|
Post by Piritta on Oct 23, 2016 17:15:59 GMT 2
Halloween ilman pukuratsastusta? Ehei, ei käy. Tänäkin vuonna sebeläiset päästävät mielikuvituksensa valloilleen ja ihastuttavat ja kauhistuttavat lähiympäristön asukkeja kauhuparaatissa. Paras puku palkitaan.
Pienen paraatikierroksen jälkeen halukkaat ja uskaliaat voivat jatkaa iltaa kauhuvaellukselle (viestiketju tulossa).
Osallistu Kirjoita tai piirrä kuvaus sinun ja oman tai hoitohevosesi kauhistuttavasta tai muutoin teemaan sopivasta asusta ja lähetä se tähän viestiketjuun. Kilpailu ratkaistaan äänestyksellä ja voittaja palkitaan pienellä yllätyksellä. Aikaa osallistumiseen on la 29.10. klo 14.00 saakka. Tämän jälkeen avataan äänestys, jossa tallilaiset saavat äänestää kekseliäintä asua. Äänestys päättyy maanantaina 31.10. klo 18.00.
|
|
|
Post by Wilma on Oct 23, 2016 19:06:27 GMT 2
"Wilma mitä ihmettä sä oot tehny tukalles?" älähti Tuulia ensimmäisenä kun astuin sisään taukohuoneeseen. "Suoristanu, kuinka niin?" "Mut miksi??" "Eikö se ole selvää? Mä olen tänään katsos Legolas Hobitista!" Punatukkainen Wilma-Legolas ja Hesti laukkailemassa sänkipellolla
|
|
|
Post by Emmy on Oct 26, 2016 14:15:22 GMT 2
Playing cards and lucky chip -Miten ihmeessä sä pääsit tonne selkään?? Clara ihmetteli hymyssä suin -En tiiä, tuun alas varmaan pyllylleni, sitten kun täältä pitää maastoutua, tokaisin ja naurahdin. Pyöreä melko jäykkä pelimerkkipuku ei ollut kaikista kätevin ratsastusvaruste. Idea pukuun oli syntynyt poikien pokeri-illasta, joten Kuutti sai olla ässänelikko ja minä oli lucky chip! Tai sitten jalkapallo, niinkuin Robert oli asuani ensin luullut.. pihalla odottelemassa että päästään lähtemään
|
|
|
Post by Emmy on Oct 29, 2016 9:13:04 GMT 2
Viestin viejänä toimin kun pirre ei itse pääse pistämään, eli: osallistumisaikaa pidennetty ke 2.11. asti! To 3.11. on aikaa äänestää.
|
|
|
Post by Katsu on Oct 30, 2016 12:00:48 GMT 2
Pukuratsastus
”Voi elämä, Katsu, mitä sä oot tehnyt!” Cella räkätti mun vieressä kuin viimeistä päivää. Multakin pääsi tyrskähdys, kun vaapuin taukotuvan peilin eteen. Olin kiskonut jalkaani yli-isot, siniraidallisesta housut, joita piti ylläni vain vihreä vyö. En alkanut ihan niin Obelixiksi, että olisin jättänyt paidankin pois, vaan kiskaisin ylleni vihertävän hupparin. ”Cella, voitsä letittää mun hiukset kahelle sivuletille? Täs on ponnarit”, kysyin vieressäni tirskuvalta Cellalta ja tarjosin hänelle kahta mustaa rusettia.
Lopulta olin aivan kuin Obelix (paitsi etten halunnut jäätyä ja stripata ilman paitaa). Sitten oli vuorossa Netan pukeminen roomalaisten hevoseksi. Mulla ei tosin ole mitään hajua, miten on mahdollista, että Obelix olisi saanut itselleen roomalaishevosen, mutta en tahtonut Netasta villisikaa tai hiidenkiveäkään... Olin saanut onneksi kevyen leikkihaarniskan kaveriltani, jotta Nettakin saisi kunnon naamiaispuvun. Haarniska sopi kuin nakutettu tamman päälle, joten pääsimme ilman turhia sovittelija ja mittaamista kulkueletkan jatkoksi.
Tai no, nopeasti ja nopeasti. Olin sullonut housujeni sisään suunnilleen kymmeniä tyynyjä, jotta olisin varmasti tarpeeksi pyöreä Obelixiksi – ainut ongelma oli vain, että olin jopa niin pyöreä, että satulaan pääsemisessä oli vaikeuksia. Lopulta, kun punttaaminenkaan ei kerta kaikkiaan onnistunut, Cella kutsui Kasperin nostamaan mut satulaan. Kasper ei vaikuttanut kovin innokkaalta nostelemaan mua haarniskoidun Netan satulaan, mutta pääasia oli, että matkaan päästiin.
Asuni ei ehkä ollut kauhistuttava, mutta ainakin monet räjähtivät nauruun mut nähdessään. Laukatessa meinasin kellahtaa alas satulasta, sen verran tyynyt heittivät tasapainoa. ”Mikset sä pukeutunut Asterixiksi, se on sentään hoikempi ja satulassa olis helpompi olla”, Wilma aka Legolas naurahti hyväntahtoisesti. ”Sillä ei oo punasia hiuksia, enkä mä todellakaan aio alkaa värjäämään mun pehkoa”, totesin ykskantaan ja silittelin Nettaa nauraen. Tamma oli todella kiitoksensa ansainnut – se oli kestänyt asuame koko matkan, eikä nyrpistellyt mulle turpaansa silloinkaan, kun pääsimme takasin Seppeleeseen. Sainkin olla siitä tyytyväinen, sillä ihan yhtä hyvin Netta olisi voinut singota mut alas kyydistänsä.
Cella raahasi jostain taikomansa leikkihiidenkiven kuvauksien ajaksi viereeni
|
|
|
Post by Clara on Nov 1, 2016 23:31:54 GMT 2
Valoa pimeyteen...
Hyvää Halloweenia sebeläiset näin jälkikäteen!
|
|
|
Post by Tuulia on Nov 2, 2016 1:33:05 GMT 2
Vaikka pohdin pääni puhki, en keksinyt mitään hevoshahmoa Rusinanttea lukuunottamatta, mikä näyttäisi Huiskalle. Ja minähän en Tuttiritariksi halua. Siispä tuunasin Rosasta kotona Pikku-Ukon - olin löytänyt halvalla mustan feikkiharjan, minkä kiinnitin sykeröimäni harjan päälle. Maalilla sudin pilkkujen lisäksi vähän tummuutta häntään ja jalkoihin, mutta Pikku-Ukkoa lumiponista ei saisi ikinä - etenkin, kun nyt tamma muistuttaa lähinnä valtavaa tynnyriä. Etsin jopa pihaton vintiltä ponin vanhat suitset ja lelulaatikoista Tossavaisen, sillä olin noteerannut tarkkaan kaikki yksityiskohdat katsottuani muistin virkistykseksi jakson Peppi Pitkätossua. Itselleni heitin vappuväriä tai vastaavaa tukkaan ja kaivoin vintiltä iisoja villavaatteita - vähän jäi kyllä mummullekin neulottavaa (; Joten, tässä tulee Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu, Pikku-Ukko ja Tossavainen! Tässä vielä laulun sanat, jos joku on ne unohtanut :3
Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Arvaas oikun eikun, kuka oon, joko arvaat sen? Ullan nimi on Ulla, nimi toinen vaan on mulla. Jos et millään arvaa sanon suoraan sulle sen:
Tässäpä Peppi Pitkätossu, sula hop sula hei sula hopsan saa, tässäpä Peppi Pitkätossu, nauraa hah hah haa.
Ootko sä nähnyt tään apinani hienon ja lystikkään? Joo! Herra Tossavaisen, se hän juuri on nimeltään.
Ootkos nähnyt tään hevoseni valkean, täplikkään? Joo! Entäs huvikummun, talon, jossa me leikitään?
Siellä on Peppi Pitkätossu, sula hop sula hei sula hopsan saa, sielläpä Peppi pitkätossu laulaa lal lal laa.
Voimia mulla näissä on paljon sormenpäissä. Nostaa voin kirahvin, minä kaikkein vahvin oon!
Tartu torveen, rumpuun, tule luokseni Huvikumpuun! Pannaan hyrskyn myrskyn, sula hei ja hopsan saa.
Tässä on Peppi Pitkätossu, sula hop sula hei sula hopsan saa, tässäpä Peppi Pitkätossu nauraa hah hah haa.
|
|
|
Post by anthon on Nov 2, 2016 16:32:18 GMT 2
"Älä edes kysy. Oli huonoin idea ikinä lähtä ees tähän hommaan. Mä en todellakaan tiiä mitä tää puku esittää. Ceeki kuolee häpeään kato sitä" selitän Tuulialle masentuneella äänellä. Katson virnuilevaa pitkätossua ja ärähdän: "Hei kaikki kunnia vaa mun serkulle. Se tän puvun loihti ja tän maskeerauksen". Katselen muita puvuissa hyppiviä henkilöitä ja pohdin miten muut olivat loihtineet itselleen niin hienoja asuja. Ei sillä ei tämä minunkaan puku huonosti ole tehty. En sano etteikö serkkutyttö osaisi, ei ehkä vaan tämä Halloween ole minun juttu.
|
|
|
Post by Loviisa on Nov 2, 2016 20:45:56 GMT 2
"Kyyti lähtee nyt!" äiti huusi ja kuulin oven läimähtävän kiinni.
Apuaaaaaa. Yritin hätääntynenä solmia vielä viimeiset solmut Frankin suitsia varten. En ollut kuuluisa lennokkaasta mielikuvituksesta, joten olin viimeisen illan paniikissa keksinyt asun. Ilman en ainakaan halunnut mennä.
Me oltiin enkeli ja yksisarvinen!
|
|
|
Post by Piritta on Nov 3, 2016 12:16:50 GMT 2
|
|