Post by Anne on Jan 15, 2015 21:29:26 GMT 2
Tehokas koulukurssi järjestetään maaliskuun alussa. Kurssin aiheena on kouluratsastuksen perusteet lähtien ratsastajan istunnasta, tuntumaan, hevosen tahtiin ja kokoamisasteeseen saakka.
Kurssi on avoin kaikille heC-tasolta ylöspäin. Kurssille mahtuu 8 ratsukkoa ja kurssille anotaan erikseen. Samalla tietenkiin sitoudutaan suorittamaan kurssi loppuun =)
Kurssille voi anoa lähettämällä minulle vapaamuotoisen yksityisviestin otsikolla "Koulukurssianomus". Viimeistään 10.2.2015.
Ensisijaisesti otan kurssille sebeläisiä mutta ainakin 2 paikkaa on varattu ulkopuolisille, mieluiten piirretyille ja Liekkijärven alueen ratsukoille. (Mikäli ulkopuolisia tulijoita ei ole, paikat menevät sebeläisille.)
Suoritetusta kurssista on jaossa merkki:
Osallistujat:
Cella - Windi
Amanda - Venna
Nadja - Edi
Rasmus - Lara
Clara - Walma
Sandra - Aristo
Suoritukseen vaaditaan kolmen opetuskerran maksu.
Aikataulut:
Ti 3.3. Ratsastajan istunta
Pe 6.3. Suoruus ja tahti
Ke 11.3. Tuntuma
La 14.3. Kokoaminen
Tervetuloa!
Kaikki teoriatunnit pidetään klo 12-12.30 keittiömökissä ja ratsastustunnit 13-13.20 maneesissa (sis. alku- ja loppuverkat).
Ti 3.3. Ratsastajan istunta
Teoria:
Keskipäivän aurinko pilkahteli pilvien lomasta, kun olimme kokoontuneet koulukurssilaisten kanssa ensimmäisen tunnin tiimoilta toiseen sinisistä leirimökeistä.
- Aloitamme kurssin istunnasta. Istunta on se millä hevoseen vaikutetaan ja kokonaisuudessaan ratsastajan on istuttava siististi, jos mielii saada hyviä numeroita tuomareilta. Lisäksi istunta on tasapainoa ratsastajan ja hevosen välillä.
- Koska kaikki vamasti tietävät teoriassa, miten selässä pitäisi istua, emme käy sitä läpi tässä enempää. Itse opetan istuntaa hieman omasta vinkkelistä. Käytännössä niitä seikkoija hyödyntäen, joilla olen omaa istuntaa sannut parannettua.
- Hyvän istunnan peruste on oma hyvä lihaskunto, hyvä kestävyys, notkeus ja tasapaino. Omasta mielestäni ei voi odotta, että hevonen käyttää selkä-ja vatsalihaksiaan ja on niskastaan rento, jos ratsastaja ei sitä ole. OHEISTREENI ratsastuksen lisäksi on tärkeää. Kuntosalia tai vastaavia lihasliikkeitä, jotta saadaan lihashallintaa paremmiksi. Juoksulenkkejä, jotta ei aleta puuskuttamaan heti ensi minuuteilla hevosen selässä. Venyttelyä ja keskivartalon hallintaa esim. pilateksella. Ja tasapainoa treenaavia liikkeitä tarvitaan myöskin.
- Niinpä saatte tämän parin viikon ajaksi treeniohjelman, jotta pääsette tutustumaan myös siihen treenin hevosettomaan puoleen, joka nykypäivänä on kaikkien kilparatsastajien treeneissä mukana.
- Pari-kolme kertaa viikossa vähintään puolen tunnin juoksulenkki. Noin viisi kilometriä. Lisäksi pari kertaa viikossa ohjellman mukaisia lihaskuntoliikkeitä. Toisessa mökissä on jumppamttoja, käsipainoja yms. Ja siellä voi treeniä tehdä. Avaimen saa toimistosta, näytän paikan myöhemmin.
- Tänään käydään istuntaa läpi niin, että jokainen tulee vuorotellen istumaan tuohon satulaan, osoitin jakkaran päälle viriteltyä satulaa.
- Katsomme istuntaa läpi ja haetaan näin ilman hevosta sitä oikeaa asentoa. Samalla on hyvä miettiä, mikä osa kehosta tuntuu jäykältä, mitä pitäisi venytellä ja mihin osaan saada lisää lihaskuntoa. Tästä tehdään omat muistiinpanot, jotka palautetaan minulle.
- Lopuksi tehdään vielä kuivaharjoittelu kevennyksessä seinää vasten. Useimmat ratsasastajat keventävät väärin tai vääriä lihaksia käyttäen. Oikea tekniikka kevennykseen on tärkeä, että saadaan hevonen alkuun jo liikkumaan eteen ja rennoksi. Jos kaikki tökkii jo kevennyksessä, tuskin saadaan kummoista liiketä hevosesta, kun istutaan alas harjoitusraviin.
- Aloitetaan, myhäilin natsimaisesti ja pyysin Cellan ensimmäisenä satulaan.
Ratsastustunti:
- Aloitetaan käynnissä hakien sitä oikeaa istuntaa, jota äsken kuivaharjoiteltiin.
- Ryhdikäs istunta ei tarkoita jännittyneisyyttä, vaan tarkoittaa sitä, että teillä on ne ryhtiä ylläpitävät lihakset siinä kunnossa, että ryhti tulee automaattisesti. Oma niska on rento, hartiat ovat rentoina ja voitte pyöräyttää ne kerran taakse, että saadaan lavat tasaiseksi seinämäksi tukemaan hevosta. Käsi on rento, mutta kyynärpäässä hyvä kulma ja käsi kannetaan. Tuki ja voima ratsastaa hevosta lähtee vatsa- ja selkälihaksista ja lapojen oikeasta asennosta. Ajatelkaa vatsalihakset pystyyn seinämäksi. Lantio on satulan syvimmässä kohtaa, niin, että tunnette häpylyyn ja kaksi istuinluuta, jolle paino jakautuu. Tässä joutuu pyöristämään alaselkää ja vatsalihasten tulee tulla vastaan, että paketti pysyy kasassa. Tässä asennossa jalan pitäisi asettua oikealle paikalle ja jalka on rento. Painoa lasketaan heiman jalustimelle, jolloin istunta painuu vielä syvemmälle satulaan.
- Hyvältä näyttää. Edikin oikein heräsi, kun tuntee, miten ratsastaja istuu pystyssä ja oikeassa asennossa.
- Minun tunneilla ei ratsasteta liian lyhyillä jalutimilla, eli niistä ei saa ottaa kaikkea tukea. Vaikka se tuntuisikin turvalliselta, opettaa se liikaa siihen, että paino on jalustimilla ja reisi jännittyy.
- Sitten puolipitkin ohjin siirretään hevoset raviin. Kevennetään, kuten harjoiteltiin äsken seinän kanssa.
- Jalka pysyy alhaalla ja lantion, yläreiden, vatsan ja selän lihakset tekevät työn. Muu kroppa on rento ja puristamatta pohkeilla antaa hevosen ravata kevennyksen alla vapaasti.
- Sandra päästä Ariston ohjaa pois, ettet vaan takerru siihen. Rentoutua niska ja ajattele vain lantion nostoa.
- Amanda voi rentouttaa reittä ja ota vaikka jalkaa vähän liioitellusti pois Vennan kyljistä. Hyvä.
- Rasmus voi pitää käden rauhassa ja ainut mihin keskitytään, on kevennys. Rentouta, Rasmus jalkaa, nyt kantapää alkaa liikaa nousemaan. Hyvä.
- Lyhennetään ohjaa niin, että hevoset menevät ohjaa vasten eteen-alas - muotoon. Tehdään isoja ympyröitä päätyihin ja keskitytään pitämään sama rentous ja keskivartalon tuki, vaikka pohjetta joutuukin käyttämään kääntäessä. Ulko-ohja pysyy tasaisena ja käsi kannetaan koko ajan.
- Clara voit pikkuisen hidastaa omaa kevennystä, jotta Walma jää alle.
- Cella kevennä pystyyn, muista, että kypärän lippa ei saa osua kuviteltuun seinään. Katse eteen ja niska pystyyn, rennoksi jatkoksi selkärangalle.
- Hyvä, sitten otetaan käyntiin. Otetaan jalustimet pois ja nostetaan ne kaulalle. Valmistellaan laukan nosto.
- Jakaannutaan kahdelle pääty-ympyrälle: Sandra, Rasmus ja Cella sekä Amanda, Nadja ja Clara.
- Haetaan rytmikäs laukka ja otetaan lantio mukaan töihin. Laukan ratsastaminen ei juuri eroa tuosta hallitusta kevennys- liikkeestä. Lantio vaan tekee tytötä eteen-taakse ilman ylös menoa. Muu kroppa on edelleen rentonta ja lantio pystyssä hevosen päälle. Laukassa monelle tulee etunojaa ja voittekin hetken liioitellusti nojata taakse. Hevonen kuljettaa ja te vaan nautsikelette.
- Rasmus, annan jalan tippua rennosti alas. Kuvittele hetki, ettei jalkoja olekaan, että olet hevosen selässä pelkän pepun varassa.
- Sandra, käsi rauhassa, ja kyynärpäät kylkien viereen. Kannat nyrkit pystyssä yläväänä.
- Sitten raviin siirtyminen. Jatketaan harjoitusravissa.
- Harjoituravin ratsastaminen on periaatteessa samanlaista kuin kevennys. Eli aivan kuin keventäisitte ravin tahtiin, mutta ette lähde satulasta iri missään vaiheessa. Jotkut opetavat, että harjoituravissa pitäisi pyörittää lantiota aivan kuin ajaisi pyörää. Se ei pidä paikkaansa, vaan ajaa lantiota väärään asentoon, ja silloin on vaikea tukea vatsalihaksilla lantiota pystyyn.
- Harjoituravissa lantio aivan kuin imee ylöspomputtavan liikkeen itseensä ja nousee hevosen liikkeen mukana. Välillä voi vaikka keventää pienesti ja sitten pienetää ja pienentää kevennystä niin, että se onkin harjoituravin myötäämistä. Ja koska harjoittelimme kevennystä keskivartalon lihaksia käyttäen, kaikki huomaavat, että jalustimia ei tarvita kevennyksessä mihinkään.
- Cella, rento yläreisi ja nyt kevennät hieman, vähennät ja vähennät kevennyksen määrää. Samalla hevosen ravi pysyy hyvänä ja siellä on helppo istua. Jos lähdetään jäykällä hevosella jumputtamaan harjoiturravia, ei siitä edes tule mitään, koska hevonen ei ravaa oikein.
- Vaihdetaan suuntaa ympyröillä harjoituravissa.
- Amanda, hyvältä näyttää. Muistat vaan hengittää ja nauttia. Kouluratsastusliikkeiden tulee tulla hevosesta läpi ilon kautta, ei väkisin pakottaen. Jos ratsastaja pihisee ja pidättää hengitystään, hevonen ei varmasti liiku oikein.
- Sitten käyntiin. Tarkastetaan istunta siirtymisen jälkeen ja kootaan käyntiä käyttäen ainoastaan istuntaa. Lantio pystyssä, vatsalihakset pidättävänä seinänä. Hyvä. Ja sitten keskikäyntiä. Vapautatte lantion liikkeen, mieli, katse ja hengitys kertovat hevoselle, että eteen. Käsi kannetaan.
- Kaikilta aika hyvä. Sitten valmistellaan laukannosto. Ensin kokoatte käyntiä. Oma istunta jää PYSTYYN ja satulaan, vaikka hevonen tekisi mitä. Sisäohja löysänä, ulko-ohja pitää lavan hallussa. Sisäpohje nostaa laukan.
- Sandra! Mitä sä kiemurtelet? Raviin, uusi nosto ja istut siellä paikallaan. Hyvä!
- Clara, nojaa vähän taakse ja annat kädellä Walmalle vapauden laukata.
- Cella varoo, ettei pohje hiivi taakse. Saat kohta pukit WIndiltä, jos kutittelet sen nälkäkuoppia. Rento jalka, lantion alla.
- Hyvä! Sitten uralle ja raviin. Otetaan jalustimia jalkaan ja itsenäinen loppuverkka juuri opittua hyödyntäen. Ja muistatte, loppukäynnissä ei heitetä omaa istuntaa löysäksi, vaan se on oikein oiva paikka harjoitella optimaalista istuntaa.
Pe 6.3. Suoruus ja tahti
Teoria:
- Tänään perehdymme hevosen suoruuteen ja tahtiin, jossa se liikkuu. Hevosen suoruus on yksi vaikeimpia asioita kouluratsastuksessa. Hevosen pitää liikkua suorana uralla, mutta myös eri liikkeiden, esim. laukanvaihtojen täytyy tapahtua suorassa.
- Tahti taas tarkoittaa sitä, että hevonen liikkuu kussakin asellajissa tasaisessa tahdissa. Esim. ravissa kaksitahtisesti voidaan laskea tasaista pam-pam-pam-pam -tahtia. Ei niin, että välillä tuleekin pam-pam-paam-paam.
- Miten hevosen suoruuteen sitten vaikutetaan? Kaikki hevoset ovat luonnostaan vinoja, samoin kaikki ihmiset. Lisäksi hevonen peilaa ratsastajan vinoutta hyvin omassa liikkeessään, joten ratsastajan tulisi ensin tiedostaa omat heikkoutensa ja vinoutensa, ennen kun suoruutta voi pyytää hevoselta. Klassisia harjoitteita on, esim. treenata heikompaa kättä vaikka harjaamalla hampaita tai luomalla lantaa talikko normaalista päinvastaisessa otteessa. Saadaan siis treeniä ja koordinaatiota omaan heikkoon puoleen ja vahvistetaan sitä.
- Sama juttu hevosen kanssa. Hevosta voi treenata ympyröillä, taivutteluilla ja esim. hitailla pohkeenväistöillä, jotta saadaan niiden koordinaatiota ja toispuoleisuutta pois.
- Aika moni tuntihevonen kinnaa ohjasta toiselta puolelta. Usein vasemmalta, koska suurin osa ratsastajista on oikeakätisiä ja hevoset saavat vasemmalle ”huonopia” apuja. Esim. joillekin, hyvillekin ratsastajille vasemmalle asettaminen voi olla vaikeaa. Käsi vetäytyy taakse tai sään yli oikealle, eikä johda pehmästi. Ja tämä vain siksi, ettei ratsastaja ole miettinyt omaa heikkoa koordinaatiota itsellään.
- Kun hevonen on ohjalle jäykkä vasemmalta ja ns. ”tyhjä” oikealta, tarkoittaa tämä kuitekin sitä, että hevonen käyttää vajaavaisesti oikeaa takastaan. Hevonen ei ole siis suora, vaan hieman laiskottelee oikealla takasella, tiputtaa painetta vasemmalle lavalle ja ohjalle. Se kulkee näin, koska on tottunut kulkemaan näin, ratsastajaa peilaten. Samalla oikean puolen kylki- ja selkälihakset kireät ja vasemmalta taas pitkät, mutta epätehokkaasti töissä. Tässä tapauksessa hevosta kannattaisi venytellä molemmilta puolilta hyvin pitkänä, jotta se ei tue ohjaan ja pääsee avoimeksi selkälihaksistaan ja saa samalla takaosaa auki ja alle niin, että pystyy liikkumaan tasaisesti eteen.
- Tunnilla teemmekin harjoitteita, joilla hevosta suoristetaan ja yritetään myös tiedostaa, mitä oma keho tekee väärin ja heijastuuko se hevoseen.
- Sitten tehdään tahtiharjotteita, joilla tarkastetaan, että hevonen on pohkeen edessä ja liikkuu tasaista tahtia ratsastajan haluamassa tempossa.
- Tehtävänä tästä tunnista saatte harjoitella arkielämässä heikomman puolen käsien koordinaatiota. Tehtäviin kuuluu hiiren käyttö, hampaiden harjaus ja kirjoittamisen harjoittelu heikommalla kädellä. Lisäksi yrittäkää tehdä kaikkea mahdollista mitä keksitte normaalista päinvastaisella tyylillä. Tämä myös havainnollistaa mitä pyydätte hevoselta, kun pyydätte sitä itseltänne.
Ratsastustunti:
- Aloitamme tunnin rennolla käynnillä. Haetaan se hyvä, rento istunta, jota viime kerralla harjoiteltiin. Otetaan ohjia tuntumalle niin, että hevoset liikkuvat rennosti pitkänä. Jo tässä tunnustelette käyntiä. Onko joku jalka hitaampi? Tai käänttääkö hevonen kaulaansa johonkin suuntaan? Ottaako hevosen joku osa liikaa vastaan?
- Samalla tutkitte omaa asentoa. Istuttehan suorassa, onhan molemilla puolilla sama rentous. Voitte sitten asettaa hevosta ja käyttää pohjetta sekä siirtää painoa ja tutkia, onnistuuko molemmilta puolilta yhtä helposti ja miten hevonen reagoi.
- Aristo on meidän pikku jähmelö, joka on vähän vasemmalta tyhjempi ja tippuu helposti oikean ohjan varaan. Se on kuitenkin rungostaan todella jäykkä ja tarvitsee venytystä sinne. Kun sen saa läpi rungostaan, myös kaula suoristuu automaattisesti.
- Windi puolestaan on todella kova aina alkuun ratsastaa. Siis se helposti puree molempiin ohjiin ja kulkee mielummin jännittyneenä. Sitä pitää tasaisesti saada auki molemmilta puolilta, että se alkaa ottaa takaosaansa alle.
- Otetaan ohjia enemmän tuntumalle ja pidetään tasainen ohjastunutma koko ajan. Ei asetteluja, ei mitään nypläämistä. Pohjekin saa olla rauhassa ja taas tunnustellaan, kaatuuko hevonen jotakin apua vasten. Samalla tarkastetaan käynnin tahti. Tahti ei saa rikkoontua kulmissa tai missään kohtaa uralla. Käynnissä tahdin voi hakea ratsastamalla vuoropohkein takajalkoja, naps, naps. Ja sitten lepo. Jos hevonen löysistyy tai kiirehtii, haetaan taas selkeillä pohjeavuilla tahti uudelleen.
- Clara renouta käsi ja istunta ja ajattele rento, kiirehtimätön tahti Walmalle. Sille on vielä vaikea pysyä samassa tahdissa pitkään. Se on hevoselle yllättävänkin raskasta polkea sotilaallisen tasaisesti. Walmalle pitää saada ajatusta, että sille on kuitenkin miellyttävämpää kulkea rennon tasaisesti eteen, kuin juosta alta. Eli heti, kun se tulee alle tahtiin, kiitä olemalle itse rento.
- Nyt kaikki ovat varmasti saaneet tuntumaa, miten hevonen kulkee suoralla uralla tasaisia apuja vasten. Tekisi mieli asetella ja saada hevosta vähän läpi, eiko niin? virnistin.
- Nyt jatketaan kuitenkin vielä testamalla. Tehdään jokainen 12 metrin voltti. Olemme vasemmassa kierroksessa, joten nyt oma vasen käsi siirtyy muutaman sentin kohti voltin keskustaa. Oikea käsi ei tee mitään. Se ei laahdaa reidelle tai väänny alas, vaan pysyy paikallaan tukemassa hevosta. Oikea pohje kääntää, vasen pysyy paikallaan. Oma katse siirtyy voltin seuraavaan neljännekseen, silloin istunluu asettuu automaattisesti oikein.
- Hyvä! Sitten kokorataleikkaa Amanda kärkenä ja kun kaikki ovat vaihtaneet suuntaa, tehdään uusi voltti. Samalla tavoin kuin vasemmassa kierroksessa. PERUSAVUIN.
- Tämän voltin jälkeen pitäisi olla selvillä, kumpi on hevoselle hankalampi puoli.
- Jatketaan käynnissä niin, että tehdään hevosen jäykältä puolelta puolipidätteitä. Ei mitään sahausta, vaan nopeita pidätteitä. Samalla käytetään vastakkaisen puolen pohjetta, joka ratsastaa sitä löysempää takasta kohti ohjaa. Tyhjemmän puolen ohja saakin olla hetken vaikka vähän löysemmällä.
- Rasmus, saat ottaa aika hyvän tuntuman siitä vasemmasta ohjasta. Tule muutama askel uran sisäpuolelle, että hevonen ei tue seinään, ja se kuuntelee oikean pohkeen, mutta niin, että reagoi siihen tulemalla tuntumalle ohjalle, ei seinälle.
- Tämä on vaikea harjoitus siinä mielessä, että usein ratsastaja kuvittelee hevosen olevan tuntumalla ”automaattisesti” jäykemmältä puolelta. Tuntuma ei kuitenkaan ole jäykkyyttä tai voimaa. Tätä harjoittelemme enemmän ensi kerralla. Vaan se on sitä, että hevonen rentoutuu ratsastajan alle. Tällä harjoituksella nimenomaan aktivoidaan heikkoa takasta, ja vähän ärsytetään hevosta, että se lähtisi töihin.
- Edelleen pidetään tuntuma jäykemmästä puolesta ohjalla puolipidättein. Tullaan pitkät sivut pohkeenväistöä. Kun ollaan oikeassa kierroksessa, ne kenen hevonen on kiinni vasemmalta, ratsastavat hevosen uran sisäpuolelle ja väistättävät oikeaa takasta ristiin. Ja ne kenen hevonen on kiinni oikealta taas jättävät hevosen takaosan kulmassa uran sisäpuolelle ja ratsastavat hevosen pää kohti maneesin seinää koko sivun pohkeenväistöä.
- Nadja, Edi on juuri oikeasta puolesta jäykempi, joten kulmassa valmistelet jo pohkeenväistön kohti oikeaa ohjaa. Vasen ohja saa olla taas vähän löysä ja hitailla pohjeavuilla haetan hevosen laiskaa jalkaa väistämään. Tahti on siis hidas. Antakaa hevosille aikaa, ne hakeavat koordinaatiota ja lihakse venyvtä vähitellen.
- Hyvä.
- Amanda, Venna on vasemmalle jäykempi, joten pohkeenväistö vasemmalle. Oikea pohje tahdittaa pam-pam-pam. Ja vasen pitää ponin oikealla uralla. Raipalla voi pari kertaa hipaista väistävää takasta, jotta hevonen nostaisi sitä.
Muutaman kierroksen jälkeen pyysin suoristamaan hevoset molemmille ohjille.
- Nyt taas tunnustellaan, onko mitään eroa. Vaihdetaan tukiohja niin, että otetaan tyhjän puolen ohja tuntumalle ja ratsastetaan vastakkaista pohjetta. Nyt puolestaan vasemmalta tyhjät hevoset tulevat uran sisäpuolelle, etteivät hevoset ota tukea seinästä.
- Tämä onkin vaikeaa. Teillä on hevonen, joka on veltto ohjalle ja liiraa tukevaa pohjetta vasten. Laiskaa tajajalkaa pitää siis ratsastaa voimakkaammin, muuten hevonen väsitää karkuun.
- Cella, Windi on nyt lämmennyt sen verran, että tunnet sen varmasti olevan jäykkä vasemmasta suunpielestä. Nyt kun vasen ohja on löysällä, se ei millään haluisi tukea oikeaan ohjaan vaan mielummin väistää keskelle kenttää. Oikea pohje saa siis ratsastaa edelleen voimakkaasti sitä takajalkaa, mitä se ei haluaisi käyttää. Oikean ohjan tuntumalla eteen, uran sisäpuolella. Vasen käsi ei tee mitään, vaikka halusit sitä sieltä väännellä.
- No niin, nyt on puolisuudet testattu ja tullaan kahdelle ympyrälle. Ne, joiden hevonen on kiinni vasemmasta ohjasta, tulevat vasempaan kierrokseen pääty-ympyrälle ja oikealta kiinni olevat hevoset oikeaan kierrokseen toiselle ympyrälle.
- Eli vasempaan kierrokseen Rasmus, Cella, Amanda ja Clara. Ja oikeaan Nadja ja Sandra.
- Hyvä käynnin tahti ja asetus kohti mentävää suuntaa. Haetaan perusasetus, eli hevonen ulko-ohjan tuelle. Eli kaikille tulee se vaikeampi puoli. Asettava ohja tekee koko ajan puolipidätteitä, jotta hevonen alkaisi tulla irti ja ulkopohje ratsastaa ulkotakasta eteen hyvässä tahdissa. Hevonen joutuu nyt käyttämään laiskan puolen jalkaa ja venyttämään tiukempaa kylkeään.
- Siirretään hevoset kevyeeseen raviin ja asetus säilyy. Oma istunta säilyy ja molemmilla ohjilla on sama tuki. Jotkut teistä joutuvat huomaamaan, että aina ohjissa ei voi pitää samaa pituutta. Jos halutaan ratsastaa ”tyhjät pois”, joutuu joskus pitämään tyhjää ohjaa vähän tiukemmalla, kuten tässä nyt Amanda Vennan kanssa, että se oikea tuki tulee.
- Hyvä sieltä alkaa löytyä monelta se asetus vaikeammalle puolelle. Siirrytään uralle ja ratsastetaan hevonen pohkeiden ja ohjien väliin tasaiselle suoruudelle.
- Tässä huomaatte, että vaikka hevonen näennäisesti liikkuu suorassa, teidän omat avut eivät voi aina olla tasaisisa.
- Vaan laiskan puolen pohje ratsastaa tehokkaammin eteen, jäykemmältä puoleta tehdään ohjalla puolpidätteitä ja tyhjän puolen ohja saa olla tasainen.
- Samalla tarkistatte omaa apujenkäyttöä. Mikä on vaikeaa, mikä helppoa? Onko oma vaikea puoleni sama kuin hevosella? Miten voisin omaa suoruutta parantaa?
- Sitten vielä tahti. Kevennys on tasaista, hyvin rytmikästä ja määrittää tahdin. Tarkastatte välillä lavat, ovattko suorassa. Jos hevonen heittää jotain apua vasten, heti oikea korjaus vastaavalla avulla.
- Sitten välikäyntiin ja pitkää ohjaa.
Välikäynnin jälkeen otettiin taas ohjaa tuntumalle.
- Nyt ratsastetaan laukassa suoruutta. Tullaan keskihalkaisijaa pitkin laukassa. Ja käännetään hevonen lyhyelle sivulle laukanmukaiseen suuntaan. Seuraavan pitkän sivun puolessa välissä tiputetaan raviin ja kaskihalkaisijalla uusi nosto, siihen laukkaan mihin haluatte.
- Tarkoitus on ratsastaa halkaisija hyvässä laukan tahdissa suoraan. Testaillaan taas, kunpi on hevoselle vaikeampi suunta, eli tullaan vuorotellen molemmissa suunnissa. Jos hevonen luistaa toiseen suuntaan, voi tulla saman laukansuunnan toiseen kertaan.
- Muistakaa pitää nostava puolen ohja hieman löysällä ja sitten kun laukka pyörii, suoristatte hevosen molemmille ohjille. Teillä on koko maneesin pituus käytössä, joten aikaa on.
- Clara, hyvä nosto oikeaan laukkaan. Vasen ohja tulee ja oikea pohje pitää suorassa. Heti ratsastat vasemmalla pohkeella, jos alkaa kaatua siihen suuntaan!
- Rasmus, enemmän vasenta pohjetta eteen, vaikka onkin oikea laukka. Nyt Lara painaa takaosaa pois uralta. Tämä ei ole mitään sulkutaivutusta, vaan täysin suoraa hevosta haetaan!
- Sandra, eteen, eteen, loppuun asti ja sitten käännät vasta vasemmalle. Vasen pohje vastassa ja oikea ohja käteen. Se ei saa luistaa ennen C:tä mihinkään. Uudelleen!
- Amanda. Nyt on aika hyvä suoruus. Sitten tahti! tam-ta-tam tam-ta-tam! Ajattelet sellaista tasaisen tylsän tappavaa tahtia, niin Vennakin rauhoittuu.
- Cella, saat nyt aika voimakkaasti tehdä puolipidätteitä myös laukassa ja samoin ratsastaa pohkeella. Kouluratsastuslaukka on ehkä tylsintä mitä Windi tietää, se kun viipeltäisi mielellään pää ylhäällä esteeltä toiselle. Nyt kuitenkin pidät sen suorassa, et saa antaa periksi. Raippaa oikeaan takaseen, Nopeampi vasen käsi, älä jää jökittämään vaan pidäte-rentous. Ok paranee!
- Nadja, Edin suoruus on melko hyvä. Nyt pitäisi saada vähän kaasua enemmän ja muistuttaa herraa, että laukka on kolmitahtinen askellaji. Ei joka toiselle askeleella nelitahtista räpellystä. Ratsasta heti laukkaa reippaasti eteen. Pidä ohja ja pohje naps-naps ja lantio nostaa liikettä ilmaan.
Ratsastajat ja hevoset alkoivat olla puhki tehtävästä, joten oli aika päästää heidät loppuverkkojen pariin.
- Eli vielä loppuverryytely. Kukaan ei sorru räpläilyyn, tai mihinkään, ”mä nyt lopussa ratsastan tän hevosen supermuotoon” -tyyppisiin ratkaisuihin. Kaikkien hevosten suoruus parani tänään, joten ne ovat joutuneet tekemään lihaksilleen uutta työtä. Annetaan niiden hölkötellä vapaasti lähes pitkin ohijn ja loppuun vielä käyntiä maastossa Nadja kärkenä.
Loppukäyntejä maastossa: Amanda ja Venna sekä Sandra ja Aristo.
Ke 11.3. Tuntuma
Teoria:
- Tänään jatkamme aiheella tuntuma. Tuntuma hevoseen on asia, jota on mahdoton teoriassa opettaa. Käytettävä tuntuma riippuu hevosesta ja myöskin ratsastajasta.
- Hevoseenhan voidaan ottaa millainen kuolaintuntuma vaan, mutta on tietenkin eri asia hyväksyykö hevonen sen vai ei ja kulkeeko se hyvässä tahdissa suorana ja irtonaisia liikkeitä käyttäen. Kuolaintuntumaan vaikuttaa myös muista avuista lähtevä paine ja niiden oikeaaikainen käyttö.
- Tänäänkin jatkamme hyvin perustasolla tuntuman hakemista jokaisella hevosella. Koko ajan samalla pitäen mielessä kahden viime tunnin aiheet eli oman istuntanne, hevosen suoruuden ja erityisesti tahdin. Tarkoituksena on tarjota hevoselle tukeva ohjastuki, joka kuitekin joustaa.
- Perusperiaattena on, että ohjan täytyy olla niin lyhyt, että käsi voi ajatella eteen. Eli, käsi ei ikinään ajattele taakse tai kannata hevosta, vaan käsi ajaa hevosta eteen, silloin kun se ei pidätä. Tuntuma ei löysisty, kun kun käsi ajaa eteen, vaan pysyy vakaana.
- Käsi on rento ja olkapää on rento. Vakaus tulee keskivartalosta ja lapojen oikeasta asennosta.
- Hyvä harjoite on tutkia, onko ohjaspituus hyvä, on puristaa nyrkki kiinni. Jos hevonen pysähtyy, ohjastuntuma on hyvä. Jos hevonen pysähtyy vasta viiveellä, on ohjat liian pitkät.
- Samalla kun tuntumaa miettii ja hakee, käsi automaattisesti hakeutuu oikealle paikalleen sään yläpuolelle. Oikeaa tuntumaa ei saa, jos käsi makaa reisillä, eihän teillä silloin ole olkapää ja käsi rentona. Käsi voi vaikka mielummin olla hevosen harjassa kiinni ja lyhyellä tuntumalla, jolloin hevosella on mahdollisuus nostaa etuosaa ylös ja ajatella eteen.
- Tänään ratsastetaan poikkeuksellisesti kentällä. Nähdään siellä pian.
Ratsastustunti:
Kenttä oli osittain sulanut, ja se lumi mikä vielä oli jäljellä, oli Kasperin toimesta siirretty kentän sivustoille.
- Kerätään ohjat sille tuntumalle, joka teidän mielestä on oikea.
- Hevosen käynti säilyy reippaana ja se ei vastustele.
- Voitte tehdä nyrkin puristamisharjoituksia. Hevosen siis pitäisi pysähtyä, kun jännitätte nyrkkiä.
- Clara voi lyhentää ohjaa viitisen senttiä.
- Amandalla käsi enemmän eteen ja rentouta olkapää pyörittämällä niitä taakse. Rentouta myös niska.
- Cella pidä käsi rauhassa ja myöskin nosta nyrkkejä sään yläpuolelle.
- Tänään en halua nähdä yksiäkään käsiä kenenkään sylissä! Enkä liian pitkänä lepattavaa ohjaa!! Jos johonkin keskitytte, niin siihen.
- Lepattava ohja on pahinta hevoselle. Avut tulevat nykivinä ja liian myöhään. Hyvällä tuntumalla pienikin jännitys nyrkissä tuntuu heti hevosen suuhun ja merkki on sille reilu.
- Koska viime tunnilla opimme, että tämän tason hevoset ovat usein vinoja ja toinen puoli on "tyhjä", otetaan tyhjältä puolelta hieman enemmän tuntumaa. Automaatio on ratsastaa jäykkää puolta jäämällä sinne vetokilpailuun, mutta otatte aluksi sellaisen tuntuman, että paine on sama molemmissa ohjissa. Ei haittaa, vaikka hevosen pää ja kaula kääntyisivätkin alkuun.
- Hyvä Rasmus! Sitten pohje ratsastaa hevosta eteen. Vaikka Lara vastustaakin, pidä tämä. Pohje, pohje ja käsi on paikallaan, mutta ei vedä.
- Sandra, napsauta raipalla pohkeen taakse. Suunta on eteen! Katso, ettet vedä alaselkään notkoa, vaan istunta on rento, vaikka käsi pysyykin paikallaan.
- Hyvä, Nadja! Edi tuli tänään heti läpi ja nyt on hyvä raami.
- Kun hevonen tulee molempien ohjien läpi, tasataan vähitellen tuntumaa. Jos hevonen kinnaa taas vastaan, otetaan taas tyhjästä puolesta enemmän tukea. Ei unohdeta ratsastaa pohkeella. Muistakaa!! Teillä ei voi olla tuntumaa edestä, jos teillä ei ole pohjetta, joka ratsastaa takajalkoja sitä kohti!
- Ja myös muistatte, että jokainen apu on aina askeleen pituinen! Pohje naps, hellittää, naps, hellittää! Ohjilla tehdään puolipidätteitä eri aikaan, kuin pohje käy. Ja puolipidäte on myös askeleen pituinen tai lyhyempi, pieni jännitys nyrkistä.
- Eli esim. tässä Cella. Sisäpohje naps. Windi tunkee ulkolapaa ulos, joten ulko-ohjan puolipidäte ja PÄÄSTÄ. Uudestaan sama ja suoruus on heti parempi.
- Siirrytään raviin! Tuntuma säilyy ja käsi pysyy harjalla. Muistakaa keventää lantiosta, niin kuin käytiin läpi ensimäisellä tunnilla.
- Clara, sulla on hyvä asento. Walma ei jaksa kovin kauaa kulkea hyvässä peräänannossa, joten kun se tulee läpi ohjalle, kiitä sitä myötäämällä ja olemalla antamatta hetkeen apuja. Samalla käytä ääntä.
- Rasmus, Laralla on hyvä ravi. Pidä kuoli etenkin, ettei vasen ohja lähde pidentymään. Näennäinen hevosen myötäys, kun ohja luistaa, ei ole vielä oikeaa peräänantoa, vaan se tulee vasta, kun hevonen myötää TUNTUMALLA.
- Sittten nostetaan laukka. Nostossa pieni ulko-ohjan puolipidäte ja sisäohjan myötäys. Pohje ja sisäistuinluu nostaa laukan. Älkää kuitenkaan jääkö keskittymään siihen sisäistuinluuhun. Kun annatte sisäpohkeen ja sisäohja myötää, hevosen pitäisi automaattisesti nostaa laukka.
- Ja nyt sen myötäyksen kanssa tarkkana! Myötäys on puolen sentin mittainen ajatus eteen. Tunnette koko ajan kuolaimen ja ohja ei lepata missään vaiheessa.
- Hevonen nostaa laukan ja jatkaa laukkaamista tasaista tuntumaa kohden.
- Ei haittaa, vaikka hevonen katoaa peränannosta. Moni näistä hevosista on tottunut siihen, että laukassa ne vähän kuin vetävät itseään irti ohjasta ja työntävät kaulaa alas. Nyt pidämme hevosen pään ylhäällä ja pohje jatkaa ratsastusta.
- Eli istunta säilyy vakaana ja pystyssä. Lapatuki kannattaa kättä. Käsi on edessä sään yläpuolella ja pohkeet ratsastaa takajalkoja eteen. Laukkaa ratsastetaan kuin mitä tahansa muutakin askellajia: kun haluatte pyytää oikeaa takasta eteen, käytätte oikean pohkeen askeleen pituisena silloim, kun kyseinen jalka nousee.
- Moni ratsastaa laukkaa vääri vain laukanpuoleista jalkaa pohkeella käskyttäen, mutta rohkeasti käytätte sitä pohjetta, jolta puolelta askellus on vajaampaa.
- Hyvä, sitten välikäyntiin ja vaihdetaan suuntaa.
Samaa perustehtävää jatkettiin tähänkin suuntaan kaikissa askellajeissa.
- Hienoa, tänään kaikilta melko siistiä ratsastusta ja päästiin monen kanssa eteenpäin siinä, mitä se hevosen ratsastaminen tuntumalle ja peräänantoon oikeasti on. Hienoa oli nähdä, että kaikki teistä sisäistivät ajatusta reilusta ja täsmällisestä ratsastuksesta.
- Kiittäkää hevosia ja lauantaina nähdään kokoamisen merkeissä!
Clara ja Walma hetkellisesti super.
La 14.3. Kokoaminen
Teoria:
- Kuten kaikki varmasti jo tietävät, hevosen kokoaminen on kouluratsastuksen perusta. Hevosen täytyy koota itseään, jotta se voi suorittaa kouluratsastuksessa vaadittuja liikkeitä.
- Kokoamisasteita on monia. Kuitenkin aina kokoamisessa on idea, että hevonen ottaa painoa takaosalle ja takajaloille ja etuosa kevenee. Tietenkin tässä tapahtuu samalla paljon muutakin, hevonen käyttää selkä- ja vatsalihaksiaan ja on hyvin eteenpäinpyrkivä.
- Tällä tunnilla haemme perustuntumaa siihen, miltä kokoamisen pitäisi tuntua. Kokoaminen ei ole ikinään liikkeen hidastamista ja kun lähdetään edes miettimään kokoamista, täytyy hevosen olla pohkeen edessä. Eli odottaa ratsastajan käskyä ja totella niitä heti jatkaen pyydettyä tehtävää niin kauan, kunnes tulee seuraava apu.
- Hyvin koottu hevonen kulkee niska korkeinpana kohtana, profiili luotilinjalla tai sen edessä.
- Tänään me emme kiinnitä ollenkaan huomiota siihen, missä asennossa hevosen pää on. Kiinnitämme huomion takaosan työntöön ja siihen, että hevonen reagoi. Haemme siirtymisillä hevosen pohkeen eteen ja lopputunnista kootaan hevosia avotaivutuksilla.
- Pidämme saman hyvän istunnan ja rauhallisen käden sekä eteenpäin ajattelevan tuntuman koko tunnin.
- Kun hevosta kootaan, hevonen liikkuu siis valmiiksi eteen. Halutaan, että hevonen lyhenee rungostaan ja käyttää takaosaansa. Ratsastaja ajattelee tällöin kädellä eteen. Vatsalihakset edessä toimivat seinämänä ja syvät vatsalihakset nostavat hevosen etuosaa ylös. Samalla pohje ratsastaa hyvinkin nopeasti takasia alle.
- Edelleen yksi apu on aina askeleen pituinen. Kun hevosta ratsastetaan eteen, ajoitetaan pohjeapu siihen, kun hevonen on juuri nostanut jalan maasta. Pohje sanoo naps, tämä jalka enemmän eteen. Kun halutaan nostaa hevosen askelta korkeammaksi, ajoitetaan pohjeapu siihen vaiheeseen, kun hevosen jalka on maassa. Tämä on hyvin vaikeaa, mutta avotaivutuksessa käynnissä otetaan tähän tuntumaa.
Ratsastustunti:
Aurinkoinen ilma ajoi meidät taas kentälle. Alkukäyntien jälkeen pyysin ratsastajia ottamaan ohjat.
- No niin, viime tunnilta kaikilla on mielessä se tuntuma. Kertaatte sen ja lisäksi jokainen tarkistaa oman asennon. Heonen liikkuu eteen suorana. Aloitetaan tekemään siirymisiä käynnin ja pysähdyksen välillä. Muistakaa, että pysähdyksessä käsi on rauhallinen ja myös pysähdyksessä ajatellaan kädellä eteen. Kukaan ei yritä houkutella hevosen turpaa alas virkkuukoukkuun tai mukamas peräänantoon, vaan ratsastatte pohkeella kohti tasaista ohjaa.
- Jos hevonen ei reagoi pysähdyksestä heti halutessanne eteen, tarkistatte ENSIN käden. Eihän käsijarru ole päällä? Onhan käsi rento? Onhan hevosella tilaa mennä eteen, tila, jonka annatte? Jos hevonen ei silti reagoi pohkeeseen, tulee heti pieni raippa tehostamaan apua.
- Hyvä siirtyminen, Amanda. Työnnä hieman hänäluuta istunnan alle, niin saat vatsalihakset paremmin käyttöön.
- Kun nämä siirymiset sujuvat, tehdään käynti-ravi -siirtymisiä. Kun on pitempi ravipätkä, keventäkää. Varmistetaan, että hevonen liikkuu todella eteen.
- Nyt on hyvä ravi, Clara. Valmistelet siirymistä käyntiin. Teet puolipidätteitä ohjasta ja vatsalihaksilla pidät vähän vastaan. Käytät pohkeen, kun Walman vastaava takajalka on maassa. Eli pyydät ennen siirtymistä Walmaa ylöspäin.
- Sandra, käsi oikealla paikalleen ja ohjaa lyhyemmäksi. Ariston ravi on vaikea istua, joten voit keventää käyntiin asti. Ajattele, että käynti jatkuisi ravista leijunnan kautta. Ei niin, että vedät ohjasta hevosen käytniin, vaan ensin pohkeella ja pidätteillä hidastat ja sitten alatkin pohkeella ratsatamaan käyntiä.
- Rasmus, kun siirrät käynnistä raviin, ajattele taas eteen ylös. Hyvä! Huomaat, miten Lara ottaa enemmän painoa takajaloille, vaikka kaula onkin melko suorana. Sillä on kyllä niska rentona, ja se käyttää hyvin selkäänsä.
- Hyvä! Jatketaan ravissa ja tehdään temponvaihteluita. Jos pystyt istumaan hyvin ravissa, voit tehdä koko harjoituksen harjoitusravissa. Mutta jos vähäänkään tuntuu, että oma istunta lisäyksissä rajaa hevosen liikettä, kevennä. Hevonen siis eteetn. Tahti, suorat lavat ja vakaa ohjastuntuma. Ja sitten tämän sisällä vaihdellaan tempoa ja kokoamisastetta.
- Harjoitusravista eli työskentelyravista aloitetaan ensin lisäämään ravia. Ohjastuntuma pysyy ja pohje ratsastaa takaisia. Lantio "ajattelee" eteen, pysytte sitten harjoitusravissa tai kevennätte.
- Nadja, pidä huoli, ettet kipristä ranteita, vaan suora ranne myös ohjaa hevosta eteen. Nyt sait hyvän ravin, mutta tämä on vasta se perustyöskentelyravi. Sitten pohkeella jämptimmin tahditat takajalkoja eteen ja kuvittelet sellaisen liidon raviin. Oma asento säilyy!
- Sitten kootaan ravia. Kaikki keventävät pienemmin ja vähitellen istutaan alas raviin. Nyt pohjetta käytetään hieman aiemmin kuin äsken lisäyksessä. Pyydetään hevosta enemmän ylös. Vatsalihakset ja syvät lantionpohjanlihakset pidättävät ja ikäänkuin imevät hevosen etuosaa ylös.
- Hyvä, hyvä, Amanda! Ratsasta ja ratsasta vielä! Hyvä nyt se asettuu niskastaan myös. Takaosa on hyvin alla ja poni ajattelee ylös.
- Hyvä, Clara! Saata aika napakasti ratsastaa niillä pohkeilla, vaikka kootaan. Ei voi jäädä istumaan paikalleen ja odottaa, että poni yksin lyhenee. Vaan siihen tarvitaan pohjetta, pohjetta ja vielä kerran pohjetta.
- Cella, käsi!! Ei vedä, ei vemputa! Windi karkaa taas luotilinjan alle. Silloin ajatus ei ole eteen. Vaan ajattele "takaa eteen, takaa eteen". Kiskot silmät irti niskasta ja katsot menosuuntaan. Hevonenkaan ei liiku eteen, jos sun katse ei ole siellä. Hyvä, heti paranee ravi!
- Ja lisätään ravia. Ei lähdetä päättömästi kaahaamaan, vaan kasvatetaan askel askeleelta ravia eteen.
- Hyvä, Rasmus! Nyt Lara on hyvin pohkeen edessä ja vaikka se vähän kaahottaisikin, älä ota ohjasta kiinni. Pidät oman kevennyksen matalana ja pystyssä. Sanot kevennnyksellä hevoselle, että pysyy sun alla. Käsi ei tee pieniä nyrkin puristuksia enempää. Ja pohje ratsastaa enemmän ylös. Eli käytät pohjeta vähän aiemmin, merkkinä ylös, jos se jo kerran liikkuu eteen.
- Ja taas kootaan ravia! Nadja, otat siellä sellaisen GP-ratsastajan asennon. Sitten leikit, että ratsastat piaffia sillä Edillä. Ylös, ylös ja ylös! Näin, paranee!
Jatkoimme siirtymisien parissa ja sitten olikin välikäyntien aika.
- Jatkamme kohta avotaivutuksien parissa.
- Nyt otetaan ohjat ja tehdään käynnissä voltteja. Keskitytään edelleen enemmän sen takaosan ratsastukseen ja volteillakin asetetaan, mutta koko ajan mielessä, että takaosasta lähtee se voima.
- Sitten kun hevonen on hyvin tuntumalla, kootaan käyntiä. Pohje ratsastaa ylös, istunta pitää vastaan ja käsi ajattelee eteen tehden puolipidätteitä vuorotellen molemmista ohjista. Kun hevonen ryhdistäytyy, voi tehdä voltin, jossa pidetään huoli eteenpäinpyrkimyksestä. Teillä on ajatus aina puoli volttia eteenpäin. Voltin jälkeen ratsastetaan hevosen etuosa pois uralta ja jatketaan avotaivutuksessa. Ei tarvitse tehdää pitkiä pätkiä taivutusta, niin, että paketti pysyy kasassa. Hevonen etuosa ylhäällä, lavat kontrollissa ja hevonen taipuneena. Tahti säilyy, rentous säilyy. Ja suoristus palkinnoksi hevoselle, kun se tekee oikein.
- Avo- ja sulkutaivutukset ovat kokoavia liikkeitä. Mutta niillä ei voi suoraan lähteä kokoamaan. Hevosen täytyy olla suoralla uralla ensin avuilla ja ajatuksella oikein päin. Kun se toimii, voidaan taivutukset ottaa mukaan.
- Avotaivutus on siitä hyvä harjoitus, että siinä ratsastetaan takaosaa uralla eteenpäin. Tavallaan ratsastajan on keskityttävä täysillä takaosaan ja sen pitämiseen suorassa. Kun tämä onnistuu, etuosa automaattisesti kevenee ja hevonen liikkuu kootumpana.
- Nyt kun aktivoitte sisätakasta, käytätte sisäpohjetta. Ulkopohje voi olla hieman taaempana. Sisätakanen tekee tässä liikkeessä paljon työtä ja hevonen joutuu nostamaan sitä alleen, jotta avotaivutus onnistuisi, Ajoitetaan taas sisäpohkeen apu siihen vaiheeseen, kun sisätakanen on vielä maassa ja juuri nousemassa.
Kerroin oppilaille missä kohtaa apu oli hyvä käyttää jokaiselle.
- Ulko-ohja tekee pidätteen heti, kun sisäpohje on käytetty. Estetään lapaa liiraamasta ja rajoitetaan etuosan liikettä, niin, että hevosen on ajateltava ylös. Ei jäädä vetämään, vaan nopeat avut.
- Aika hyvin kaikilta.
- Jatketaan samaa vielä ravissa. Nyt pysytään harjoitusravissa ja haetaan suoralla hyvä perusravi. Sitten voltin kautta taivutukseen. Ravissa voi pitää vaikka melko loivan taivutuksen. Ideana on vaan ratsastaa takaosaa.
Ravityöskentelyssä monella alkoi rytmi ja kokoaminen löytyä.
- Ihan loppuun otetaan vielä laukkaa niin, että pidetään oma hyvä asento ja laukataan mahdollisimman koottua laukkaa. Haette fiiliksen, jossa hevonen laukkaa eteen yksin ja kun te annatte avut istunnasta ja pohkeesta, hevonen jää teidän alle.
Loppua kohden ratsukoiden meno näytti jo hyvältä ja istunnatkin pysyivät siisteinä. Olin tyytyväinen. Koulukurssi oli ohi, mutta tästä oli hyvä jatkaa.
Kurssi on avoin kaikille heC-tasolta ylöspäin. Kurssille mahtuu 8 ratsukkoa ja kurssille anotaan erikseen. Samalla tietenkiin sitoudutaan suorittamaan kurssi loppuun =)
Kurssille voi anoa lähettämällä minulle vapaamuotoisen yksityisviestin otsikolla "Koulukurssianomus". Viimeistään 10.2.2015.
Ensisijaisesti otan kurssille sebeläisiä mutta ainakin 2 paikkaa on varattu ulkopuolisille, mieluiten piirretyille ja Liekkijärven alueen ratsukoille. (Mikäli ulkopuolisia tulijoita ei ole, paikat menevät sebeläisille.)
Suoritetusta kurssista on jaossa merkki:
Osallistujat:
Cella - Windi
Amanda - Venna
Nadja - Edi
Rasmus - Lara
Clara - Walma
Sandra - Aristo
Suoritukseen vaaditaan kolmen opetuskerran maksu.
Aikataulut:
Ti 3.3. Ratsastajan istunta
Pe 6.3. Suoruus ja tahti
Ke 11.3. Tuntuma
La 14.3. Kokoaminen
Tervetuloa!
Kaikki teoriatunnit pidetään klo 12-12.30 keittiömökissä ja ratsastustunnit 13-13.20 maneesissa (sis. alku- ja loppuverkat).
Ti 3.3. Ratsastajan istunta
Teoria:
Keskipäivän aurinko pilkahteli pilvien lomasta, kun olimme kokoontuneet koulukurssilaisten kanssa ensimmäisen tunnin tiimoilta toiseen sinisistä leirimökeistä.
- Aloitamme kurssin istunnasta. Istunta on se millä hevoseen vaikutetaan ja kokonaisuudessaan ratsastajan on istuttava siististi, jos mielii saada hyviä numeroita tuomareilta. Lisäksi istunta on tasapainoa ratsastajan ja hevosen välillä.
- Koska kaikki vamasti tietävät teoriassa, miten selässä pitäisi istua, emme käy sitä läpi tässä enempää. Itse opetan istuntaa hieman omasta vinkkelistä. Käytännössä niitä seikkoija hyödyntäen, joilla olen omaa istuntaa sannut parannettua.
- Hyvän istunnan peruste on oma hyvä lihaskunto, hyvä kestävyys, notkeus ja tasapaino. Omasta mielestäni ei voi odotta, että hevonen käyttää selkä-ja vatsalihaksiaan ja on niskastaan rento, jos ratsastaja ei sitä ole. OHEISTREENI ratsastuksen lisäksi on tärkeää. Kuntosalia tai vastaavia lihasliikkeitä, jotta saadaan lihashallintaa paremmiksi. Juoksulenkkejä, jotta ei aleta puuskuttamaan heti ensi minuuteilla hevosen selässä. Venyttelyä ja keskivartalon hallintaa esim. pilateksella. Ja tasapainoa treenaavia liikkeitä tarvitaan myöskin.
- Niinpä saatte tämän parin viikon ajaksi treeniohjelman, jotta pääsette tutustumaan myös siihen treenin hevosettomaan puoleen, joka nykypäivänä on kaikkien kilparatsastajien treeneissä mukana.
- Pari-kolme kertaa viikossa vähintään puolen tunnin juoksulenkki. Noin viisi kilometriä. Lisäksi pari kertaa viikossa ohjellman mukaisia lihaskuntoliikkeitä. Toisessa mökissä on jumppamttoja, käsipainoja yms. Ja siellä voi treeniä tehdä. Avaimen saa toimistosta, näytän paikan myöhemmin.
- Tänään käydään istuntaa läpi niin, että jokainen tulee vuorotellen istumaan tuohon satulaan, osoitin jakkaran päälle viriteltyä satulaa.
- Katsomme istuntaa läpi ja haetaan näin ilman hevosta sitä oikeaa asentoa. Samalla on hyvä miettiä, mikä osa kehosta tuntuu jäykältä, mitä pitäisi venytellä ja mihin osaan saada lisää lihaskuntoa. Tästä tehdään omat muistiinpanot, jotka palautetaan minulle.
- Lopuksi tehdään vielä kuivaharjoittelu kevennyksessä seinää vasten. Useimmat ratsasastajat keventävät väärin tai vääriä lihaksia käyttäen. Oikea tekniikka kevennykseen on tärkeä, että saadaan hevonen alkuun jo liikkumaan eteen ja rennoksi. Jos kaikki tökkii jo kevennyksessä, tuskin saadaan kummoista liiketä hevosesta, kun istutaan alas harjoitusraviin.
- Aloitetaan, myhäilin natsimaisesti ja pyysin Cellan ensimmäisenä satulaan.
Ratsastustunti:
- Aloitetaan käynnissä hakien sitä oikeaa istuntaa, jota äsken kuivaharjoiteltiin.
- Ryhdikäs istunta ei tarkoita jännittyneisyyttä, vaan tarkoittaa sitä, että teillä on ne ryhtiä ylläpitävät lihakset siinä kunnossa, että ryhti tulee automaattisesti. Oma niska on rento, hartiat ovat rentoina ja voitte pyöräyttää ne kerran taakse, että saadaan lavat tasaiseksi seinämäksi tukemaan hevosta. Käsi on rento, mutta kyynärpäässä hyvä kulma ja käsi kannetaan. Tuki ja voima ratsastaa hevosta lähtee vatsa- ja selkälihaksista ja lapojen oikeasta asennosta. Ajatelkaa vatsalihakset pystyyn seinämäksi. Lantio on satulan syvimmässä kohtaa, niin, että tunnette häpylyyn ja kaksi istuinluuta, jolle paino jakautuu. Tässä joutuu pyöristämään alaselkää ja vatsalihasten tulee tulla vastaan, että paketti pysyy kasassa. Tässä asennossa jalan pitäisi asettua oikealle paikalle ja jalka on rento. Painoa lasketaan heiman jalustimelle, jolloin istunta painuu vielä syvemmälle satulaan.
- Hyvältä näyttää. Edikin oikein heräsi, kun tuntee, miten ratsastaja istuu pystyssä ja oikeassa asennossa.
- Minun tunneilla ei ratsasteta liian lyhyillä jalutimilla, eli niistä ei saa ottaa kaikkea tukea. Vaikka se tuntuisikin turvalliselta, opettaa se liikaa siihen, että paino on jalustimilla ja reisi jännittyy.
- Sitten puolipitkin ohjin siirretään hevoset raviin. Kevennetään, kuten harjoiteltiin äsken seinän kanssa.
- Jalka pysyy alhaalla ja lantion, yläreiden, vatsan ja selän lihakset tekevät työn. Muu kroppa on rento ja puristamatta pohkeilla antaa hevosen ravata kevennyksen alla vapaasti.
- Sandra päästä Ariston ohjaa pois, ettet vaan takerru siihen. Rentoutua niska ja ajattele vain lantion nostoa.
- Amanda voi rentouttaa reittä ja ota vaikka jalkaa vähän liioitellusti pois Vennan kyljistä. Hyvä.
- Rasmus voi pitää käden rauhassa ja ainut mihin keskitytään, on kevennys. Rentouta, Rasmus jalkaa, nyt kantapää alkaa liikaa nousemaan. Hyvä.
- Lyhennetään ohjaa niin, että hevoset menevät ohjaa vasten eteen-alas - muotoon. Tehdään isoja ympyröitä päätyihin ja keskitytään pitämään sama rentous ja keskivartalon tuki, vaikka pohjetta joutuukin käyttämään kääntäessä. Ulko-ohja pysyy tasaisena ja käsi kannetaan koko ajan.
- Clara voit pikkuisen hidastaa omaa kevennystä, jotta Walma jää alle.
- Cella kevennä pystyyn, muista, että kypärän lippa ei saa osua kuviteltuun seinään. Katse eteen ja niska pystyyn, rennoksi jatkoksi selkärangalle.
- Hyvä, sitten otetaan käyntiin. Otetaan jalustimet pois ja nostetaan ne kaulalle. Valmistellaan laukan nosto.
- Jakaannutaan kahdelle pääty-ympyrälle: Sandra, Rasmus ja Cella sekä Amanda, Nadja ja Clara.
- Haetaan rytmikäs laukka ja otetaan lantio mukaan töihin. Laukan ratsastaminen ei juuri eroa tuosta hallitusta kevennys- liikkeestä. Lantio vaan tekee tytötä eteen-taakse ilman ylös menoa. Muu kroppa on edelleen rentonta ja lantio pystyssä hevosen päälle. Laukassa monelle tulee etunojaa ja voittekin hetken liioitellusti nojata taakse. Hevonen kuljettaa ja te vaan nautsikelette.
- Rasmus, annan jalan tippua rennosti alas. Kuvittele hetki, ettei jalkoja olekaan, että olet hevosen selässä pelkän pepun varassa.
- Sandra, käsi rauhassa, ja kyynärpäät kylkien viereen. Kannat nyrkit pystyssä yläväänä.
- Sitten raviin siirtyminen. Jatketaan harjoitusravissa.
- Harjoituravin ratsastaminen on periaatteessa samanlaista kuin kevennys. Eli aivan kuin keventäisitte ravin tahtiin, mutta ette lähde satulasta iri missään vaiheessa. Jotkut opetavat, että harjoituravissa pitäisi pyörittää lantiota aivan kuin ajaisi pyörää. Se ei pidä paikkaansa, vaan ajaa lantiota väärään asentoon, ja silloin on vaikea tukea vatsalihaksilla lantiota pystyyn.
- Harjoituravissa lantio aivan kuin imee ylöspomputtavan liikkeen itseensä ja nousee hevosen liikkeen mukana. Välillä voi vaikka keventää pienesti ja sitten pienetää ja pienentää kevennystä niin, että se onkin harjoituravin myötäämistä. Ja koska harjoittelimme kevennystä keskivartalon lihaksia käyttäen, kaikki huomaavat, että jalustimia ei tarvita kevennyksessä mihinkään.
- Cella, rento yläreisi ja nyt kevennät hieman, vähennät ja vähennät kevennyksen määrää. Samalla hevosen ravi pysyy hyvänä ja siellä on helppo istua. Jos lähdetään jäykällä hevosella jumputtamaan harjoiturravia, ei siitä edes tule mitään, koska hevonen ei ravaa oikein.
- Vaihdetaan suuntaa ympyröillä harjoituravissa.
- Amanda, hyvältä näyttää. Muistat vaan hengittää ja nauttia. Kouluratsastusliikkeiden tulee tulla hevosesta läpi ilon kautta, ei väkisin pakottaen. Jos ratsastaja pihisee ja pidättää hengitystään, hevonen ei varmasti liiku oikein.
- Sitten käyntiin. Tarkastetaan istunta siirtymisen jälkeen ja kootaan käyntiä käyttäen ainoastaan istuntaa. Lantio pystyssä, vatsalihakset pidättävänä seinänä. Hyvä. Ja sitten keskikäyntiä. Vapautatte lantion liikkeen, mieli, katse ja hengitys kertovat hevoselle, että eteen. Käsi kannetaan.
- Kaikilta aika hyvä. Sitten valmistellaan laukannosto. Ensin kokoatte käyntiä. Oma istunta jää PYSTYYN ja satulaan, vaikka hevonen tekisi mitä. Sisäohja löysänä, ulko-ohja pitää lavan hallussa. Sisäpohje nostaa laukan.
- Sandra! Mitä sä kiemurtelet? Raviin, uusi nosto ja istut siellä paikallaan. Hyvä!
- Clara, nojaa vähän taakse ja annat kädellä Walmalle vapauden laukata.
- Cella varoo, ettei pohje hiivi taakse. Saat kohta pukit WIndiltä, jos kutittelet sen nälkäkuoppia. Rento jalka, lantion alla.
- Hyvä! Sitten uralle ja raviin. Otetaan jalustimia jalkaan ja itsenäinen loppuverkka juuri opittua hyödyntäen. Ja muistatte, loppukäynnissä ei heitetä omaa istuntaa löysäksi, vaan se on oikein oiva paikka harjoitella optimaalista istuntaa.
Pe 6.3. Suoruus ja tahti
Teoria:
- Tänään perehdymme hevosen suoruuteen ja tahtiin, jossa se liikkuu. Hevosen suoruus on yksi vaikeimpia asioita kouluratsastuksessa. Hevosen pitää liikkua suorana uralla, mutta myös eri liikkeiden, esim. laukanvaihtojen täytyy tapahtua suorassa.
- Tahti taas tarkoittaa sitä, että hevonen liikkuu kussakin asellajissa tasaisessa tahdissa. Esim. ravissa kaksitahtisesti voidaan laskea tasaista pam-pam-pam-pam -tahtia. Ei niin, että välillä tuleekin pam-pam-paam-paam.
- Miten hevosen suoruuteen sitten vaikutetaan? Kaikki hevoset ovat luonnostaan vinoja, samoin kaikki ihmiset. Lisäksi hevonen peilaa ratsastajan vinoutta hyvin omassa liikkeessään, joten ratsastajan tulisi ensin tiedostaa omat heikkoutensa ja vinoutensa, ennen kun suoruutta voi pyytää hevoselta. Klassisia harjoitteita on, esim. treenata heikompaa kättä vaikka harjaamalla hampaita tai luomalla lantaa talikko normaalista päinvastaisessa otteessa. Saadaan siis treeniä ja koordinaatiota omaan heikkoon puoleen ja vahvistetaan sitä.
- Sama juttu hevosen kanssa. Hevosta voi treenata ympyröillä, taivutteluilla ja esim. hitailla pohkeenväistöillä, jotta saadaan niiden koordinaatiota ja toispuoleisuutta pois.
- Aika moni tuntihevonen kinnaa ohjasta toiselta puolelta. Usein vasemmalta, koska suurin osa ratsastajista on oikeakätisiä ja hevoset saavat vasemmalle ”huonopia” apuja. Esim. joillekin, hyvillekin ratsastajille vasemmalle asettaminen voi olla vaikeaa. Käsi vetäytyy taakse tai sään yli oikealle, eikä johda pehmästi. Ja tämä vain siksi, ettei ratsastaja ole miettinyt omaa heikkoa koordinaatiota itsellään.
- Kun hevonen on ohjalle jäykkä vasemmalta ja ns. ”tyhjä” oikealta, tarkoittaa tämä kuitekin sitä, että hevonen käyttää vajaavaisesti oikeaa takastaan. Hevonen ei ole siis suora, vaan hieman laiskottelee oikealla takasella, tiputtaa painetta vasemmalle lavalle ja ohjalle. Se kulkee näin, koska on tottunut kulkemaan näin, ratsastajaa peilaten. Samalla oikean puolen kylki- ja selkälihakset kireät ja vasemmalta taas pitkät, mutta epätehokkaasti töissä. Tässä tapauksessa hevosta kannattaisi venytellä molemmilta puolilta hyvin pitkänä, jotta se ei tue ohjaan ja pääsee avoimeksi selkälihaksistaan ja saa samalla takaosaa auki ja alle niin, että pystyy liikkumaan tasaisesti eteen.
- Tunnilla teemmekin harjoitteita, joilla hevosta suoristetaan ja yritetään myös tiedostaa, mitä oma keho tekee väärin ja heijastuuko se hevoseen.
- Sitten tehdään tahtiharjotteita, joilla tarkastetaan, että hevonen on pohkeen edessä ja liikkuu tasaista tahtia ratsastajan haluamassa tempossa.
- Tehtävänä tästä tunnista saatte harjoitella arkielämässä heikomman puolen käsien koordinaatiota. Tehtäviin kuuluu hiiren käyttö, hampaiden harjaus ja kirjoittamisen harjoittelu heikommalla kädellä. Lisäksi yrittäkää tehdä kaikkea mahdollista mitä keksitte normaalista päinvastaisella tyylillä. Tämä myös havainnollistaa mitä pyydätte hevoselta, kun pyydätte sitä itseltänne.
Ratsastustunti:
- Aloitamme tunnin rennolla käynnillä. Haetaan se hyvä, rento istunta, jota viime kerralla harjoiteltiin. Otetaan ohjia tuntumalle niin, että hevoset liikkuvat rennosti pitkänä. Jo tässä tunnustelette käyntiä. Onko joku jalka hitaampi? Tai käänttääkö hevonen kaulaansa johonkin suuntaan? Ottaako hevosen joku osa liikaa vastaan?
- Samalla tutkitte omaa asentoa. Istuttehan suorassa, onhan molemilla puolilla sama rentous. Voitte sitten asettaa hevosta ja käyttää pohjetta sekä siirtää painoa ja tutkia, onnistuuko molemmilta puolilta yhtä helposti ja miten hevonen reagoi.
- Aristo on meidän pikku jähmelö, joka on vähän vasemmalta tyhjempi ja tippuu helposti oikean ohjan varaan. Se on kuitenkin rungostaan todella jäykkä ja tarvitsee venytystä sinne. Kun sen saa läpi rungostaan, myös kaula suoristuu automaattisesti.
- Windi puolestaan on todella kova aina alkuun ratsastaa. Siis se helposti puree molempiin ohjiin ja kulkee mielummin jännittyneenä. Sitä pitää tasaisesti saada auki molemmilta puolilta, että se alkaa ottaa takaosaansa alle.
- Otetaan ohjia enemmän tuntumalle ja pidetään tasainen ohjastunutma koko ajan. Ei asetteluja, ei mitään nypläämistä. Pohjekin saa olla rauhassa ja taas tunnustellaan, kaatuuko hevonen jotakin apua vasten. Samalla tarkastetaan käynnin tahti. Tahti ei saa rikkoontua kulmissa tai missään kohtaa uralla. Käynnissä tahdin voi hakea ratsastamalla vuoropohkein takajalkoja, naps, naps. Ja sitten lepo. Jos hevonen löysistyy tai kiirehtii, haetaan taas selkeillä pohjeavuilla tahti uudelleen.
- Clara renouta käsi ja istunta ja ajattele rento, kiirehtimätön tahti Walmalle. Sille on vielä vaikea pysyä samassa tahdissa pitkään. Se on hevoselle yllättävänkin raskasta polkea sotilaallisen tasaisesti. Walmalle pitää saada ajatusta, että sille on kuitenkin miellyttävämpää kulkea rennon tasaisesti eteen, kuin juosta alta. Eli heti, kun se tulee alle tahtiin, kiitä olemalle itse rento.
- Nyt kaikki ovat varmasti saaneet tuntumaa, miten hevonen kulkee suoralla uralla tasaisia apuja vasten. Tekisi mieli asetella ja saada hevosta vähän läpi, eiko niin? virnistin.
- Nyt jatketaan kuitenkin vielä testamalla. Tehdään jokainen 12 metrin voltti. Olemme vasemmassa kierroksessa, joten nyt oma vasen käsi siirtyy muutaman sentin kohti voltin keskustaa. Oikea käsi ei tee mitään. Se ei laahdaa reidelle tai väänny alas, vaan pysyy paikallaan tukemassa hevosta. Oikea pohje kääntää, vasen pysyy paikallaan. Oma katse siirtyy voltin seuraavaan neljännekseen, silloin istunluu asettuu automaattisesti oikein.
- Hyvä! Sitten kokorataleikkaa Amanda kärkenä ja kun kaikki ovat vaihtaneet suuntaa, tehdään uusi voltti. Samalla tavoin kuin vasemmassa kierroksessa. PERUSAVUIN.
- Tämän voltin jälkeen pitäisi olla selvillä, kumpi on hevoselle hankalampi puoli.
- Jatketaan käynnissä niin, että tehdään hevosen jäykältä puolelta puolipidätteitä. Ei mitään sahausta, vaan nopeita pidätteitä. Samalla käytetään vastakkaisen puolen pohjetta, joka ratsastaa sitä löysempää takasta kohti ohjaa. Tyhjemmän puolen ohja saakin olla hetken vaikka vähän löysemmällä.
- Rasmus, saat ottaa aika hyvän tuntuman siitä vasemmasta ohjasta. Tule muutama askel uran sisäpuolelle, että hevonen ei tue seinään, ja se kuuntelee oikean pohkeen, mutta niin, että reagoi siihen tulemalla tuntumalle ohjalle, ei seinälle.
- Tämä on vaikea harjoitus siinä mielessä, että usein ratsastaja kuvittelee hevosen olevan tuntumalla ”automaattisesti” jäykemmältä puolelta. Tuntuma ei kuitenkaan ole jäykkyyttä tai voimaa. Tätä harjoittelemme enemmän ensi kerralla. Vaan se on sitä, että hevonen rentoutuu ratsastajan alle. Tällä harjoituksella nimenomaan aktivoidaan heikkoa takasta, ja vähän ärsytetään hevosta, että se lähtisi töihin.
- Edelleen pidetään tuntuma jäykemmästä puolesta ohjalla puolipidättein. Tullaan pitkät sivut pohkeenväistöä. Kun ollaan oikeassa kierroksessa, ne kenen hevonen on kiinni vasemmalta, ratsastavat hevosen uran sisäpuolelle ja väistättävät oikeaa takasta ristiin. Ja ne kenen hevonen on kiinni oikealta taas jättävät hevosen takaosan kulmassa uran sisäpuolelle ja ratsastavat hevosen pää kohti maneesin seinää koko sivun pohkeenväistöä.
- Nadja, Edi on juuri oikeasta puolesta jäykempi, joten kulmassa valmistelet jo pohkeenväistön kohti oikeaa ohjaa. Vasen ohja saa olla taas vähän löysä ja hitailla pohjeavuilla haetan hevosen laiskaa jalkaa väistämään. Tahti on siis hidas. Antakaa hevosille aikaa, ne hakeavat koordinaatiota ja lihakse venyvtä vähitellen.
- Hyvä.
- Amanda, Venna on vasemmalle jäykempi, joten pohkeenväistö vasemmalle. Oikea pohje tahdittaa pam-pam-pam. Ja vasen pitää ponin oikealla uralla. Raipalla voi pari kertaa hipaista väistävää takasta, jotta hevonen nostaisi sitä.
Muutaman kierroksen jälkeen pyysin suoristamaan hevoset molemmille ohjille.
- Nyt taas tunnustellaan, onko mitään eroa. Vaihdetaan tukiohja niin, että otetaan tyhjän puolen ohja tuntumalle ja ratsastetaan vastakkaista pohjetta. Nyt puolestaan vasemmalta tyhjät hevoset tulevat uran sisäpuolelle, etteivät hevoset ota tukea seinästä.
- Tämä onkin vaikeaa. Teillä on hevonen, joka on veltto ohjalle ja liiraa tukevaa pohjetta vasten. Laiskaa tajajalkaa pitää siis ratsastaa voimakkaammin, muuten hevonen väsitää karkuun.
- Cella, Windi on nyt lämmennyt sen verran, että tunnet sen varmasti olevan jäykkä vasemmasta suunpielestä. Nyt kun vasen ohja on löysällä, se ei millään haluisi tukea oikeaan ohjaan vaan mielummin väistää keskelle kenttää. Oikea pohje saa siis ratsastaa edelleen voimakkaasti sitä takajalkaa, mitä se ei haluaisi käyttää. Oikean ohjan tuntumalla eteen, uran sisäpuolella. Vasen käsi ei tee mitään, vaikka halusit sitä sieltä väännellä.
- No niin, nyt on puolisuudet testattu ja tullaan kahdelle ympyrälle. Ne, joiden hevonen on kiinni vasemmasta ohjasta, tulevat vasempaan kierrokseen pääty-ympyrälle ja oikealta kiinni olevat hevoset oikeaan kierrokseen toiselle ympyrälle.
- Eli vasempaan kierrokseen Rasmus, Cella, Amanda ja Clara. Ja oikeaan Nadja ja Sandra.
- Hyvä käynnin tahti ja asetus kohti mentävää suuntaa. Haetaan perusasetus, eli hevonen ulko-ohjan tuelle. Eli kaikille tulee se vaikeampi puoli. Asettava ohja tekee koko ajan puolipidätteitä, jotta hevonen alkaisi tulla irti ja ulkopohje ratsastaa ulkotakasta eteen hyvässä tahdissa. Hevonen joutuu nyt käyttämään laiskan puolen jalkaa ja venyttämään tiukempaa kylkeään.
- Siirretään hevoset kevyeeseen raviin ja asetus säilyy. Oma istunta säilyy ja molemmilla ohjilla on sama tuki. Jotkut teistä joutuvat huomaamaan, että aina ohjissa ei voi pitää samaa pituutta. Jos halutaan ratsastaa ”tyhjät pois”, joutuu joskus pitämään tyhjää ohjaa vähän tiukemmalla, kuten tässä nyt Amanda Vennan kanssa, että se oikea tuki tulee.
- Hyvä sieltä alkaa löytyä monelta se asetus vaikeammalle puolelle. Siirrytään uralle ja ratsastetaan hevonen pohkeiden ja ohjien väliin tasaiselle suoruudelle.
- Tässä huomaatte, että vaikka hevonen näennäisesti liikkuu suorassa, teidän omat avut eivät voi aina olla tasaisisa.
- Vaan laiskan puolen pohje ratsastaa tehokkaammin eteen, jäykemmältä puoleta tehdään ohjalla puolpidätteitä ja tyhjän puolen ohja saa olla tasainen.
- Samalla tarkistatte omaa apujenkäyttöä. Mikä on vaikeaa, mikä helppoa? Onko oma vaikea puoleni sama kuin hevosella? Miten voisin omaa suoruutta parantaa?
- Sitten vielä tahti. Kevennys on tasaista, hyvin rytmikästä ja määrittää tahdin. Tarkastatte välillä lavat, ovattko suorassa. Jos hevonen heittää jotain apua vasten, heti oikea korjaus vastaavalla avulla.
- Sitten välikäyntiin ja pitkää ohjaa.
Välikäynnin jälkeen otettiin taas ohjaa tuntumalle.
- Nyt ratsastetaan laukassa suoruutta. Tullaan keskihalkaisijaa pitkin laukassa. Ja käännetään hevonen lyhyelle sivulle laukanmukaiseen suuntaan. Seuraavan pitkän sivun puolessa välissä tiputetaan raviin ja kaskihalkaisijalla uusi nosto, siihen laukkaan mihin haluatte.
- Tarkoitus on ratsastaa halkaisija hyvässä laukan tahdissa suoraan. Testaillaan taas, kunpi on hevoselle vaikeampi suunta, eli tullaan vuorotellen molemmissa suunnissa. Jos hevonen luistaa toiseen suuntaan, voi tulla saman laukansuunnan toiseen kertaan.
- Muistakaa pitää nostava puolen ohja hieman löysällä ja sitten kun laukka pyörii, suoristatte hevosen molemmille ohjille. Teillä on koko maneesin pituus käytössä, joten aikaa on.
- Clara, hyvä nosto oikeaan laukkaan. Vasen ohja tulee ja oikea pohje pitää suorassa. Heti ratsastat vasemmalla pohkeella, jos alkaa kaatua siihen suuntaan!
- Rasmus, enemmän vasenta pohjetta eteen, vaikka onkin oikea laukka. Nyt Lara painaa takaosaa pois uralta. Tämä ei ole mitään sulkutaivutusta, vaan täysin suoraa hevosta haetaan!
- Sandra, eteen, eteen, loppuun asti ja sitten käännät vasta vasemmalle. Vasen pohje vastassa ja oikea ohja käteen. Se ei saa luistaa ennen C:tä mihinkään. Uudelleen!
- Amanda. Nyt on aika hyvä suoruus. Sitten tahti! tam-ta-tam tam-ta-tam! Ajattelet sellaista tasaisen tylsän tappavaa tahtia, niin Vennakin rauhoittuu.
- Cella, saat nyt aika voimakkaasti tehdä puolipidätteitä myös laukassa ja samoin ratsastaa pohkeella. Kouluratsastuslaukka on ehkä tylsintä mitä Windi tietää, se kun viipeltäisi mielellään pää ylhäällä esteeltä toiselle. Nyt kuitenkin pidät sen suorassa, et saa antaa periksi. Raippaa oikeaan takaseen, Nopeampi vasen käsi, älä jää jökittämään vaan pidäte-rentous. Ok paranee!
- Nadja, Edin suoruus on melko hyvä. Nyt pitäisi saada vähän kaasua enemmän ja muistuttaa herraa, että laukka on kolmitahtinen askellaji. Ei joka toiselle askeleella nelitahtista räpellystä. Ratsasta heti laukkaa reippaasti eteen. Pidä ohja ja pohje naps-naps ja lantio nostaa liikettä ilmaan.
Ratsastajat ja hevoset alkoivat olla puhki tehtävästä, joten oli aika päästää heidät loppuverkkojen pariin.
- Eli vielä loppuverryytely. Kukaan ei sorru räpläilyyn, tai mihinkään, ”mä nyt lopussa ratsastan tän hevosen supermuotoon” -tyyppisiin ratkaisuihin. Kaikkien hevosten suoruus parani tänään, joten ne ovat joutuneet tekemään lihaksilleen uutta työtä. Annetaan niiden hölkötellä vapaasti lähes pitkin ohijn ja loppuun vielä käyntiä maastossa Nadja kärkenä.
Loppukäyntejä maastossa: Amanda ja Venna sekä Sandra ja Aristo.
Ke 11.3. Tuntuma
Teoria:
- Tänään jatkamme aiheella tuntuma. Tuntuma hevoseen on asia, jota on mahdoton teoriassa opettaa. Käytettävä tuntuma riippuu hevosesta ja myöskin ratsastajasta.
- Hevoseenhan voidaan ottaa millainen kuolaintuntuma vaan, mutta on tietenkin eri asia hyväksyykö hevonen sen vai ei ja kulkeeko se hyvässä tahdissa suorana ja irtonaisia liikkeitä käyttäen. Kuolaintuntumaan vaikuttaa myös muista avuista lähtevä paine ja niiden oikeaaikainen käyttö.
- Tänäänkin jatkamme hyvin perustasolla tuntuman hakemista jokaisella hevosella. Koko ajan samalla pitäen mielessä kahden viime tunnin aiheet eli oman istuntanne, hevosen suoruuden ja erityisesti tahdin. Tarkoituksena on tarjota hevoselle tukeva ohjastuki, joka kuitekin joustaa.
- Perusperiaattena on, että ohjan täytyy olla niin lyhyt, että käsi voi ajatella eteen. Eli, käsi ei ikinään ajattele taakse tai kannata hevosta, vaan käsi ajaa hevosta eteen, silloin kun se ei pidätä. Tuntuma ei löysisty, kun kun käsi ajaa eteen, vaan pysyy vakaana.
- Käsi on rento ja olkapää on rento. Vakaus tulee keskivartalosta ja lapojen oikeasta asennosta.
- Hyvä harjoite on tutkia, onko ohjaspituus hyvä, on puristaa nyrkki kiinni. Jos hevonen pysähtyy, ohjastuntuma on hyvä. Jos hevonen pysähtyy vasta viiveellä, on ohjat liian pitkät.
- Samalla kun tuntumaa miettii ja hakee, käsi automaattisesti hakeutuu oikealle paikalleen sään yläpuolelle. Oikeaa tuntumaa ei saa, jos käsi makaa reisillä, eihän teillä silloin ole olkapää ja käsi rentona. Käsi voi vaikka mielummin olla hevosen harjassa kiinni ja lyhyellä tuntumalla, jolloin hevosella on mahdollisuus nostaa etuosaa ylös ja ajatella eteen.
- Tänään ratsastetaan poikkeuksellisesti kentällä. Nähdään siellä pian.
Ratsastustunti:
Kenttä oli osittain sulanut, ja se lumi mikä vielä oli jäljellä, oli Kasperin toimesta siirretty kentän sivustoille.
- Kerätään ohjat sille tuntumalle, joka teidän mielestä on oikea.
- Hevosen käynti säilyy reippaana ja se ei vastustele.
- Voitte tehdä nyrkin puristamisharjoituksia. Hevosen siis pitäisi pysähtyä, kun jännitätte nyrkkiä.
- Clara voi lyhentää ohjaa viitisen senttiä.
- Amandalla käsi enemmän eteen ja rentouta olkapää pyörittämällä niitä taakse. Rentouta myös niska.
- Cella pidä käsi rauhassa ja myöskin nosta nyrkkejä sään yläpuolelle.
- Tänään en halua nähdä yksiäkään käsiä kenenkään sylissä! Enkä liian pitkänä lepattavaa ohjaa!! Jos johonkin keskitytte, niin siihen.
- Lepattava ohja on pahinta hevoselle. Avut tulevat nykivinä ja liian myöhään. Hyvällä tuntumalla pienikin jännitys nyrkissä tuntuu heti hevosen suuhun ja merkki on sille reilu.
- Koska viime tunnilla opimme, että tämän tason hevoset ovat usein vinoja ja toinen puoli on "tyhjä", otetaan tyhjältä puolelta hieman enemmän tuntumaa. Automaatio on ratsastaa jäykkää puolta jäämällä sinne vetokilpailuun, mutta otatte aluksi sellaisen tuntuman, että paine on sama molemmissa ohjissa. Ei haittaa, vaikka hevosen pää ja kaula kääntyisivätkin alkuun.
- Hyvä Rasmus! Sitten pohje ratsastaa hevosta eteen. Vaikka Lara vastustaakin, pidä tämä. Pohje, pohje ja käsi on paikallaan, mutta ei vedä.
- Sandra, napsauta raipalla pohkeen taakse. Suunta on eteen! Katso, ettet vedä alaselkään notkoa, vaan istunta on rento, vaikka käsi pysyykin paikallaan.
- Hyvä, Nadja! Edi tuli tänään heti läpi ja nyt on hyvä raami.
- Kun hevonen tulee molempien ohjien läpi, tasataan vähitellen tuntumaa. Jos hevonen kinnaa taas vastaan, otetaan taas tyhjästä puolesta enemmän tukea. Ei unohdeta ratsastaa pohkeella. Muistakaa!! Teillä ei voi olla tuntumaa edestä, jos teillä ei ole pohjetta, joka ratsastaa takajalkoja sitä kohti!
- Ja myös muistatte, että jokainen apu on aina askeleen pituinen! Pohje naps, hellittää, naps, hellittää! Ohjilla tehdään puolipidätteitä eri aikaan, kuin pohje käy. Ja puolipidäte on myös askeleen pituinen tai lyhyempi, pieni jännitys nyrkistä.
- Eli esim. tässä Cella. Sisäpohje naps. Windi tunkee ulkolapaa ulos, joten ulko-ohjan puolipidäte ja PÄÄSTÄ. Uudestaan sama ja suoruus on heti parempi.
- Siirrytään raviin! Tuntuma säilyy ja käsi pysyy harjalla. Muistakaa keventää lantiosta, niin kuin käytiin läpi ensimäisellä tunnilla.
- Clara, sulla on hyvä asento. Walma ei jaksa kovin kauaa kulkea hyvässä peräänannossa, joten kun se tulee läpi ohjalle, kiitä sitä myötäämällä ja olemalla antamatta hetkeen apuja. Samalla käytä ääntä.
- Rasmus, Laralla on hyvä ravi. Pidä kuoli etenkin, ettei vasen ohja lähde pidentymään. Näennäinen hevosen myötäys, kun ohja luistaa, ei ole vielä oikeaa peräänantoa, vaan se tulee vasta, kun hevonen myötää TUNTUMALLA.
- Sittten nostetaan laukka. Nostossa pieni ulko-ohjan puolipidäte ja sisäohjan myötäys. Pohje ja sisäistuinluu nostaa laukan. Älkää kuitenkaan jääkö keskittymään siihen sisäistuinluuhun. Kun annatte sisäpohkeen ja sisäohja myötää, hevosen pitäisi automaattisesti nostaa laukka.
- Ja nyt sen myötäyksen kanssa tarkkana! Myötäys on puolen sentin mittainen ajatus eteen. Tunnette koko ajan kuolaimen ja ohja ei lepata missään vaiheessa.
- Hevonen nostaa laukan ja jatkaa laukkaamista tasaista tuntumaa kohden.
- Ei haittaa, vaikka hevonen katoaa peränannosta. Moni näistä hevosista on tottunut siihen, että laukassa ne vähän kuin vetävät itseään irti ohjasta ja työntävät kaulaa alas. Nyt pidämme hevosen pään ylhäällä ja pohje jatkaa ratsastusta.
- Eli istunta säilyy vakaana ja pystyssä. Lapatuki kannattaa kättä. Käsi on edessä sään yläpuolella ja pohkeet ratsastaa takajalkoja eteen. Laukkaa ratsastetaan kuin mitä tahansa muutakin askellajia: kun haluatte pyytää oikeaa takasta eteen, käytätte oikean pohkeen askeleen pituisena silloim, kun kyseinen jalka nousee.
- Moni ratsastaa laukkaa vääri vain laukanpuoleista jalkaa pohkeella käskyttäen, mutta rohkeasti käytätte sitä pohjetta, jolta puolelta askellus on vajaampaa.
- Hyvä, sitten välikäyntiin ja vaihdetaan suuntaa.
Samaa perustehtävää jatkettiin tähänkin suuntaan kaikissa askellajeissa.
- Hienoa, tänään kaikilta melko siistiä ratsastusta ja päästiin monen kanssa eteenpäin siinä, mitä se hevosen ratsastaminen tuntumalle ja peräänantoon oikeasti on. Hienoa oli nähdä, että kaikki teistä sisäistivät ajatusta reilusta ja täsmällisestä ratsastuksesta.
- Kiittäkää hevosia ja lauantaina nähdään kokoamisen merkeissä!
Clara ja Walma hetkellisesti super.
La 14.3. Kokoaminen
Teoria:
- Kuten kaikki varmasti jo tietävät, hevosen kokoaminen on kouluratsastuksen perusta. Hevosen täytyy koota itseään, jotta se voi suorittaa kouluratsastuksessa vaadittuja liikkeitä.
- Kokoamisasteita on monia. Kuitenkin aina kokoamisessa on idea, että hevonen ottaa painoa takaosalle ja takajaloille ja etuosa kevenee. Tietenkin tässä tapahtuu samalla paljon muutakin, hevonen käyttää selkä- ja vatsalihaksiaan ja on hyvin eteenpäinpyrkivä.
- Tällä tunnilla haemme perustuntumaa siihen, miltä kokoamisen pitäisi tuntua. Kokoaminen ei ole ikinään liikkeen hidastamista ja kun lähdetään edes miettimään kokoamista, täytyy hevosen olla pohkeen edessä. Eli odottaa ratsastajan käskyä ja totella niitä heti jatkaen pyydettyä tehtävää niin kauan, kunnes tulee seuraava apu.
- Hyvin koottu hevonen kulkee niska korkeinpana kohtana, profiili luotilinjalla tai sen edessä.
- Tänään me emme kiinnitä ollenkaan huomiota siihen, missä asennossa hevosen pää on. Kiinnitämme huomion takaosan työntöön ja siihen, että hevonen reagoi. Haemme siirtymisillä hevosen pohkeen eteen ja lopputunnista kootaan hevosia avotaivutuksilla.
- Pidämme saman hyvän istunnan ja rauhallisen käden sekä eteenpäin ajattelevan tuntuman koko tunnin.
- Kun hevosta kootaan, hevonen liikkuu siis valmiiksi eteen. Halutaan, että hevonen lyhenee rungostaan ja käyttää takaosaansa. Ratsastaja ajattelee tällöin kädellä eteen. Vatsalihakset edessä toimivat seinämänä ja syvät vatsalihakset nostavat hevosen etuosaa ylös. Samalla pohje ratsastaa hyvinkin nopeasti takasia alle.
- Edelleen yksi apu on aina askeleen pituinen. Kun hevosta ratsastetaan eteen, ajoitetaan pohjeapu siihen, kun hevonen on juuri nostanut jalan maasta. Pohje sanoo naps, tämä jalka enemmän eteen. Kun halutaan nostaa hevosen askelta korkeammaksi, ajoitetaan pohjeapu siihen vaiheeseen, kun hevosen jalka on maassa. Tämä on hyvin vaikeaa, mutta avotaivutuksessa käynnissä otetaan tähän tuntumaa.
Ratsastustunti:
Aurinkoinen ilma ajoi meidät taas kentälle. Alkukäyntien jälkeen pyysin ratsastajia ottamaan ohjat.
- No niin, viime tunnilta kaikilla on mielessä se tuntuma. Kertaatte sen ja lisäksi jokainen tarkistaa oman asennon. Heonen liikkuu eteen suorana. Aloitetaan tekemään siirymisiä käynnin ja pysähdyksen välillä. Muistakaa, että pysähdyksessä käsi on rauhallinen ja myös pysähdyksessä ajatellaan kädellä eteen. Kukaan ei yritä houkutella hevosen turpaa alas virkkuukoukkuun tai mukamas peräänantoon, vaan ratsastatte pohkeella kohti tasaista ohjaa.
- Jos hevonen ei reagoi pysähdyksestä heti halutessanne eteen, tarkistatte ENSIN käden. Eihän käsijarru ole päällä? Onhan käsi rento? Onhan hevosella tilaa mennä eteen, tila, jonka annatte? Jos hevonen ei silti reagoi pohkeeseen, tulee heti pieni raippa tehostamaan apua.
- Hyvä siirtyminen, Amanda. Työnnä hieman hänäluuta istunnan alle, niin saat vatsalihakset paremmin käyttöön.
- Kun nämä siirymiset sujuvat, tehdään käynti-ravi -siirtymisiä. Kun on pitempi ravipätkä, keventäkää. Varmistetaan, että hevonen liikkuu todella eteen.
- Nyt on hyvä ravi, Clara. Valmistelet siirymistä käyntiin. Teet puolipidätteitä ohjasta ja vatsalihaksilla pidät vähän vastaan. Käytät pohkeen, kun Walman vastaava takajalka on maassa. Eli pyydät ennen siirtymistä Walmaa ylöspäin.
- Sandra, käsi oikealla paikalleen ja ohjaa lyhyemmäksi. Ariston ravi on vaikea istua, joten voit keventää käyntiin asti. Ajattele, että käynti jatkuisi ravista leijunnan kautta. Ei niin, että vedät ohjasta hevosen käytniin, vaan ensin pohkeella ja pidätteillä hidastat ja sitten alatkin pohkeella ratsatamaan käyntiä.
- Rasmus, kun siirrät käynnistä raviin, ajattele taas eteen ylös. Hyvä! Huomaat, miten Lara ottaa enemmän painoa takajaloille, vaikka kaula onkin melko suorana. Sillä on kyllä niska rentona, ja se käyttää hyvin selkäänsä.
- Hyvä! Jatketaan ravissa ja tehdään temponvaihteluita. Jos pystyt istumaan hyvin ravissa, voit tehdä koko harjoituksen harjoitusravissa. Mutta jos vähäänkään tuntuu, että oma istunta lisäyksissä rajaa hevosen liikettä, kevennä. Hevonen siis eteetn. Tahti, suorat lavat ja vakaa ohjastuntuma. Ja sitten tämän sisällä vaihdellaan tempoa ja kokoamisastetta.
- Harjoitusravista eli työskentelyravista aloitetaan ensin lisäämään ravia. Ohjastuntuma pysyy ja pohje ratsastaa takaisia. Lantio "ajattelee" eteen, pysytte sitten harjoitusravissa tai kevennätte.
- Nadja, pidä huoli, ettet kipristä ranteita, vaan suora ranne myös ohjaa hevosta eteen. Nyt sait hyvän ravin, mutta tämä on vasta se perustyöskentelyravi. Sitten pohkeella jämptimmin tahditat takajalkoja eteen ja kuvittelet sellaisen liidon raviin. Oma asento säilyy!
- Sitten kootaan ravia. Kaikki keventävät pienemmin ja vähitellen istutaan alas raviin. Nyt pohjetta käytetään hieman aiemmin kuin äsken lisäyksessä. Pyydetään hevosta enemmän ylös. Vatsalihakset ja syvät lantionpohjanlihakset pidättävät ja ikäänkuin imevät hevosen etuosaa ylös.
- Hyvä, hyvä, Amanda! Ratsasta ja ratsasta vielä! Hyvä nyt se asettuu niskastaan myös. Takaosa on hyvin alla ja poni ajattelee ylös.
- Hyvä, Clara! Saata aika napakasti ratsastaa niillä pohkeilla, vaikka kootaan. Ei voi jäädä istumaan paikalleen ja odottaa, että poni yksin lyhenee. Vaan siihen tarvitaan pohjetta, pohjetta ja vielä kerran pohjetta.
- Cella, käsi!! Ei vedä, ei vemputa! Windi karkaa taas luotilinjan alle. Silloin ajatus ei ole eteen. Vaan ajattele "takaa eteen, takaa eteen". Kiskot silmät irti niskasta ja katsot menosuuntaan. Hevonenkaan ei liiku eteen, jos sun katse ei ole siellä. Hyvä, heti paranee ravi!
- Ja lisätään ravia. Ei lähdetä päättömästi kaahaamaan, vaan kasvatetaan askel askeleelta ravia eteen.
- Hyvä, Rasmus! Nyt Lara on hyvin pohkeen edessä ja vaikka se vähän kaahottaisikin, älä ota ohjasta kiinni. Pidät oman kevennyksen matalana ja pystyssä. Sanot kevennnyksellä hevoselle, että pysyy sun alla. Käsi ei tee pieniä nyrkin puristuksia enempää. Ja pohje ratsastaa enemmän ylös. Eli käytät pohjeta vähän aiemmin, merkkinä ylös, jos se jo kerran liikkuu eteen.
- Ja taas kootaan ravia! Nadja, otat siellä sellaisen GP-ratsastajan asennon. Sitten leikit, että ratsastat piaffia sillä Edillä. Ylös, ylös ja ylös! Näin, paranee!
Jatkoimme siirtymisien parissa ja sitten olikin välikäyntien aika.
- Jatkamme kohta avotaivutuksien parissa.
- Nyt otetaan ohjat ja tehdään käynnissä voltteja. Keskitytään edelleen enemmän sen takaosan ratsastukseen ja volteillakin asetetaan, mutta koko ajan mielessä, että takaosasta lähtee se voima.
- Sitten kun hevonen on hyvin tuntumalla, kootaan käyntiä. Pohje ratsastaa ylös, istunta pitää vastaan ja käsi ajattelee eteen tehden puolipidätteitä vuorotellen molemmista ohjista. Kun hevonen ryhdistäytyy, voi tehdä voltin, jossa pidetään huoli eteenpäinpyrkimyksestä. Teillä on ajatus aina puoli volttia eteenpäin. Voltin jälkeen ratsastetaan hevosen etuosa pois uralta ja jatketaan avotaivutuksessa. Ei tarvitse tehdää pitkiä pätkiä taivutusta, niin, että paketti pysyy kasassa. Hevonen etuosa ylhäällä, lavat kontrollissa ja hevonen taipuneena. Tahti säilyy, rentous säilyy. Ja suoristus palkinnoksi hevoselle, kun se tekee oikein.
- Avo- ja sulkutaivutukset ovat kokoavia liikkeitä. Mutta niillä ei voi suoraan lähteä kokoamaan. Hevosen täytyy olla suoralla uralla ensin avuilla ja ajatuksella oikein päin. Kun se toimii, voidaan taivutukset ottaa mukaan.
- Avotaivutus on siitä hyvä harjoitus, että siinä ratsastetaan takaosaa uralla eteenpäin. Tavallaan ratsastajan on keskityttävä täysillä takaosaan ja sen pitämiseen suorassa. Kun tämä onnistuu, etuosa automaattisesti kevenee ja hevonen liikkuu kootumpana.
- Nyt kun aktivoitte sisätakasta, käytätte sisäpohjetta. Ulkopohje voi olla hieman taaempana. Sisätakanen tekee tässä liikkeessä paljon työtä ja hevonen joutuu nostamaan sitä alleen, jotta avotaivutus onnistuisi, Ajoitetaan taas sisäpohkeen apu siihen vaiheeseen, kun sisätakanen on vielä maassa ja juuri nousemassa.
Kerroin oppilaille missä kohtaa apu oli hyvä käyttää jokaiselle.
- Ulko-ohja tekee pidätteen heti, kun sisäpohje on käytetty. Estetään lapaa liiraamasta ja rajoitetaan etuosan liikettä, niin, että hevosen on ajateltava ylös. Ei jäädä vetämään, vaan nopeat avut.
- Aika hyvin kaikilta.
- Jatketaan samaa vielä ravissa. Nyt pysytään harjoitusravissa ja haetaan suoralla hyvä perusravi. Sitten voltin kautta taivutukseen. Ravissa voi pitää vaikka melko loivan taivutuksen. Ideana on vaan ratsastaa takaosaa.
Ravityöskentelyssä monella alkoi rytmi ja kokoaminen löytyä.
- Ihan loppuun otetaan vielä laukkaa niin, että pidetään oma hyvä asento ja laukataan mahdollisimman koottua laukkaa. Haette fiiliksen, jossa hevonen laukkaa eteen yksin ja kun te annatte avut istunnasta ja pohkeesta, hevonen jää teidän alle.
Loppua kohden ratsukoiden meno näytti jo hyvältä ja istunnatkin pysyivät siisteinä. Olin tyytyväinen. Koulukurssi oli ohi, mutta tästä oli hyvä jatkaa.
Kiitti ihan sikana, nyt ongelma ratkaistu!