|
Post by Anne on Apr 30, 2021 14:09:46 GMT 2
Tuntihevosina: Roi, Pelre, Agi, Laila (+ yksäriratsukot) Tasosovellettu tunti ratsukon mukaan. Tunnin pitää Anne. Tuntirunko julkaistaa ja ns. spessutakuu, eli väh. yksi ratsukko saa jonkinsortin kuvan. Eedi - Laila "Upea pari, vaikka Lailalla olikin keväinen kiima-känkkäränkkäpäivä. Hyviä siirtymisiä ja etenkin laukassa Eedi sai hyvin Lailaa selän läpi." Lola - Perle "Kisakauden keskellä hieman väsynyt hevonen, joka onneksi on saanut helpotusta tuntityöstä. Mutta ei jaksanut toimia vielä Lolan vaatimalla tasolla." Lyyti - Agi "Jännittynyt tamma, jota Lyyti kuitenkin ratsasti melko eleettömästi. Kokoamisaste ei aivan tavisutuksiin riittänyt ja pohkeenväistöissäkin oli tekemistä, Agi lähtee helposti poikittamaan liikaa." Tuntirunko:
5 min alkukäynnit ja oman istunnan hakeminen 10 min kevyttä ravia, isoja ympyröitä ja loivaa kolmikaarista kiemura-uraa 15 min ratsukon tason mukaan: pitkällä sivulla joko pohkeenväistöä tai avotaivutusta, ravissa ja käynnissä myös muutama siirtyminen väistön sisällä 5 min välikäynnit 15 min ratsukon tason mukaan: laukkatyöskentelyä, suoruuden hakemista, siirtymistä askellajin sisällä sekä käynnin ja ravin välillä 10 min loppuravit ja käynnit Eedi ja Laila tallissa valmistautumassa ennen tuntia.
|
|
Lola
Uusi ihmettelijä
Posts: 42
Hoitoheppa: Hilppa
Koulutaso: VaA
|
Post by Lola on Aug 31, 2021 21:49:03 GMT 2
Perlelle kaunis kiitos hyvin tsempatun tunnin jälkeen.
|
|
|
Post by Eedi Myllyoja on Oct 21, 2021 15:04:24 GMT 2
Tuntimaksu
Olin innoissani nähdessäni, että Anne oli jakanut mulle Lailan. Olinhan nähnyt valkoisen tamman töissä useita kertoja, ja se vaikutti mukavalle ratsulle. Voimakkaan kiiman takia meillä oli vähän erimielisyyksiä satuloidessa ja vielä alkukäyneissäkin, mutta Laila alkoi vertyä kivasti kun raviin saakka päästiin ja kiukuttelu väheni, mitä pidemmälle tunnissa päästiin - etenkin Annen neuvojen avulla.
Avotaivutuksissa Laila alkoi päästä oikeuksiinsa, ja mä pääsin nauttimaan varsin yhteistyökykyisen tamman pehmeistä liikkeistä ratsastaessani siirtymiä. Välikäynneissä olin varmaan yhtä hymyä tamman venytellessä kaulaansa ja pöristessä kentän laidalle ilmestyneille kottareille. Käynnissä Laila tosin ehti tuudittautua vähän liikaa omaan rauhaansa mun unohdettua ratsastaa, joten ensimmäinen laukkasiirtymä välikäyntien jälkeen oli vähän heikko, mutta nopeasti me päästiin taas samalle sivulle hevosen kanssa, ja etenkin siirtymien kautta Laila alkoi kantaa itsensä kivasti mua kuunnellen. Alkutunnin känkkäränkästä ei ollut enää tietoakaan, kun me siirryttiin loppuraveihin, ja mä nautin vaihteeksi vähän Noksua tasaisemmalla hevosella ratsastuksesta.
|
|
Lyyti
Perustallilainen
Posts: 210
Hoitoheppa: Oili
|
Post by Lyyti on Jan 11, 2022 21:17:38 GMT 2
Agi. Ajatuskin kimosta tammasta ahdisti Lyytiä. Hän oli seurannut pitkään vierestä Salman taistelua tamman kanssa. Hankalaa karsinakäytöstä, halutonta ja hapanta kulkua kaviouralla. Joten kun Lyyti näki Agin nimensä kohdalla tuntilistalla, ei hän voinut kuin huokaista. Olisi saanut vaikka Lailan, joka oli vähän hermostunut, mutta sentään ihan ystävällinen ja ihmisrakas hevonen. “Kuule Lyyti, ratsastajana kehittyy vaan, jos haastaa itseään”, Lola viisasteli ja Lyyti olisi voinut kolauttaa armasta ystäväänsä talikolla takapuolelle.
Ja hankala Agi olikin. Ainakin aluksi. Se nosti päänsä korkealle ja painoi korvat niskaansa heti kun Lyyti lähestyi sitä karsinassa, ja Lyyti oli jo valmis tuntemaan tamman hampaat käsivarressaan. Pari kertaa valkea tamma syöksähtikin häntä kohtaa uhkaavasti, mutta alistui sitten kohtaloonsa, kun Lyyti ärähti sille pari kertaa äkäisesti. Mikähän tammaa oikeasti vaivasi? Mikä siitä olisi tehnyt onnellisen? Lyyti mietti sukiessaan tammaa. Mitä Agi halusi? Jotenkin kävi sääliksi hevosta, joka ei tuntunut erityisesti pitävän mistään tai kenestäkään. Edes Salma, joka nyt oli todellinen hevoskuiskaaja, ei ollut pystynyt luomaan tammaan sen syvempää yhteyttä.
Eikä tunnista tietenkään tullut mitenkään kovin muistamisen arvoista suoritusta. Agi oli jännittynyt ja jotenkin kireä, ja vaikka Lyyti yritti itse pysyä rentoja ja rauhallisena, ei hän saanut hevosta pehmenemään allaan. Lyyti piti Annesta opettajana; naisen neuvot olivat aina helposti ymmärrettäviä ja selkeitä, ja hienosäätämisen jälkeen Lyytin ja Agin pohkeenväistöyritykset paranivat selvästi, vaikka aivan tyylipuhtaaseen suoritukseen ei päästy.
Lyyti alkoi lopputuntia kohden jotenkin sulamaan Agia kohtaan. Sen raasun kemiat kun vain eivät tuntuneet kohtaavan kenenkään kanssa. Väärinymmärretty tamma, joka ei kyllä tainnut edes kaivata minkäänlaista ymmärrystä – halusi kai vain, että se jätettiin omaan ylhäiseen rauhaansa. Rauhaneleenä Lyyti tarjosi tammalle tallissa muutaman porkkanan, jotka se sentään hotki – ei kiitollisena, mutta tyytyväisenä kuitenkin.
|
|