Post by anthon on Jul 7, 2017 17:25:49 GMT 2
Anthon pitää ensimmäisen tuntinsa Seppeleessä 19.7, kello 16
Tunnin kesto 1,5h (45min maastakäsittelyyn, 45min selästä).
Mukana 5/5
Fiia - Rotta
Sartsu - Huiska
Cella - Kössi
Emmy - Lasse
Clara - Hestia
"Et sitten yhtään helpompia hevosia saanut ensimmäiselle tunnilles mukkaan.." mumisen itsekseni viimeistellessäni tuntilistaa. Tunti tulee varmasti olemaan haastava kaikille, mutta erityisesti Fiialle ja Cellalle, koska heidän hevosensa ei ollut yhtä helppoja käsitellä kuin esimerkiksi Huiska, joka soveltuikin Sartsulle oikein hyvin. Mitä Hestiaan ja Lasseen tulee,t niin ne ovat varmaan siinä keskitasolla.
Kiinnitän tuntilistan seinään ja tervehdin iloisesti tuntilaisia. Tuntilaisia. Kuullostaa omaan korvaan niin vieraalta, koska he ovat minun ystäviä. No eiköhän tähän totu. "Tunti alkaa siitä kun lähdette hakemaan hevoset tarhasta. Haette hevoset, harjaatte ja suitsitte. Jättäkää satulat karsinoiden eteen valmiiksi, niin pääsette maastakäsittelyn jälkeen nopeasti selkään. Ottakaa ohjat pois ja tilalle juoksutusnaru. Seuraan teidän toimintaa maneesiin asti ja sitten aloitamme sillä että kerron miksi meidän tunti alkaa jo hevosen tarhasta haulla." Kun aloitin puhumisen, niin huomasin että enää ongelmaa ei ollut. Sain nopeasti "opettaja"moodin päälle. Luonteeni muuttui hulvattomasta ja rennosta Anthonista hieman vakavampaan ja asialliseen ohjaaja Anthoniin.
Osa kummastelee hieman aloituspuhettani, koska olin vielä painottanut ettemme opettele harjaamista. Uskon kuitenkin, että tunnin jälkeen kaikki ymmärtävät pointtini. Olen työskennellyt muutama vuosi taaksepäin yhdellä vanhemmalla hevosmiehellä, joka minua samaan aikaan opetti ja silloin tajusin kuinka tärkeää maastakäsintyöskentely oikeasti on. Ratsastustunti oikeasti lähtee heti siitä hetkestä, kun tartun siihen riimunnaruun karsinan edessä.
Seuraan ratsastajien liikkeitä tarkkaan sanomatta vielä mitään. Katsahdan kelloa ja astelen maneesiin, jonne kaikki tulevat perässä kävellen kaartoon. Aloitan: "Moni teistä teki sen virheen, minkä oletin. Itseasiassa Clara ja Sartsu olivat ainoat, jotka hakivat hevoset tarhastaan oikein". Cella kurtistaa kulmiaan. Jatkan: "Kun sanoin, että tunti lähtee siitä kun haette hevoset niin oikeasti tarkoitin sitä. Hevosen ja ihmisen välille pyritään luomaan yhteys.
Jos haluat avut periksi hevoselta, niin tulee sinun antaa ensin periksi hevoselle. Kun seurasin teitä hakureissulla niin Fiia, Cella ja Emmy hakivat hevoset tarhasta määrätietoisesti ja sen enemää miettimättä. Myös karsinassa teitte kaiken hyvinkin määrätietoisesti siitä, että te olette hevosen pomo. Cella komensit Kössiä useampaan kertaan, kun tämä nosti kaviota aina uudestaan ja uudestaan. Fiia sinä taas jouduit komentamaan Rottaa siitä, kun tämä pakitti muutaman kerran karsinan toiseen päähän ja Emmy sinä taas komensit Lassea monta kertaa siitä kun se ei malttanut pysyä paikallaan. Osaatteko sanoa mikä teitä kolmea tai teidän kolmen hevosia yhdistää?" Emmy nostaa käden ja huikkaa kysyen: "Meidän hevoset on rauhattomimpia kuin Sartsun ja Claran?" Myös Cella kommentoi: "Jouduimme käskemään hevosia useampaan kertaan?" Nyökkään ja jatkan: "Hyviä vastauksia, mutta ihan noita en hakenut. Kun Sartsu ja Clara hakivat hevoset tarhasta he kävelivät rauhassa ilman kiirettä. Kun Hestia lähti karkuun Clara pysyi paikallaan ja odotti, ei komentanut, ei kieltänyt. Huiska sähläsi myös karsinassa hieman rauhattomana välillä. Sartsu jatkoi tyynen rauhallisesti, ei komentanut, ei kieltänyt.
Joko hoksaatte, mitä ajan takaa?" Clara huikkaa: "Välillä on parempi antaa olla kuin komentaa?" Nyökkään ja sanon: "Välillä hevoset ovat kuin lapsia. Jos niitä kieltää tai komentaa vihaisena, niin jatkaa ne kahta kauheammin. Kun antaa olla ja jatkaa omia touhujaan niin nopeasti lapsi lopettaa kiukuttelen kun siitä ei ole hyötyä. Hevoset toimii hieman samalla tavalla.
Rotta on arka ja kun Fiia komensi, se pakeni ikään kuin paikalta. Kössi taas komensi Cellaa takaisin. Se on totta, että hevonen ei koskaan saa potkia ihmistä, mutta Kössi vain nosti jalkaa, ei huitonut. Hestia sai taas lisää energiaa Emmyn komentamisesta ja sähläsi kahta kauheammin. Eli kuten aijemmin sanoin jos haluaa avut periksi hevoselta, niin tulee ensin antaa itse periksi hevoselle. En tarkoita nyt sitä, että antaisitte hevosen tehdä mitä lystää. Komentaa saa, mutta se tulee tehdä täysin oikeaan aikaan ja kerran. Komennon toistaminen ei auta, jotain pitää muuttaa jos kerran komentaminen ei auttanut."
"Okei ja nyt kun olen puhunut niin lähdetään ensimmäisiin tehtäviin. Saanko näyttää Kössillä mallia?" Kysäisen Cellalta, joka ojentaa liinan minulle. Tämä tunti vie syvemmälle, mutta silti ihan perus juttuja maastakäsittelyyn. Nyt haluamme, että hevonen antaa avut periksi ja kunnoittaa ihmistä. Siirtykää hevosen eteen n. metrin päähän siitä. Kuvitelkaa ympärillenne metrin halkaisijan kokoisen suoja-alueen. Se alue on teidän omaa aluetta ja sille alueelle hevonen ei tule ennenkuin se päästetään sinne. Jos hevonen lähtee seuraamaan teitä teidän alueelle, niin heiluttakaa liinaa edessä ja ottakaa muutama peruutus askel ja sama uudestaan." Kössi seuraa liikkeitä tarkasti, mutta pysyy paikallaan.
"Kun hevonen on rauhassa paikallaan, käänny ja kävele muutama askel. Pysähdy ja katso pysähtyykö hevonen". Otan muutaman askeleen eteenpäin ja pysähdyn. Kössi pysähtyy vasta koskettaessa minua. "Kun hevonen ei pysähdy - heiluta liinaa niin että hevonen peruuttaa taas muutaman askeleen. Toista niin kauan että hevonen pysähtyy heti kun sinäkin pysähdyt ja sitten kiitä sitä silittämällä silmien välistä keskeltä päätä." Näytän esimerkkiä ja joudun toistamaan kävely - pys - peruutus kohdan muutamaan kertaan, ennekuin Kössi ymmärtää mitä ajan takaa. Annan liinan sitten takaisin Cellalle.
"Muistakaa pitää väliä reilusti muihin hevosiin. Tässä tehtävässä hevonen antaa avut periksi teille, jonka jälkeen te kiitätte hevosta antamalla avut periksi sille. Voitte aloittaa."
Tehtävä sujui kaikilla muutaman kokeilun jälkeen ja itseasiassa Kössi toimi Cellan kanssa heti ensimmäisellä kerralla. Toinen kerta ei heti onnistunut, mutta Cella toisti peruutuksen, jonka jälkeen Kössi kuunteli taas ongelmitta. Kössi oli heti huomattavasti rentoutuneempi.
Fiia ja Rotta joutui toistamaan kävely - pysähdys - peruutus - kävely harjoituksen neljään kertaan, ennenkuin Rotta pysähtyi heti Fiian pysähtyessä. Rotta oli arka, mutta ihmisläheinen jonka vuoksi pyrki turhan lähelle Fiiaa.
Sartsulla ja Huiskalla näytti olevan isona ongelmana pysähtyminen, koska Huiska seurasi Sartsua koko ajan, eikä ollut halukas peruttamaan. "Sartsu heiluta liinaa reilummin. Jos hevonen ei kuuntele - käytä ns. kovempia otteita, eli liinaa saa heiluttaa reilusti ja nopeasti ylös - alas." kommentoin. Sartsu tekee työtä käskettyä ja Huiska kuuntelee muutaman kerran jälkeen jo paljon paremmin.
Lasse häslää hieman, mutta Emmy pitää pinnansa ja mielen rauhallisena ja toistaa tehtävää muutaman kerran ja tämän avulla saa ruunan rauhoittumaan mukavasti ja oikeasti kuuntelemaan ihmistä. Lassen ADHD- luonteen hyvä puoli oli reaktointikyky ja kun Emmy pysähtyi, niin Hestia seisahtui nopeasti myös.
Clara toimi taas turhan rauhallisesti, joten pyysin häntä liioittelemaan liikkeitä, jotta saatiin Hestia reagoimaan aktiivisemmin Claran apuihin.
"Oikein hyvä. Seuraavaksi toistetaan sama, mutta juosten. Hevosten tulee reagoida heti ja jos se ei toimi, korjaatte. Käännös pois hevosen luolta - muutama juoksu askel - pys - kiitos. Jos hevonen ei pysähdy heti, niin peruutus ja toisto."
Seuraan jokaisten liikkeitä. Kaikki oli selvästi sisäistänyt idean ja toimivat itse aktiivisemmin. Kiittivät ja toistivat harjoitusta oikein hyvin ja ripeästi. Vaikka vauhti kiihtyi, niin tehtävä oli silti nyt paljon helpompi kuin ensimmäisellä kerralla.
"Hyvä ja sitten vaihdetaan tehtävää. Hevosen tulee väistää ihmistä. Nyt kun hevonen toimii ongelmitta ja pysyy omalla alueellaan niin kokeillaan kunnioittaako se väistämällä teidän aluetta. Näytän esimerkin Hestian kanssa."
Siirryn Hestian luo ja toistan ensin juoksu - pys. harjoituksen. Kiitoksen jälkeen siirryn hevosen sivulle ja katson sen peppua. Hestia väistää niin, että en ole kertaakaan kunnolla sen sivulla, vaan pää on koko ajan minua päin. "Hestia toimii tässä todella hyvänä esimerkkinä. Hevonen ei saa koskaan olle persus ihmistä päin tahallisesti, joten kun menette hevosen sivulle tulee sen väistää peppu pois teidän luolta. Jos se ei toimi, niin maiskutus ja käden heilautus. Sama kuin liinan kanssa, mutta nyt käytätte kättä apuna."
Kaikki aloittavat toistamaan harjoitusta ja kommentoin yleisesti: "Hyvä, huomaatteko että teidän ei tarvitse toistaa harjoitusta montaa kertaa, koska ensimmäisen tehtävän avulla saitte jo hevosen antamaan avut periksi, kun te annoitte niille periksi. Seuraavaksi toistetaan nämä kaksi harjoitusta putkeen. Eli juoksu - pys - kiitos - väistö - juoku. Kun se toimii, siirrytte laittamaan satulat ja kypärät ja tulette takaisin."
Kun ratsastajat ovat päässeet selkään, niin sanon: "Ottakaa ohjat tuntumalle ja lähdetään työstämään ravia. Kummallakin pitkällä sivulla teette loivan kiemurauran ja kiemurauran keskelle voltin ulos päin. Laitan kartiot merkiksi. Muistakaa ratsastaa kulmat huolella. Kulma ei ole pyöreä, vaan se on kulma. Ajatelkaa, että ratsastatte neliötä, ette ympyrää. Voltilla ravin temmon tulee säilyä. Muistakaa kun hevonen antaa ratsastuksessa avut periksi, antakaa te periksi hevoselle. Voitte lähteä liikkeelle". Vien kartiot merkiksi kiemurauran keskelle, mistä lähdetään ratsastamaan voltti.
"Huomaako kukaan mitään eroa hevosessa maastakäsittelyn jäljiltä?" Kysyn.
"Cella muista ratsastaa pohkeella enemmän. Älä pumppaa, vaan anna kerran selvä merkki että nyt liikutaan. Jos se painaa paljon edestä, nosta kädet ylös, älä vedä. Hyvä, oikein hyvä!
Sartsu korjaa Huiskaa sisäpohkeella ja muista säilyttää ulko-ohjan tuki. Voit johtaa samalla sisäohjalla. Näin voltin muoto säilyy, ja hevonen on taipuneena. Hyvä, huomaatko eron?
Emmy istu syvämmellä satulaan, anna Lassen liikkeiden keinuttaa sinua. Ei haittaa, jos pompit hieman. Tärkeämpää on ettet jää puristamaan reisillä satulaan, jotta sinun oma tasapaino säilyy paremmin. Ajattele, että pistät hännän koipien väliin. Wau, tosi hyvä! Ratsasta samalla eteenpäin, älä anna vauhtin hiipua, vaikka keskityt istumiseen.
Clara Hestia pystyy paljon parempaa. Älä lopeta ratsastusta, kun hevonen tuntuu hyvältä, vaan jatka niin se hyvä tuntuma säilyy! Jees, just noin!
Fiia oikein hyvä, tempo säilyy hyvin. Kun käännyt voltille, niin kierrä ensin ylävartalo lantiosta voltin suuntaan, näin hevonen tulee ns. automaattisesti sinun perässä, eikä sun tarvitse ohjata sitä niin paljon ohjalla."
Seuraavaksi siirryttiin laukkatehtävään. Jaoin ratsastajat pääty-ympyröille. Kössi, Huiska toiselle puolelle ja loput toiselle. Laukkaa työstettiin temmon vaihtelulla. "Pyrkikää käyttämään mahdollisimman vähän kättä ja jalkaa tässä tehtävässä. Jarruttakaa vatsalihaksilla ja jos ei toimi, niin puristakaa nyrkit yhteen niinkuin rikkoisitte kananmunan. Ei yhtään enempää. Muistakaa säilyttää laukka aktiivisena, vaikka tempo muuttuukin."
Kun laukat oli otettu molempiin suuntiin, kiitän ratsukoita tunnista ja sanon virnistäen: "Hyvä, nyt kun ootte jaksanu yli ajalle niin tehkää hyvät loppuverkat. Ratsastakaa loppuun asti ja ajatelkaa eteenalas - menevää liikettä. Sitä mukaa kun hevonen venyttää kaulaa, antakaa ohjaa. Ohja ei kuitenkaan saa roikkua missään vaiheessa. Taivutelkaa hyvin molempiin suuntiin ja pitkät loppukäynnit maastkäsin kävellen. Toistakaa alkutunnilla tehtyjä harjoituksia loppukäyntien aikana". Tunti tosiaan venyi puolella tunnilla, mutta kaikki olivat tokaisseet ettei heillä ollut kiire.
Tunnin kesto 1,5h (45min maastakäsittelyyn, 45min selästä).
Mukana 5/5
Fiia - Rotta
Sartsu - Huiska
Cella - Kössi
Emmy - Lasse
Clara - Hestia
"Et sitten yhtään helpompia hevosia saanut ensimmäiselle tunnilles mukkaan.." mumisen itsekseni viimeistellessäni tuntilistaa. Tunti tulee varmasti olemaan haastava kaikille, mutta erityisesti Fiialle ja Cellalle, koska heidän hevosensa ei ollut yhtä helppoja käsitellä kuin esimerkiksi Huiska, joka soveltuikin Sartsulle oikein hyvin. Mitä Hestiaan ja Lasseen tulee,t niin ne ovat varmaan siinä keskitasolla.
Kiinnitän tuntilistan seinään ja tervehdin iloisesti tuntilaisia. Tuntilaisia. Kuullostaa omaan korvaan niin vieraalta, koska he ovat minun ystäviä. No eiköhän tähän totu. "Tunti alkaa siitä kun lähdette hakemaan hevoset tarhasta. Haette hevoset, harjaatte ja suitsitte. Jättäkää satulat karsinoiden eteen valmiiksi, niin pääsette maastakäsittelyn jälkeen nopeasti selkään. Ottakaa ohjat pois ja tilalle juoksutusnaru. Seuraan teidän toimintaa maneesiin asti ja sitten aloitamme sillä että kerron miksi meidän tunti alkaa jo hevosen tarhasta haulla." Kun aloitin puhumisen, niin huomasin että enää ongelmaa ei ollut. Sain nopeasti "opettaja"moodin päälle. Luonteeni muuttui hulvattomasta ja rennosta Anthonista hieman vakavampaan ja asialliseen ohjaaja Anthoniin.
Osa kummastelee hieman aloituspuhettani, koska olin vielä painottanut ettemme opettele harjaamista. Uskon kuitenkin, että tunnin jälkeen kaikki ymmärtävät pointtini. Olen työskennellyt muutama vuosi taaksepäin yhdellä vanhemmalla hevosmiehellä, joka minua samaan aikaan opetti ja silloin tajusin kuinka tärkeää maastakäsintyöskentely oikeasti on. Ratsastustunti oikeasti lähtee heti siitä hetkestä, kun tartun siihen riimunnaruun karsinan edessä.
Seuraan ratsastajien liikkeitä tarkkaan sanomatta vielä mitään. Katsahdan kelloa ja astelen maneesiin, jonne kaikki tulevat perässä kävellen kaartoon. Aloitan: "Moni teistä teki sen virheen, minkä oletin. Itseasiassa Clara ja Sartsu olivat ainoat, jotka hakivat hevoset tarhastaan oikein". Cella kurtistaa kulmiaan. Jatkan: "Kun sanoin, että tunti lähtee siitä kun haette hevoset niin oikeasti tarkoitin sitä. Hevosen ja ihmisen välille pyritään luomaan yhteys.
Jos haluat avut periksi hevoselta, niin tulee sinun antaa ensin periksi hevoselle. Kun seurasin teitä hakureissulla niin Fiia, Cella ja Emmy hakivat hevoset tarhasta määrätietoisesti ja sen enemää miettimättä. Myös karsinassa teitte kaiken hyvinkin määrätietoisesti siitä, että te olette hevosen pomo. Cella komensit Kössiä useampaan kertaan, kun tämä nosti kaviota aina uudestaan ja uudestaan. Fiia sinä taas jouduit komentamaan Rottaa siitä, kun tämä pakitti muutaman kerran karsinan toiseen päähän ja Emmy sinä taas komensit Lassea monta kertaa siitä kun se ei malttanut pysyä paikallaan. Osaatteko sanoa mikä teitä kolmea tai teidän kolmen hevosia yhdistää?" Emmy nostaa käden ja huikkaa kysyen: "Meidän hevoset on rauhattomimpia kuin Sartsun ja Claran?" Myös Cella kommentoi: "Jouduimme käskemään hevosia useampaan kertaan?" Nyökkään ja jatkan: "Hyviä vastauksia, mutta ihan noita en hakenut. Kun Sartsu ja Clara hakivat hevoset tarhasta he kävelivät rauhassa ilman kiirettä. Kun Hestia lähti karkuun Clara pysyi paikallaan ja odotti, ei komentanut, ei kieltänyt. Huiska sähläsi myös karsinassa hieman rauhattomana välillä. Sartsu jatkoi tyynen rauhallisesti, ei komentanut, ei kieltänyt.
Joko hoksaatte, mitä ajan takaa?" Clara huikkaa: "Välillä on parempi antaa olla kuin komentaa?" Nyökkään ja sanon: "Välillä hevoset ovat kuin lapsia. Jos niitä kieltää tai komentaa vihaisena, niin jatkaa ne kahta kauheammin. Kun antaa olla ja jatkaa omia touhujaan niin nopeasti lapsi lopettaa kiukuttelen kun siitä ei ole hyötyä. Hevoset toimii hieman samalla tavalla.
Rotta on arka ja kun Fiia komensi, se pakeni ikään kuin paikalta. Kössi taas komensi Cellaa takaisin. Se on totta, että hevonen ei koskaan saa potkia ihmistä, mutta Kössi vain nosti jalkaa, ei huitonut. Hestia sai taas lisää energiaa Emmyn komentamisesta ja sähläsi kahta kauheammin. Eli kuten aijemmin sanoin jos haluaa avut periksi hevoselta, niin tulee ensin antaa itse periksi hevoselle. En tarkoita nyt sitä, että antaisitte hevosen tehdä mitä lystää. Komentaa saa, mutta se tulee tehdä täysin oikeaan aikaan ja kerran. Komennon toistaminen ei auta, jotain pitää muuttaa jos kerran komentaminen ei auttanut."
"Okei ja nyt kun olen puhunut niin lähdetään ensimmäisiin tehtäviin. Saanko näyttää Kössillä mallia?" Kysäisen Cellalta, joka ojentaa liinan minulle. Tämä tunti vie syvemmälle, mutta silti ihan perus juttuja maastakäsittelyyn. Nyt haluamme, että hevonen antaa avut periksi ja kunnoittaa ihmistä. Siirtykää hevosen eteen n. metrin päähän siitä. Kuvitelkaa ympärillenne metrin halkaisijan kokoisen suoja-alueen. Se alue on teidän omaa aluetta ja sille alueelle hevonen ei tule ennenkuin se päästetään sinne. Jos hevonen lähtee seuraamaan teitä teidän alueelle, niin heiluttakaa liinaa edessä ja ottakaa muutama peruutus askel ja sama uudestaan." Kössi seuraa liikkeitä tarkasti, mutta pysyy paikallaan.
"Kun hevonen on rauhassa paikallaan, käänny ja kävele muutama askel. Pysähdy ja katso pysähtyykö hevonen". Otan muutaman askeleen eteenpäin ja pysähdyn. Kössi pysähtyy vasta koskettaessa minua. "Kun hevonen ei pysähdy - heiluta liinaa niin että hevonen peruuttaa taas muutaman askeleen. Toista niin kauan että hevonen pysähtyy heti kun sinäkin pysähdyt ja sitten kiitä sitä silittämällä silmien välistä keskeltä päätä." Näytän esimerkkiä ja joudun toistamaan kävely - pys - peruutus kohdan muutamaan kertaan, ennekuin Kössi ymmärtää mitä ajan takaa. Annan liinan sitten takaisin Cellalle.
"Muistakaa pitää väliä reilusti muihin hevosiin. Tässä tehtävässä hevonen antaa avut periksi teille, jonka jälkeen te kiitätte hevosta antamalla avut periksi sille. Voitte aloittaa."
Tehtävä sujui kaikilla muutaman kokeilun jälkeen ja itseasiassa Kössi toimi Cellan kanssa heti ensimmäisellä kerralla. Toinen kerta ei heti onnistunut, mutta Cella toisti peruutuksen, jonka jälkeen Kössi kuunteli taas ongelmitta. Kössi oli heti huomattavasti rentoutuneempi.
Fiia ja Rotta joutui toistamaan kävely - pysähdys - peruutus - kävely harjoituksen neljään kertaan, ennenkuin Rotta pysähtyi heti Fiian pysähtyessä. Rotta oli arka, mutta ihmisläheinen jonka vuoksi pyrki turhan lähelle Fiiaa.
Sartsulla ja Huiskalla näytti olevan isona ongelmana pysähtyminen, koska Huiska seurasi Sartsua koko ajan, eikä ollut halukas peruttamaan. "Sartsu heiluta liinaa reilummin. Jos hevonen ei kuuntele - käytä ns. kovempia otteita, eli liinaa saa heiluttaa reilusti ja nopeasti ylös - alas." kommentoin. Sartsu tekee työtä käskettyä ja Huiska kuuntelee muutaman kerran jälkeen jo paljon paremmin.
Lasse häslää hieman, mutta Emmy pitää pinnansa ja mielen rauhallisena ja toistaa tehtävää muutaman kerran ja tämän avulla saa ruunan rauhoittumaan mukavasti ja oikeasti kuuntelemaan ihmistä. Lassen ADHD- luonteen hyvä puoli oli reaktointikyky ja kun Emmy pysähtyi, niin Hestia seisahtui nopeasti myös.
Clara toimi taas turhan rauhallisesti, joten pyysin häntä liioittelemaan liikkeitä, jotta saatiin Hestia reagoimaan aktiivisemmin Claran apuihin.
"Oikein hyvä. Seuraavaksi toistetaan sama, mutta juosten. Hevosten tulee reagoida heti ja jos se ei toimi, korjaatte. Käännös pois hevosen luolta - muutama juoksu askel - pys - kiitos. Jos hevonen ei pysähdy heti, niin peruutus ja toisto."
Seuraan jokaisten liikkeitä. Kaikki oli selvästi sisäistänyt idean ja toimivat itse aktiivisemmin. Kiittivät ja toistivat harjoitusta oikein hyvin ja ripeästi. Vaikka vauhti kiihtyi, niin tehtävä oli silti nyt paljon helpompi kuin ensimmäisellä kerralla.
"Hyvä ja sitten vaihdetaan tehtävää. Hevosen tulee väistää ihmistä. Nyt kun hevonen toimii ongelmitta ja pysyy omalla alueellaan niin kokeillaan kunnioittaako se väistämällä teidän aluetta. Näytän esimerkin Hestian kanssa."
Siirryn Hestian luo ja toistan ensin juoksu - pys. harjoituksen. Kiitoksen jälkeen siirryn hevosen sivulle ja katson sen peppua. Hestia väistää niin, että en ole kertaakaan kunnolla sen sivulla, vaan pää on koko ajan minua päin. "Hestia toimii tässä todella hyvänä esimerkkinä. Hevonen ei saa koskaan olle persus ihmistä päin tahallisesti, joten kun menette hevosen sivulle tulee sen väistää peppu pois teidän luolta. Jos se ei toimi, niin maiskutus ja käden heilautus. Sama kuin liinan kanssa, mutta nyt käytätte kättä apuna."
Kaikki aloittavat toistamaan harjoitusta ja kommentoin yleisesti: "Hyvä, huomaatteko että teidän ei tarvitse toistaa harjoitusta montaa kertaa, koska ensimmäisen tehtävän avulla saitte jo hevosen antamaan avut periksi, kun te annoitte niille periksi. Seuraavaksi toistetaan nämä kaksi harjoitusta putkeen. Eli juoksu - pys - kiitos - väistö - juoku. Kun se toimii, siirrytte laittamaan satulat ja kypärät ja tulette takaisin."
Kun ratsastajat ovat päässeet selkään, niin sanon: "Ottakaa ohjat tuntumalle ja lähdetään työstämään ravia. Kummallakin pitkällä sivulla teette loivan kiemurauran ja kiemurauran keskelle voltin ulos päin. Laitan kartiot merkiksi. Muistakaa ratsastaa kulmat huolella. Kulma ei ole pyöreä, vaan se on kulma. Ajatelkaa, että ratsastatte neliötä, ette ympyrää. Voltilla ravin temmon tulee säilyä. Muistakaa kun hevonen antaa ratsastuksessa avut periksi, antakaa te periksi hevoselle. Voitte lähteä liikkeelle". Vien kartiot merkiksi kiemurauran keskelle, mistä lähdetään ratsastamaan voltti.
"Huomaako kukaan mitään eroa hevosessa maastakäsittelyn jäljiltä?" Kysyn.
"Cella muista ratsastaa pohkeella enemmän. Älä pumppaa, vaan anna kerran selvä merkki että nyt liikutaan. Jos se painaa paljon edestä, nosta kädet ylös, älä vedä. Hyvä, oikein hyvä!
Sartsu korjaa Huiskaa sisäpohkeella ja muista säilyttää ulko-ohjan tuki. Voit johtaa samalla sisäohjalla. Näin voltin muoto säilyy, ja hevonen on taipuneena. Hyvä, huomaatko eron?
Emmy istu syvämmellä satulaan, anna Lassen liikkeiden keinuttaa sinua. Ei haittaa, jos pompit hieman. Tärkeämpää on ettet jää puristamaan reisillä satulaan, jotta sinun oma tasapaino säilyy paremmin. Ajattele, että pistät hännän koipien väliin. Wau, tosi hyvä! Ratsasta samalla eteenpäin, älä anna vauhtin hiipua, vaikka keskityt istumiseen.
Clara Hestia pystyy paljon parempaa. Älä lopeta ratsastusta, kun hevonen tuntuu hyvältä, vaan jatka niin se hyvä tuntuma säilyy! Jees, just noin!
Fiia oikein hyvä, tempo säilyy hyvin. Kun käännyt voltille, niin kierrä ensin ylävartalo lantiosta voltin suuntaan, näin hevonen tulee ns. automaattisesti sinun perässä, eikä sun tarvitse ohjata sitä niin paljon ohjalla."
Seuraavaksi siirryttiin laukkatehtävään. Jaoin ratsastajat pääty-ympyröille. Kössi, Huiska toiselle puolelle ja loput toiselle. Laukkaa työstettiin temmon vaihtelulla. "Pyrkikää käyttämään mahdollisimman vähän kättä ja jalkaa tässä tehtävässä. Jarruttakaa vatsalihaksilla ja jos ei toimi, niin puristakaa nyrkit yhteen niinkuin rikkoisitte kananmunan. Ei yhtään enempää. Muistakaa säilyttää laukka aktiivisena, vaikka tempo muuttuukin."
Kun laukat oli otettu molempiin suuntiin, kiitän ratsukoita tunnista ja sanon virnistäen: "Hyvä, nyt kun ootte jaksanu yli ajalle niin tehkää hyvät loppuverkat. Ratsastakaa loppuun asti ja ajatelkaa eteenalas - menevää liikettä. Sitä mukaa kun hevonen venyttää kaulaa, antakaa ohjaa. Ohja ei kuitenkaan saa roikkua missään vaiheessa. Taivutelkaa hyvin molempiin suuntiin ja pitkät loppukäynnit maastkäsin kävellen. Toistakaa alkutunnilla tehtyjä harjoituksia loppukäyntien aikana". Tunti tosiaan venyi puolella tunnilla, mutta kaikki olivat tokaisseet ettei heillä ollut kiire.