16.4.20 Miniponit ja heikon jään kirous

[Anne]

Miniponit lähtevät maastoon satulan kanssa. Yritetään varoa heikkoja jäitä!

Ponit:

Inkeri - Eemeli
Salma - Peck
Saaga - Sinta
Amelie - Akka



Poniratsukoille annetiin kartat mukaan lähimetsään, jossa oli paljon pienia ojia, puroja ja lampia jäässä. Tehtävänä suorittaa reittin, niin että poni ylittäisi jäät suosiolla. Jokainen laitettiin matkaan noin viiden mionuutin väliajalla. Omaa arviointia sai käyttää, jos homma vaikutti vaaralliselta ja jäät sai ylittää myös taluttaen. Kerro maksussasi monta jääkohtaa yhdestätoista reitille merkitystä sait suoritettua!

Inkeri ja Eemil testaavat lammikkoa.

[Saaga]

Sää oli keväinen, mutta kylmä. Maassa oli vielä lunta ja ilma pakkasen puolella. Sintaa ei kylmä sää haitannut, se oli talven aikana kasvattanut aika sopivan muhkean talvikarvan. Olin pukeutunut lämpimästi, mutta tuuli oli silti kylmä. Toivottavasti ponin selässä tulisi lämmin.

Anne jakoi karttoja ponien selässä nököttäville ratsastajille ja lähetti ensimmäisen ratsukon matkaan. Viiden minuutin päästä lähtivät seuraavat ja siitä viiden minuutin päästä oli minun ja Sintan vuoro. Lähdimme matkaan ja suuntasimme kartan osoittamalle ensimmäiselle jään ylitykselle.

1. etappi, Puro: Sinta ei epäröinyt vaan ylitti jään hyvin, eikä liukastunut. Jatkoimme seuraava.
2. etappi, oja: Sinta teki ylläri ja hyppäsi ojan yli, se tuli minulle niin yllätyksenä, että keikahdin lumipenkkaan. Onneksi pidin ohjista kiinni ja Sinta ei päässyt karkuun. Ponnistin nopeasti takaisin kyytiin, tulkitsin karttaa hetken ja jatkoimme eteenpäin.
3. etappi, lampi: Sinta liukastui hieman puolessa välissä lampea ja mutta jatkoi rauhallisesti yli. Jatkoimme matkaa.
4. etappi, pieni lampi: Sinta epäröi hetknen, mutta meni jäälle pienestä kannustuksesta. Jää natisi ja paukahti pari kertaa. Sinta sai pikku paniikin ja siirtyi vikkelästi takasin penkalle. Tulin alas selästä ja siirryin jalan itse jäälle. Se vaikutti ihan kestävältä, joten päätin jatkaa. Sintaa sai hetken maanitella, että se uskaltautui taas jäälle ja ylitimme pienen lammen hyvin varovaisin askelin. Jää kesti, emmekä joutuneet ruveta avantouimareiksi.
5.etappi, oja: Sinta teki taas loikan ojan yli, johon olin varautunut tällä kertaa ja pysyin selässä.
6.etappi, leveä puro: Penger oli melko jyrkkä, ja Sinta epäröi, päätin siis jälkeen taluttaa sen ja perässäni poni tuli hyvin purolle. Jää tuntui melko heikolta, joten ylitimme sen ripeästi. Sinta loikkasi penkereelle reippaasti ja ohjat lipsativat kädestäni. Onneksi se ei ehtinyt kauas, ennen kun pääsin itse penkereen ylös. Pian olisin taas takaisin selässä ja jatkoimme matkaa.
7.etappi, lampi: tätä etappia etsimme hetken, koska lampi oli enemmin iso lätäkkö kuin lampi. Ylitimme sen kahdella harppauksella ja jatkoimme eteenpäin.
8.etappi, pieni oja: Sinta teki taas loikan.
9.etappi, lampi: jää räsähti Sintan kavion alla, se teki nopean 180 käännöksen ja palasi kuivalle maalle. Päätimme kiertää lammen. Ei huvittanut uida.
10.etappi, puro: kesti taas hetken löytää, koska puro oli melkein kokonaan lumen peitossa, löysin jäisen kohdan ja ylitimme puron siitä, Sinta ylitti sen rauhassa.
11.etappi, pieni lampi: viimein etappi oli lähellä tallia ja ylitimme sen ongelmitta. Taputin sintaa ja jatkoimme matkaa takaisin tallille.

Sinta tuntui tyytyväiseltä päästessään omaan karsinaansa ja siellä oli heiniä. Maaston oli ollut aika jännittävä kaikkine jään ylityksineen, mutta Sinta oli ollut hyvin luottavainen ja rohkea. Näppärä poni.