|
Post by Anne on Nov 1, 2015 18:42:06 GMT 2
Rock 'n' Roll
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 1, 2015 21:55:36 GMT 2
01.11.2015 Uusi alku
Tunnelma oli samaan aikaan hieman surullinen, mutta kuitenkin jännittynyt ja hieman innostunutkin. Motivaationi Rottaa kohtaan ei vain ollut enään kovinkaan hyvä, joten tein raskaan päätöksen ja päätin lopettaa Rotan hoitajana. Seppeleessä en kuitenkaan lopettaut, sillä uudeksi hoitohevosekseni tuli nyt vasta talliin saapunut suloinen poniruuna Rokki. Ponipoika oli saapunut Seppeleeseen vasta eilen ja olin päättänyt mennä katsomaan ruunaa heti, kun päätös hoitohevosen vaihtamisesta oli päätetty.
Saavuin melko myöhään tallille, eikä tallissa näkynyt paljoonkaan ihmisiä. Hevoset olivat jo sisällä, joten suuntasin heti kulkuni talliin, josta en kuitenkaan löytänyt yhtään Rokin kuvaukseen sopivaa ponia. Onnekseni Anne saapui talliin ja kipitinkin heti tämän luokse kysymään asiasta.
”Hei Anne! Missä se Rokki majaileekaan?” kysyin ystävälliseen sävyyn ja sipaisin vallattomat hiukseni korvan taakse. ”Moi! Joo hei Rokki asuu tosiaan tuolla aitassa. Löydät sen aitan koloskarsinasta”, Anne kertoi hymyillen. Kiitin tätä ja suuntasin kulkuni ulos tallista.
Aitasta kuului hevosten rauhallisia ääniä ja kurkistinkin sitten sisälle kolmanteen karsinaan. Siellä seisoskeli uskomattoman suloinen ja pörröinen musta poni. Kasvoilleni levisi leveä hymy avatessani karsinan ovea. Rokki tuli heti ystävällisesti tervehtimään ja sen halipula tuntuikin melkein oudolle, sillä olin tottunut paljon arempaan Rottaan. Silittelin Rokin pörröistä kaulaa samalla, kun ruuna yritti tutkia taskujani.
”Meistä tulee varmasti hyvät kaverit”, totesin naurahtaen.
”Sä ootkin näköjään jo löytänyt uuden hoitohevoses luokse”, kuulin samassa Tuulian äänen karsinan ovelta. ”Jep. Heti mä tänne tulin kattomaan millainen tapaus tää pörhelö on”, naurahdin ja pörrötin Rokin hieman kiharaa etuharjaa.
”Se on nätti poni. Sehän tuli vasta eilen, niin ei kukaan siihen ole vielä oikein ehtinyt tutustumaan”, Tuulia puheli.
”Jep. Tän ulkonäkö hurmas mut heti”, totesin ja huiskin hieman pölyä Rokin pyöreän takamuksen päältä. ”Mäkin tulin tänään vaan moikkaamaan Ruusaa kun meni näin myöhäseksi”, Tuulia kertoi.
Juteltuani hetken aikaa Tuulian kanssa päätin lähteä taluttelemaan Rokkia Tuulian ja Ruusan matkaan. Nappasin Rokin riimunnarun sen karsinan ovesta ja houkuttelin ponin luokseni. Sujautin riimun sen päähän, siistin harjan ja kiinnitin riimun leukaremmin. Kun Tuulia oli valmis, avasin karsinan oven ja talutin Rokin ulos pihalle. Suloinen poni käveli kiltisti perässäni ja lähdimme kävelemään edeltä kohti Seppeleen valaistua kenttää, jossa joku näkyi ratsastavan. Kun pääsimme kentälle, tunnistin ratsastajan Emmyksi, joka keventeli Kuutin kanssa ympäri kenttää. Tervehdimme ja aloin talutella Rokkia ympäri kenttää.
Teimme Rokin kanssa muutamia erillaisia tehtäviä, kuten pysähdyksiä, peruutuksia ja erillaisia väistöjä. Vaikka Rokki ei kaikkia ihan heti ymmärtänyt, jaksoi se rauhallisesti yrittää, eikä hermostunut vaikka heti ei onnistunutkaan. Lopuksi vain pysähdyimme hetkeksi kentän keskelle ja rapsuttelin ponia. Tuuliakin lopetti pian kävelyn Ruusan kanssa, joten palasimme yhtä matkaa aitalle ja veimme ponit omiin karsinoihinsa. Nappasin Rokilta riimun pois ja taputin iloisesti sen kaulaa. Ensimmäinen hoitokerta Rokin kanssa oli ainakin sujunut lupaavasti ja meistä tulisi varmasti oikein hyvä yhdistelmä. Sanoin Rokille heipat ja lähdin Tuulian kanssa kävelemään parkkipaikalle, josta lähdin autollani kotiin.
Sussu ja Rokki 1hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 4, 2015 15:51:42 GMT 2
04.11.2015 Ratsaille!
”Hei vaan taas pörröponi”, sanoin lempeällä äänellä hakiessani Rokkia tarhasta. Musta poni katseli minua pörröttyneen otsatukkansa alta kiinnittäessän sen riimuun riimunnarua. Rokkia ei oltu vielä laitettu millekkään tunneille, joten tänään saisin rauhassa kokeilla mustaa pikkuruunaa selästäkin käsin. Seppeleessä ei kai kovinkaan moni, jos kukaan ollut vielä sen selässä käynyt, mutta Anne ainakin oli kuvaillut ponin todella kiltiksi, mutta hieman laiskaksi työntekijäksi. Lähdin taluttamaan Rokkia sen tarhalta aitan luokse, jonne olin käynyt jo aikaisemmin hakemassa ruunan varusteet tallista.
Aitassa nappasin Rokilta riimun pois ja poni alkoi etsiä karsinan pehmusteista jotain syötäväksi kelpaavaa. Mitään ruokaa ei kuitenkaan löytynyt, joten hieman pettyneen oloisesti Rokki käänsi katseensa minuun ja lähti melkein kuin hiipimään minua kohti kerjäten herkkuja. ”Kuules nyt, vaikka ootkin söpö, se ei tarkoita että saisit herkkuja”, naurahdin ja nappasin Rokin harjapakista kovan harjan, jonka kanssa aloin harjailemaan mustan ponin jo melko paksuksi kasvanutta talvikarvaa. Rokki oli selvästikkin käynyt piehtaroimassa, sillä sen toinen kylki oli harmaan mutakerroksen peitossa. Irroitin ensin mutakerroksen samalla kun yskin siitä tullutta pölyä pois keuhkoistani. Mutakerroksen alta paljastui pölyinen karva, joten nappasin käteeni pölyharjan, jonka kanssa alkoikin sitten pölytysurakka. Melko pitkään kestäneen harjaustuokion jälkeen alkoi Rokki näyttää jo kohtuu siistiltä. Harjasin vielä ruunan jalat huolella ja selvitin sen pörröisen harjan, sekä hännän, jonka jälkeen puhdistin vielä kaviotkin. Ponin kaviot nousivat ihanan kevyesti.
Kun olin saanut Rokin varustettua, vedin päähäni kypärän ja nappasin kouluraippani karsinan ulkopuolelta. Lähdin taluttamaan Rokkia kohti kenttää. Onnekseni tunnit olivat tänään maneesissa, joten pääsimme ulos ratsastamaan. Kentällä näkyikin olevan Luna ja Humu.
”Moikka Luna!” huikkasin rautiaan suomenhevosen selässä istuvalle tytölle.
”Kato moi. Mä kuulinkin, että oot alkanut Rokkia hoitamaan”, Luna naurahti ja katseli vieressäni kävelevää ponia. ”Joo. Rotta oli ihana, mutta mulla ei vain enään meinannut olla motivaatiota, niin ajattelin, että se ansaitsee paremman hoitajan. Nyt mulla on sit tää Rokki ja vaikutetaan ainakin tulevan ihan hyvin toimeen”, selitin ja katsahdin hymyillen Rokkiin, joka tuuppi käsivarttani turvallaan.
”Rokki vaikuttaa kyl suloselle”, Luna sanoi.
”Niin se on”, naurahdin ja taputin Rokin kaulaa ja jatkoin sen kävelytystä kenttää ympäri.
Sopivien alkukäyntien jälkeen pysäytin Rokin kentän keskelle, kiristin satulavyötä ja pidensin jalustimia hieman, jonka jälkeen kokosin ohjat vasempaan käteeni ja nostin vasemman jalkani jalustimeen. Pääsin ponnistamaan Rokin selkään kevyesti, mikä oli todellakin uutta, sillä Rotan selkään en ollut päässyt mitenkään ilman jakkaraa. Selästä käsin tarkistin vielä satulavyön, jonka jälkeen painoin pohkeeni kevyesti mustan ponin kylkiin ja se lähti kävelemään kenttää ympäri. Kokosin ohjat käsiini melko nopeasti ja aloin tunnustella, millainen ratsastettava Rokki on. Poni käveli kiltisti sinne minne käskin, mutta aluksi sitä ei oikein huvittanut taipua tai myödätä niskastaan. Muutamien pysäyhdysten ja taivutteluiden jälkeen alkoi Rokkikin hieman vertymään, joten siirsin ponin raviin. Aluksi Rokin ravi tuntui todella tikittävältä, mutta muutaman ympyrän jälkeen aloin tottumaan pieniin askeliin ja ymmärsin, että ravi onkin oikeastaan melko tasainen. Keventelin Rokkia suurilla ympyröillä ja jouduin melko paljon ratsastamaan ponia eteenpäin, sillä se tuntui kokoajan hyytyvän.
Kevenneltyäni molempiin suuntiin istuin harjoitusraviin ja otin muutamia temponvaihteluita ja parit pohkeenväistöt molempiin suuntiin saadakseni ponin kuulolle. Rokki ei jaksanut näyttää selvästikkään parastaan, mutta menihän poni kuitenkin pätkiä aina todella hienosti. Päästyäni toiseen päätyyn nostin laukan ja siinä jouduinkin hieman napsauttamaan raipalla, sillä Rokki olisi halunnut harjoitella kiitoravia. Ponilla oli mukavan tasainen, mutta hieman kiireinen laukka. Parhaani mukaan yritin saada houkuteltua Rokkia peräänantoon ja muutamien laukkaympyröiden jälkeen alkoi se muotokin sieltä löytyä. Laukkasimme molempiin suuntiin vain suuria ympyröitä ja keskityin vain löytämään oikeita nappuloita Rokin ratsastamiseen. Laukkojen jälkeen aloin vähitellen antamaan Rokille pidempää ohjaa ja keventelin sen kanssa molempiin suuntiin loppuravit.
Loppukäyntien jälkeen laskeuduin alas uuden hoitoponini selästä ja löysäsin sen satulavyötä. Nostin myös jalustimet ylös ja taputin Rokin kaulaa hyväntuulisesti.
”Hyvinhän se meni. Vaikutat oikeen kivalta kaverilta”, puhelin ruunalle ja lähdin taluttamaan sitä takaisin aittaan. Matkalla moikkasimme muutamille tutuille, jotka olivat hakemassa hoitohevosiaan tarhasta ja päästyämme takaisin aitalle, nappasin Rokilta ripeästi varusteet pois. Pörröinen poni oli hionnut jonkin verran, joten päätin laittaa sille kevyen sadeloimen tarhaan loppupäiväksi. Ennen loimitusta tarkistin Rokin kaviot ja harjasin sen läpi piikkisualla. Palkitsin Rokin myös yhdellä kuivalla leivänpalalla, jonka jälkeen loimitin ruunan ja sujautin sen päähän riimun. Lähdin taluttamaan Rokkia takaisin tarhaan.
Kun Rokki seisoi taas tarhassaan palasin aitalle ja nappasin Rokin varusteet mukaani. Suuntasin askeleeni talliin, jonne kävin viemässä varusteet. Kun olin vienyt varusteet paikoilleen, suuntasin kulkuni tallin yläkertaan, josta löytyivät hoitajien kaapit. Avasin oman kaappini, joka oli suorastaan kaaoksen vallassa ja työnsin kypäräni ja raippani sinne. Nappasin kaapistani pari likaista hupparia mukaani ja suljin oven. Kuulin oleskelutilasta pirteää puheensorinaa, mutta en tällä kertaa viitsinyt liittyä seuraan. Minulla olisi illalla vielä töitä, joten piti kiiruhtaa kotiin siistiytymään.
Sussu ja Rokki 2hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 13, 2015 15:57:38 GMT 2
12.11.2015 Ratsastuskoulumestaruudet, ensimmäinen osakilpailu
Vieressäni seisova musta poni katseli uteliaasti ympäristöä. Suuri määrä hevosia pörräsi ympärillämme, mutta onnekseni Rokki tuntui suhtautuvan tilanteeseen melko kylmähermoisesti. Itse olin jonkin verran kilpaillut ennenkin, mutta Rokki oli vielä minulle todella uusi tuttavuus, joten pakostakin perhoset pörräsivät vatsassani. Seisoskelimme muiden seppeleläisten kanssa Pappilan ponitallin pihassa. Raviohjelmaan osallistuvat olivat jo verryttelemässä ja itse olin juuri saanut Rokin varustettua. Osa porukasta lähti taluttelemaan ratsujaan ponitallin ympäristöön ja itse päätin liittyä seuraan. Rokki tuijotteli muite hevosia pää pystyssä, mutta pysyi onneksi rauhallisena.
Raviluokka oli nopeasti ohi ja pääsimme verryttelemään ratsujamme. Clara oli voittanut raviluokan ja ehdin pikaisesti onnittelemaan häntä ennen verryttelyä. Rokin kanssa verryttelin kaikessa rauhassa, mutta pidin huolen siitä, ettei poni väsy liikaa. Ratsastus oli vielä melko paljon oikeiden nappuloiden hakemista, mutta olimme valmennuksissa ehtinyt ennen kilpailuita käymään, joten yhteinen sävel alkoi vähitellen löytyä. Verryttelyssä lähinnä keskityin siihen, että Rokki olisi kuulolla ja liikkuisi kunnolla eteenpäin.
Vuoromme tuli yllättävän nopeasti ja ohjasin Rokin maneesin suuntaan. Poni hirnahti muutaman kertaa uteliaasti, eikä aluksi malttanut ollenkaan keskittyä. Alkutervehdyksemme meni hieman vinoon ja aluksi meno oli todella matelevaa, mutta sitten ymmärsin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloin ratsastamaan kunnolla. Vähitellen meno alkoi tuntua jo paremmalle ja loppurata sujuikin ilman ongelmia. Lopputervehdyksessä ymmärsin itsekkin olla hereillä ja siitä suoriuduimmekin kohtuu hyvin. Kehuin Rokkia todella paljon ja ohjasin ruunan ulos maneesista.
Luokan palkintojenjako alkoi ja sain hakea arvosteluni. Lueskelin arvostelua ja olin todella tyytyväinen. Olimme sijoittuneet kuudenneksi kymmenestä ratsukosta. Nyt olisikin melko pitkä tauko ennen esteluokkien alkua, joten kävin nappaamassa Rokilta satulan väliajaksi pois ja jäin seisoskelemaan rauhallisen poniruunan kanssa muiden seppeleläisten kanssa. Monilla tuntui radat menneen ihan mukavasti ja osalla taas oli luokat vasta alkamassa. Hetken seisoskeltuamme alkoi Rokki hieman hermostua ja pyöriä ympärilläni, joten lähdin taluttelemaan ruunaa.
Ensimmäinen esteluokka alkoi, joten kävin laittamassa Rokille satulan ja suojat, jonka jälleen siirryimme esteratsastuksen verryttelyyn. Kentällä oli muutaman verryttelyestettä. Sileällä kävin vain nopeasti askellajit läpi, jonka jälkeen kokeilin muutamia hyppyjä. Olin ennen tätä ensimmäistä osakilpailua ehtinyt hyppäämään Rokilla vain kerran valmennuksessa, joten aluksi hypyissä oli hieman hakemista, mutta lopetin verryttelyn hyvään fiilikseen ja jäin odottelemaan vuoroamme.
Kun pääsimme vihdoin radalle, minua alkoi toden teolla jännittää, kun huomasin katsomossa paljon tuttuja kasvoja, jotka seurasivat menoa todella tarkkaan. Sain lähtöluvan ja ohjasin Rokin ensimmäiselle esteelle. Ruuna suorastaan mateli, joten napsautin kerran Rokin kaulaa esteraipallani ja johan tuli vauhtia. Ensimmäisen esteen jälkeen jouduin melkein himmailemaan Rokkia, jotta saimme aikaiseksi hyvän temmon. Yhdelle okserille tuli hieman hutiloitu lähestyminen, mutta muuten suoriuduimme radasta mukavasti ja puhtaasti!
Poistuessani radalta, hymyilin kuin naantalin aurinko. Siirryin lähimaastoihin kävelemään luokan loppuun asti muutaman muun kanssa, ennenkuin oli palkintojenjako. Kuuntelin rauhallisena sitä, kenet kutsuttaisiin palkintojenjakoon ja yllätyin toden teolla kuullessani nimeni. 50cm korkuisessa luokassa palkittiin neljä ja seppeleläisistä tähän nelikkoon kuuluin minä, sekä Inkeri. Iloisina menimme peräkanaa palkintojenjakoon. Inkeri ja Siiri olivat sijoittuneet toisiksi ja minä ja Rokki olimme kolmansia. Rokki seisoi pää pystyssä palkintojenjaossa ja yritti napata ruusukkeemme suuhunsa. Saimme luvan hallitulle kunniakierrokselle ja Rokki lähti innoissaan laukkaamaan Siirin perään.
Monet onnittelivat meitä saapuessamme Seppeleen trailereiden luokse, jossa laskeuduin alas Rokin selästä. Taputin mustaa ponia innoissani ja kehuin sitä moneen kertaan. Nappasin hionneelta ruunalta satulan ja suojat pois ja heitin sen selkään suloisen fleeceloimen. Lähdimme vielä loppukäynneille muutaman muun kanssa, ennenkuin palasimme trailereille odottamaan muidenkin luokkien päättymistä.
Seppeleläiset ansaitsivat vielä muutaman ruusuketta, jonka jälkeen oli aika lastata ratsut ja lähteä takaisin tallille. Tunnelma oli suurimmiltaosin todella pirteä ja iloinen puheensorina kuului jokapuolelta. Oli mukava nähdä porukkaa muistakin ratsastuskouluista. Kaikki jäivät innolla odottamaan seuraavaa osakilpailua, jossa ainakin minä ja Rokki olisimme jo kokeneempi pari yhdessä, sillä saisimme enemmän treenausaikaa.
Sussu ja Rokki 3hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 25, 2015 11:21:14 GMT 2
24.11.2015 Matkaan!
”Hieno poika Rokki!” kehuin mustaa ponia hymyssä suin kun se vain kiltisti köpötteli traileriin perässäni. Lynn napsautti takapuomimme kiinni ja jäin seisoskelemaan Rokin pään vierelle, kun Salma lastasi Lemonin. Kun molemmat ponit olivat kyydissä, sulkivat Lynn ja Adalind trailerin takasillan ja kiinnitimme hevoset traileriin. Rokki hirnahti kerran kimeästi, mutta hyssyttelin sitä ja poni laski vähitellen päänsä alemmas ja rentoutui. Hyppäsimme Salman kanssa ulos trailerista ja Lynn kävi tarkistamassa vielä hevosten kiinnitykset. Kun ponit olivat kyydissä, tarkistimme vielä, että kaikki on varmasti mukana. Lastauduimme sitten autoon ja itse varasin paikan takapenkiltä. Auto suorastaan pursuili tavarasta ja takapenkilläkin oli pari säkkiä tavaroita.
Kun kaikki olivat valmiit, lähti kunnollinen traileriletka liikkeelle Seppeleen pihasta. Samassa autossa kanssani oli kuskina toimiva Lynn, sekä Salma ja Adalind. Tunnelma oli hieman jännittynyt, mutta kaikki olivat kuitenkin todella innoissaan. Puheen sorina täytti auton nopeasti, kun kerroimme omia tunnelmiamme. Meistä vain minä ja Salma olisimme mukana itse kilpailussa. Edessämme oli todella pitkä ajomatka, joten onneksi seura oli ainakin hyvää, ettei aika tulisi pitkäksi.
Uskomattoman pitkän ajomatkan aikana pysähdyimme pari kertaa huoltoasemoille, jossa tarkistimme hevosten kunnon ja kävimme ostamassa jotain ruokaa. Itselläni oli kokoajan tajuton nälkä ja ensimmäiselle huoltsikalle pysähtyessämme ostinkin itselleni kolme leipää, jotka kaikki muuten söin varmaan puolessatunnissa. Itse kilpailut eivät jännittäneet, mutta pientä jännitystä aiheutti ehdottomasti yöpyminen hotellissa, jossa olisi lähes kaikki seppeleläiset, sekä porukkaa pappilan ponitallilta.
Vihdoinkin kuuden maissa saavuimme perille ja parkkeerasimme auton trailereineen ravitallin pihalle, jonne hevoset majoittuisivat pariksi seuraavaksi yöksi. Heti ensimmäisenä rupesimme purkamaan Rokkia ja Lemonia ulos trailerista jaloittelemaan, sillä olivathan ne lähes kuusi tuntia vain seisoskelleet trailerissa. Muutkin trailerit alkoivat tyhjentyä hallitusti hevosista. Kun Lemon oli peruttanut turvallisesti maan kamaralle, oli Rokin vuoro. Sujahdin etupuomin alitse ponin perässä ja se peruttikin hieman vauhdikkaasti ulos, joten onnistuin lyömään pääni etupuomiin. Päästin suustani omituisen rääkäisyn ja Rokki katsoi minuun silmät lautasen kokoisina. Minua alkoikin naurattaa ponin hämmentynyt ilme, ja kovaan ääneen räkättäen käänsinkin Rokin pois trailerin luota muiden katsellessa minua ihmeissään.
Taluttelimme poneja jonkin aikaa, jotta ne edes hieman vertyisivät pitkän kuljetusmatkan jäljiltä. Pian aloimme kuitenkin majoittaa uljaita ja pörröisiä kilparatsujamme jaboiksi kutsuttuihin tilapäiskarsinoihin. Rokki katseli karsinaa hetken hieman kummissaan, mutta seurasi minua kiltisti sisälle karsinaan. Karsina oli mukavan iso ja heti päästyään irti, alkoikin Rokki etsiskellä karsinasta jotain syötävää. Saimme ohjeen laittaa hevoset iltakuntoon ja jaoimmekin niille heinät. Rokki yritti suorastaan repiä heinäkasaa sylistäni ja sainkin toden teolla hätistellä ponia kauemmas, että sain asetettua heinäkasan karsinaan. Veimme hevosille myös vedet ja katsoimme kaikki muutkin asiat kuntoon.
Kun vihdoin saavuimme Hotelli Kaarnaan, alkoi minuakin väsyttää jo kamalasti. Haukotellen hinasin matkalaukkujani perässä. Valahdin istumaan aulan sohvalle Tuulian viereen. Anne ja Krister olivat hakemassa huoneidemme avaimia ja sitten he kertoivatkin huoneryhmämme. Itse yöpyisin samassa huoneessa Fiian, Tuulian ja Kuuran kanssa. Heistä minulle vieraampi tapaus olikin Kuura, joka käsittääkseni oli valittu Huiskan hoitajaksi. Olin todella tyytyväinen huonekavereihini, joista eteenkin Fiiaan ja Kuuraan saisin vihdoin tilaisuuden tutustua paremmin. Lähdimmekin seuraavaksi suuntaamaan huoneisiimme.
Huone oli melko pieni, mutta kotoisa. Varasin itselleni nopeasti ikkunan vieressä olevan sängyn ja asettelin matkalaukkuni siististi sängyn vierelle. Vaihdoin nopeasti hieman rennommat vaatteet, jotka eivät haisseet hevoselta ja tämän jälkeen päätimmekin lähteä tutustumaan hotelliin hieman tarkemmin. Ja tietenkin katsomaan missä muut seppeleläiset yöpyvät. Odotin jo innolla tulevia kilpailuita ja sitä, mitä Hotelli Kaarnassa vielä tulisikaan tapahtumaan.
Sussu ja Rokki 4hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 25, 2015 15:27:45 GMT 2
25.11.2015 Toinen osakilpailuKoulurata oli ohitse ja fiilis oli hieman masentunut. Rokki oli verkassa ollut todella hyvä, mutta radalla suoraan sanottuna unohdin ratsastaa ja koko rata näytti siltä, kuin kaksi etanaa lyllertäisi eteenpäin. Koulurata ei siis ollut mikään menestys, vaikka olihan sielä pari vähän ryhdikkäämpääkin pätkää. Olin lähtijöissä viimeisten joukossa ja parin radan jälkeen saimmekin tietää sijoittuneemme 8/10. Taputin tyytyväisenä Rokkia, sillä olihan se yrittänyt parhaansa, vaikka selässä istuikin veltto perunasäkki. Jason voitto luokan Huiskan kanssa ja seppeleläisillä oli hyvä tunnelma päällä. 50cm verryttelyn alkaessa olin päättänyt ottaa itseäni kunnolla niskasta kiinni ja ratsastaa ihan niinkuin tosissani. Rokkikin tuntui verryttelyssä todella pirteältä ja herkältä. Laukkasin sen kanssa muutamat ympyrät hieman isompaa laukkaa, jonka jälkeen otin vain muutaman verryttelyhyppyä. Ensimmäisellä yrityksellä keskittymiseni herpaantui ja Rokki päätti kieltäytyä, mutta siitä sisuuntuneen sain hyvän fiiliksen päälle ja loput verkkahypyt sujuivat oikein mukavassa temmossa. En viitsinyt pikkuponia kovinkaan paljoon väsyttää, joten siirsin sen käyntiin ja siirryin maneesin läheisyyteen kävelemään. Saimme luvan siirtyä radalle ja saimme nopeasti luvan myös aloittaa radan. Kokosin ohjat kunnolla tuntumalle ja siirsin Rokin laukkaan. Laukkasin yhden ympyrän tempoa hakien, jonka jälkeen ohjasin ruunan ensimmäiselle esteelle. Kun hypyt tuntuivat luistavan todella sujuvasti, päätin hieman kokeilla ratsastaa aikaakin ja annoin Rokin hieman pidentää laukkaansa. Viimeisen esteen ylitettyäni valtava ylpeys valtasi mieleni ja annoinkin Rokin hieman rallitella maaliviivan ylitse. Kehuin pientä mustaa innoissani ja hymyillen ohjasin ratsuni ulos maneesista. Rata oli tuntunut vielä paremmalta kuin viimeksi Pappilan ponitallilla. Tänään meillä oli selvästikkin estepäivä, kun kouluratsastus ei oikein sujunut. ”Palkintojenjakoon kutsutaan seuraavat ratsukot: Susanne Lahti hevosella Rock ’n’ Roll, Sesilia Laine hevosella Splash of Keno ja Wenla Grenholm hevosella Björks Birgitta”, kuului samassa ilmoitus ja silmäni levisivät lautasen kokoisiksi. Jo toinen sijoitus meiltä ratsastuskoulumestaruuksissa. Lähdin palkintojenjakoon samaa matkaa Wenlan kanssa ja olimme molemmat hieman hämmentyneitä sijoittumisista. Maneesissa paljastui, että olin voittanut luokan Rokin kanssa. Poskeni alkoivat jo puutua hymyilemisestä ja kehuin Rokkia lähes taukoamatta. Saimme hienon sinivalkoisen ruusukkeen ja kunniakierroskin suoritettiin varsin vauhdikkaasti… niin vauhdikkaasti, että Rokkikin innostui heittämään pienen pukin. Matka takaisin hevosten majoituspaikkaan sujui todella nopeasti. Seppeleläiset olivat saaneet taas yksitoista ruusuketta kasaan, mikä oli huikea määrä. Menestys sen kuin jatkui! Jätimme hevoset rauhoittumaan tilapäiskarsinoihinsa ja virittelin hikisen Rokin päälle sille ostamani sinisen fleeceloimen ja annoin ponille pari porkkanaa palkkioksi loistavasta suorituksesta.
”Me kaks ollaan kyllä aikamoinen tiimi”, naurahdin ja pörrötin Rokin jokaiseen ilmansuuntaan sojottavaa hieman kiharaa harjaa. Sussu ja Rokki 5hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 29, 2015 14:43:23 GMT 2
29.11.2015 Se fiilis kun piirtää pitkästä aikaa koneella ja tässä on lopputulos En sit tietenkään voinut tajuta, että kannattaa ehkä tehdä linet eri layerille kun luonnostelun ja sit laiskana ihmisenä en jaksanut aloittaa alusta, joten tuloksena oli avaruusolin piirteet omaava Rokki. Sussu ja Rokki 6hm
|
|
|
Post by Anne on Dec 13, 2015 17:00:33 GMT 2
Marrasmaasto
Sussu ja Rokki sekä ensimmäiset raviaskeleet. Takana tulevat Fiia ja Kuutti. Spessu Sussulle!!
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Jun 4, 2016 12:04:46 GMT 2
04.06.2016 Pitkästä aikaaOkei, mulla oli vihdoin aikaa hengittää. Koko kevät ja alkukesä oli mennyt ihan hirveässä kiireessä, kokoajan oli ollut jotain hirveää sählinkiä, enkä ollut tallillekkaan ehtinyt kuin käväisemään vain pariin kertaan. Pysäytin autoni Seppeleen tuttuun ja rauhalliseen tallipihaan ja huokaisin syvään. Nousin autosta, kietaisin melko pitkiksi kasvaneet punaiset hiukseni nopealle nutturalle ja lähdin kävelemään talliin päin. Pihassa ei näkynyt olevan autoja, mutta muutaman polkupyörää nojaili tallinreunaan. Hevoset käyskentelivät rauhaksiin tarhoissaan. Astelin sisälle talliin ja kuulin hiljaista puhetta tallin perältä, joten huikkasin käytävään mahdollisimman pirteän kuuloisen heipan. Hestian karsinasta ilmestyi pienikokoinen punapää. ”Moi! Sä ootkin varmaan Hestian uusi hoitaja? Kuulinkin että se on palannut ja sille on etsitty hoitaja”, sanoin nopeasti ja hymyilin nuorehkolle tytölle. ”Joo, mä oon Wilma”, tyttö aloitti hieman ujosti. ”Mä oon Sussu, hoitelen tota Rokkia”, esittäydyin kohteliaasti ja Wilmaksi esittäytynyt tyttö hymyili pienesti.
Hetken juteltuani WIlman kanssa, päätin jatkaa matkaani. Kävelin varustehuoneeseen ja etsin hetken aikaa katseellani Rokin harjapakkia. Löysin sen kohtalaisen nopeasti ja nappasin harjapakin lisäksi mukaani hoitoponini suitset. Palasin käytävään, jätin tavarat siihen odottamaan ja hain nopeasti yläkerrasta omasta kaapistani kypärän ja hanskat, jonka jälkeen palasin alas, nappasin Rokin varusteet mukaani ja suuntasin ulos. Jätin varustekasan sopivan varjoiseen paikkaan nurmikolle ja lähdin hakemaan mustaa ponia pihatolta. Koko pihaton hevoslauma käveli portille minua vastaan ja kaikki olisivat halunneet rapsutuksia. Kun minulla kerran vihdoinkin oli aikaa, päätin hetken aikaa rapsutella kaikkia, ennenkuin nappasin Rokin kiinni. Jouduin hetken hätistelemään innokkaita hevosia portilta, jotta sain Rokin ulos pihattotarhasta.
Talutin ponin varusteidemme luokse ja annoin sen syödä ruohoa. Pidin toisella kädelläni kiinni riimunnarusta ja toisella aloin harjailla Rokin sileää mustaa karvaa. Ponin kihara harja sojoitti jokaiseen ilmansuuntaan ja minulta menikin hetki ennenkuin sain sen selväksi. Puhdistettuani vielä Rokin kaviot annoin ponin nauttia vihreästä vielä hetken, ennekuin komensin sen pään ylös ja virittelin Rokille suitset päähän ja vedin kypärän päähäni. Jätin tavaramme nurmikolle, sillä palaisin siihen kuitenkin ratsastuksen jälkeen ja puristin pohkeeni Rokin kylkiin, jotta poni lähtisi kävelemään. Rokki olisi selvästi halunnut jäädä syömään, mutta suostui lopulta suuntaamaan kentälle.
Hetken mietin että olisin mennyt maneesiin, mutta uskoin että sielä olisi ollut vielä kuumempi, joten jäimme pyörimään kentälle. Rokilla tuntui olevan virtaa kuumasta ilmasta huolimatta, eikä se olisi oikein malttanut keskittyä käyntityöskentelyyn. Jumppailin ruunaa jonkin aikaa käynnissä, ennenkuin aloin ottaa ravia. Ravissa teimme perusjuttuja. Taivuttelin Rokkia ja otimme muutamat pohkeenväistöt. Hieman itseltäni olivat nappulat hukassa, mutta nopeasti taas muistin kuinka Rokki toimikaan. Laukkaa en viitsinyt hirveän kuumuuden takia ottaa, vaan laukkasin vain muutamat ympyrät, jonka jälkeen otin jo loppuravit. Loppukäyntien jälkeen palasimme varusteidemme luokse ja vaihdoin Rokille riimun päähän. Poniruuna oli hionnut melko paljon, joten talutin sen talliin pesariin. Suihkuttelin koko ponin märäksi haalealla vedellä ja hikiviilalla vetelin ylimääräiset vedet pois. Rokki tuntui nauttivan viileästä suihkusta, sillä poni oikein sulki silmänsä kun suihkuttelin sen hionnutta kaulaakin.
Annoin suihkuttelun jälkeen Rokin vielä syödä hetken vihreää ennenkuin vein sen takaisin pihattotarhaan kavereidensa seuraksi. Heti päästyään vapaaksi, Rokki suuntasi piehtaroimaan ja piehtaroikin oikein antaumuksella. Naurahdin hieman ja kiinnitin ponin riimunnarun aidantolppaan. Palasin tavaroidemme luokse ja vein ne kaikki paikalleen talliin. Päätin vielä puhdistaa Rokin varusteet nopeasti, sillä kukaan ei ilmeisesti vähään aikaan ollut pessyt niitä, kun itselläni ei oikein ollut aikaa käydä tallilla. Nappasin kaikki Rokin nahkavarusteet mukanani tallin edustalle ja aloin puhdistella niitä huolellisesti. Pitkään jatkuneen kiireen jälkeen tuntui ihanalta, kun vihdoin oli aikaa tehdä sitä mistä pidän; olla tallilla hevosten keskellä!
Sussu ja Rokki 7hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Jul 12, 2016 10:40:56 GMT 2
12.07.2016
”Rokki voisit ees yrittää”, mutisen perässäni laahustavalle jumppapalloa muistuttavalle mustalle ponille. Vaikka Rokki ei saanutkaan tänä vuonna kovinkaan pitkää laidunlomaa, veti se itsensä lihapullaksi muutamissa päivissä. Kävellessään ruuna vaikuttaa lähinnä humalaiselta, sillä ponin maha tuntuu painavan liikaa. ”Tähän on tultava muutos, paksukaiseni! Meijän on pakko alkaa treenaamaan”, sanon Rokille naurahtaen ja poni vain katsoo minua huokaisten syvään. Olin kantanut varusteemme hoitopuomille ennen Rokin tarhasta hakua, joten sidoin Rokin kiinni hoitopuomiin ja nappasin harjapakista piikkisuan, jolla aloin harjata ruunaa. Rokki venytti ylähuultaan löytäessäni siitä kutiavia kohtia. Ponissa ei paljoon harjaamista ollut, mutta ruunan pörröisen harjan selvittäminen veikin hieman enemmän aikaa ja löysimpä Rokin hännästä jopa takiaisen.
Harjattuani hoitoponini huolella läpi ja puhdistettuani Rokin pienet kaviot, olin varustanut ruunan. Satulavyötä jouduin jonkin aikaa kiskomaan, ennenkuin sain sen kiinni, mutta lopulta olimme valmiit. Vedin kypärän päähäni, nappasin raipan käteeni ja nousin Rokin selkään. Poni tuntui kummasti leveämmältä kuin viimeksi. Hoputin Rokin käyntiin ja lähdin ohjaamaan sitä kohti kenttää. Onnekseni tänään oli hieman viileämpi ilma ja kevyt tuulenvire pitämässä ötököitä poissa.
Kentälle saavuttuamme kävelimme muutamat kierrokset pitkällä ohjalla ennenkuin kokosin ohjat tuntumalle. Rokki liikkui kuin tervassa ja jouduin kokoajan hoputtamaan pullaponia eteenpäin. Kun vihdoin saimme aikaiseksi hieman paremman käynnin ja olin jonkin verran jumppaillut Rokkia, siirsin ponin raviin ja aloin kevennellen taivutella ruunaa erilaisilla ympyröillä ja kiemuroilla. Kun Rokki vihdoin alkoi tuntua paremmalta ravissa, otin laukassa muutamat ympyrät yrittäen vain saada ruunan pyöreäksi ja etenemään kunnolla. Vihdoin hetken laukkailtuamme Rokki antaa periksi ja saamme aikaiseksi yllättävän hyvääkin laukkaa.
Emme me kentällä menneet kuin vain puolisen tunti ja siihen lisättynä alku- sekä loppukäynnit, mutta siitä huolimatta meille molemmille tuli todellakin hiki. Talutin Rokin takaisin hoitopuomille ja nappasin ponilta kaikki varusteet pois. Ihmetyksekseni tallilla ei näyttänyt vieläkään olevan yhtään porukkaa, johtui varmaan niin aikaisesti ajankohdastani. Kun sain Rokille riimun takaisin, lähdin taluttamaan ruunaa sisälle talliin ja pesuboksiin. Rokki meni pesariin kiltisti ja antoi minun hyvin suihkuttaa itsensä vedellä. Ruuna suorastaan nautti viileästä vesisuihkusta. Kuivasin suurimmat vedet Rokin kyljistä hikiviilalla, jonka jälkeen palkitsin ponin taskussani olevalla porkkanna palalla.
Päästin Rokin takaisin pihattotarhaan kavereidensa seuraksi, jonka jälkeen suuntasin kulkuni hoitopuomille, jonne olin jättänyt kaikki tavaramme leviäksi. Irroitin märän satulahuovan Rokin satulasta ja lähdin kantamaan tavaroitamme talliin. Huovan asettelin satulan päälle kuivumaan siististi ja palautin loputkin tavarat paikoilleen. Kun kaikki oli valmista, päätin lähteä kotiin, koska ei tallilla muitakaan ollut.
Sussu ja Rokki 8hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Jul 30, 2016 23:41:34 GMT 2
30.07.2016
Sussu ja Rokki 9hm// kaikkea sitä yöllä keksiikin alkaa taiteilla
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Aug 1, 2016 20:40:45 GMT 2
01.08.2016
Rehellisesti sanottuna ilma oli oikeasti todella upea. Oli lämmintä ja aurinkoista, mutta ne pirun paarmat pörräsivät joka puolella. Istuskelin rauhaksiin tallin edustalla nojaten selkääni seinään ja katselin tarhoissaan rauhallisena käyskenteleviä hevosia. Kauempana pihaton luona näkyi Rokki, joka retkotti tarhassa pitkin pituuttaan selvästi nauttien elämästään. Ponin pyöreä maha suorastaan loisti, vaikka istuinkin tallin edustalta, josta pihatolle on matkaa jonkin verran. "Moikka! Mitäs mietit?" kuulin samassa tutun äänen ja huomasin Tuulian. "Moi. Mitäs tässä, lähinnä kauhistelen tota Rokin möhömahaa", totesin huokaisten ja naurahdin perään pienesti. Tuulia istahti maahan viereeni. "Jep, aika monet tuntsareista on edelleen palleroita. Sitä se laidunloma teettää!" tämä totesi naurahtaen. "Rokkikin oli niin sporttinen keväällä, mutta ei siitä sporttisuudesta ole edes mitään muistoa. Nyt sen maha vain roikkuu maahan asti.. pitäis varmaan mennä liikuttamaan sitä", puhelin rauhallisella ja hieman väsyneellä äänellä. Olin viime yön joutunut viettämään päivystyksessä koirani kanssa, jota oli purrut käärme jalkaan. Nyt koirani tilanne oli onneksi jo paljon parempi ja olin vienyt sen vanhemmilleni hoitoon tallireissun ajaksi. "Joo, mä kävinkin jo Ruusan kanssa maastoilemassa", Tuulia sanoi melko pirteän kuuloisesti. Hetken vielä vaihdettuani Tuulian kanssa kuulumisia, suuntasin kulkuni pihatolle, jossa Rokki edelleen retkotti maassa. Nappasin ponin riimunnarun aidan tolpasta ja puikahdin aidan välistä sisälle pihattotarhaan. Kaikki muut hevoset olivat kovin innoissaan tulossa minua vastaan ja jouduinkin raivaamaan tieni Rokin luokse innokkaiden hevosten tonkiessa taskujani. Herkkuja ei minulta valitettavasti löytynyt, joten melko nopeasti hevosparvi ympäriltäni katosi ja pääsin mustan hoitoponini luokse. Kyykistyin ponin viereen ja silittelin sen kaulaa lempeästi, jonka jälkeen napsautin riimunnarun kiinni riimuun. "Ootko sä ihan väsy?" kyselin Rokilta ja poni nosti päätään uupuneen oloisesti. Huokaisin hieman ja nousin seisomaan, jolloin Rokkikin päätti virkistyä ja poni nousi korvat hörössä seisomaan herkkujen toivossa. Taputin vain pikkuruunan kaulaa ja lähdin taluttamaan sitä portille. Hoitaminen oli sujunut nopeasti ja vaivattomasti, kuten aina Rokin kanssa. Ponin todella kiltti luonne oli eduksi kaikessa tekemisessä. Olin hoitanut ponin kuntoon jälleen ulkona hoitopuomilla, josta pääsimme helposti kentälle. Kentälle päästyämme kapusin ratsaille ja jalustimet olivatkin heti itselleni sopivan mittaiset. Satulavyötä kiristelin vielä selästä käsin, jonka jälkeen puristin kevyesti pohkeillani liikkeelle lähdön merkiksi. Jo Rokin käynti tuntui suorastaan matelevalta, joten oli selvästi hyvä, että nappasin kouluraipan mukaani. Kiersimme kenttää pitkin ohjin hyvän tovin ja juuri kun olin kokoamassa ohjia käsiini, näin Pihlan taluttavan Loeken kentälle. Tervehdin tätä ystävällisesti ja hoputin Rokin reippaaseen raviin. Alkuverryttelyiden jälkeen Rokki alkoi edes jotenkin kulkemaan omalla mottorillaan, joten istuin alas harjoitusraviin. Päätin herkistää ponia pohkeenväistöillä ja aloitinkin pitkän sivun alusta väistämään keskelle, josta sitten taas palasimme uralle. Rokki yritti aluksi päästä helpolla ja sen takapää jäi pahasti jälkeen, mutta muutamien väistöjen jälkeen sain apuni läpi ja poni alkoi keskittyä itse tekemiseen. Yllättävän nopeasti Rokki alkoi käyttää kroppaansa kunnolla ja alkoihan siihen muotoon jonkinlaista ryhtiäkin löytymään. Siirryin laukkaan, jossa aluksi vain hain sopivaa tempoa, jonka jälkeen kokeilin kolmikaarista kiemurauraa ensin laukanvaihdoilla käynnin kautta. Seuraavaksi laukanvaihdot otettiin ravin kautta ja kun se sujui, otin muutamat vaihdot vielä suoraan. Rokki suorastaan yllätti minut sillä, kuinka lennokkaat vaihdot se suoritti. Kehuin ponia kunnolla ja annoin sen ravata rennot loppuravit hieman pidemmällä ohjalla selkäänsä venyttäen. Avasin satulavyön ja nappasin satulan pois ja heti perään ujutin suitset pois ponin päästä. Hetken aikaa pitelin vain Rokin otsatukasta kiinni, jonka jälkeen sain riimun hoitohevoseni päähän. Rokki yritti alkaa hankaamaan otsaansa tallin seinään, mutta kielsin sitä ja napsautin käytävällä olevan toisenkin ketjun kiinni ruunan riimuun. Rokin harja sojotti jokaiseen ilmansuuntaan ja minun oli suorastaan pakko suoristella jouhia siistimmiksi. Rokille tuli melko kova hiki, joten kunhan olin vienyt ponin varusteet pois, talutin sen pesariin, jossa huuhtelin sen huolella. Rokki tuntui nauttivan viilentävästä suihkusta ja näytti suorastaan pettyneeltä kun katkaisin veden. Hikiviillalla poistin ylimääräiset vedet ja annoin sitten Rokille porkkananpalan, jonka olin jemmannut taskuuni. Kun olin valmis, lähdin kuskaamaan Rokkia takaisin pihatolle, jonka jälkeen palaisin siivoamaan jälkeni tallista. Sussu ja Rokki 10hmTein tämmöisen kannen, poistan sen tästä viestistä vaikka sitten kun se on päivitelty päiväkirjan alkuun
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Oct 16, 2016 11:17:37 GMT 2
16.10.2016
Koputin pää painuksissa Annen toimiston ovea, kun olin Tuulialta kuullut että tallin omistaja olisi siellä. Viime kerrastani tallilla oli taas niin paljon aikaa että oikein hävetti. Toimistosta kuului pirteä ’Sisään!’ ja avasin oven hitaasti. ”Tota… Moi. Mä vaan halusin hiukan tulla juttelemaan”, mutisin ja katsoin tallinomistajaan, joka hymyili. ”No, mikä painaa mieltä?” Anne päätteli masentuneen oloisesta olomuodostani. ”Tää mun epäaktiivisuus. Mulla on ollut jo pitkään vähän vaikeeta ja aika pahaa masennusta, enkä ole saanut aikaiseksi käytyä tallilla niin aktiivisesti kuin haluaisin. Oon monta kertaa jo miettinyt että mun pitäisi lopettaakkin, mutta Rokki on mulle liian tärkeä menetettäväksi”, aloin puhumaan. ”Hei älä stressaa epäaktiivisuudesta! Käyt tallilla aina kun hyvältä tuntuu ja ehdit, kyllä Rokki täällä pärjää. Se on loistava tuntiponi ja kaikki tuntilaisetkin tykkäävät siitä, niin kyllä se huomiota saa silloinkin kun sä et tallille pääse”, Anne sanoi rohkaisevasti ja pieni hymy tuli kasvoilleni. ”Kiitti. Mä yritän parhaani mukaan ruveta aktiivisemmin käymään täällä, uskon että sekin piristäisi mua”, totean jo iloisemmin ja hymyilen Annelle.
Juteltuani vielä hetken Annen kanssa, lähden toimistosta huomattavasti keveämmällä mielellä. Saan jatkaa Rokin hoitajana kaikesta epäaktiivisuudestani huolimatta, joten mun tarvitse luopua ihanasta hoitoponistani. ”Sussu, moi!” kuulin jostain takaatani ja käännyin katsomaan äänen suuntaan. Näin Salman tulevan sisälle talliin. ”Moi, kiva nähä pitkästä aikaa”, tervehdin häntä ja hymyilin. ”Sua ei olekkaan vähään aikaan näkynyt?” Salma kyseli.
”Joo, ollut vähän kaikkea muuta… Oon ihan tippunut kärryiltä kaikesta täällä tapahtuvasta”, naurahdin. Monet uusimmat tallilaiset ainakin ovat minulle vielä kovin tuntemattomia. ”No, kiva jos suakin alkaa täällä taas enemmän näkyä! Ja nopeasti sitä taas pääsee perille tapahtumista”, Salma sanoi hymyillen iloisesti.
Rokki hörähti minulle lempeän kuuloisesti pihatosta ja kyyneleet meinasivat alkaa tulvia silmistäni. Huiskaisin kyyneleeni pois ja nappasin Rokin riimunnarun aidan tolpasta, jonka jälkeen livahdin sisälle tarhaan. Rokki tuli heti iloisesti minua vastaan ja silittelin ponin uskomattoman pörröiseksi kasvanutta karvaa. Kiinnitin lopulta riimunnarun paikalleen ja lähdin taluttamaan ponia portista ulos ja tallin edustalle. Olin hakenut Rokin varusteet jo hoitopuomille ennen ponin hakua, joten kiinnitin vain ruunan riimunnarun hoitopuomiin ja avasin harjapakin. Nappasin käteeni piikkisuan, jonka kanssa lähdin harjailemaan ruunan talvikarvaa. Rokin pörröinen kikkuraharja oli myös kohtalaisen takkuinen, joten jouduin käyttämään hieman aikaa senkin selvittämiseen. Puhdistin vielä ponin pienet kaviot, jonka jälkeen nostin satulan Rokin selkään ja kiinnitin satulavyön. Jalustinhihnoja pidensin valmiiksi jo pari reikää, jonka jälkeen vielä suitsin ponin. Ilma oli viileähkö ja jouduin sulkemaan takkini vetoketjun huolellisemmin. Vedin vielä kypäräni päähäni ja ratsastushanskat käteen, jonka jälkeen lähdin taluttamaan hoitoponiani kentän suuntaan.
Kentällä ravaili Edi Nette selässään. Huikkasin Netelle pikaiset moikat ja kävelytin Rokkia muutamat kierrokset maastakäsin ennenkuin nousin ratsaille. Tuntui aina yhtä kotoisalta palata Rokin pyöreään selkään. Puristin pohkeeni kevyesti ruunan kylkiin ja se lähti kävelemään rennosti kenttää ympäriinsä. Alkukäyntien aikana jo otin muutamia pysähdyksiä ja alkeellisten pohkeenväistöjen tapaisia viritelmiä, jotta Rokki hieman virkistyisi.
Vihdoin kokosin ohjat käsiini ja hoputin Rokin raville. Poni lähti ravaamaan melko laiskahkosti, mutta pieni raipan kosketus reipasti ruunaa huomattavasti ja askellajia pystyi jo kutsumaan raviksi. Viime kerrastani hevosen selässä oli yli kaksi kuukautta, mikä todellakin tuntui. Jo muutamien keventelykierrosten jälkeen aloin väsähtää, vaikka ihan hyvässä kunnossakin olen. Siirryin alkuravien jälkeen harjoitusraviin ja otin muutamia pohkeenväistöjä ja muita kohtalaisen helppoja tehtäviä. Laukkaa otin vain lopuksi fiilistellen suurilla ympyröillä ja alkukankeuden jälkeen Rokki olikin oikein mukava ja rento ratsastaa. Laukkojen jälkeen annoin ruunan ravailla vielä pitkällä ohjalla ennenkuin siirsin sen loppukäynteihin.
Kun olin ottanut Rokilta varusteet pois, harjasin sen vielä piikkisualla. Poni ei ollut onneksi pahemmin hionnut, joten se ei tarvitsisi loimea tarhaan. Harjailunkin jälkeen rapsuttelin Rokkia vielä hoitopuomilla melko pitkään, ennenkuin lähdin taluttamaan ruunaa takaisin pihattoon kavereidensa seuraksi. Rokki jäi pihattoon hyvillä mielillä ja poni alkoi heti etsiskellä maasta jotain mahdollista syötävää. Hymyillen lähdin suuntaamaan takaisin hoitopuomille, jossa tavaramme vielä olivat leviänään. Palauttaisin vielä Rokin tavarat paikoilleen, jonka jälkeen olisi pakko lähteä suuntaamaan kotiinkin.
Sussu ja Rokki 11hm
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Oct 26, 2016 19:54:48 GMT 2
26.10.2016 Seppeleen kauhuestekisat Mun ja Rokin osalta kisat ei mennyt mitenkään hirveän taidokkaasti pitkän hyppytauon jälkeen ja se näkyi sijoituksessa (15/18), mutta ainakin hauskaa meillä oli! Rokki oli hyväntuulinen ja hyppäsi lennokkaasti, vaikka pari puomia tulikin napattua mukaan huolimattomuusvirheiden takia. Oli kuitenkin kiva osallistua kisoihin ihan rennolla mielellä ilman stressiä! Kisoista jäi hyvä mieli sekä itselle että ponille. Sussu ja Rokki 12hm // pakko oli jotain rentoa saada piirtää :DD
|
|
Sussu
Perustallilainen
Posts: 213
Oma heppa: Kiira & Rotta
Koulutaso: Helppo A
Estetaso: 100cm
|
Post by Sussu on Nov 28, 2016 11:15:37 GMT 2
28.11.2016 "Sori poika, oon ollut surkea hoitaja", mutisin Rokin pörröiseen harjaan halatessani ponin kaulaa. "Mutta mä ihan tosissani yritän parantaa tapani." Rokki huokaisi syvään ja hamusi jalkaani turvallaan. Naurahdin ja kyykistyin ponin viereen. Silittelin Rokin otsaa ja katselin rakasta hoitohevostani lempein silmin. Ponilla olisi tänään kaksi tuntia, mutta ensimmäinen tunti alkaisi vasta neljältä, joten ehtisin hyvin käydä pienellä kävelyllä. Harjattuani Rokin ja puhdistettuani ponin kaviot, irrotin riimunnarun hoitopuomista. Tänään oli todella kaunis ilma, aurinko paistoi, mutta pieni miinus oli selvästi kiristyvä pakkanen. Vedin piponi paremmin päähäni ja lähdin taluttamaan Rokkia kohti valaistuksi maastolenkiksi kutsuttua maastopätkää. Kävellessämme kovaa tietä pitkin, aurinko lämmitti yllättävänkin paljon, vaikka pakkasta oli luultavasti jo useampi askel. Tunnelma oli ihanan rauhallinen ja kentältä kuului iloisia naurahduksia. Jotkut hoitajista olivat ratsastamassa hoitohevosillaan ja olin kuulevinani ainakin Wilman iloisen äänen. Rokki kuunteli ihmeissään tallin suunnalta kuuluvia ääniä. En tiedä montako kierrosta olimme Rokin kanssa kävelleet, mutta huomasin että aikaa oli kulunut melko paljon. Ei se kuitenkaan haitannut, Rokki tuntui vain piristyneen kävelytuokiomme mittaan ja poni kulkikin vieressäni korvat hörössä. Olin ikävöinyt tätä rauhallista tunnetta, joka minulla oli Rokin kanssa. Olin käynyt tallilla melko harvoin koko syksyn ja lähes joka kerralla olin käynyt vain fiilistelemässä Rokin kanssa. Palasimme tallin pihaan ja moikkasin ohitsemme kulkeville ratsukoille, jotka olivat ilmeisesti menossa maastoon. Talutin Rokin hoitopuomin luokse ja sidoin sen vielä hetkeksi kiinni. Tarkistin ponin kaviot kivien varalta ja harjasin ruunan karvan vielä kertaalleen, lähinnä pitkittääkseni tätä tallikäyntiä. Hevosille jaettaisiin pian kuitenkin päiväheiniä, joten minun oli laitettava pölyharja syrjään ja vietävä Rokki takaisin pihatolle. Päästin ponin vapaaksi ja se lähti rauhaksiin löntystelemään kavereidensa luokse. Moikkasin pihatossa vielä vanhaa hoitohevostani Rottaa, joka otti tyytyväisenä kaikki rapsutukset vastaan. Rokki selvästi tuli mustasukkaiseksi ja käveli takaisin luokseni ja meinasi tulla melkein syliin. Rapsuttelin jonkin aikaa pihatolla kaikkia halukkaita, jonka jälkeen huomasin, että päiväheiniä on alettu jo jakaa. Niimpä jätin pihaton porukan rauhaan ja suuntasin talliin hakemaan tavarani. Sussu ja Rokki 13hm// Tämmönen lyhyt fiilistely tällä kertaa, nyt sentään väli viime hoitomerkintään oli vain kuukausi
|
|