet. Siirryin suitsiin ja tarjosin kuolaimia jotka se kuitenkin otti mielellään vastaan. Poskihihna kiinnittyi ongelmitta. Laitoin ohjat jalustimen alle.
Sitten astuin käytävälle ja lähdin kyselemaan ratsastajia.
Kun kaikki olivat valmiina niin painoin kypärän päähäni ja eikun menoks!
Talutin Piccolon kentälle ja ratsastajat ratsuineen talssivat perässä.
- Jos joku tarvitsee apua niin pyytäkää kentän sivulla olevilta! Huusin mutta kukaan ei tainnut tarvita apua.
- Elikkä perässäni tulkaa tässä järjestyksessä Humu, Aksu, Pella, Siiri ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä tulee Pampula, Jos huudan esimerkiksi laukka niin sanokaa se takana olevalle! Jatkoin neuvomista kun kaikki olivat valmiina.
- Ei kun menoksi!
Astuimme tielle jossa puut heilahtelivat ja tuuli puhalsi puita.
Kävelimme melkein pitkin ohjin katsoen silti mihin menemme.
- Sitten kerätään ohjat tuntumalle ja siirrytään raviin! Huusin heille ja viesti kulki taaksepäin.
Jono liikkui nopeasti perässäni. Linnut visersivät kevään merkkejä.
Ponit säpsähtelivät puistatippuvia lumia. Pelto kaartui eteemme jossa jyskyttelimme. Varma olo tuli sieluuni ja hyvä alusta syntyi alle.
- Sitten laukka! Huusin jotta kaikki kuulisivat.
Jylsk jylsk! maa allamme äännähteli. Tie kaartui edessämme ja jarruttelin pojua.
- Raviin ja ottakaan ohjat kunnolla koska tie on vastassa! Huusin ja yrtin saada tämän kuulumaan takana olijoille.
- Ottakaa vähän välimatkaa ettei kuljeta hännässä! Jatkoin ja jarruttelua syntyi ilmassa.
Traktoreita ja hevoskärryjä kiisi ohitsemme. Pikku ei edes säpsähdellyt. Pieni rauhottuminen teki hyvää.
- Sitten siirrytään käyntiin ja taputellaan poneja muttei pitkiä ohjia vielä! Huusin kovaa ja kaikki konit rauhoittuivat allamme.
Taputin poikaa mutta tarkkailin ympäristöä.
- Heräilkää vähän ja siirrytään hiljalleen raviin, lähetin kutsun Emilylle joka kertoi heti takana olevalle. Jysk jysk kuului taas.
Istui satulaan ja huusin:
- Siirrytään hiljalleen rauhalliseen laukkaan!
Metsä polku hahmottui edessämme kun laukkasimme hiljalleen.
- Nyt siirrytään käyntiin! Huusin ajoissa tytöille jotka rauhottivat hevosia.
- Pysähdys! Kerroin emilylle ja muutkin kyllä kuulivat sen.
- Noin 20 metriä on pienelle laavulle! Siitä noin sama matka ja on renkaat jonka jälkeen 15 metrin matka vesihaudalle ja sitten vielä tukki! Tulkaa yksi kerrallaan minun jälkeeni heti kun seuraava on hypännyt laavun! Nämä kaikki laukassa koska ne eivät ole kovin isoja viimeisen esteen jälkeen jarruttakaa hevosia ja siirtykää takaisin jonoon!, Huusin neuvoen kaikille ja he nyökyttelivät päitään.
Oletin että he olivat valmiina koetokselle ja sitten nostin laukan joka osottautui vääräksi. Vaihdoin sen nopeasti ja valmistauduin ottaen harjasta kiinni. Hyvin se meni!
Katsoin taakseni ja sitten eteenpäin. Emily ja Humu pääsivät esteelle.
Laukkasin eteen antaen hypyissä ohjaa. Hauta edessä jossa kannustin sitä eteenpäin koska pikkua ei tainnut pitää kovin paljon vedestä. Taputin onnistuneen hypyn jälkeen ja jatkoin suoritusta. Poni kaahasi ja lensin kaulalle mutta onnistuin taivuttelemaan itseni jarruttamaan aika paljon esteiden jälkeen.
Jonoa syntyi perässäni ja Ruu hyppäsi jättiloikan Siirillä.
Siiri taas sain hyvin hallittua innostuneen Pampulan.
- Sitten siirrytään kevyeeseen raviin ja ylitetään tie varovasti! Aloitin neuvomisen ja patistin raipalla Pikun raviin.
Tie oli tyhjillään ja päästiin siitä suoraan läpi.
- Sitten istutaan alas ja siirrytään uudelleen laukkaan ja tästä tulee pitkä pätkä! Huusin taas kerran ja nostin vasemmalla pohkeella laukan. Katsoin eteeni ja neuvoin:
- Kääntäkää tiukasti ennen kalliota tuolle polulle ja katso minne edellä menevä menee!
Kurvasimme tiukasti ohi kallio ja ohitimme hetken päästä polun josta olimme menneet.
- Tässä kohdassa olkaa varovaisia koska lumet voivat tippua päälle! Huusin ja katsoin ylös puitten päälle varoittavasti. Jatkoin katsomista eteen ja huusin sitten:
- Nyt siirrytään harjoitusraviin rahoitelkaa jos ovat kovin innostuineita!
- Pampula pukitti parikertaa Siirin kanssa mutta tytöt pysyivät hyvin kyydissä, Emily kertoi rauhallisesti.
- No hyvä että pysyivät, Huokaisin helpottuneesti ja jatkoin:
- Pieni rauhallinen laukkapätkä jossa kokeillaan että ovatko hevoset rauhoittuneet!
Raipalla annoin avun. Pieni pukitus tuli alussa mutta taitoin sen hyvin. Laukkasimme rauhallisesti, tarkkailin kyllä kuitenkin takanaolijoita.
- Sitten rauhalliseen loppukevyeeseen raviin! Neuvoin ja hevoset rauhoittuivat allamme. Muutoksen huomasi kyllä. Pikun selkä taipui rauhottuneesti.
- Voitte siirtää ponit käyntiin ja antaa ohjat joissa on vähän tuntumaa mutta ponit pystyvät taivuttamaan päätään.
Pikku reipäisi ohjat löysälle ja Aksu myös.
- Taputtakaa niitä ja silitelkää koska pian ollaan tallilla! Kerroin ja ohjasin kentälle jonne muut tulivat perässä.
- Kiitokset ja ratsailta! Huusin viimein ja kaikki taputtivat.
Laskeuduin selästä ja taputin poikaa kunnolla.
Nostin jalustimet molemmilta puolilta ja löysäsin vyötä pari reikää.
Kun kaikki olivat valmiina niin annoin luvan lähteä. Viimeisenä poistuimme kentältä ja kävelimme sisälle.
Taputin karsinassa poikaa hellästi ja pussasin tätä myös turvalle.
Otin vyön pois ja nostin satulan irti selästä.
Veín satulan paikoilleen jonka jälkeen otin suitset. Pesin kuolaimet ja kannoin ne paikoilleen.
Kaappasin harjapakin ja harjasin toisen puolen sukien välillä.
Siirryin toiselle puolelle josta tämä oli vähän herkempi. Onneksi poika ei välittänyt mitään vaan joi reippaasti automaattivesihanasta.
Katsoin kaviot ihanan sinisellä kaviokoukulla.
Halasin poikaa ja pussasin turvalle. Ihana silkkiturpa nuolaisi minua ja vilkutin vielä kävellessäni karsinasta.
Minun täytyi lähteä kotiin
Ponit ovat Humu, Pampula, Pella, Aksu ja Siiri (Palaa ennen sitä tunneille)
Johtelen maastoa Pikulla ja kartta tulee..
Osallistujat 5/5
- Sone
- Keikki
- Emily
- Siiri
Täynnä!
Ratsukot ja järjestys
Ellady - Pikku
Emily - Humu
Keikki - Aksu
Sone - Pella (söpö kuva)
Ruu - Siiri
Siiri - Pampula
Poppoo koossa!
REITTI, KLIK!
Sinine = Laukka
Keltane = Käynti
Ruskee = Ravi
Wikke// Liian myöhäistä sry.. Meinasin Jambon mukaan ottaa muttei se kuitenkaan kannattanut kun se herra voi Pikun jyrätä :S
Stoori
- Nonniin sitten voitte mennä laittamaan koneille varusteita! Neuvoin malttamattomia ratsastajia jotka odottivat että saisivat mennä laittamaan hevosiaa. Minulla oli ollut kiire joten en ollut päässyt hoitamaan Pikkua. Tämän takia tulin vain pitämään tuntini ja putsaamaan karsinan. En yksinkertaisesti kerennyt. Kun tuntilaiset olivat hajaantuneet kymmeneen eri ilman suuntaa niin lähdin talssimaan harjapakille.
- Terve poju, sanoin Pikulle lässyttäen. Tämä nuolaisi minua ja pyyhin kuolat käteeni. Otin sitten sinisestä ihanasta harjapakista juuriharjan. Olin lukenut illalla miten hevonen harjataan kunnolla.
Juuriharjalla kävin läpi jokaisen paikan toiselta puolelta. Siirryin sitten toiselle puolelle. Onneksi tämä ei ollut kovin likainen mutta kyllä siinä harjattavaa oli. Laitoin juuriharjan takaisin ja otin pölyharjan. Herra-Pikku tuijotti minua tylsistyneenä ihan kun se sanoisi:
"Plääh! kuka jaksaa tollasta?"
Painoin vähän kovempaa. Herra nosti päänsä ylös ja laittoi silmät kiinni. Nautin siitä että sain olla Pikun kanssa ja poju taas piti siitä että harjasin tätä. Pöly leimahtelivat irti molemmilta puolilta. Talssin harjapakille josta kaappasin vielä harjauskiven jolla saisin paljon ylimääräisiä karvoja irti. Näinpäs siinä kävikään. Perästä lähti huima määrä karvoja. Pitkin vedoin sain tämän melkein kaljuksi en nyt ihan mutta melkein.
Lopulta sain vielä harjallakin harjattua tylsistyneen herran läpi.
- Syö vaikka suola kiveä pönttö! Tokaisin haukottelevalle Pikulle ja putsasin takakaviota.
Toisen puolel kaviot olivat yhtä muussia ja kiveä. Onneksi ei ole tullut haavoja.
Kävelin satulahuoneeseen missä kaikki etsivät hevostensa kamppeita.
Kaappasin Piccolon satulan ja kiikutin sen tämän selkään.
Pikku nuolaisi kasvojani kun kiristin täman vyötä. Se ei halunnut etta laittaisin sille varusteet. Siirryin suitsiin ja tarjosin kuolaimia jotka se kuitenkin otti mielellään vastaan. Poskihihna kiinnittyi ongelmitta. Laitoin ohjat jalustimen alle.
Sitten astuin käytävälle ja lähdin kyselemaan ratsastajia.
Kun kaikki olivat valmiina niin painoin kypärän päähäni ja eikun menoks!
Talutin Piccolon kentälle ja ratsastajat ratsuineen talssivat perässä.
- Jos joku tarvitsee apua niin pyytäkää kentän sivulla olevilta! Huusin mutta kukaan ei tainnut tarvita apua.
- Elikkä perässäni tulkaa tässä järjestyksessä Humu, Aksu, Pella, Siiri ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä tulee Pampula, Jos huudan esimerkiksi laukka niin sanokaa se takana olevalle! Jatkoin neuvomista kun kaikki olivat valmiina.
- Ei kun menoksi!
Astuimme tielle jossa puut heilahtelivat ja tuuli puhalsi puita.
Kävelimme melkein pitkin ohjin katsoen silti mihin menemme.
- Sitten kerätään ohjat tuntumalle ja siirrytään raviin! Huusin heille ja viesti kulki taaksepäin.
Jono liikkui nopeasti perässäni. Linnut visersivät kevään merkkejä.
Ponit säpsähtelivät puistatippuvia lumia. Pelto kaartui eteemme jossa jyskyttelimme. Varma olo tuli sieluuni ja hyvä alusta syntyi alle.
- Sitten laukka! Huusin jotta kaikki kuulisivat.
Jylsk jylsk! maa allamme äännähteli. Tie kaartui edessämme ja jarruttelin pojua.
- Raviin ja ottakaan ohjat kunnolla koska tie on vastassa! Huusin ja yrtin saada tämän kuulumaan takana olijoille.
- Ottakaa vähän välimatkaa ettei kuljeta hännässä! Jatkoin ja jarruttelua syntyi ilmassa.
Traktoreita ja hevoskärryjä kiisi ohitsemme. Pikku ei edes säpsähdellyt. Pieni rauhottuminen teki hyvää.
- Sitten siirrytään käyntiin ja taputellaan poneja muttei pitkiä ohjia vielä! Huusin kovaa ja kaikki konit rauhoittuivat allamme.
Taputin poikaa mutta tarkkailin ympäristöä.
- Heräilkää vähän ja siirrytään hiljalleen raviin, lähetin kutsun Emilylle joka kertoi heti takana olevalle. Jysk jysk kuului taas.
Istui satulaan ja huusin:
- Siirrytään hiljalleen rauhalliseen laukkaan!
Metsä polku hahmottui edessämme kun laukkasimme hiljalleen.
- Nyt siirrytään käyntiin! Huusin ajoissa tytöille jotka rauhottivat hevosia.
- Pysähdys! Kerroin emilylle ja muutkin kyllä kuulivat sen.
- Noin 20 metriä on pienelle laavulle! Siitä noin sama matka ja on renkaat jonka jälkeen 15 metrin matka vesihaudalle ja sitten vielä tukki! Tulkaa yksi kerrallaan minun jälkeeni heti kun seuraava on hypännyt laavun! Nämä kaikki laukassa koska ne eivät ole kovin isoja viimeisen esteen jälkeen jarruttakaa hevosia ja siirtykää takaisin jonoon!, Huusin neuvoen kaikille ja he nyökyttelivät päitään.
Oletin että he olivat valmiina koetokselle ja sitten nostin laukan joka osottautui vääräksi. Vaihdoin sen nopeasti ja valmistauduin ottaen harjasta kiinni. Hyvin se meni!
Katsoin taakseni ja sitten eteenpäin. Emily ja Humu pääsivät esteelle.
Laukkasin eteen antaen hypyissä ohjaa. Hauta edessä jossa kannustin sitä eteenpäin koska pikkua ei tainnut pitää kovin paljon vedestä. Taputin onnistuneen hypyn jälkeen ja jatkoin suoritusta. Poni kaahasi ja lensin kaulalle mutta onnistuin taivuttelemaan itseni jarruttamaan aika paljon esteiden jälkeen.
Jonoa syntyi perässäni ja Ruu hyppäsi jättiloikan Siirillä.
Siiri taas sain hyvin hallittua innostuneen Pampulan.
- Sitten siirrytään kevyeeseen raviin ja ylitetään tie varovasti! Aloitin neuvomisen ja patistin raipalla Pikun raviin.
Tie oli tyhjillään ja päästiin siitä suoraan läpi.
- Sitten istutaan alas ja siirrytään uudelleen laukkaan ja tästä tulee pitkä pätkä! Huusin taas kerran ja nostin vasemmalla pohkeella laukan. Katsoin eteeni ja neuvoin:
- Kääntäkää tiukasti ennen kalliota tuolle polulle ja katso minne edellä menevä menee!
Kurvasimme tiukasti ohi kallio ja ohitimme hetken päästä polun josta olimme menneet.
- Tässä kohdassa olkaa varovaisia koska lumet voivat tippua päälle! Huusin ja katsoin ylös puitten päälle varoittavasti. Jatkoin katsomista eteen ja huusin sitten:
- Nyt siirrytään harjoitusraviin rahoitelkaa jos ovat kovin innostuineita!
- Pampula pukitti parikertaa Siirin kanssa mutta tytöt pysyivät hyvin kyydissä, Emily kertoi rauhallisesti.
- No hyvä että pysyivät, Huokaisin helpottuneesti ja jatkoin:
- Pieni rauhallinen laukkapätkä jossa kokeillaan että ovatko hevoset rauhoittuneet!
Raipalla annoin avun. Pieni pukitus tuli alussa mutta taitoin sen hyvin. Laukkasimme rauhallisesti, tarkkailin kyllä kuitenkin takanaolijoita.
- Sitten rauhalliseen loppukevyeeseen raviin! Neuvoin ja hevoset rauhoittuivat allamme. Muutoksen huomasi kyllä. Pikun selkä taipui rauhottuneesti.
- Voitte siirtää ponit käyntiin ja antaa ohjat joissa on vähän tuntumaa mutta ponit pystyvät taivuttamaan päätään.
Pikku reipäisi ohjat löysälle ja Aksu myös.
- Taputtakaa niitä ja silitelkää koska pian ollaan tallilla! Kerroin ja ohjasin kentälle jonne muut tulivat perässä.
- Kiitokset ja ratsailta! Huusin viimein ja kaikki taputtivat.
Laskeuduin selästä ja taputin poikaa kunnolla.
Nostin jalustimet molemmilta puolilta ja löysäsin vyötä pari reikää.
Kun kaikki olivat valmiina niin annoin luvan lähteä. Viimeisenä poistuimme kentältä ja kävelimme sisälle.
Taputin karsinassa poikaa hellästi ja pussasin tätä myös turvalle.
Otin vyön pois ja nostin satulan irti selästä.
Veín satulan paikoilleen jonka jälkeen otin suitset. Pesin kuolaimet ja kannoin ne paikoilleen.
Kaappasin harjapakin ja harjasin toisen puolen sukien välillä.
Siirryin toiselle puolelle josta tämä oli vähän herkempi. Onneksi poika ei välittänyt mitään vaan joi reippaasti automaattivesihanasta.
Katsoin kaviot ihanan sinisellä kaviokoukulla.
Halasin poikaa ja pussasin turvalle. Ihana silkkiturpa nuolaisi minua ja vilkutin vielä kävellessäni karsinasta.
Minun täytyi lähteä kotiin