|
Post by Reega on Mar 20, 2008 17:43:08 GMT 2
Oltiin Jambon kanssa maastossa... -Oona ja Jambo
|
|
|
Post by Reega on Mar 20, 2008 21:22:39 GMT 2
Tulin taas koululta tallille päin. Minulla oli eväät mukanani, joten nälkääkään ei tarvinnut nähdä. Astelin märkää tietä pitkin vielä muutamat metrit ja astuin sisään tallin ovesta. Moikkasin kaikkia ja sain kamalan moikka kuoron vastauksekseni. Hain ensimmäiseksi Jambon harjapakin satulahuoneesta, ja menin moikkaamaan ihanaa hoito polleani. Siellä se hirnui iloisesti kun astuin sisään sen karsinasta ja se työnsi päänsä kainalooni. Annoin sille porkkanan enne kuin aloin harjata sitä. Se mutusti porkkanan ja jatkoi heiniensä syöntiä. Minä puolestani aloin harjata sitä. Heitin loimen pois ruunan päältä pistin sen syrjään. Sitten aloitin harjauksen.
Harjattuani Jambon vein sen harjapakin sekä loimen takaisin paikoilleen. Otin satulahuoneesta mukaani Jambon satulan ja suitset jotka pistin ruunalle päälle. Kujasti Jambo taas pllisti vatsaansa kun yritin kiristä satulavyötä, ja melkein kynsin ja hampain sain olla kiskomassa sitä kireämmälle. Talutin Jambon ulos jossa yritin uudestaan satulavyön tiukennusta. Tällä kertaa sain paremmat tulokset kuin tallissa joten hyppäsin Jambon selkään.
Päätin että menemme jälleen maastoon. Lähdimme pientä hiekkatietä jonnekin tuntemattomaan. Päätin opetella Sepeleen maastot ulkoa, ja siksi teen paljon maasto retkiä. Kävelimme vähän matkaa ja nostimme laukan. Jambo lähti vauhdikkaasti ja siinä sai olla kunnolla pitämässä kiinni ja repimässä ohjista että saisi ruunaa hieman pidätettyä.
Lopulta sain Jambon tasaiseen laukkaan, ja maastossa laukkaaminen alkoi tuntua rennolta ja mukavalta. Jambo korskahteli ja heitteli hieman päätään. Siiryimme raviin ja ravasimme pienen pelto pätkän. Tie näytti menevän jollekin asfaltti tielle jossa kulki paljon utoja. Käännymme takaisin ja Jambo ampaisi laukkaan. Sain taas olla kokoamassa ruunaa.
Jambo laukkasi aika vauhdikkaasti ihan seppeleen tallille asti ja vasta pihassa se suostui pysähtymään. Hyppäsin alas ja talutin Jambon talliin. Riisuin ruunan ja harjasin sen. Sen jälkeen vein poitsun tarhaan jossa sillä oli kaverina vanha kunnon Kamu. Jätin toverukset "leikkimään" ja itse menin siivoamaan Jambon karsinaa.
Pian työ olikin jo tehty ja hain vielä Jambolle lisää heinää ja vein sille tarhaan ruuat. Menin vielä hetkeksi katsomaan maneesissa olevaa tuntia. Pian kuitenkin lähdin jo bussipysäkillä päin, sillä minun täytyi olla ajoissa kotona, oli nimittäin pikkuveljeni synttärit...
|
|
|
Post by Reega on Mar 21, 2008 13:54:33 GMT 2
Pääsiäis juoksutus
- Pääsiäinen, lalalaaa! Lauleskelin hyppiessäni tallille päin... Krhöm...
Astuin sisään talliin. Siellä ei ollut montaa, mutta huikkasin moikat kaikille. Satunnaisia vastauksia kuului sieltä sun täältä, joten menin Jambon karsinalle. Kaivoin taskustani pienen pussin jossa oli melassilla kuorrutettuja, pääsiäismunan näköisiä porkkana pyörylöitä. Ojensin muutaman Jambolle joka veti ne huiviinsa vauhdilla.
Päätin että tänään juoksuttaisin hieman Jamboa. Vein sen ensin tarhaan "lämmittelemään" ja suuntasin takaisin tallille. Kottikärryt olivat varatut, joten jouduin odottamaan puolisen tuntia ennen kuin sain ne.
Lopulta pääsin Jambon karsinan kimppuun ja siivosin sen ripeästi. Kaadoin kottikärryt lantalaan ja vein ne paikoilleen. Sitten menin hakemaan Jambon riimun ja pistin Jambon riimun. Kiinnitin riimunnarun tarhan aitaan ja kävin hakemassa Jambon harjapakin. Harjasin ruunan tarhassa ja Jambon kiiltäessä puhtaudesta, vein sen harjapakin takasin talliin.
Katselin vähän aikaa missä on juoksutus liina ja "valjaat" ja lopulta löysinkin ne. Kävelin takaisin tarhaan ja vilkaisin onko kenttä tyhjä. Wear ja Taiga oli näköjään juuri lopettamassa, joten sinne voisi mennä.
Puljasin hieman aikaa juoksutus remmien kanssa, siitä oli nimittäin pitkä aika kun olin viimeksi juoksuttnut hevosta. Lopulta sain ne Jambon päälle ja talutin sen kentälle. Työnsin ruunan uralle ja siiryin itse kentän keskelle.
- Hetkonen... Jotain puuttuu... Mutisin itsekseni.
-Ahaa! Raippa! keksin viimein.
Juoksin talliin ja hain sieltä raipan joka oli ihmeen helposti löydettävissä. Juoksin kahtakovempaa takasin ja Jambo katseli minua hieman säälivästi. Huitasin sitä kerran raipalla takamukseen, ja sain ruunaan hieman vauhtia. Jambo hyppeli kiltisti narun päässä eikä juuri temppuillut. Jouduimme kuitenkin pian lopettamaan sillä kentälle tuli joku tunti.
Vein Jambon talliin ja riisuin sen. Vein kaikki tavarat paikoilleen ja hain sen harjapakin. Jambo oli hieman hikinen joten pyyhin suurimpia hiki kohtia ihan pyyhkeellä. Vilkaisin kelloa ja se oli jo aika paljon. Lupaisn äidille olla kotona puolikolmelta sillä tänään oli hänen syntymäpäivänsä. Vein Jambolle ruuat ja hieman lisää heinää. Annoin sille loput melassi munat ja lähdin pihalle päin. Äitini oli tullut hakemaan minua, joten hyppäsin vain kyytii ja katselin taakseni...
-Oona ja pääsiäistipu Jambo
Kuva tulloo jossain vaiheessa!
|
|
|
Post by Reega on Mar 21, 2008 20:40:44 GMT 2
Nytten sitten tulee se kuva...
|
|
|
Post by Reega on Mar 25, 2008 19:08:28 GMT 2
Töpinäksi!
Hölkkäsin tallille. Minulla oli aikaa olla siellä vain noin kaksi tuntia, ja siinä ajassa olisi pitänyt ehtiä ruokkimaan Jambo, tekemään perushoitotoimenpiteet ja kaikki muut ja sitten kiirehtiä kotiin takaisin pakkaamaan!
Joten, hain Jambon tarhasta kun sinne oli sen joku jo ehtinyt kiikuttaa. Tein nopean tarkastuksen ettei ollut mitään vammoja ja sitten salaman vain satulahuoneeseen. Kaikki heiman katsoivat että mitäs se oona siinä viipottaa, hymyilin vain kaikille, ja yritin olla mahdollisimman rauhallinen.
Harjasin Jambon pitkin ja voimakkain veidoin sutjakasti tahraakaan jälkeeni jättämättä.
-Sinähän, tuota... olet ripeänä tänään... sanoi Wear, joka talutti Taigaa Jambon karsinan ohi.
- Pakko olla, puuskahdin.
-Miten niin? Wear kysyi hieman ymmällään.
- Meillä on muuto. Itseasiassa kaksi. Kahden kuukauden sisällä, vastasin ripeästi.
- Ja siitä puuskutus? Wear vastasi.
- Kyllä, siitä puuskutus. Minun pitäisi ehtiä tänään vielä kotiin pakkaamaan, sanoin kävellessäni satulahuoneelle päin.
-No, onnea vain, Wear huikkasi vielä ennen kuin painui ulos ovesta Taigan kanssa.
Pyyhin hikeä pois otsaltani ja lysähdin Jambon karsinaan puhtaalle kohdalle. Jambo tuli katsomaan minua ja silitin sen pehmeää turpaa. Se hörähti ja jatkoi heiniensä jyystämistä. Minä nousin ylös ja menin rehuvarastoon.
Kaadoin hakemani ruuat Jambon ruoka kuppiin ja se alkoi mussuttaa niitä hyvällä ruokahalulla. Sillä aikaa kun ruunanen söi ruokiaan, kävin hakemassa kottikärryt ja talikon. Siivosin ripesti Jambon karsinan ja tyhjensin kottikärryt lantalaan. Vein Jambon vielä hetkeksi tarhaan, joku kyllä ottaa sen sieltä sisään.
Itselläni tuli kiire ja juoksin bussipysäkille. Katsoin kelloani."Olen myöhässä, äiti tappaa minut..."
-Oona & Jambo
|
|
|
Post by Reega on Mar 29, 2008 21:46:50 GMT 2
Ensimmäinen muutto `melkein ohi`. Pääsin siis livahtamaan koneelle.
Kävelin, tai oikeammin sanottuna hölkkäsin, kohti Seppeleen tallia. Olin iloinen kun ensimmäinen muutto oli melkein ohi. Pääsisin taas muutamana päivänä peräkkäin hoitamaan Jamboa. Lumet oli melkein kaikki sulaneet, ja linnut olivat palanneet etelästä takaisin. Pieni oravakin hyppeli puiden latvoista toiseen nauttien keväästä.
Aurinko lämmitti kasvojani ja unelmoin yhteisistä hetkistäni Jambon kanssa. Linnut visersivät lentäen sähköpylväistä puiden oksille. Jopa perhonen näyttäytyi, levitellen siipiään. Lämmintä oli ainakin kymmenen astetta, ellei enemmänkin. Ojat olivat täynnä vettä, lumien vedet lorisivat sinne.
Astuin hymyillen talliin jossa kaikki tervehtivät minua iloisesti. Aurinkoista päivää ei voi pilata mikään! Menin Jambon karsinaan halaamaan ihanaa hoitsuani. Jambo hörähti iloiseti nähdessään minut ja minä pussasin sitä turpaan. Lähdin hakemaan riimua, ja palattuani sen kanssa jambo oli päättänyt mennä makaamaan karsinaansa.
Siellä se ilkikurisesti ilveili minulle, kun yritin houkutella sitä ylös omenan avulla. Menin pistämään sille riimun päähän ja katsoin nuosisiko se. Ei tapahtunut mitään. Menin sen selkä puolelle ja se vain tyynesti seurasi minua katseellaan. Yritin työntää sitä ylös, kuitenkin tuloksetta.
Mietin vähän aikaa mitä tekisin. Ruuna oli todella jumittunut karsinan pohjalle. Sitten välähti. Kipitin satulahuoneeseen. Chao kurkisteli jo Jambon karsinaan että mitä siellä oli käynyt. Palattuani siellä oli aikamoinen yleisö katsomassa itsepäistä otusta.
- Onko tuo ihan normaalia? Tai siis tekikö Jambo ennen tuota? kysyin karsinan vieressä pällistelevältä Chaolta.
- Kyllä se pojan koltiainen on aina jotain keksinyt välttyykseen kunnon treniltä, Chao vastasi tirskuen.
Menin Jambon karsinaan.
- No niin. Taistele kuin mies! sanoin Jambolle ja heilautin raippaa reiteeni.
Jambo hätkähti nähdessään raipan, ja pomppasi saman tien pystyyn. Taputin sitä ja napsautin riimunarun kiinni sen riimuun.
Talutin Jambon ulos karsinaan, ja palasin sisälle talliin. Hain kottikärryt ja talikon, siivosin ripeästi Jambon karsinan ja kippasin kottikärryt lantalaan. Oli vielä aamu, joten päätin käydä kotona ennen kuin ratsastan Jambolla.
-Oona ja Jambo, palaavat pian....
|
|
|
Post by Reega on Mar 29, 2008 23:34:28 GMT 2
Palaisin tallille oltua kotona noin kolme tuntia. Jambo oli vielä tarhassa joten kävin hakemassa sen sieltä ihan ensi töikseni. Harjasin Jambon huolellisesti, ja selvitin hieman sen jouhia. Sitten satuloin ja suitsen sen, heitin kypärän päähäni ja lähdimme tallustelemaan ulos.
Pihalla sitten hyppäsin ruuna selkään ja suuntasin Jambon turvan kohti kenttää. Fiia hyppelikin siellä jo Pellan kanssa, ei minun tarvinnut ainakaan esteitä alkaa pystytellä.
- Haluatko tulla kanssani hyppimään? Fiia kysyi Pellan porhaltaessa viereemme.
- Juu, mieluusti, vastasin ja ohjasin Jambon uralle.
Tunti meni oikein mukavasti, Jambo hyppäsi hienosti ilman sen suurempia ongelmia. Lopuksi vielä venyttelin hieman Jambon selässä.
Hyppäsin alas Jambon selästä ja talutin sen karsinaan. Heitin kypärän harjapakkiin jonka oli jättänyt lojumaan käytävälle, Jambon karsinan viereen. Harjasin Jambon sutjakasti, pitkin voimakkain vedoin, selvitin hieman sen harjaa ja sitten vein sen tavarat paikoilleen.
Kipaisin hakemassa sille vielä hieman heinää ja ruuat ja sitten hipsin bussipysäkille päin...
-Oona ja Hra. Jambo
|
|
|
Post by Reega on Mar 30, 2008 22:38:57 GMT 2
Pikakäynti
Harjasin Jambon sutjakasti, minulla oli taas hyvin vähän aikaa olla tallilla, kun muutto pitäisi ehtiä tehdä (tai siis muutto on tehty mutta tavarat pitäisi purkaa). Jambo ojenteli päätään tyynen rauhalliseti, kuten aina. Se näytti suunnittelevan jotain... Sen pidempiä hevosen mielen anotomioita miettimättä, heitin Jambolle loimen selkään ja napsaisin sen riimunnaruun.
Talutin Jambon tarhaan, jossa sillä oli kaverina Anttu ja Leevi. Kaverukset jäivät iloisina leikkimään, kun minä tallustelin takaisin talliin siivoamaan Jambon karsinaa. Hain vikkelästi kottikärryt ja talikon, napsin kottikärryihin kaikki märät ja likaiset purut sekä kakki pallerot. Kippasin vielä kottikärryt lantalaan ja otin hieman puhtaita kuivikkeita mukaani.
Talliin päästyäni levitin puhtaat kuivikkeet karsinan pohjalle. Siitä tuli oikein puhdas, ja se tuoksui puhtaille puruille. Pyyhin hikeä taskusta kaivamaani nenäliinan ja ihastelin aikaan saannostani. Tuin oikein iloiseksi, vaikka katselin vain puhdasta karsinaa.
Lähdin rehuhuoneelle. Annostelin Jambon ruuat tavallista tarkemmin ja olin koko ajan hieman ajatuksissani. Vihdoin ja viimein sain ruuat ämpäriin ja lähdin viemään niitä Jambolle. Jambo alkoi mussuttaa niitä hyvällä ruokahalulla. Jäin vielä vahtimaan tarhan viereen että Anttu tai Leevi ei tule pihistämään Jambosen ruokia.
Jambon syötyä ämpärin tyhjäksi otin sen mukaani ja huuhtelin huolella. Hain vielä uutta heinää Jambon karsinaan, sulloin sen heinäverkkoon ja kirosin, kun karsinan kalterien välit olivat niin kapeat. Lopulta sain heinäverkon kunnolla kiinni ja aloin keräämään tavaroitani, sulloin ne reppuuni ja lähdin...
-Oona, joka ei saa heinäverkkoa ripustettua ja Jambo, joka jaksaa kujeilla
|
|
|
Post by Reega on Apr 2, 2008 20:18:17 GMT 2
Ihan pikkuinen pikakäynti
Taas tulee tälläinen pikainen käynti, muutto kun jaksaa aina vaan painaa päälle.
Jambo rouskutti tyytyväisenä sille tuomiani ruokia. Istuin puhtailla puruilla kynä ja kirja kädessäni. Tein tai yritin tehdä läksyjä samalla, kun Jambo hapuili hiuksiani. Se oli iloinen nähdessäni minut, tai ainakin luulin niin... Se työnsi turpansa minua kohti ja tökki sillä minua.
Sain kuitenkin läksyni tehtyä, Jambon huomionosoituksista piittaamatta. Tungin kirjat repuun ja pistin sen syrjään. Jambo haukkasi vielä viimeiset suupalat ruuastaan, ja rupesi taas hapuileman kuolaisilla huulillaan hiuksiani. Työnsin ruunan pois, ja hain sen riimun ja riimunarun. Laitoin ne Jambolle päälle ja lähdimme käppäilemään ulos.
Ulkona oli kaunis, aurinkoinen sää, ja aurinko lämmitti ihanasti kasvojani. Jambo hörähteli ja nautti myös täysin siamauksin kevätpäivästä. Tarhassa sitä odotti Eppu-poika, joka iloiesti tervehti meitä. Laskin Jambon irti tarhaan, ja katsoin vielä hetken ruunien temmellystä ennen kuin lähdin kotiin...
-Oona and Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 3, 2008 21:44:30 GMT 2
Tänään oli Chaon järjestämä maastoretki, joten melkein kaikki lähtivät sinne. Olin iihan yksin tallilla. Yhdessä vaiheessa Magnet oli tallilla hoitamassa Pampulaa, mutta muuten minulla ei juuri ollut juttuseuraa. Jambokin oli lähtenyt muiden mukana, mutta sittenhän minulla olisi aikaa tehdä vaikka mitä.
Heti muiden lähdettyä, menimme Magnetin kanssa sisälle sanomatta sanaakaan. Hain kottikärryt ja talikon, ja rupesin rivakkaan tahtiin latomaan kakkakikkareita ja muita likaisia puruja kottikärryihin. Jambon karsina oli aivan käsittämättömän törkyinen, mietinkin miten yksi ruuna voisi saada sellaista aikaan yhdessä yössä!
Lopulta työ oli tehty ja karsina kiilsi puhtautta (ainakin melkein). Se oli jopa niin puhdas että siellä ei juuri puruja ollut, joten kävin hakemassa lisää. Ladoin puruja kottikärryihin ja työsin kottikärryt takaisin Jambon karsinan viereen. Sitten sama uudestaan mutta vain toisin päin. Louksi vein vielä kottikärryt ja talikon pikoilleen, mistä Magnet ne meilkein saman tien haki.
Selvä, karsina siivottu, mutta mitä muuta voisin tehdä? No ainakin voisin hakea heinää odottamaan Jambon paluuta. Revin paalin nauhoja irti minkä jaksoin ja kirosin heinien pakkaus menetelmiä. Onnekseni huomasin sakset, joilla saa kätevästi leikattua paalien nauhat poikki.
Kamppailtuani vähän aikaa heinäpaalien kanssa, sain heinät kuitenkin Jambon karinaan. Vielä voisi laittaa ruuat valmiiksi sen karsinaan, Jambo on varmasti nälissään tultuaan takaisin, ajattelin. Siispä annostelin Jambonsen ruuat ja kaadoin ne sen ruokakuppiin.
Loppuaikana minä sitten vain istuin oleskeluhuneessa tuijottaen tyhjyyteen... .... .... .... Lopulta he saapuivat uupuneina mutta iloisina takaisin talliin. Kirmasin alas rappuja, tallin ovesta ulos ja suoraan Jambon luokse. Ada antoi vapaa ehtoisest ohjat minulle, ja lähti laahustamaan kohti oleskelu huonetta. Talliin päästyään näytti suorastaan siltä, että hän kaatuu suoraan naamalleen. Oleskelu huoneeseen päästiin kuitenkin ehjin nahoin, ja minä ja Mgnet keitmme kaakoata retkiläisille.
Siinä juteltiin ja he kertoivat miten matka meni. Aika riensi nopeasti ja tuli nopeasti aika lähteä kohti kotia. Pakkasin tavarani ja sanoin heipat kaikille. Rohkaisin hieman Adaa joka oli edelleen aivan puhki.
-Kuule, uskon että Jambo on ollut nuoremana paljon villimpi, ja vaikeampi ratsastaa, sanoin ilkikurinen ilme naamallani.
-Kylläpäs se lohdutti! Jos olisin voimissani ja tässä lähellä olisi raippa, niin sinä saisit juosta vähintään sen saman matkan, laavulle ja takaisin! Ada sanoi väsyneenä ja hieman vitsin omaisesti.
Taputin häntä ymmärtäväisesti olkapäälle, naamallani se sama pikku virne...
- Oona ja (melkein koko tarinan ajan poissa ollut) Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 4, 2008 11:07:46 GMT 2
Oli aivan ihana päivä, kun katselin ulos oleskelu huoneen ikkunasta. Aurinko paistoi täydeltä terältä, linnut lauloivat, kukkasetkin jo kukkivat ja puiden oksia havisutti pieni tuulen vire. Kukapa voisi vastustaa ihanaa maastolenkkiä, maailman ihanimman hoitohepan kanssa?
Kipitin äkkiä portaat alas, samalla napaten Jambon riimun ja riimunnarun kaiteelta. Astelin ulos jossa aurinko häikäisi silmäni, mutta vain hetkeksi. 'Puoli sokeana' hyppelin Jambon tarhaa kohden ja nappasin ruunan riimuun, joka tuli iloisesti minua kohden. Taluttaessani Jamboa sisälle se sai hirveitä purkeuksia. Se hyppeli hörähdellen sinne ja tänne, ja minä suorastaan roikuin sen riimussa.
Sain ruunan kuitenkin työnnettyä sisälle sen enenmpiä vahinkoja tapahtumatta. Sisällä sidoin sen tiukasti karsinan kaltereihin. Siinä se sitten steppasi sen aikaa kun yritin sitä harjata. Harjaus jäi hiaman kesken Jambon rauhattomuuden takia. Päätin pistään sille äkkiä suojat jalkaan (vaikka oltiinkin vain karsinassa) ennen kuin se satuttaa jalkansa oikein kunnolla. Sujaitin sille suojat etusiin ja takasiin ja hain sille satulan ja suitset.
Varustaat päällä ja matkaan! Talutin Jambon ulos jossa jouduin sitomaan sen kiinni jotta sain jalustimet laskettua ja satulavyön kiristettyä. Jambo ei kyllä kauheasti ollut vatsaansa ehtinyt pullistella 'kiireidensä' takia. Joka tapauksessa, vedin säärystimiäni ylös, heitin kypärän päähän ja loikkasin Jambon selkään.
Kävelimme (tai oikeammin sanottuna puollaukkasimme) ensin pientä hiekkatietä. Ajattelin että kävisimme hieman purkamassa Jambon energiaaa maastoesteillä, sinne olisi ainakin sopiva matka. Hetken kuluttua käännyimme pienelle polulle ja sen jälkeen hieman isommalle hiekkatielle. Kävelimme taas vähön matkaa ja lopulta olimme perillä.
Olin ihan väsynyt kun sain repiä Jamboa ohjista, joten rentoutin käteni. Silloinkos ruuna vasta ampaisi matkaan. Hyvä että pysyin kyydissä. Jambo 'liiteli' sulavasti esteiden yli, hirnahdellen samalla. Sitä se jatkoi aivan loppuun asti. Lopussa käänsin sen takaisin ja sitten tultiin samalla tavalla esteet vielä takaisinkin.
Palasimme samaa reittiä takaisin tallille, ja Jambo laukkasi koko matkan. Olin ihan varma että se olisi hieman rauhoittunut, mutta sama meno jatkuin kun tallissa siten riisuin sen. Lopuksi hain vielä hikiviilan jotta saisin Jambon kuivattua. Se oli yltäpäältä hikinen ja tärisikin vielä. Heitin sille loimen päälle ja vein sen tarhaan.
Itse lähdin kotiin syömään ja hoitamaan omaa koiraani, ennen kuin taas palaan. Toivoen että Jambo olisi vähän rauhallisempi...
-Oona ja Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 5, 2008 10:43:37 GMT 2
Eilen oli sittenkin niin paljon kiireitä, etten kuitenkaan ehtinyt enää toistamiseen tallille.
Ulkona oli tylsä harmaa ilma, kun juuri eilen oli aurinko niin ihanasti paistanut. Päätin kuitenkin että se ei nyt niin hirveästi saisi haitata minun ja Jambon estetreenejä, mutta kun ulkona alkoi ripsomaan vettä niin sotten kyllä päätin että jos maneesiin ei päästä niin sitten jätämme koko estetreenit väliin.
Menin katsomaan ilmoitustaulun tunti aikoja. Seuraava tunti olisi jo kahden tunnin kuluttua, joten meidän pitäisi pistää töpinäksi. Harjasin ja satuloin Jambon, pistin sille suojat ja suitset ja talutin sen maneesiin. Maneesissa ei ihmetyksekseni ollut ketään. Laitoin kypärän päähäni ja napsautin sen soljen kiinni. Hyppäsin Jambon selkään ja lähdimme köpöttelemään hiljaa maneesia ympäri.
Toisessa päässä maneesia oli laitettu puomeja maahan, ja ajattelin että kuikahan Jambo ne menee pitkästä aikaa. Hyvinhän Jambo sitten hyppeli niiden yli (melkein kaikki kerrallaan) ja otti hieman laukka-askeliakin. Verryttelimme vielä hetken, kunnes hyppäsin alas Jambon selästä. Kiinnitin Jambon suitset maneesin seinässä oleváan puomiin, ja meninn itse virittelemään esteitä.
Esteet olivat valmiina, ja hyppäsin taas Jambon selkään. Kannustin Jamboa laukkaan ja innoissaan se otti oikein kunnon hypyn ja säntäsi kiitolaukkaan. Pidätin Jamboa 'hieman' niin että se hidasti tasaiseen laukkaan, ja suuntasimme kohti ensimmäistä estettä. Taidokkaasti Jambo hyppeli este toisensa jälkeen, ja minä vain hieman ohjailin.
Noin tunnin treenattuamme, vedimme vielä pari kierrosta ravissa ja lopuksi käynnissä. Kinnitin taas Jambon ja pistin kaikki esteet pois...
- Oona ja Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 9, 2008 7:30:46 GMT 2
"Huoh...", puhahdin ruunalle joka napsi viimeisiä heinänkorsia karsinan pohjalta. "Oma hevonen taitaa jäädä sittenkin vain haaveeksi". Harjasin Jambon ja laitoin sille sadeloimen. Ulkona satoi oikein kunnolla kun vei sen tarhaan. Juoksin takaisin huppua päässä pidellen, ja vedin perässäni ulko-oven oikein voimalla kiinni.
Irene sattui kävelemään siitä ohi, Mankia taluttaen "Kyllä sinä olet niin onnekas kun sait Mankin. Minun hevoshaaveeni taitaa jäädä vain haaveeksi, ihan kaikin puolin..." sanoin ja taputin Mankia jonka karva kiilsi ihanasti. "Onhan se kivaa kun on oma poni", Irene sanoi katsoen rakastuneena poniaan. Koitin vain hymyillä, vaikka olisi tehnyt mieli purskahtaa itkuun. Irenen taputti minua ymmärtävästi olkapäälle, ja hymyili "Kyllä sinä oman hepan saat, usko minua", Irene sanoi rohkaisevasti. Tuli heti parempi mieli, ja hymyilin hiukan nielaisten itkuni.
Lähdin kävelemään jo kohti Jambon karsinaa kunnes Irene kääntyi ja kysäisi "Lähtisitkö tänään minun ja Mankin kanssa maastoon? Haluaisin niin testata tätä pikku riiviötä maatossa." "No miksipä ei... Minulla on kyllä tänään aika paljon kiireitä, kun on muutto ja kokeisiikin pitää lukea..." sanoin taas vähän synkkänä. "No mentäisiinkö sitten vaikka huomenna?" Irene kysyi iloisesti. "Huominen sopii, silloin minulla ei tietääkseni ole mitään menoa", sanoin ja Irene nyökkäsi vastaukseksi.
Hain kottikärryt ja talikon, siivosin Jambon karsinan, ja kippasin lannat lantalaan. Kello näytti jo aika paljon, ja minun oli lähdettävä koululle päin...
-Oona ja Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 10, 2008 20:46:09 GMT 2
Tallilla taas...
Halasin Jamboa oikein kunnolla. Koulussa oli mennyt tänään taas huonosti eikä oikein muutenkaan pyyhkinyt. Jambo hörhähti ja tuhahti ja roiskaisi räkää korvaani vetäessään päätään pois sylistäni. Pyyhkäisin korvaani ja aloin harjata ruunaa. Tänään en enää ehtisi ratsastaa sillä mutta ei se mitään, hoidan sen muuten. Harjattuani ruunan, otin talikon ja kottikärryt ja aloin siivota sen karsinaa Jambon poukkoillessa sinne tänne väistellen talikkoa.
Lopulta karsina oli puhdas, ja uusia kuivikkeita haettu. Toin Jambolle ruuat ja iiiiison kasan heinää, ja se söi ne hyvällä ruokahalulla. Laitoin Jambolle sadeloimen, ihan vain varmuuden vuoksi ja talutin sen tarhaan. Kello alkoi olla jo niin paljon että minun oli aika lähteä kotiin. Hain vain tavarani tallista, ja lähdin kotiin...
- Oona & Jambo
|
|
|
Post by Reega on Apr 16, 2008 21:40:08 GMT 2
Jälleen tulee tälläinen pika visiitti, kun ei ole paljon aikaa olla koneella...
Hyppelin iloisesti kohti seppeleen tallia. Ilma oli aika kylmä, ja tuuli puhalsi lujaa. Vedin kädet hihoihin ja jatkoi hyppelyä. Astuin sisään talliin ja astelin Jambon karsinan luo. Tervehdin iloisesti ruunaa, joka hörähti minulle vastaukseksi. Halasin Jamboa ja aloin harjata sitä hyräillen. Kerroin Jambolle että viikonloppuna talliin muuttaa kaksi uutta heppaa, toinen olisi minun yksärini, Rensu. Jambo ei juuri välittänyt siitä mitä sille kerroin, ja työnsi päänsä heiniin.
Siivosin vielä ripeästi Jambon karsinan, heitin sille uusia heiniä ja vein sen tarhaan. Jäin vielä hetkeksi katsomaan Jambo tiimellystä tarhassa, ajatellen samalla kuollutt Sipeä. Tapahtuma oli surullinen, enkä halunnut ajatella sitä. Niinpä jätin Jambon leikkimään tarhaan ja lähdin itse kohti kotia...
-Lyhyesti: Oona&Jambo-
|
|