Westerniä vakituisesti!

[Abby]

Eli nyt olisin tässä sitten perustamassa täysin vakituista ryhmää. Eli tuntia pidettäisiin 2 kertaa kuukaudessa tiistaina klo. 17-18. Tunneille ottaisin 4 oppilasta ja aloittaisimme asiat siten, miten monilla olisi westernistä kokemusta. Hevoset jakaisin aina paria päivää ennen tuntia ja aina tiistaisin ilmestyisi tarina. Teillä pitäisi tulla maksut aina siinä kahdenviikon välissä, jolloin tunteja ei ole.Mahdollisesti myös pitäisimme iha leikkimieliset kisat tai useammat. Hyvästä syystä maksuaikaa voidaan toki pidentää:

Osallistujat:
Shinqua
Jokeri
Elkku
Karoliina
TÄYNNÄ!
(vapautuvista paikoista ilmoitetaan)

[Abby]

Ensimmäisen tunnin hevoset:
(9.12)

Ilu - Aksu $
Shinqua - Palmi $
Jokeri - Humu $
Magnum - Pikku $
Karoliina - Joli $

Tarina:
- Nouse äkkiä selkään, äläkä vain tuijota, sanoin nopeasti, mutta ystävällisesti Karolle. Epäröiden tyttö tarttui riuhtovan ja luimivan Jolin satulaan. Pian kuitenkin Karo istui Jolin selässä ja päästin irti. Joli lähti steppaillen uralle ja katsahdin Karoon. Tyttö oli vitivalkoinen hevosen selässä, mutta päättäväisesti kävi tammaa vastaan. - Muitakaa laittaa jalustimet 2 reikää pidemmäksi kuin normaalisti. Tänään harjoitellaan sitten vain tynnyriä, sillä olemme jo 15min myöhässä. Ilulla heti pohkeet päälle ja Humun kanssa reippaampaa tahtia, huudahdin, kun sain katseeni pois Jolista. - Muista ottaa Jolin kanssa rauhallisesti ja rentoudu heti, opastin vielä.

- Pikkuhiljaa voisitte siirtyä raviin. Aletaan tulla tota tynnyriä ja pohkeeet enemmän päälle. Jolilla nyt hyvä ravi, eli älä yritä saada sitä nopeampaa menemään. Pikun kanssa nopeampaa tahtia. Palmilla pidätä vähän ja nojaa enemmän taakse. Aksu menee nyt ihan liian lujaa vaihtia. Alotetaan susta ilusta, eli ohjaat tynnyrille ja käännät, ohjastin tyttöjä ja tiukka katseeni osui Iluun. Taitavasti tyttö ohjasi hevosen tynnyrille jä käänsi ilman ohjia hevosen. - Hyvä, seuraavaksi Shinqua ja heti perään lähtee sitten Jokeri, huudahdin. Katselin kuinka tytöt menivät taitavasti vuoronperään tynnyrille ja käänsivät. Vaikka jousuin ohjaamaan Jokeri kääntämään tiukemmin.

- Lopuksi sitten Magnum ja Karoliina. Pikku ohjaa sen ihan tynnyrin rinnalle ja pohkeita vähän. Löysää ohjaa ja käännä, hienoa. Ota sen Jolin kanssa rauhallisesti ja pruut. älä ohjaa sitä mun lähelle vaan tynnyrille. Noin hyvä, se tekee ton homman melkeen ite. Tuutte vielä kertaalle tämän, ennenkuin aletaan nostelemaan laukkoja. Otetaan nyt Karo ensimmäinsenä. Pidätä Joli istu alas ja nojaa taakse. Varo, ettet kannusta eteenpäiin ja noin. Vielä sitten Magnum ja Jokeri sieltä sitten, ohjasin ja katselin tyttöjen suoritusta. Pieni hymy nousi kasvoilleni, kun huomasin opetusteni menneen pikkuhiljaa kaaliin. Jokeri ja Magnum onnistuivat hienoasti. - Tulee sitten lopuksi vielä Shinqua ja Ilu, huudahdin ja käänsin katseeni Palmiin. Shinqua suoritti käännöksen hienosti. Ja lopulta myö Ilu onnistui siinä.

- Aletaan sitten nostella laukkoja, niin että laukataan se 90 asteen kulma tossa tynnyrillä. Se saattaa olla vähän vaikea muille, mutta Joli osaa sen kyllä. Alotetaan siis taas Jolista, huudahdin a katsahdin säikkyyn hevoseen. Taitavasti Karoliina nosti Jolilla laukan. Huomasin, että hänen värinsä palasi naamalle, kun Joli laukkasi keinuvasti ja kiltisti. Hienosti Joli suoritti tynnyrin. - Seuraavaksi sitten Ilu ja pohkeita sille hepolle. Ohjaa se sitten sille tynnyrille ja käääääännä, nyt se meinasi laukata ohi, mutta muuten hyvä. Seuraavaksi Magnum, ohjasin ja katsahdin Magnumiin. Taitavasti tyttö nosti laukan ja ohjasi tynnyrille. Pikulla meinasi käydä samoin kuin edellisellä. - Sitten Palmi tulee, ilmoitin ja katsoin kuinka Shinqua nosti sillä laukkaa.

- Hienoa Shinqua, kehuin tyttöä, kun hän oli suorittanut tynnyrin hienosti. - Viimeiseksi sitten Jokeri ja Humu. Anna pohkeita ja ohjaa tynnyrille. Nyt se ei saa mennä tai edes mainata mennä ohi. Ohjaa se siihen ja hienoa. Hyvä, kaikki suoritti tynnyrin hyvin. Otetaan enskerralla jotain ihan uuttaa, mutta nyt alatte menemään loppukäyntejä. Tullaan sitten kaartoon, huudahdin ja katsahdin Jolin suuntaan.
Vihdoin tytöt lopettivat ja otin Jolin vastaan kaarrossa. Onnellisena Karo laskeutui alas satulasta. - Kiitti, sanoi tyttö ennenkuin katosi pois maneesista. hymyillen lähdin taluttamaan tamma takaisin traileriin.

---

Maksut:

Vakitunti Westerniä...

Talutin tumman Humu-tamman maneesiin ja katsahdin Abbyyn.
Nousimme kaikki hevostemme selkään, mutta Karolla näyti olevan vaikeuksia riuhtovan Jolinsa kanssa.

Pian olime kaikki selässä, Karokin, joka oli viimein saanut Jolin rauhoitettua.

Aloimme tulla tynnyriä ja yritin saada Humun kulkemaan, mutta kääntämisessä tuli ongelmia ja Abby opasti.

Tulimme vielä kerran ja nyt Mulla ja Humulla alkoi sujua.

Sitten Abby kehotti meitä tulemaan 90 asteen kulma tynnyrillä ja kun tuli vuoroni
niin Humu yritti mennä ohi, muttei ihan päässyt.

Otimme loppukäynnit ja tulimme kaartoon.
Nousimme hevostemme selästä ja kiitin Abbya kivasta tunnista.

Kiitti, Abby!!!

---

Nopeasti Nousin Palmin selkään ja värkkäsin jalustimet 2 reikää lyhemmiksi.
Tänään harjoittelimme tynnyriä , jota olimme menneeet jo parilla tunnilla
ennenkin.

Sitten aloimme ottamaan hiukan ravia , Abbyn käskystä.
Vuorossa oli seuraavssa tynnyrin menoa ravilla. Menimme nopsasti
, mutta kunnolla Palmin kanssa sen ympäri 90 asteen kulmassa.

Sitten otimme laukannostoja ja laukataan se 90 asteen kulma tynnyrin "ympäri". PIakkoin oli miun ja Palmikon vuoro mennä tynnyri.

Tynnyri mentiin hienosti ja kehuskelin Palmia kunnolla. Tamma oli ollut oikein kiltti. Jätimme pollet seuraavaa tuntia varten vielä talliin.

Kiitos tunnista

---

Apiaaah, Jolilla westerniä!

Jännittyneenä vilkaisin luimivaa ja pomppivaa Jolia. Herran jestas, minäkö tuon selkään? Eiei, minua ette tuon selkään saisi. Hetken aristeltuani tamman vauhkoa luonnetta, kapusin Abbyn rohakisemana sen selkään. Kasvoni kalpenivat vitivalkoisiksi, kun Joli suuntasi avuillani uralle.

Abby kertoi, että menisimme vain tunnilla tynnyriä, ja sehän minulle kelpasi tälläisen vauhkon kanssa. Olimme vasta viimeisiä, joka sai minut hermoheikoksi. Yritin ohjata kädet jännittyneinä Jolia tynnyrille, mutta ohjasinkin sen vahginossa Abbya päin.

- Sori, mutisin hermona, ja kädet täristen yritin uudestaan. Nyt onnistui, ja pystyin luottamaan Joliinkin hiukan enemmän, kuin alussa.

Tehtyämme tynnyrin vielä kerran, siirryimme laukkaan ja menimme tynnyrin. Kasvoilleni palasi salamana raukea väri, kun keinuin tamman selässä tasaisesti. Ohjasin Jolin laukassa tynnyrille, ja selvisimme siitä hyvin.

Lopulta tunti loppui, ja kiitimme Abbya kuorossa.

---

---

MAKSU ABBYN VAKI-WESTERNTUNNISTA:

[Abby]

Toisen tunnin hevoset:
23.12
Ilu - Pampula $
Shinqua - Pikku $
Jokeri - Aksu $
Karoliina - Joli $

Tarina:
Pidin tiukasti steppailevasta Jolista kiinni, joka yritti näykkiä minusta. Tälläkertaa Karo tuli reippaasti Joli luokse ja nousi selkään. Sa sai minut hymyilemään, kun tamma jäi paikalleen seisomaan. Se oli vihdoin oppinut edes jonkunlaisia käytöstapoja. - Okei tytöt. Nyt en edes voi sanoa mitään jalustimista, kun on saapunut nämä westernsatulat, naurahdin ja katselin hämmästyneitä tyttöjä.
- Nousette ripeästi vaan selkään ja heti uralle. Harjotellaan tänään hyvin yksinkertaista asiaa, eli sillalle tuloa, sani jo vakavasti.

- Löysäätte heti ohjaa ja pohkeet pääle. Tänään myös siihen tulokseen olen tullut, että laukan saatte kokonaan unohtaa, huokaisin ja vein kädet seläntaakse.
- Lähdetään tulemaan sitä siltaa niin, että ette saa ylittää sitä, ellei olla ihan keskikohdassa ja se heppa ei saa edes yritää pelätä sitä, naurahdin ja käänsin katseeni Shinquaan, joka ohjasi pollen kohti siltaa.
- Ohjaa se ihan keskelle ja rauhottele sitä vähän. Ylläpidä känti ja löysää ohjaa, just noin! Hyvä! ohjasin Shinquaa, joka suoritti sen kuin vanha tekijä. Se sai minut hyvälle tulelle, kunnes tuima katseeni kääntyi Jokeriin.
- Ohjaa se sille sillalle. Tee voltti siihen väliin kun nyt se luulee pelkäävänsä sitä. Anna pohkeita ja ylläpidä sitä menoa. Noi, nyt se menee hyvin ja itsevarmasti ihan loppuun asti, ohjasin Jokeria, joka yritti parhaansa ja puri keskittyneenä huultaan.
- Ilu vois ottaa sen pollen kanssa vähän rauhallisemmin, sillä se melkein jo ravaa. Ota istunnalla pidätteitä. Syvemmälle satulaan ja kantapäät alas. Noin, hyvä! pölisin Ilulle, joka ohjasin taitavasti pienen ponin sillalle ja sieltä pois.
- Karoliina ottaa rauhallisemmin Jolinkanssa. Istu syvälle satulaan ja nojaa enemmän taakse. Kohta se lähtee siulta käsistä. Noin keskelle siltaa ja yli vaan. Noin, nyt se ylitti sen tosi hienosti, ohjasin Joli ja Karoa. Nyt aloin huomata, kuinkapaljon tammani oli rauhoittunut, kun se oli joutunut tottumaan toisiin hevosiin.

- Sitten siirrytte pikkuhiljaa raviin. Jolin kanssa otat ihan rauhallisesti ja nojaa vieläkin enemmän taakse, huudahdin ja katselin raviin siirtymisiä. Hymyilin omissa oloissani. Kerrankin sain olla tyytyväinen oppilaisiini.
- Shinqua löysää ohjaa ja Ilu hidastaa vähän vauhtia. Jolilla näyttää nyt aika hyvältä äläkä yhtään arasta siellä selässä. Jokeri, sä kupsahat kohta sieltä selästä, jos nojaa noin paljon sisään, ohjasin ja katselin hetken tuimana tytt´öjä.

- Nyt tullaan vielä toi silta ravissa. Sen jälkeen otetaan käyntiin ja kaartoon kun vikakin on saanut työnsä tehtyä, puuskahdin ja ilkikurisesti käänsin katseeli Jokeriin. Huokaiten tyttö lähti ohjaamaan pollea kohti siltaa.
- Löysää ohjaa ja ohkeita vaan. Taas se arastaa sitä siltaa. Tee siinä joku voltti ja itsevarmana vain eteen. Et saa ite jännittää yhtään ja nojaa taakse. Noin just! ohjasin epäröivää tyttöä, joka kuitenkin onnistui siinä uskomattoman hyvin.
- Karo seuraavaksi sitten ja heti kääntyy tänne. Nojaa vielä pari senttiä enemmän taakse ja pohkeet päälle. Vielä vähän taaemmas ja just siitä keskeltä. Hienoa! kehuin tyttöä, joka ylitti helposti sillan. Joli ei varmaan koskaan osaisi arasta siltaa.
- Ilu sitten seuraavaksi ja rauhassa eteen. Löysää ohjaa ja pidätä vähän sitä vauhtia. Lähesty sitä siltaa rauhassa ja kannusta eteenpäin, ohjasin Ilua, joka osasi jo vanhana tekijänä ylittää sillan.
- Viimeisenä sitte Shinqua. Anna sille pollelle kunnon käskyt, että se liikkuu ja nojaa enemmän taakse. Rentoudu siellä selässä, nyt oot ihan puupalikka, naurahdin Shinqualle, joka kuitenkin ylitti sillan helposti.

- Nyt sitten vielä pari kierrosta käyntiä ja sitten kaartoon. Enskerralla sitte laukkapainotteinen tunti, niin polletkin saa päästellä vähän, sanoin vielä hymyillen lopuksi. Tyytyväisenä katselin kun kaikki laskeutuivat alas satulasta. Karo oli luotu selvästikkin Jolille.
____________________________________________________

Maksut


____________________________________________________


____________________________________________________


____________________________________________________

[Abby]

Kolmas tunti:

Ilu - Aksu $
Shinqua - Pikku $
Jokeri - Humu $
Karoliina - Pampula $
Elkku - Palmi $

Tarina:
- Jalustimet heti 2 reikää pidemmiksi mitä normaalisti ja heti uralle. Löysä ohja ja istunta myötää, toimikaa painoavuilla ja ei vilkuilla muiden tekemisiä. Tänään mennään tasan siltaa ja porttia, sillä niitä ei monikaan osaa kunnolla, tuhahdin heti tunnin aluksi ja se sai muut hätkähtämään.
- Teidän pitäisi jo olla uralla, eli selkään vaan nopeasti, tuhahdin uudestaan ja käänsin katseeni uuteen tuntiratsastajaan, nimittäin Elkkuun.
- Täällä sitten ei ummisteta silmiä edes sekuntiksi ja pohkeet on melkein eleettömät. Ei mielellään tippumisia tai joudun käyttämää raippatekniikkaa, ilmoitin Elkulle joka katsahti rentona tottuneesti minun pahoihin päiviini.
- Otetaan vähän nyt niitä 90 asteen käännöksiä ja vapaasti saa mennä käynnissä siltaa. Porssi unohetaan nyt hetkeksi ja keskitytään siihen miten se hevonen kulkee siellä alla, huokaisin lopulta ja kuuliaisena kaikki aloittivat työskentelyt. He eivät ilmeisesti halunneet tartuntaa pahasta päivästäni.

- Shinqua nojaa taakse ja johan sanoin katseesta. Keskity siihen hevosen tahdin ylläpitämiseen ja kantapäitä enemmän vakaammaksi, tuhahdin nopeasti tytölle, joa yritti parhaansa puuskistani huolimatta.
- Elkku voi heti nojata enemmän taakse, löytää ohjaa, katse eteen ja yritä löytää semmoinen oikea tasapaino, jollon et anna hevoselle ristiriitaisia apuja, tokaisin nopeasti tytölle ja katseeni harhaili jo Ilussa.
- Ilulla menee nyt hyvin ja pidän suuni kiinni minimaalisista vierheitä. Älä nyt tee virheliikettä niin se menee hyvin, huokaisin Ilulle ja käänsin julman katseeni kohti Jokeri, joka oli valmistautunut kritiikkiin.
- Juuri noin, nyt on hyvä. Ylläpidä tuo käynti ja löysää vähän ohjaa, niin se kulkee vielä paremmin. Korjaa painoapuja, tokaisin kuitenkin hänen kiusakseen ja se sai tytön melkein tupsahtamaan alas satulasta.
- Karoliina liikku ihan kiitettävästi eteen, mutta Jolilla se meni paljon paremmin. Pitääkö tunkea sinut taas sinne selkään vai nojaatko nyt enemmän taakse ja keskityt ratsastukseen. Löysät ohjat ja eteen, snaoin nopeasti ja sitten rykäisin parikertaa.

- Otetaan vapaasti seuraavaksi hataassa ravissa tota portti, että siltaa. Saa tulla vapaasti, niin ehkäpä ensikerralla sitten pistän teidät oikein kunnolla kauhiaan rääkkiin, huokaisin lopulta ja tytöt painoivat heti pohkeet pyytääkseen niiden menevän ravia.
- Mitkä avut nuo oli Ilu, kunnolla napautat parikertaa ja nojaa kokoajan taakse. Katse edessa ja eteen, shinqua, Elkku ja Karo meni hyvin, Jokeri yrittää siellä minua huijata, mutta eipäs sille voi yhtikäs mitään, huokaisin nopeasti ja katselin hetken äänettömänä ratsastajia.

- Ilu taivuttaa hevosta enemmän ja mieti mitä apuja annat sille hevoselle, se kulkee nyt hyvin eteen, mutta älä itse hösää siellä satulassa, ohjasin Ilua, joka toimi nopeasti kieli keskellä suuta ja tarkkaavaisesti.
- Tämä menee siulla ensimmäiseksi kerraksi oikein hyvin Elkku. Pidä vaan katse vakaasti edessä ja vähän nopeampaa se Palmi vois oikeastaan liikkua eteen., tokaisin nopeasti Elkulle ja käänsin tuimaan katseen Karoon.
- Karolla näyttää nyt ihan hyvältä, mutta keskity enemmän ratsastukseen ja pohkeiden käyttöön. Älä yritä käyttää ohjia, sillä ne ei auta yhtikäs mitään, sanoi totisena, vaikka hymyi meinasi pyrkiä väkisin kasvoille.
- Jokeri nojaa vielä enemmän taakse ja päöästää myös severan ohjaa. Vähän hiljempaa tahtia, niin se menee juuri niin kuin pitääkin. Varo ristiriitaisia apuja, ohjasin melkein paremmalla päällä Jokeria.
- Shinqualla se hevonen taas hösää vähän niitä näitä siellä siun alla, mutta sie istut siellä hyvin. Rauhassa vaan alas satulaan ja katse edessä, niin eiköhän se mene niinkuin pitääkin, huokaisin vielä lopuksi.

- Tullaan kun vielä keretään niin kertaalleen laukassa silta ja sitten joudutaan valitettavasti lopettelemaan. Jotenkin ihmeellisesti tällä tunnilla keskityttiin pelkkään westernistuntaan, mutta sitäkin on ihan hyvä aina välillä harjoitella, huokaisin lopulta ja kuulin, kuikna Elkku huokaisi surullisena.
- Ja kun kerran Elkku noin surullinen on niin voi hän tulla sitten ihan ensimmäisenä siellä laukassa sen sillan, virnistin ja hymyilin julmasti Elkulle. Hetken tyttö empi ja mietti, miten pääsisi tunnilta pakoon. Kuitenkin pian hän painoi laukkapohkeet kiinni hevoseensa ja se lähti hurjaa laukkaa eteenpäin.

Katselin sanattomana, kuinka kaikki osasivat kuin mestarin laukata sillanyli ja saivat hevoset kulkemaan sen yli, ilman mitään ongelmia. Hymyilin tyytyväisenä, kun viimeinen, eli Ilu suoritti sillan moitteettomasti.
- Tullaan vielä kerran, kun tätä on yläätäävän hauska katsella, huokaisin lopulta.
Samassa järjestyksessä Elkku painoi taas laukkapohkeet kiinni hevoseen ja ohjasi sillalle varmana. Seuraavaksi laukkasi Karoliinna vähän liiankin villissä laukassa ja se sai Pampulan pukittamaan. Shinqua tuli seuraavaksi ja laukkasi nopeasti sillan yli, Jokeri tuli hieman epäröivästi sillan yli, mutta ilmeisesti Humu kulki yli varmana. Viimeisenä Ilu ylitti sillan taas ja kaikki olivat ylpeitä itsestään.
- Ensikerralla sitten kunnon rääkkiä, lopetin tunnin ja istahdin alas.
____________________________________________________

Maksut:


____________________________________________________
- Jalustimet heti 2 reikää pidemmiksi mitä normaalisti ja heti uralle. Löysä ohja ja istunta myötää, toimikaa painoavuilla ja ei vilkuilla muiden tekemisiä. Tänään mennään tasan siltaa ja porttia, sillä niitä ei monikaan osaa kunnolla, Abby selitti ehkä vähän liiankin kiukkuisesti, saaden meidät hämilleen.

Kuitenkin reippaasti kiipesin piskuisen Pampulan selkään, pidensin jalustimet kahdella reiällä ja käänsin ponin uralle. Tuntui oudolta ratsastaa shettiksellä, kun kaikki muut tunnit olin mennyt vain ja ainoastaan isolla Jolilla.

- Otetaan vähän nyt niitä 90 asteen käännöksiä ja vapaasti saa mennä käynnissä siltaa. Porssi unohetaan nyt hetkeksi ja keskitytään siihen miten se hevonen kulkee siellä alla, Abby sanoi hetken päästä, ja aloinkin tekemään Pampulla ahkerasti sillan ylityksiä. Pikku poni oli innoissaan, köpsöttellessä sillan yli monen monet kerrat.

- Karoliina liikku ihan kiitettävästi eteen, mutta Jolilla se meni paljon paremmin. Pitääkö tunkea sinut taas sinne selkään vai nojaatko nyt enemmän taakse ja keskityt ratsastukseen. Löysät ohjat ja eteen, Abby selitti nopeasti. Nainen oli antannut jo monille paljon 'pahaa' kriitikkiä, mutta en antannut sen hätkäyttää.

Pian pääsimme ravin pariin, ja samalla myös portinkin kimppuun. Tyytyväisenä ohjasin Pampun portille, ja sainkin aika hyvät kehut vuorostaan Abbylta.

- Karolla näyttää nyt ihan hyvältä, mutta keskity enemmän ratsastukseen ja pohkeiden käyttöön. Älä yritä käyttää ohjia, sillä ne ei auta yhtikäs mitään, kajahti nopeammin kuin olin luullutkaan. Aloin keskittymään enemmän pohkeiden käyttöön, en ohjaksiin.

Tunti oli jo pitkällä, Abbyn ilmoittaessa, että menisimme kerran vielä laukassa siltaa, ja sitten lopettaisimme. Elkku sai luvan aloittaa ensimmäisenä, ja me muut seurasimme sivusta. Pian olikin jo minun ja pikkuisen pampulan vuoro laukata sillan yli, ja kehujen kanssa. Jouduimme kuitenkin menemään vielä kerran sillan, ja se saikin Pampun ihan sekaisin. Poni laukkasi villillä tyylillään sillalla, joka johti pirteään pukitukseen.

Tyytyväisenä tuntiin kiitin muiden kanssa Abbya kivasta tunnista, vaikka naisen mieliala ei oikein ollut mielyttänyt.

[Kiitos tunnista!]
____________________________________________________

____________________________________________________

____________________________________________________

____________________________________________________

[Abby]

Neljän tunti:
Ros - Ponu $
Ilu - Humu
Elkku - Pampula $
Shinqua - Palmi $
Karo - Aksu $
Jokeri - Pikku $

Tarina:
Hurjaa vauhtia hevonen laukkaa kohti seuraavaa estettä, jossa pitää suorittaa taitava luikupysähdys. Hevonen kuitenkin riistäytyy käsistä ja juoksee hullunmoista laukkaa silmiä muljautellen kohti porttia. Mitkä opvat hevosen aikeet ja tapahtuuko nyt ennenkuulumaton tapaturma. Kuitenkin viimehetkellä ratsastaja ottaa hevosen hallintaasa, mutta vähän liian myöhään. Vihdoin hän suorittaa taitavan liukupysähdyksen, joka kuitenkin päätyy porttiin kiinni ja ratsukko on hylätty kisasta.

Hätkähdin unelmistani ja hymyilin tunnille tulijoille, jotka katsoivat oudoksuen minuun. Katsahdin kahvikuppiin, joka oli edelleen täynnä, vaikka minun olisi pitänyt juoda se jo aikoja sitten. Päätä pudistellen nousin ylös katsomosta ja katselin ratsastajia, jotka nousivat hevosten selkään. Hymyilin vaisusti Rossille, joka oli tuonut oman uljaan western konkarinsa tunnille, johon se 100% varmasti nukahtaisi ennen raveja.
- Edelleen löysät ohjat, rentoudutte selässä, nojaatte liiotellusti taakse, mutta ette makaa siellä satulassa. Tänään otetaan ihan perus tylsää harjotusta, sillä en edelleenkään ole keksinyt mitään, mikä voisi opettaa teitä vielä enemmän. Eli tiedossa on tylsääkin tylsempi tunti, aloitin tunnin huokaisten ja hörppäsin heti perään kahvia. Nielaisin kahvin alas ja vasta sitten vedin henkeä pälätykseni jälkeen.
- En sitten tänäänkään salli tippumisia, enkä pelleilemisiä sun muita härdelleitä, joten tasasta kyytiä eteen ja Shinqua nojaa heti enemmän taakse. Jalat pysyy vakaana ja katse on edessä, ei hevosen niskassa, tokaisin nopeasti ja viljuilin ratsastajia, jotka kannustivat hevosiaan liikkumaan nopeammin eteenpäin. Tänään oli tiedossa vain tiukkoja kulmia ja epämääräistä siltaa, jota tuskin siksi pystyi kutsua, mutta niinhän oli tarkoituskin.
- Heti hevoset hereille ja istutte rauhassa alas satulaan. Kukaan ei syö ketään ja muitakaa välimatkat toisistanne niin hyvin kun vaan mahdollista. Vähintään kaksi hevosen mittaa ja päästäkää paino molemmille puolille satulaa, pälätin taas lämpimikseni perus asioita ja hörppäsin heti perään kahvia.

Ratsastajat olivat ratsastaneet jo jonkun aikaa rauhallisessa käynnissä, mutta hevosten mielestä oli jo aika siirtyä raviin ja monet alkoivat jo kävelemään tököttämällä eteen. Hymyilin vaisusti Ponulle, joka kulki edelleen rentona ja rauhassa eteen. Kateuden välkähdys karisi silmissäni ja ihailian parin yhteistyötä, toisin kun Jolin ja minun välit olivat hajonneet ajan puutteen ja varsan myötä.
- Ilu, jos se hevonen kävelee tota vauhtia eteen, niin se on viiden minuutin kuluttua vähimmällä moottoritiellä, tokaisin nopeasti ja se sai jonkun tirskahtamaan maneesissa. Hetken etsin syyllistä murhaavan katseen omaisena, mutta en kuitenkaan huomannut kenessäkään mitään vikaa. Tänään ei ollut niinkään hyvä päivä, mutta tunnit oli pidettävä. Hörppäsin hiljaa kahvia taas kerran ja aloin hiljaa hyräillä itsekseni.
- Etteköhän te voisi jo raviin siirtyä. Muitakaa ottaa hidast tempo ja myötäätte istunnalla hevosen liikkeitä. Elkku ei kerää yhtään ohjia käteen vaan anna niitten olla silleen miten on. Katsahdin vielä nopeasti Karoon ja Jokeriin, jotka kannutivat hevosiaan liikkumaan niinkuin pitääkin.
- Teette vapaasti tiukkoja käännöksiä ja apuna voitte noita puomeja käytellä. Ratsastus toimii lähinnä istunalla ja pohkeilla, sillä ohjia ei käytetä nyt ollenkaan. Jos ei mene kaaliin, niin jättää ohjat kokonaan kaulalle roikkumaan, huokaisin vielä lopuksi ja tarkkailin ratsastajien reagointia hieman tylyyn, mutta mahdollisimman rauhalliseen asenteeseen.

- Nyt kun teillä menee noin hienosti käännökset, niin tullaan tätä miun omaa epämääräistä siltaani. Testaan nyt vaan ihan ratsastajan rohkeitta ja miten tartutatte sen hevoseen, koska kuka tahansa ei tähän vapaaehtoisesti astu. Alotetaan Rossista, eli Ponun kanssa ensin sieltä kulmasta, tokaisin loppujen lopuksi ja vakavana katselin, kuikna Ros ylitti sillan hienosti, ihan kuin Ponu olisi mennyt pimeää siltaani ennenkin.
Tuimana katsahdin seuraavaksi Jokeriin, joka ymmärsi heti poistin ja ohjasin hevosen sillalle. Pikku katsoi epäilevasti siltaa, niinkuin sen olisi pitänytkin, jos sillä ei ollut tietynlaista sidettä ratsastajan kanssa. Kuitenkin ratsukko ylitti sen hienosti ilman ongelmia. Huokaisin tyytyväisenä ja katsahdin Elkkuun, joka melkein rukoili, ettei olisi ollut olemassa.
- Elkku naputa vähän pohkeilla. Kannusta sitä ylittämään, äläkä yhtään epäröi sen hevosen kanssa. Anna sen mennä se niinkuin sen pitääkin. Se hevonen tietää mitä tekee, tokaisin Elkulle ja lopulta hevonen ylitti sillan hieman epäröivänä. Pudistin päätäni, vaikka ylitys menikin kohtalaiset hyvin. Kaikille ei saisi käydä samoin.
- Karoliina ylittää seuraavaksi. Rauhallista ravia eteenpäin ja katse eteen, rauhoitu satulassa, huokaisin Karoliinalle, joka naputti innokkaana jo pohkeita hevoselle. Katselin vaisuna, kuinka tyttö ylitti Aksu ponin kanssa sillan ongelmitta. Heti huomasin minkälainen luottamus side ponin ja hoitajan välille oli syntynyt ja silki Karo oli rohkeasti ylittänyt sillan.
Katselin kädet seläntakana, kun Ilu minun katseeni alaisena lähti ylittämään siltaa, joka kyyhötti hiljaa paikallaan. Näin ratsun silmissä pienen pelontuikahduksen, mutta en antanut sen häiritä ilun keskittymistä. tyttö puri huultaan ja ravissa hän kannusti hevosta ylittämään tuntemattoman esineen. Humu nopeutti vauhtiaan ja vauhdilla se ylitti tyytyväinen ilu kyydiddään sillan. Hymähdin hiljaa.
- Viimeiseksi sitten lähteepi Shinqua uljaine ratsuineen, tokaisin loppujen lopuksi ja päästin Shinquankin sillalle. Palmi kulki kohti siltaa epäröimättä, hiukan laiskanoloisena, niinkuin se yleensäkkin tekeekin. Löntystelleen Palmi käveli sillan keskikohtaan, mutta vihdoin Shinqua naputti hevosen pohkeiden avulla hereille ja loppumatkan Palmi kulki hiukan hämmentyneenä pois.

- Aikaa on enään sairaan vähän, kun tunti aloitettiin hiukan myöhässä oman mokani takia, joten nostellaan sitten nyt yhdessä samaan aikaan se laukka ja laukataan hetki, huokaisi ja annoin kaikille luvan nostaa laukkaa. Katselin hiljaa, kuinka hevoset sinkoutuivat laukaan, mutta Palmi oli oma itsensä. Myöskin Ponu kulki kuuliaisesti Rossin alla ja huomasin hänen silmissään tyytyväisen kiillahduksen.
- Sitten takaisin raviin ja vielä hetki ravia. Kaikilla meni yllättävän hyvin tunti, eikä kukaan hypännyt housuistaan, vaikka olenkin vähän pahalla päällä. Päästetään loppuraveissa ohjat kokonaan kaulalle ja lopetetaan ratsastus. Pikkuhiljaa käyntiinkin voi siirtyä, huokaisin lopulta ja kirosin, kun kahvi oli loppunut vähän aikaa sitten.
- Käyntiin sitten vaan ja pikkuhiljaa kaartelemaan keskelle sitten. nopeautin tunnin loppua hiukan kahvin toivossa. kuitenkin yhtä hitaasti mitä pitikin, oppilaat laskeutuivat alas hevosten selästä ja kiittivät vaisuna tunnista. Hymyilin vaisuna takaisin ja kärsimättömästi odotin että viimeinenkin ratsastaja pääsi ulos maneesista.
- Sehän meni oikein hyvin, naurahdin Rossille joka oli ilmeisesti paremmalla päällä, mitä oli hänen kuullut olven aiemmin. Tyytyväisenä kapusin ylös oleskeluhuoneeseen, jossa odotteli juuri keitetty kahvi. Kiitin vielä sydämmellisesti Yuff kahvista ja aloin kelata tuntia läpi päässäni. Taas olin onnistunut pitämään niin tylsän tunnin että olin tuskin itse pysynyt hereillä.

[Abby]

Tarina on saapunut!

[Elkku]

Hhmmm.. Olin laiskal tuulel ja tein nyt tommosen mis talutan just Pampuu kentän ohi maneesiin.. Tuli nyt suurena kuvana kun tauskakin on.. Ja tuossa kuvassa on kiire tunnille. Siksi miuu ei näy.. : D

[Miina]

Tuli tosi huolimaton pikatyö.. Sori, mut "pitää" lähtee ratsastaan..

[Karoliina]

Talutin perässäni hiukan niskuroivaa ruunaa, joka ei olisi millään tahtonnut työntekoon. Päättäväisenä sain kuin sainkin sen Pikun perään, ja kopsitelimme maneesiin. Abby kyyhöttikin jo siellä, hiukan kummastuneen näköisenä. Vilkaisimme naista hölmistyneenä, joka hymyili meille hiukan valoisammin kuin ennen. Kaarsin nopeasti Aksun Humun ja tunnin uuden kasvon Ponun väliin. Rossin kaakki oli kyllä ihailtavan komea, ja näyttikin jättiläismäiseltä. Kapusin hiukan pyörivän Aksun selkään, ja lyhensin jalustimet kaksi reikää pidemmälle, ja sitten käänisn welshin uralle.

- Edelleen löysät ohjat, rentoudutte selässä, nojaatte liiotellusti taakse, mutta ette makaa siellä satulassa. Tänään otetaan ihan perus tylsää harjotusta, sillä en edelleenkään ole keksinyt mitään, mikä voisi opettaa teitä vielä enemmän. Eli tiedossa on tylsääkin tylsempi tunti, pian kajahti Abbyn jykevä ääni, saaden minut säpsähtämään Aksun selässä. Päätäni pudistellen rentouduin enemmän - hyvä etten kupsahtanut alas ponin selästä, niin rento olin -
ja löysäsin ohjia.

Aksu alkoi allani näyttää jo merkkejä, että raviin voitaisiin siirtyä ja äkkiä. Vaikka työnteko ei olisi sille millään maitannut, se piti kuitenkin laukka ja ravispurteista lyömättömästi. Kyllähän minä hoitohevoseni luonteen tiesin, ja se minun. Olihan välillämme vahva side. Kuitenkin hätkähdin ajatuksistani, Abbyn ilmoittaessa raviin siirtymisen. Painoin pohkeet rautiaankimon ratsuni kylkiin. Aksu singahti tikittävään raviin, mutta sain ponin pidettyä hitusen rauhallisemassa askellajissa.

- Teette vapaasti tiukkoja käännöksiä ja apuna voitte noita puomeja käytellä. Ratsastus toimii lähinnä istunalla ja pohkeilla, sillä ohjia ei käytetä nyt ollenkaan. Jos ei mene kaaliin, niin jättää ohjat kokonaan kaulalle roikkumaan, Abby ilmoitti, ja löysäsin ohjia hiukan. Ne kireillä en pystyisi tekemään mitään.

Hetken tehdessämme käännöksiä, saimme luvan siirtyä sillan kimppuun. Tämä oli ehkä paras kohta Abbyn tunneilla, sillä pidin ratsastaa sen ylitse. Hymyillen seurasin, kuinka Ros Ponullaan lähti ensimmäisenä. Vanha western konkari ylitti möhkäleen reippaasti, ja nainen selässään yhtä tyytyväisenä. Pian koitti meidän vuoromme, ja sainkin Abbylta pienet kommaukset siitä, että selässä istutaan rauhassa. Olisin halunnut jo lähteä singauttaa sillan, mutta ei. Piti odottaa, että jalkani eivät enään naputtaneet Aksun kylkiä hullun lailla. Pian painoin pohkeet Aksun kylkiin, ja ruuna nytkähti liikkeelle. Abbykin näytti hymyilevän tyytyväisenä ylityksellemme, ja saihan rautiaankimo hoitoponini osansa siitä.

Nostin Aksulla laukan, ponin viskaistessa päätään kerran puolelta toiselle. Kuitenkin se lähti laukkaamaan lentävää askeltaan Humun perässä, ja oli vähällä etten löytännyt ruunan päätä suomitamman takapäästä. Tyytyväisenä annoin Aksun laukata uraa pitkin, ja nautin ponin läsnäolosta.

[Shinqua]

Palmilla iso pää ja ratsastajal iso pää...ja heikot rakenteet =)

[Ros]

Tuntimaksu:

Ponu marssi ympärilleen pälyillen vierelläni kohti maneesia. Sen korvat viestivät ettei se oikein tiennyt mitä olin taas päähäni saanut koska tämä ei selvästi ollut kisapaikka eikä oma kotitalli. Määrätietoisesti kuitenkin johdatin ratsuni maneesin jossa pari tyyppiä jo vekslasi jalustimien ja satulavöiden kanssa.

Ponu höristi korviaan ja katsoi mietteliäänä paria pikkuponia jollaisia se ei ollut aiemmin paljoa nähnyt. Taputin orin kaulaa rauhoittavasti ja se tuntui rentoutuvan selkeästi. Tarkistin westernsatulan vyön ja varmistuttuani sen kireydestä nousin selkään. Leveä ja pitkä satula tuntui mukavalta takamuksen alla tyypilliseen englantilaiseen verrattuna.

Saimme käskyn lähteä liikkeelle. Kokosin tottuneesti ohjat yhteen käteen ja annoin niiden roikkua läysähkösti. Ponu allani totteli ja kuunteli liikkeitäni herkeämättä. Välillä se kuitenkin kuikuili outoja pikku palleroita jotka seurasivat sitä hyvän välimatkan päässä. Pudistin päätäni ja hymähdin yksin.
- Tää ei oo ennen nähny poneja.., sanoin Abbylle joka katsoi minua kysyväti.

Kahviaan hörppien Abby kertoi ohjeita kaikille. Ponu tuntui innokkaalta saadessaan kerrankin hommaa pelkän kotikentän samoilun sijaan.

Tunsin pian kuinka Ponu allani alkoi olla vähän jännittynyt mutta kuitenkin se malttoi mielensä ja meni nätissä käynnissä vaikka varmasti olisi mielummin singahtanut suoraan laukkaan.

Pian tuli lupa siirtyä raviin ja hevonen allani huokaisi helpotuksesta. Pidin heti alussa tiukkaa kuria että ravi säilyy rentona ja hyvä tempoisena eikä pingottuneena ja tikittämisenä päättömästi ympäri maneesia. Aloimme tehdä tiukkoja käännöksiä jotka menivät Ponun kanssa kohtalaisen hyvin, vaikka ori välillä teki selväksi että olisi halunnut mennä kovempaa. Kuitenkaan se ei menettänyt malttiaa tässäkään vaan meni sinne minne halusin.

Pian pääsimme koittamaan Abbyn siltaa. Saimme olla ensimmäisenä joten kannustin Ponun siltaa kohti. Se käänsi korvansa taakse kuin kysyen olenko tosissani ja kun annoin sille hiukan pohkeita se kopsutteli yli kuin tyhjää vain. Rapsutin sen säkää ja kuiskasin "Hyvä poika".

Katselimme kun muut ylittivät sillan yksi toisensa jälkeen ja sitten aika alkoikin olla lopussaan. Saimme ottaa vihdoin laukat jonka Ponu nosti suoraan käynnistä ja lähti suuntaamaan pitkin uraa hyvässä temmossa. Tyytyväinen korskunta vain kuului kun se laukkasi lihaksen värähdellen.

Loppuraveiss annoimme kunnolla ohjaa jonka jälkeen siirryimme takaisin käyntiin. Ponu pärskähti kuuluvasti ja huitaisi hännällään. Sillä olisi ollut vielä virtaa mutta toisaalta sekin tuntui olevan tyytyväinen siihen että pääsisi pian kotiin omaan karsinaan.

Kaarto keskelle, ratsastajat alas ja pihalle. Vaihdoimme vielä Abbyn kanssa pari sanaa ennekuin lähdin viemään oria talliin riisuttavaksi.

[Abby]

24.2
Viides tunti

Elkku - Pikku
Shinqua - Aksu
Karo - Humu $
Jokeri - Dimma $

Tarina:
- Miulleppa tuli semmoinen olo, kun meillä on näin hienosti toimiva ryhmä, vaikka olen ollut laiska teidän kanssa. Niin voitaisiin järjestää tässä leikkimieliset kisat tai leikkimielinen taidon näyte. Miten ikinä sen sitten haluaakaan luokitella, aloitin kaikuvassa maneesissa, mutta tälläkertaa puolituntia ennen tuntia.
- Joojoojoo, innostui Elkku.
- Saadaanko päättää hevoset? kysyi Karo toivekkaana.
- Ette, virnistin. - Elkku ottaa Pikun ja Shinqua Aksun. Karo vois mennä Humulla ja Jokerin kanssa ollaan nyt sovittu siitä Dimmasta. Onkos se jo saapunut tallille, vai?
- Trailerissa, hihkaisi Jokeri.
Ajoin tytöt laittamaan kuntoon hevosia. Käänsin katseeni kohti tunnilla meneviä ratsastajia ja huomasin Aksun ravailevan innokkaasti eteenpäin muiden joukossa. Pomppasin ylös suolista ja kurkkasin ulos maneesista.
- Shinqua! sihahdin ahdollisimman hilja.
- Häh? kääntyi tyttö nopesti.
- Tuo Aksun länkkärikamat tänne, kun poni on tunnilla, ilmoitin ja tyttö nyökkäsi vatsaukseksi.

- Okei. Sitten löysät ohjat, päästätte painon molemmille satulan puolille, rentoudutte ja nojaatte vähän taakse. lähette kävelemään uralla ja otetaan ttämmönen pienenmoinen pelkkä askel laji lämppä, ennenkuin pääsette itse taitojanne esittelemään.
Huokaisin syvään ja istuin alas. Katselin hymyillen ratsastajia, jotka naputtelivat hevosia paremmin liikkeelle. Hymyilin vaisusti ja annoin kaikkien liikkua sitä tahtyia, mitä tahtoi.
-Älä kuitenkaan anna sen Aksun lähteä viemään. Ota istunnalla pidätteet ja katse pois sieltä ponin niskasta. Dimmahan näyttää nyt oikein hienolta Jokeri, mutta ta vähän hitaampi tahti sen kanssa. Humu nukkuu siellä ja Pikku kävelee liian reippaasti. herätelkää niitä hevosia ja muistuttakaa, että siellä selässä on ratsastaja.
Pudistin päätäni hieman toruvasti, mutta säihkähdin pahasti, kun Aksu yht'äkkiä pyyhälsi ohitseni. Katsahdin tynnyriin, joka oli ilmeisesti potkastu kumoon, sillä semmoinen tynnyri ei ihan heti itsestään kaadu. oli myrsky tai ei.
- Ota pidäte Aksulla ja väistäkää nyt ihmeessä te muut ratsastajat. Päättävä pidäte ja rentoudu siellä satulassa, ettei se Dimma lähde mukaan. Istu alas siihen satulaan Shinqua ja ohjaa se hevosen pää seinään. Käännä se pää seinään päin ihan sinun saappaaseen kiinni. justiin noin.. hyvä!
Puuskahdin hiljaa, mutta en antanut kenenkään huomata turhautumistani. Istahdin taas alas tuolille, josta oli pelästyksissäni pompannut ylös. Tälläkertaa päätin keskittyä nyt vaan ratsastajiin, enkä omaan olotilaani, jossa tosiaan oli valittamista. Huokaisin syvään ja hetken katselin mietteliäänä ratsastajia, jotka huokaisivat helpotuksesta.

Kävelin pientä ympyrää päätäni pudistellen ja annoin tyttöjen vielä hetken mennä niitä tärkeitä alkukäyntejä, ennenkuin mentäisiin hetkonen ravia. Sen jälkeen antaisin jokaiselle 10min aikaa suorittaa oman ratansa. Rykäisin hiljaa ja hörppäsin lämmintä kahvia kahvikupista, joka alkoi olemaan jo melkein tyhjä.
- Eiköhän sitten voida siirtyä jo raviin.
- Elkku ottaa ravista paljon rauhallisemman ja sen Dimman pitäisi jo ravailla siellä. Shinqualla se näyttää nyt ihan hyvältä se ratsastus, mutta herättele välillä sitä Aksua. Karoliina menee nyt jo esimerkillisesti sitä ravia, mutta nyt sie et ole ollenkaan rentoutuneena siellä hevosen selässä.
Katsahdin taas vuorotelle hevopsiin ja ratsastajiin. nyökyttelin hiljaa, vaikka olisi ollut paljon korjattavaa koko ratsukossa. Tälläkertaa kaikki saisivat suorittaa ratansa niin, että pitäisin turpani kiinni ja arvostelisin kaikki loppujen lopuksi.
- Jos tehdään niin että Karo, Shinqua, Elkku ja Jokeri. Tällainen järjestys sen radan kanssa ja se tosiaan on vapaaehtoinen. karo voisi siis aloittaa ja ihan issa tahansa askel lajissa. Täältä löytyy siis porttia, siltaa, tynnyriä ja paljon muuta. Olkaa hyvä vain.

(Tarkoituksena on että kirjoitat omasta suorituksestasi tarinan, tai sitten kuvan, jossa oikeasti taoahtuu jotain.)

[Abby]

Tarina on nyt siis saapunutxD

[Karoliina]

Pöh, en vieläkään osaa tehdä Humun väritystä.. Tollanen tuli, ja ratsastaja on mitä on.

Kuvassa olemme menossa juuri siltaa kohti
Kiitos kivasta tunnista!

[Miina]

Sori ku tuli tollane nopee.. =(
Kuvassa olemme siis sillalla..

Ilmoitusta vielä!
Dimmalla vielä jatkossa käyn näillä western tunneilla, mutta nyt Dimma jää mamma-lomalle.. =) Dimma astutettiin 16.02.2009. Rosin Ponulla ja kun eläinlääkäri tänään kävi katsastamassa maamani mahaa huomattiin, että ei tulekaan vain yksi varsa vaan kaksoset!

Joten käyn nyt varsojen vieroitukseen asti vielä Seppeleen tuntsareilla.. =DD