Aattoratsastus 2016

[Pyry]

"Allu, ootko sun perheen luona jouluna vai..?"
"Bonniella on taas kamalasti pakkasvirtaa..."
"Cella, mun varpaat on kateelliset noista jalustimista jo valmiiksi..."
"Danielin naama ihan varmasti venähtää kun se lukee listaa..."
"Emmy, oot niin söpö tossa hatussasi!"
"Fiia, sun lapaset on sit Eelan suussa kohta..."
"Galluppi! Satulalla vai ilman Hestialla?"
"Haluisko joku viedä Jirille kupin lämmintä glögiä ulos?"
"Inkeri, puhelin pois!
"Jutta, jos sun tulee liian kylmä niin tuut sit Harryn loimen alle turvaan..."
"Katsu sai kuulemma Jasonilta pusun!
"Laila, saat luvan sit käyttäytyä kun sytytetään lyhdyt..."
"Mä en uskonut Kristian, että sä olisit varsinaisesti jouluihminen..."
"Nette, Edi näyttää siltä, että nukahtaa kohta pystyyn..."
"Onnistuisko Frank sen kavion nostaminen vielä tän vuoden aikana?"
"Poro-Aristo tarvii vielä hienot sarvet päähänsä..."
"Qatarin lämpö vois kelvata just nyt, lähetkö Lynn mun kanssa?"
"Randi, Gekko ei ehkä iiiihan välttämättä halua sitä tonttulakkia omaan päähänsä..."
"Sussu saat sentään lämmittää käsiäsi Rokin ihanassa harjassa..."
"Tonttu-Clara ja ihana metsänpeikko-Siiri!"
"Uskooko kukaan jos sanon, että Loeke söi mun kaikille tarkottamat joululahjat?"
"Vanha ihana Taiga, miten kiva nähdä sitäkin!"
"Wenla, Gitta tuijottaa mun torttua turhan tiiviisti..."
"X-menit on ihan hyviä joululeffoja, Anthon!
"Yritetään nyt vielä ehtiä ajoissa Reinoseni..."
"Zombi-Mikaela, menikö viime iltana vähän liian pitkään..?"
"Åka vai åkte? Mä tarviin Tuulia sulta ruotsinopetusta..."
"Älytöntä, jo kymmenes jouluratsastus, eiks niin Anne?"
"Ölinät loppuun ja joulumaaston rauhasta nauttimaan!"

[Salma]

Salma ja Bonnie metsäisellä pätkällä

[Robert]

Joulu oli parasta aikaa Seppeleessä. Mitä lähemmäs jouluaatto tuli, sitä seesteisempi olo tallilla tuli. Oli hienoa nähdä, kuinka niinkin suuri ja jatkuvia muutoksia elävä paikka rauhoittui kuin taikaiskusta, pysähtyi paikoilleen joulun pyhiksi. Ehkä se oli ihmisissä itsessään, varsinkin suomalaisissa, että silloin kuului hidastaa, hengittää ja pysähtyä.

Harry seisoi nätisti. Se katseli ympärilleen iloisen oloisena, ja siitä oli aistittavissa tiettyä virkeyttä, pirteyttä. Ehkä se muisti viimevuotisen aattoratsastuksen.

Tänä vuonna loimitetun hevosen vieressä seisoi pipopäinen Jutta. Jutan posket punoittivat kylmästä ja sen hengitys höyrysi kilpaa Harryn kanssa. Paksun kaulahuivin alta näkyi just ja just bruneten nenä, ja sen kasvoja kehysti muutama jäätyneen näkyinen hiussortuva. Ympärillämme kävi iloinen puheensorina, Anne sytytteli lyhtyjä ja uudemmat tuntihevoset olivat sitä mieltä, että lyhty voisi syödä heidänkaltaisensa viattoman hevosolennon. Tunnelma oli kuin aattoratsastuksella kuuluikin.

"Pitäiskö sun hypätä kanssa kyytiin?" kysyin Jutalta.

"Ai kakspäällä?"

"Niin!"

Juttaa nauratti ajatus. Silti se kävi hakemassa kypäränsä ja Kassu tuli punttaamaan Jutan Harryn leveään selkään. Suuri hevonen ei ollut moksiskaan kahdesta ihmisestä selässään, ja sen pitkään selkään mahtui hyvin.

Keinuen koko letka lähti kohti Liekkijärven talvisia maisemia. Joulunajassa oli vain sitä jotain.